Ketkä kutsutaan keskustelemaan kannabiksesta

Ketkä kutsutaan keskustelemaan kannabiksesta

Viime maanantain (23.7.2018) A-studiossa keskusteltiin ”kevytkannabiksesta” eli CBD-tuotteista. A-studio oli kutsunut asiantuntijoiksi EHYT ry:stä projektipäällikkö Kim Kannussaaren sekä päihdelääketieteen erikoislääkäri Kaarlo Simojoen. (1)

 

Maailman terveysjärjestön mukaan CBD on turvallista

 

A-studio näytti ensin dokumentin Sveitsissä syntyneistä kevytkannabismarkkinoista, joiden tarjoamissa tuotteissa sveitsiläiset päihdeasiantuntijatkin näkivät positiivisia piirteitä. Jostain syystä suomalaiset keskustelijat suhtautuivat äärimmäisen skeptisesti sekä näihin näkemyksiin että kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Esimerkiksi Kaarlo Simojoki väitti, että ”kevytkannabiksen” eli CBD:n haitoista ei vielä tiedetä. Tämä on harhaanjohtava väite. CBD:tä on tutkittu ja Maailman terveysjärjestö WHO on sen turvalliseksi todennut



On hämmentävää, että A-studio oli kutsunut keskustelijoiksi ihmisiä, jotka eivät tuntuneet olevan ollenkaan ajan tasalla keskusteltavasta asiasta. Simojoki muun muassa peräänkuulutti jonkinasteisen varmuuden hankkimista siitä, ettei CBD:stä tule kovin helposti haittoja. Totta kai lisätutkimus ja käyttökokemusten kerääminen tuovat aina lisäinformaatiota, mutta miksi ihmeessä Simojoki käyttäytyy kuin Maailmanterveysjärjestö ei olisi tutkinut asiaa? Eikö hän ole lukenut raporttia? Vai ajaako hänen omat ennakkoluulonsa hänet sivuuttamaan Maailman terveysjärjestön tarjoaman objektiivisen tutkimuksen asiasta? Tutkimuksen, jonka mukaan CBD:llä ei ole havaittu väärinkäytön mahdollisuuksia tai riippuvuutta aiheuttavaa potentiaalia. Samassa tutkimuksessa todetaan myös, että tähän mennessä ei ole saatu todisteita siitä, että puhtaan CBD:n käytöstä aiheutuisi minkäänlaisia kansanterveydellisiä ongelmia. (2)

 

Hyöty ylittää haitat

 

Suomessa lääkekannabista – jonka THC-pitoisuudet siis ovat huomattavasti korkeammat kuin kevytkannabiksessa – määrätään hoitona hyvin harvoin. Erikoislääkäri Simojoki muistutti, että kaikessa hoidossa on aina kyse siitä, ylittääkö sen hyöty sen haitat. Tämän valossa on todella outoa, että useampi ihminen ei saa hoitaa vaivojaan lääkekannabiksen avulla.



Simojoki ilmaisi haastattelussa huolensa siitä, että tutkimuksissa CBD:n on todettu vahvistavan monien muiden lääkkeiden vaikutuksia, jotka pitoisuuksien kasvaessa voivat olla vaarallisia. On kuitenkin vaikea ymmärtää miksi tämä olisi syy siihen, ettei CBD:tä tai lääkekannabista saisi käyttää, kun on kerran yleisempää käyttää kipulääkkeinä opioidipohjaisia lääkevalmisteita. Ja opioidipohjaisilla lääkkeillä yhteiskäytössä muiden lääkkeiden kanssa on moninkertainen määrä haittavaikutuksia CBD:hen ja lääkekannabikseen verrattuna. Panacodilla on 72 yhteisvaikutusta muiden lääkkeiden kanssa. Silti sitä säännönmukaisesti määrätään keskivahvaan ja kovaan kipuun ibuprofeenin ja parasetamolin kokeilun jälkeen.



Sen lisäksi, että kaikissa opioideissa on hyvin paljon haittavaikutuksia, niiden teho kivun pitkäaikaishoidossa on heikko, koska toleranssi kasvaa niin paljon. Uusien tutkimusten mukaan opioidit voivat jopa lisätä kroonisiä kipuja niiden käyttäjillä. (3) Silti niitä käytetään koska parempaakaan ei muka ole. Samaan aikaan lääkekannabikselta vaaditaan paljon kovempia näyttöjä tehosta kuin miltään muilta lääkkeiltä. Miksi ihmeessä? Kyseessä kuitenkin on kasvi, jota on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin jo 2700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, kuten A-studion toimittajakin totesi. Eikä kenenkään tiedetä koskaan kuolleen suoraan kannabiksen väärinkäyttöön – toisin kuin lukuisiin laillisten lääkkeiden yliannostukseen. (4)



Eikö siis ole järjen vastaista antaa kipupotilaille vasta viimeisenä vaihtoehtona lääkekannabista – vasta sen jälkeen, jos lukuisia haittavaikutuksia omaavat opioidipohjaiset lääkkeet eivät tehoa tai ovat liian haitallisia? Varsinkin kun lääkekannabiksen haitat ovat verrattain vähäisiä ja osittain ehkäistävissä nimenomaan riittävällä CBD-pitoisuudella, CBD-öljyllä tai jopa CBD-A -tinktuuralla.


Koska perinteisempi THC-dominantti lääkekannabis on ollut Euroopassa ja Suomessa pitkään kiellettyä, ja nykyäänkin heikosti saatavilla, on laillisilla ”kevytkannabis” eli CBD -tuotteilla pyritty tarjoamaan lääkinnällistä vaikutusta ilman huumestatusta. Samalla on pystytty välttämään päihdyttävän vaikutuksen aiheuttamaa stigmaa ja THC:n haittoja.



Kannussaari ihmetteli sitä, että CBD:n markkinoinnissa kehutaan vaikutuksilla, joihin ei päihdekeskustelussa ole aiemmin törmätty. Mutta eihän siinä ole mitään ihmeellistä. Se johtuu siitä, että CBD ei ole päihde. Kuten dokumentissakin todettiin, CBD:llä ei vielä ole kansainvälistä luokitusta, koska prosessi on kesken. Mutta ottaen huomioon edellä mainitun WHO:n raportin, on erittäin epätodennäköistä, että sitä virallisestikaan päihteeksi luokiteltaisiin.

 

Asiallista keskustelua ilman pelkoa leimaantumisesta

 

On todettu, että jos lääkekannabiksen käyttö yleistyy ja korvaa haitallisimpia aineita, on se kansantalouden ja kansanterveyden kannalta nykytilaan verrattuna merkittävä parannus. (5, 6, 7)

 

Ja silti – toisin kuin opioidilääkkeiden kohdalla – suomalainen lääkärikunta haluaa lääkekannabiksen kohdalla edelleen korostaa lääkehaittoja ja esiintyä omiin järkeviin valintoihin kykenemättömien kansalaisten suojelijana. Ne lääkärit, jotka esittävät lääketeollisuuden lobbauksesta eriäviä mielipiteitä, ovat vaarassa menettää työpaikkansa. Kuten Simojokikin haastattelussa totesi, Suomessa pelätään kannabiksen väärinkäyttöä niin paljon, että keskustelu sen ympärillä on ollut turhan ohutta ja polarisoitunutta – ja sen takia lääkekannabista edelleenkin määrätään Suomessa niin vähän.

 

Pelon saa parhaiten poistettua tiedon valolla. Kuten monesti todetaan, keppikin näyttää pimeässä helposti käärmeeltä. Olemme siis täysin samaa mieltä Kannussaaren ja Simojoen kanssa siitä, että asiasta tarvitaan lisää tutkimusta ja keskustelua, jossa erilaiset näkökulmat on otettu mahdollisimman laajasti huomioon. Siksi myös kirjoitamme tämän kirjoituksen. Olemme luomassa hampun tutkimuskeskusta ja haluamme osallistua keskusteluun. Vasta kun hyödyt arvioidaan rehellisesti suhteessa haittoihin voimme tehdä terveellisiä päätöksiä. Eikä tätä rehellistä arviota pidä turmella omiin ennakkoluuloihin perustuvalla pelolla eikä myöskään kannabinoidien mahdollisilta haitoilta silmänsä ummistamalla. Viisas lääke- ja päihdepolitiikka pohjautuu avoimeen ja rehelliseen vaikutuksista kertomiseen – ei pelkoon eikä totuuden kaunisteluun.


Virheellisen tiedon Suomen lainsäädännöstä antoi toimittaja Andersson väittäessään Suomessa olevan nollatoleranssi THC:n suhteen: ”THC:tä ei saa Suomessa olla yhtään tai muuten on rikollisten tiellä”. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa, kuten monessa muussakin EU-maassa, saa viljellä öljy- ja kuituhamppua, jonka THC-pitoisuus ei ylitä 0,2 %. Jos Anderssonin väite pitäisi paikkaansa, kaikki Suomen hampunviljelijät olisivat rikollisten tiellä. Emmekä me sillä tiellä ole. Me olemme kestävän hyvinvointikulttuurin edistämisen tiellä. Tervetuloa mukaan!

 

Rakkaudella,


Jaakko Myllyniemi

Hamppukokki⎜Hamppuyrittäjä

 

Heikki Tossavainen

Proviisori

 

Lähdeluettelo:
  1. Yle-Uutiset Sveitsissä kasvaa uusi laillinen kannabisbisnes – hampusta tehdään voiteita, ravintolisiä ja sätkiä, mutta tuotteiden vaikutuksista ei ole varmaa tietoa. https://yle.fi/uutiset/3-10288229
    Viitattu 25.07.2018
  2. Expert Committee on Drug Dependence, WHO. 2017. Cannabidiol (CBD) Pre-Review Report. http://www.who.int/medicines/access/controlled-substances/5.2_CBD.pdf
  3. Medical News Today: Surprisingly, opioids may increase risk of chronic pain,
    https://www.medicalnewstoday.com/articles/321525.php Viitattu 25.07.2018
  4. Duodecim lääketietokanta http://www.terveysportti.fi/terveysportti/koti viitattu 24.7.2018
  5. Lucas P. Rationale for cannabis-based interventions in the opioid overdose crisis. Harm Reduction Journal. 2017;14:58. doi:10.1186/s12954-017-0183-9.
  6. Stith SS, Vigil JM, Adams IM, Reeve AP: Effects of Legal Access to Cannabis on Scheduled II-V Drug Prescriptions.J Am Med Dir Assoc. 2017 Sep 9. pii: S1525-8610(17)30429-2. doi: 10.1016/j.jamda.2017.07.017.
  7. Corroon JM, Mischley LK, Sexton M. Cannabis as a substitute for prescription drugs – a cross-sectional study. Journal of Pain Research. 2017;10:989-998. doi:10.2147/JPR.S134330.

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

CBD-markkinat kovassa kasvussa

CBD-markkinat kovassa kasvussa

Kasvavat CBD-markkinat

 

Kannabinoidimarkkinat, eli tunnetummin CBD-markkinat ovat globaalisti kovassa kasvussa monella eri markkinasektorilla. Tämä johtuu kannabinoidien tutkimustiedon ja kysynnän lisääntymisestä. Uusien tuotteiden saatavuus ja kuluttajien kiinnostus heijastuu yritysten tuotantokapasiteetin nousuna. Tämän johdosta myös isot perinteisemmät korporaatiot ovat alkaneet panostaa kannabinoidipohjaisten tuotteiden tuotantoon.

 

Esimerkiksi sveitsiläinen Domaco, jonka suurimpia asiakkaita ovat Danone ja Bayer, on tehnyt sopimuksen australialaisen CBD-tuotteita valmistavan Creso Pharman kanssa valmistaakseen tuotteita Australian, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan markkinoille. Domaco on globaalien lääke- ja elintarvikeyritysten johtava tuottaja innovatiivisilla tuotteillaan. (Andreson, D. 2017.)

 

Tällaiset yhteistyösopimukset nostavat kannabinoidipohjaisia tuotteita isojen yritysten tietoisuuteen. Vuoden 2017 lopussa globaali luontaistuotemarkkina oli noin 190 miljardia euroa. Sveitsiläisen luontaistuotemarkkinan noustessa 37 miljoonaan euroon vuoden 2017 loppuun mennessä. (Andreson, D. 2017)

 

Ahdistus- ja stressimarkkinoiden arvioitiin olevan noin 3,3 miljardia euroa vuonna 2015. Osteoporoosimarkkinoiden on arvioitu nousevan 13,3 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä ja nivelrikko markkinoiden 5,5 miljardiin euroon 2022 mennessä. Eläinterveysmarkkinan on arvioitu olevan 35,9 miljardin euron arvoinen vuonna 2018.

 

Creso Pharmalla on lähivuosina tulossa jokaiselle markkinasektorille omat CBD-tuotteensa (D. Anderson. 2017). Datayhtiö Brightfield Group arvioi uudessa raportissaan, että hamppupohjaisen CBD:n myynti ylitti Yhdysvalloissa 190 miljoonaa dollaria vuonna 2016 ja 55 % vuotuisella kasvuvauhdilla markkinat nousevat miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä (D. Borchardt. 2017.)

 

Siitä lähtien, kun Yhdysvaltain terveysministeriö patentoi CBD:n ja muita kannabinoideja antioksidanteiksi vuonna 2003 (A. Hampson. 2003), niiden käyttö on lisääntynyt kosmetiikkatuotteissa niin Yhdysvalloissa kuin ympäri maailmaakin. CBD:n oletetaan kosteuttavan kuivaa ihoa, hoitavan aknea, sekä psoriasista, että ekseemaa.

 

Hamppuekstrakteista on tullut fokus usealle kosmetiikkavalmistajalle, sillä ne pyrkivät saamaan uusia innovatiivisia tuotteita kyllästetyille luontaiskosmetiikkamarkkinoille. Kosmetiikkamarkkinoiden arvioidaan olevan globaalisti noin 460 miljardia dollaria (L. Whitehouse. 2016).

 

Lääkekannabis on herättänyt Suomessakin kiinnostusta, sillä vuoden 2017 heinäkuussa kanadalaisen lääkekannabisvalmistajan Canopy Growthin osakkeet olivat Nordnetin ostetuimpia (M. Hurmerinta. 2017.).

 

Myös kansanedustaja Mikael Jungner on ehdottanut kannabiksen kasvattamista Suomessa tuottoisana liiketoimintana maataloudessa, kuten on tehty Suomen kokoluokan osavaltiossa Coloradossa, jossa kannabis on laillistettu viihdekäyttöön. Coloradon mallissa 30 % kannabiksen myynnistä menee suoraan verona koulujärjestelmien kehittämiseen ja loput sadat miljoonat työllistävät ja tuovat elinvoimaa maatalouteen (Mansikkamäki 2017). Lääkekäytön lisäksi Kanada aikoo laillistaa myös kannabiksen viihdekäytön vuoden 2018 heinäkuussa ja yritykset varautuvat laillistamiseen koko Yhdysvalloissa (Pape-Mustonen 2017; Kangas 2016.).

 

Euroopan arvioidaan kasvavan maailman suurimmaksi kannabinoidimarkkinaksi seuraavan viiden vuoden aikana. EIHA:n, Nova-Instituutin ja HempConsultin arvioiden mukaan Euroopan CBD-lääkemarkkinoiden arvo on itsessään noin kaksi miljardia euroa (Carpender 2017).

 

Hampussa on myös yli 100 erilaista kannabinoidia ja satoja muita yhdisteitä, joista tutkimuksen myötä avartuu uusia tuotemahdollisuuksia. Tutkimustiedon lisääntyessä myös lainsäädäntöön voi tulla muutoksia, jotka mahdollistaisivat kaupallista tuotantoa. Myös erilaiset palvelut kasvatusten ympärillä kehittyvät – esimerkiksi yhteistyössä Microsoftin kanssa viranomaiset ovat luomassa valvontatyökaluja lääkekannabiskasvattamoihin (N. Kangas. 2016).

 

Rakkaudella,

Tommi Saltiola

Hamppututkija⎟Hamppuyrittäjä

 

Lähteet

 

  1. Andreson, D. 2017. Cannabinoid nutraceuticals set for European take off? https://www.nutraingredients.com/Article/2017/03/21/Cannabinoid-nutraceuticals-set-for-European-take-off. Viitattu 10.5.2018
  2. Borchardt, D. 2017. Hemp Cannabis Product Sales Projected To Hit $1 Billion In 3 Years. Forbes. https://www.forbes.com/sites/debraborchardt/2017/08/23/hemp-cannabis-product-sales-projected-to-hit-a-billion-dollars-in-3-years/#739d803474c0. Viitattu 23.5.2018.
  3. Whitehouse, L. 2016. Czech Republic leading on hemp beauty in Europe. Cosmeticdesign-europe. https://www.cosmeticsdesign-europe.com/Article/2016/08/19/Czech-Republic-leading-on-hemp-beauty-in-Europe. Viitattu 23.5.2018.
  4. Hurmerinta, M. 2017. Piensijoittajat innostuivat kannabiksesta. Arvopaperi. https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/piensijoittajat-innostuivat-kannabiksesta-6665969. Viitattu 23.5.2018
  5. Pape-Mustonen, T. 2017. MTK:n Marttila: ”Jos kannabis laillistetaan, niin totta kai yrittäjyyttä löytyy. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.212390. Viitattu 23.5.2018.
  6. Pape-Mustonen, T. 2017. Olutyhtiöiltä kannabijuomia: Yritykset valmistautuvat marihuanan laillistamiseen koko yhdysvalloissa. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.212032. Viitattu 22.4. 2018.
  7. Mansikkamäki, E. 2017. SDP:n entinen kansanedustaja Jungner: Kannabiksesta mahdollisuus maataloudelle – tuotto maakunnille ja kouluihin. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.212295. Viitattu 23.5.2018
  8. Carpender, J. 2017. Report: European Medical Cannabis Market Value Forecast $59 Billion Upon Legalization. Cashnibis.
Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampunsiemen on ylivertainen ravintokuidun lähde

 

Hamppu on täysin ylivertainen ravintokuidun lähde. Jo yksi ruokalusikallinen idätettyjä hampunsiemeniä täyttää jopa 40,44% päivittäisestä kuidun tarpeestasi. Tämä on todellinen siunaus ravintorikkaan elämän arvostajille – ja varsinkin heille, joiden päivittäiseen ruokavalioon viljat eivät sovi.

 

Ravintokuitu vahvistaa suoliston mikrobikasvustoa

 

Oletko koskaan ajatellut miten samankaltaisia ovat ihmisen suolisto ja kasvien juuret?

 

Molemmat ovat piilossa. Molemmat imevät ravintoaineita ja vettä. Ja sairastuessaan molemmat voivat oireilla kaukana sijaitsevissa elimissä, kuten lehdissä ja ihossa, oksissa ja hiuksissa.

 

Suolisto onkin siis yksi tärkeimmistä järjestelmistäsi ja siksi siitä kannattaa pitää erityistä huolta.

 

Moderniin elämäntapaan usein kuuluu runsaasti ravintoköyhää ruokaa ja myrkyllisiä kemikaaleja. Nämä ja lääkkeet (erityisesti antibiootit) ajan mittaan tuhoavat suolistosi hyvän mikrobikasvuston.

 

Mikrobikasvusto mm. suojelee meitä tulehduksilta. Se valtaa kaikki suoliston seinämän alueet, jotta muut organismit – kuten sairauksia aiheuttavat bakteerit, virukset ja loiset – eivät kirjaimellisesti saa jalansijaa. Hyvä mikrobikasvusto toimii myös kehon suodattimena toksiineille ja neutraloi niistä noin neljänneksen ennen kuin ne pääsevät verenkiertoon. Lisäksi hyvä mikrobikasvusto nopeuttaa ulosteen siirtymistä paksusuoleen, jolloin jäte ei jää suolistoon niin pitkäksi aikaa, että toksiinit imeytyisivät takaisin verenkiertoon (1).

 

Mitä kuitu on ja kuinka paljon sitä tarvitaan?

 

Ravintokuidusta puhuttaessa tarkoitetaan kasvikunnan tuotteista saatavia hiilihydraatteja, jotka koostuvat useista erilaisista yhdisteistä. Ihmisen elimistön ruoansulatuskanavan luontaiset entsyymit eivät pysty sulattamaan ravintokuitua sellaisenaan. Sen sijaan paksusuolen mikrobit pystyvät hajottamaan osan kuidussa olevista ainesosista (3).

 

Keskimääräinen päivittäinen kuidun tarve on noin 25-35 grammaa. Tarvittavan kuitumäärän saat helposti, mikäli syö päivittäin siemeniä, pähkinöitä, täysjyväviljaa, marjoja, kasviksia sekä hedelmiä. Jos viljat eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon, kuitusuositusta voi olla vaikea saavuttaa. Esimerkkinä kuusi ruisleipäviipaletta sisältää puolet päivittäisestä kuidun tarpeesta. Vielä helpommin saat varmistettua ravintokuidun tarpeesi, kun otat puolitoista ruokalusikallista (1 1/2 kukkurallista = n. 45 g = 60% kuidun tarpeesta) idätettyjä hampunsiemeniä päivässä.

 

Minkälaisia kuituja kannattaa syödä?

 

Ruoasta saat sekä vesiliukoista että veteen liukenematonta kuitua.

 

Veteen liukenemattomat kuidut ylläpitävät terveyttä suolistossa. Kuidut antavat myös kylläisyyden tunteen, vaikka niissä oleva energiasisältö on lähestulkoon olematon. Vesiliukoisia kuituja saat erityisesti marjoista, hedelmistä ja kasviksista (3). Esimerkiksi mansikka sisältää liukenevia kuituja 0,9 grammaa ja banaani 0,7 grammaa (4).

 

Idätetystä hampunsiemenistä saat liukenevia kuituja jopa 2 grammaa (5).

 

Useammat elintarvikkeet sisältävät erilaisia kuituja kuten liukenematonta selluloosaa, liukoisia kumeja, sekä pektiinejä. Vehnässä kuitu on verraten puhdasta selluloosan tyyppistä kuitua kun taas kaura, ruis ja ohra sisältävät myös vesiliukoista kuitua. Vesiliukoisten kuitujen määrä on erityisen korkea palkokasveissa kuten herneissä ja pavuissa (4).

 

Terveyden kannalta molemmat, sekä vesiliukoiset että -liukenemattomat, kuitutyypit ovat elimistölle hyväksi. Sekä vesiliukoisten että veteen liukenemattomien kuitujen on todettu ehkäisevän sairauksia kuten paksusuolen syöpää, tyypin 2 diabetestä ja sepelvaltimotautia (2).

Hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde

 

Suomalaiset saavat kuitua verrattain melko hyvin, mutta määrää voisi lisätä noin neljänneksen. Erityisesti nuorten kuidun saannin on havaittu olevan yleisiä suosituksia alhaisempi (2).

 

Kuten alla olevasta taulukosta näet, hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde. Jos siis koet, että et saa tarpeeksi kuitua, tai jos haluat vaihtaa viljakuidut ravintorikkaampaan kuidun lähteeseen, niin idätetystä hamppuproteiini 50%:sta saat kuituja 8,22 g / ruokalusikallisesta, joka on melkein puolet koko päivittäisestä kuidun tarpeestasi.

 

Esimerkkejä ruokien sisältämistä kuitupitoisuuksista (100g):

Ruoka-aine                                                Kuidun määrä (g/100g)     Liukoinen(g)           Liukenematon(g)

Idät. Hampunsiemen (kokonainen)                        33,7                              2,0                              31,7

Idät. Hamppuproteiini 50%                                    27,4                              1,6                              25,7

Rusina                                                                      9,7                               3,5                                6,2

Ruisleipä (Reissumies)                                             9,0                              1,6                                7,4

Maapähkinä                                                              8,1                              0,4                                7,7

Ohrahiutale                                                               7,6                              1,0                                6,6

Auringonkukansiemen                                              6,8                              0,4                                6,4

Kaurahiutale                                                             5,7                              1,1                                4,6

Punainen linssi (kuivattu)                                         5,4                              1,3                                4,1

Riisi (tumma)                                                           4,5                              0,6                                3,9

Vadelm                                                                     3,7                              0,4                                3,3

Herne (tuore)                                                           3,1                              0,3                                2,8

Mansikka                                                                 2,4                              0,9                                1,5

Banaani                                                                    1,7                              0,7                                1,0

Peruna (keitetty)                                                      1,4                              0,4                                1,0

 

Lähde: Fineli.fi (4).

 

LÄHDELUETTELO:

 

  1. Dr. A. Junger. 2009. Clean
  2. A. Aro. 2015. 100 kysymystä ravinnosta – Ravintokuitu

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00013

  1. Ruokatieto Yhdistys ry. 2018. Kuitu tekee hyvää elimistölle.

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/suojaravintoaineet/kuitu-tekee-hyvaa-elimistolle

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki, 2018.

https://fineli.fi/

  1. Germinated Hemp Seed, 2018. http://www.germinatedhemp.eu/images/sprouted/downloads/specs_GerminatedHempSeed.pdf