Kestävää hyvinvointia kiitos!

Kestävää hyvinvointia kiitos!

Kestävää hyvinvointia ei saavuteta jatkuvaan talouskasvun tavoittelulla. Tarvitaan talouskäsityksen laajentamista tarvelähtöiseen talouskäsitykseen, jolla siirtää talouden painopiste markkinaehtoisesta tuotannon ja kulutuksen kasvusta hyvinvointia palvelevaan talouteen.

 

Tarvitaan esimerkiksi enemmän sellaisten tuotteiden ja raaka-aineiden tuotantoa ja kulutusta jotka palvelevat kestävää kehitystä ja taloutta. Paras raaka-aine tähän olisi vuosittain satoa antava hamppu.

 

Hamppu on todellinen kestävä lähiraaka-aine. Sen voimakkaat juuret parantavat maaperän laatua. Suuri lehtimassa kuohkeuttaa maa-ainesta ja lisää siten kastematojen määrää. Nämä maan kuntoa parantavat vaikutukset lisäävät muiden kasvien satoa vuoroviljelyssä ja tukahduttavat rikkakasvit alleen. Vesistönkuormitus vähenee, kun hamppu nostaa syvältä maasta ravinteita muidenkin kasvien hyödynnettäviksi. Kaiken lisäksi hamppu kasvaa ilman kasvinsuojeluaineita. Hampusta saatavilla tuhansilla erilaisilla hyödykkeillä voidaan korvata fossiilisia ja kaukaa tuotuja raaka-aineita, kuten soijaa ja puuvillaa. Hampputuotteet ovat kaiken lisäksi ekologisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan parempia kuin edellä mainitut raaka-aineet.

 

Hamppumaa Oy:n tarkoitus on kotimaisen hampputeollisuuden ja -tutkimuksen edistäminen ja tietoisuuden lisääminen, sillä hamppu käsitteenä saa aikaan ihmisissä erilaisia tunteisiin pohjautuvia mielipiteitä. Tämän vuoksi vaarana on vääristyneet mielikuvat hampputeollisuudesta, jolla kuitenkin on potentiaalia kasvaa suureksi ekologista kestävyyttä edistäväksi toimialaksi.

 

Painoarvoa tekstissä esitellyille väitteille ja lisää mielenkiintoista luettavaa löydät kirjasta Talous kasvun jälkeen (Joutsenvirta, 2016).

 

Jatkuvan talouskasvun tavoittelu ei ratkaise aikamme taloudellisia ja ekologisia ongelmia

 

Viimeistään nyt on selvää, että rikkaiden maiden jatkuvaan talouskasvuun tähtäävä politiikka on menettänyt kykynsä ratkaista aikamme taloudelliset ja ekologiset ongelmat.

 

Jos jatkamme talouskasvun tavoittelua lisäämällä jatkuvasti tuotantoa ja kulutusta, ympäristöhaitat pahenevat entisestään. Jos taas pyrimme lieventämään ympäristöhaittoja leikkaamalla harkitsemattomasti tuotantoa ja kulutusta, työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus kärjistyvät.

 

Vaikka sosiaaliturvajärjestelmämme onkin rakennettu talouskasvun varaan, ei se tarkoita, että tulonjako olisi ainoa keino auttaa heikommissa asemissa olevia ihmisiä.  

Valtavirran ekonomistitkin esittävät, että talouskasvua tavoittelevat palkkaleikkaukset ja työajan pidennykset vain pahentavat talousahdinkoa supistamalla ostovoimaa, lisäämällä työttömyyttä ja kiihdyttämällä velkaantumista.

 

Kaiken kukkuraksi talouskasvua tavoitteleva vientiyrityksiä suosiva politiikka heikentää pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia.

 

Yhä useampi talouden asiantuntija on sitä mieltä, että olematon kasvu on uusi normaalitila ja talouskasvun ideologiasta olisi siirryttävä ympäristöystävälliseen suuntaan.

Talous kasvun jälkeen

 

Maapallon ekologinen kestävyys, ihmisten arkinen hyvinvointi ja elävä kansalaisyhteiskunta ovat harmonisen olemassaolomme kannalta välttämättömiä tavoitteita, joita ei saavuteta keskittämällä ratkaisuyrityksiämme julkisen velan pienentämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

 

Tämän vuoksi laajeneva joukko tutkijoita ja poliitikkoja kokee, että kasvu ei edes sen vihreimmässä muodossa helpota saati ratkaise isoja ongelmia.

 

Olisi kuitenkin epärealistista ja naiivia väittää, että poliitikot voivat hylätä kasvutavoitteet heti ja ilman laajoja yhteiskunnallisia muutoksia. Yhteiskuntamme kun on monin tavoin rakennettu kasvutalouden varaan. Nykyisessä järjestelmässä talouskasvun hiipuminen on todellinen uhka pääomien tuotoille, terveyspalveluiden järjestämiselle, koulutukselle, liikenneverkoston ylläpitämiselle ja monelle arkipäivän hyvinvointia lisäävälle asialle.

 

Rikkaissa hyvinvointivaltioissa ei vielä oikein ymmärretä, miltä talouskasvusta riippumaton ja kestävää hyvinvointia tuottava hyvinvointivaltio voisi näyttää. Se kuitenkin on selvää, että remontin tarve on suuri.

 

Kasvukriittisen tutkimuksen uranuurtajat brittiläinen Tim Jackson ja kanadalainen Peter Vicktor ovat esittäneet, että talousjärjestelmän muuttaminen vaatii monien tekijöiden ajattelemista uudella tavalla. Työ ja tuottavuus on heidän mukaansa määriteltävä uudelleen. Sen lisäksi tarvitaan uutta näkökulmaa kestävään liiketoimintaan, investointeihin ja rahajärjestelmään. Samoin on muutettava käsitystä siitä, miten ja missä vaurautta luodaan.

 

Muutos merkitsee myös talouskäsityksen laajentamista. Näkökulma talouteen on rajoittunut, jos se nähdään vain globaalista finanssi- ja kilpailutaloudesta riippuvaisena markkinavaihtona, jonka ehdoilla ylläpidetään suuruuden ekonomiaa tavoittelevaa julkista sektoria.

 

Hyvinvoinnille arvokkaita tavaroita ja palveluita tuotetaan myös monilla muilla talouden kentillä. Kasvutalous on kuitenkin kutistanut kotitalouksien ja yhteistoiminnallisten paikallistalouksien merkitystä. Nyt kasvun hiipuessa meidän kannattaisi avata silmät kaikelle sille yhteiselle vauraudelle, joka ylläpitää ja parantaa arkipäiväistä elämäämme. Me voimme kasvattaa sekä luonnon yhteisvaurautta että monia yhteisöjen voimavaroja tavalla, joka lisää suomalaisten työpaikkoja ja edistää kestävää liiketoimintaa ja innovointia.

 

Uudenlainen vaurausajattelu tuo esiin, että hyvinvoinnin kasvaminen on yhteydessä tarpeisiin, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Tällainen tarvelähtöinen talouskäsitys siirtää talouden painopisteen markkinaehtoisesta tuotannon ja kulutuksen kasvusta hyvinvointia palvelevaan talouteen.

 

Käsitys kaikkia ihmisiä yhdistävistä tarpeista auttaa myös kantamaan vastuuta sekä tulevien sukupolvien että köyhyydestä kärsivien ihmisten hyvinvoinnista.

 

Monet toimijat, kuten esimerkiksi Greenpeace ja Suomen Luonnonsuojeluliitto, kehittävät parhaillaan ideoita siitä, miten voisimme turvata hyvinvointia kaikille ekologisesti kestävällä tavalla. Vaihtoehtoiset talousmallit, kuten esimerkiksi ekologinen, feministinen ja jälkikeynesiläinen taloustiede,  kertovat puolestaan siitä, että tapamme ymmärtää taloudellisia suhteita ja lainalaisuuksia on muuttumassa.

 

Monia asioita, joita kasvutaloudessa pidetään itsestään selvinä oletuksina tai lähtökohtina, on alettu pitää poliittista keskustelua vaativina kysymyksinä. Tämä kyseenalaistaminen on uuden kestävän hyvinvointitarinan alku.

 

Mitä Suomessa voitaisiin tehdä?

 

Suomella on monia vahvuuksia: hyvät edellytykset uuden teknologian omaksumiseen, hyvin koulutettu työvoima, hyvä yritysilmasto. Suomi on historian valossa menestystarina poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Perusasiat ovat kunnossa ja sosioekonominen mallimme puolustamisen arvoinen.

 

Vahvuuksista huolimatta eriarvoisuus ja kahtiajakautuminen kasvavat. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu, koska pitkittyessään työttömyys johtaa herkästi pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

 

Meidän tulee vastustaa kasvutaloutta ylläpitävää kertomusta ja kehittää vaihtoehtoista tarinaa ja visiota, joka vastaisi paremmin oman aikamme yhteiskunnallista ja ekologista todellisuutta.

 

Muutos vaatii, että hahmotamme taloudelle perustan, joka on nykyistä kestävämpi ja oikeudenmukaisempi, ja vahvistamme ruohonjuuritasolta nousevia tämän perustan mukaisia käytäntöjä.

 

Lisäksi tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja eli sääntöjä ja instituutioiden uudistamista, niin että ne tukevat kestävää muutosta.

 

Erityisesti tarvitaan uudenlaisia työn ja toimeentulon muotoja, joita toteuttaessaan ihmiset voivat hyvin ja saavat riittävän elintason kasvattamatta kuitenkaan ympäristöhaittoja.

 

Uudistamisen tie vaatii ennakkoluulotonta suhtautumista ja valmiutta uhrauksiin.

 

Me Hamppumaassa aiomme ratkaisuvaihtoehtona kokeilla yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia, jossa käytämme suurimman osan voitoistamme kestävää hyvinvointia luovaan toimintaan. Tämän lisäksi meillä on kiinnostusta kokeilla Sveitsin mallin mukaista oppisopimuskoulutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys (ei oppilaitos) kouluttaa työharjoittelijat alan ammattiin.  

 

Mitä te aiotte tehdä viedäksenne yhteiskuntaamme kohti kaivattua muutosta?

 

Rakkaudella,

Jaakko Myllyniemi

Hamppuyrittäjä⎜Hamppukokki

 

Kumppanin kynästä – Tunnelmia työkokeilusta

Kumppanin kynästä – Tunnelmia työkokeilusta

Kumppanuus

 

Oltuani vuosia tuuliajolla työvoimatoimiston kirjoilla, minulle tarjoutui kiehtova tilaisuus tutustua Hamppumaan toimintaan. Alkuun liittyisin hamppukumppaniksi ja tutustuisin tunnelmaan, jonka jälkeen voisin jatkaa työkokeilun merkeissä. Hamppukasvin hämmästyttävän moniulotteinen potentiaali on kiinnostanut vuosien varrella yhä enemmän, joten kumppanuus Hamppumaan kanssa on ensimmäinen innostava mahdollisuus tehdä mielekästä ja kehittävää työtä sellaisen aiheen parissa, josta tahdon oppia lisää. Olen erityisesti kiinnostunut hampun lääkinnällisistä vaikutuksista sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä kuituhampun mahdollisuuksista korvata tavalliset paperi- ja tekstiilituotteet ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona.

 

Hamppumaan kumppanuuteni alkoi tutustuessani työyhteisön jäseniin ja yrityksen toimintaperiaatteisiin. Hamppumaalaiset ovat positiivisia ja ystävällisiä ihmisiä, jotka toivottivat minut avosylin tervetulleeksi heti tavatessamme. Miellyttävä ja leikkimielinen yhteishenki sai tuntemaan oloni kotoisaksi, ikään kuin olisin tuntenut Hamppumaan väen jo entuudestaan.

 

Hamppumaa pyrkii jakamaan hampputietoutta ja edistämään hampputuotteiden kehitystä, pääsääntöisesti ravintorikkaan hamppuruoan ja kannabinoideja sisältävien ravintolisien muodossa. Päästyäni maistelemaan herkullisia ja terveellisiä hamppuruokia, innostuin lisäämään hampun myös omaan ruokavaliooni. Hamppumaalla korostuu yhteisöllisyys, ja samastun Hamppumaan arvoihin työskennellä ihmisten ja ympäristön kestävän hyvinvoinnin puolesta. Pidän Hamppumaan tavasta työskennellä rennolla, mutta toimeliaalla rytmillä hyvän asian parissa, jonka kehitys maailmalla vyöryy eteen päin yhä kiihtyvällä tahdilla.

 

Työkokeilu

 

Kerrottuani haaveistani opiskella kirjoittamista ja ehkä jopa työllistyä sen myötä, työtehtävikseni määriteltiin kirjoitetun sisällön tuottaminen, jotta se tukisi tavoitteitani kirjoittamisen parissa. Olen saanut aloittaa joustavalla työrytmillä omaan rauhalliseen tahtiini. Kahden kuukauden aikana olen oppinut luomutuotannosta kirjoittamalla aiheeseen liittyvää blogitekstiä sekä endokannabinoidijärjestelmän toiminnasta ja kannabinoidien lääkinnällisistä vaikutuksista kääntämällä englanninkielisiä hamppuartikkeleita suomeksi.

 

Verkkaisesta tahdistani huolimatta haasteelliseksi on osoittaunut oma sopeutumiseni ja asennoitumiseni tuotteliaaseen työskentelyyn. Osasin odottaa sellaista, sillä vuosien ehdollistuneen työttömyyden jälkeen tiesin harppaavani mukavuusalueeni ulkopuolelle aloittaessani työkokeilun. Tiesin sen tuovan mukanaan uusia haasteita ja itsekriittisyyteen taipuvaiselle myös suorituspaineita. Henkilökohtaiset vaikeuteni ovat nostaneet pinnalle monia hautautuneita tunteita, joiden tutkiminen ja työstäminen on minulle ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia tunnelmia kohdattuani ja niistä työtovereille kerrottuani, olen saanut kannustusta ja myötätuntoista ohjausta. Sen seurauksena olen kyennyt olemaan rentoutuneempi ja jatkamaan työskentelyä paremmin mielin. Olen todella tyytyväinen ja kiitollinen Hamppumaan toimintaan yrityksenä ja yhteisönä, jossa sen jäsenet tukevat ja innoittavat toisiaan sekä yhteisen työn parissa että yksilöllisten tavoitteiden suhteen.

 

Hamppumaan työskentelyyn yhdistyy saumattomasti harrastustoiminta ja vapaa-aika kun hampun ystävien puuhastelu kasvin parissa on idearikasta ja intohimoisen päämäärätietoista, unohtamatta nauttia matkasta. Hamppumaalla on hyvin nähtävissä, kuinka työnteon ei tarvitse olla tylsää ja kuluttavaa, vaan hauskaa ja innostavaa. Olen iloinen mahdollisuudestani tutustua työskentelyyn hampun äärellä ja mielenkiinnolla seuraan mihin suuntaan polkuni johdattaa. En ole varma, kuinka pitkään jatkan työskentelyä Hamppumaan kanssa, mutta vain hetken mukana oltuani omat vaihtoehtoni ovat käyneet selkeämmiksi. Hamppumaa toimii hyvänä suunnannäyttäjänä sellaisten aiheiden parissa työskentelyyn, joihin minulla on oma erityinen panokseni annettavana.

 

Jos olet kiinnostunut kumppanuudesta Hamppumaan kanssa, jätä yhteydenottopyyntö nimesi ja sähköpostiosoitteesi kera sähköpostiimme kumppanit(at)hamppumaa.fi niin ilmoitamme sinulle kun uusi kumppanuusohjelmamme aukeaa.

 

Rakkautta ja hyvinvointia toivottaen, hamppukumppani Juuso

 

 

Anandamidi: onnellisuusmolekyyli aivoillesi

Anandamidi: onnellisuusmolekyyli aivoillesi

1980-luvun lopulla aivoista löydettiin reseptorit THC:lle (tetrahydrokannabinoli), joka on kannabiksen ensisijainen psykoaktiivinen komponentti. Mutta koska THC ei luonnollisesti esiinny kehossa, näiden reseptorien olemassaolo ihmetytti tiedemiehiä. Mysteeri selvisi muutamaa vuotta myöhemmin, kun löydettiin arakidonyylietanoliamidi, josta alettiin myöhemmin käyttää nimitystä anandamidi.

 

Anandamidi on aivojen tuottama neurotransmitteri, joka sitoutuu THC-reseptoreihin. Sitä on kutsuttu ”onnellisuusmolekyyliksi” sanskritin sanan ananda mukaisesti, joka tarkoittaa iloa, autuutta tai onnellisuutta. Sitä on pidetty endokannabinoidina – kehon tuottamana substanssina, joka sitoutuu kannabinoidireseptoreihin.

 

Ennen pitkää anandamidin havaittiin tekevän paljon muutakin kuin tuottavan onnellisemman olotilan. Se syntetisoituu sellaisilla aivojen alueilla, jotka ovat tärkeitä muistin, kehittyneemmän ajattelun ja liikkumisen toiminnassa. Sillä on merkittävä rooli kivun, ruokahalun ja hedelmällisyyden säätelyssä. Se myös ehkäisee syöpäsolujen lisääntymistä.

 

Lisäämällä neurogeneesiä – uusien hermosolujen syntymistä – anandamidilla näyttää olevan sekä ahdistusta että masennusta lievittäviä ominaisuuksia. Anandamidi, kuten kaikki neurotransmitterit, on haurasta ja kehossa nopeasti hajoavaa, jonka vuoksi se ei tuota jatkuvaa autuuden olotilaa.

 

Anandamidi, kannabis ja muisti

 

Tohtori Gary L. Wenk on johtava kroonisen aivojen tulehduksen ja Alzheimerin taudin asiantuntija. Hän on tutkinut vuosien ajan voiko kannabiksen polttaminen ehkäistä sekä tavallisesta ikääntymisestä että Alzheimerin taudista johƒtuvaa muistin menetystä. Hän on ollut yllättynyt ja innostunut havaitessaan, että kannabis vaikuttaisi suojelevan ikääntymisen myötä tapahtuvalta muistin heikentymiseltä.

 

Tohtori Wenkin mukaan anandamidireseptorien suuri määrä osoittaa kyseisen neurotransmitterin merkityksellisyyden aivojen toiminnan säätelyssä. Hän on havainnut, että aivojen kannabinoidireseptoreita stimuloimalla voidaan suojella aivoja lievittämällä tulehdusta ja lisäämällä neurogeneesiä. Hän väittää, että myöhemmällä iällä kannabis voi itse asiassa olla avuksi ikääntyville aivoille sen sijaan, että vahingoittaisi niitä.

 

Tavallisesti me emme ajattele kannabiksen olevan hyväksi aivoillemme, emmekä varsinkaan muistin kannalta”, Wenk huomauttaa. ”Kuinka huumausaine, joka selvästi heikentää muistia sen vaikutuksen alaisena olevilla ihmisillä, voisi suojella aivoja ikääntymisen seurauksilta? Todennäköisesti vastaus liittyy nuorten ja vanhojen aivojen toimintaan ja joukkoon ikään liittyviä muutoksia aivokemiassa. Ollessamme nuoria vaikutamme uusien muistojen syntymiseen stimuloimalla aivojen kannabinoidireseptoreja. Kuitenkin myöhemmin elämässä aivot näyttävät vähitellen lisääntyviä todisteita tulehduksesta ja uusien neuronien tuotannon dramaattisesta vähenemisestä, jolla on tärkeä merkitys uusien muistojen kehittämisessä.”

 

Toinen tekijä määriteltäessä vaikuttaako kannabis muistiin hyödyllisesti vai haitallisesti on annostus. Nähtävästi kannabista vaaditaan hyvin vähän muistin parantamiseksi vanhoissa aivoissa. Tohtori Wenkin kollega kiteytti sen lauseeseen ”yhdet savut riittää”, sillä se on tarpeeksi huomattavaan muistin paranemiseen vanhemmilla ihmisillä.

 

Kuinka lisätä anandamidia

 

Anandamidin olemassaololla on selvästi monia yleisterveydellisiä ja mielenterveydellisiä hyötyvaikutuksia. Tässä muutamia tapoja kohottaa pitoisuuksia luonnollisesti.

 

Suklaa

 

Suklaa on yksi planeetan rakastetuimpia ruokia. On harvinaista tavata ketään, joka ei nauttisi suklaasta. Suklaata rakastetaan sen maun ja kermaisen koostumuksen vuoksi sekä sen vuoksi, että sillä on kyky tehdä hetkellisesti onnelliseksi. Suklaassa tiedetään olevan yli 300 kemiallista yhdistettä ja tiedemiehet ovat ahkerasti yrittäneet selvittää sen puoleensavetävyyden biokemiallista alkuperää.

 

Todeksi tiedetään, että suklaa sisältää mielialaa kohentavaa kofeiinia ja ”rakkausmolekyyliksi” kutsuttua fenyylietyyliamiinia, joka stimuloi rakkauden tuntemusta. Se sisältää myös teobromiinia, kahviin rinnastettavaa substanssia, joka toimii ennemmin relaksanttina kuin stimulanttina. On oletettu, että teobromiini saa aivot tuottamaan enemmän anandamidia.

 

Suklaan oletetaan sisältävän sekä anandamidia että sen hajoamista hidastavia komponentteja (N-asyylietanoliamiinit). Tämä antaa nettotuloksen anandamidia, josta johtuu suklaan syömistä seuraava väliaikainen onnellisuuden tunne.

 

Anandamidin on kuitenkin oletettu olevan syy siihen, miksi suklaa on ensisijainen himoa herättävä ruoka. Ennen uskottiin erityisesti naisten himoitsevan suklaata sen suhteellisen suuren magnesiumpitoisuuden vuoksi, mutta olemassa voi olla toinen voimakkaammin vaikuttava tekijä. Kaliforniassa, San Diegon Neurotieteiden Instituutissa, tehdyn tutkimuksen mukaan ”Suklaa sisältää farmakologisesti aktiivisia substansseja, joilla on aivoihin samankaltaisia vaikutuksia kuin kannabiksella, ja näillä kemikaaleilla voi olla vaikutus tiettyihin huumeiden aiheuttamiin psykooseihin, jotka yhdistetään suklaanhimoon.”

 

Saadakseen eniten anandamidia suklaasta, tulisi mieluummin syödä tummaa suklaata maitosuklaan sijasta. Tai mikä vielä parempaa, tulisi syödä kaakaopapuja, jotka ovat suklaan valmistuksessa käytettävää raakamateriaalia. Kaakaopavut ovat huomattavasti vähemmän prosessoituja kuin paraskin suklaa, ne eivät sisällä sokeria, ja ovat suklaan hyödyllisten komponenttien keskittyneempi lähde.

 

Tryffelit

 

Viime aikoihin saakka suklaan uskottiin olevan ainoa ruoka, joka sisältäisi anandamidia. Käsitys muuttui, kun joukko italialaisia tiedemiehiä havaitsi myös mustien tryffeleiden (Tuber melanosporum) sisältävän sitä. Mielenkiintoista on se, että tämä sieni tuottaa anandamidia, mutta ei sisällä sitä varten reseptoreita, jotka oletettavasti laukaisisivat jonkinlaisen biologisen efektin. Tästä johtuen tutkijat uskovat, että tryffelit tuottaisivat anandamidia mekanismina houkutellakseen eläimiä syömään niitä ja edistäen siten leviämistä vapauttamalla sieni-itiöitä.

 

Tryffeleillä on suuri kysyntä huippukokkien keskuudessa ympäri maailman, mutta niitä on vaikea viljellä, joten useimmat löydetään luonnonvaraisina tryffelinmetsästäjien ja heidän mukanaan kulkevien tryffeleitä etsivien koirien ansiosta. Perinteisesti tryffeleitä etsivien sikojen käyttö on kielletty, sillä ne eivät vain syö tryffeleitä vaan myös polkevat ja vahingoittavat niiden kasvualustaa.

Onnellisuutta tuottavan anandamidin esiintyminen selittää, miksi tryffeleitä metsästävät eläimet etsivät sientä sellaisella hurmoksellisella innolla!

 

Ellet ole riippumattoman varakas tai sinulla ei ole omaa salaista tryffelinkasvatuspiiloa, haluat ehkä pysytellä suklaassa tai toisissa anandamidia sisältävissä ruoissa, kuten sellerissä, parsakaalissa ja teessä. Tryffelit ovat niin kalliita, että se voi shokeerata pysyvästi. Mustat tryffelit maksavat tällä hetkellä 95-dollaria unssilta, mutta ovat halpa ostos verrattuna valkoisiin tryffeleihin, jotka maksavat miltei kaksinkertaisesti!

 

Flow-tila

 

Mikä on sellainen asia, jota rakastat tehdä niin paljon, että aika tuntuu katoavan? Tätä kohonnutta tarkkaavaisuutta, super-keskittyneisyyttä ja huippusuorituksen tilaa kutsutaan ”zoneksi” tai ”flow-tilassa” olemiseksi. Flow on määritelty ”optimaaliseksi tietoisuuden tilaksi, jossa meistä tuntuu parhaalta ja suoriudumme parhaiten.” Flow-tilan aikana aivot vapauttavat suuria määriä hyvänolon kemikaaleja, kuten serotoniinia, dopamiinia, endorfiineja ja anandamidia.

 

Kuntoilu

 

Mikäli olet juoksija, olet ehkä kokenut ”juoksijan pilven”. Vaikka se on usein yhdistetty endorfiineihin, tämä teoria on alkanut menettää suosiotaan. Yksi syy on se, että endorfiinimolekyylit ovat liian suuria läpäistäkseen veri-aivoesteen ja päästäkseen aivoihin. Arizonan Yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että endokannabinoidit, anandamidi mukaan lukien, ovat “juoksijan pilven” todennäköisempiä aiheuttajia.

 

Kannabis? Ehkä

 

Kannabiksen polttaminen saattaisi vaikuttaa loogiselta vaihtoehdolta, jos haluaa kokea enemmän onnellisuutta, koska THC selvästi kiinnittyy samoihin reseptoreihin kuin anandamidi. Mutta onko pilven polttaminen ahdistuksen lievittämiseksi, onnellisuuden lisäämiseksi tai muistin parantamiseksi oikea valinta kaikille? Luultavasti ei.

 

Kun anandamidi kiinnittyy kannabinoidireseptoreihin, sillä on rauhoittava, ahdistusta lievittävä vaikutus useimpiin ihmisiin, mutta lähes 20-prosenttia väestöstä reagoi eri tavalla. On olemassa luonnollisesti esiintyvä entsyymi nimeltään FAAH, joka deaktivoi anandamidin. Joillain ihmisillä on geneettinen taipumus vähemmälle FAAH:lle, mikä tarkoittaa, että heidän aivoissaan on luonnollisesti enemmän anandamidia. Nämä ihmiset ovat yleisesti vähemmän ahdistuneita ja, mikä mielenkiintoista, vähemmän taipuvaisia pitämään kannabiksesta. Weill Cornellin Lääketieteellisen Korkeakoulun kliinisen psykiatrian professorin Richard A. Friedmanin mukaan he, joilla on FAAH-geenin variantti kokevat onnellisuuden vähentyvän heidän polttaessaan kannabista. Hänen kantansa on, että kun on luonnostaan enemmän anandamidia, on vähemmän tarvetta kannabikselle.

 

Tohtori Friedman, neurobiologian ja mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidon asiantuntija, on myös havainnut, että kannabis voi olla haitallista ahdistuksesta kärsiville. ”Psykotrooppiset lääkkeet, terapiat ja rentoutumistekniikat eivät ole avuksi kaikille, joten mitä vikaa on kannabiksen käyttämisessä ahdistuksen lievittämiseksi? Ongelma on siinä, että kannabis hukuttaa alleen aivojen kannabinoidijärjestelmän, ja on näyttöä siitä, että krooninen käyttö ei ehkä pelkästään lievitä ahdistusta, vaan häiritsee oppimista ja muistia”, hän huomauttaa New York Timesin artikkelissa.

 

Anandamidi on suhteellisen uusi löytö ja on vielä paljon opittavaa siitä, kuinka se vaikuttaa aivoihin ja mielialaan sekä terveissä ihmisissä että heissä, joilla on mielenterveyden tai aivojen häiriöitä. Mutta liikunnasta, ”zone-tilassa” olemisesta ja vähäisestä suklaan syönnistä ei varmasti ole haittaa.

 

Tämän artikkelin on alkuperäisestä kääntänyt hamppukumppani Juuso.

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä:  http://reset.me/story/anandamide-putting-the-bliss-molecule-to-work-for-your-brain/

 

Juoksemalla pilveen eli endokannabinoidijärjestelmän aktivointi urheilemalla

Juoksemalla pilveen eli endokannabinoidijärjestelmän aktivointi urheilemalla

Endokannabinoidijärjestelmä on yksi kehomme laajimmista reseptoriverkostoista, jonka tarkoituksena on ylläpitää tasapainoa elimistössä. Lue lisää endokannabinoidijärjestelmän tarkoituksesta.

 

Endokannabinoidijärjestelmään voi vaikuttaa useilla erilaisilla tavoilla kannabinoidipohjaisilla tuotteilla (esim. CBD-A Hamppumehutuotteet) ja ilman. Yksi tehokkaimmista tavoista tehostaa endokannabinoidijärjestelmää on liikunta, jonka onkin havaittu lisäävän kehomme luontaisen endokannabinoidin, anandamidin, tuotantoa. Anandamidi vaikuttaa samoihin reseptoreihin kuin kannabiksessa oleva psykoaktiivinen THC (tetrahydrokannabinoli). Liikunnasta seuraavaa mielialan kohentumista kutsutaankin osuvasti juoksijan pilveksi, “Runner’s High” (Raichlen 2011 ja 2012). Aikaisemmin vaikutusten takana ajateltiin olevan endorfiinit. Tämä teoria kuitenkin havaittiin ongelmalliseksi, koska endorfiinit eivät läpäise veri-aivoestettä, joka säätelee aineiden pääsemistä verenkierrosta aivosoluihin, toisin kuin kannabinoidit (J. Fuss ym. 2015).

 

Tutkimuksissa on myös havaittu anandamidin olevan välimiehenä BDNF:n (Brain-Derived Neurotropic Factor, eli aivoperäinen hermokasvutekijä) lisääntymisessä. BDNF:n on havaittu parantavan kognitiota eli erilaisia tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyviä prosesseja (Reynolds 2011). Liikunta lisää anandamidia, joka puolestaan lisää BDNF:n määrää (Heyman et al. 2012).

 

BDNF kuuluu neurotrofiineihin, jotka vaikuttavat aivojen ja hermoston kehitykseen ja toimintaan kaikilla selkärankaisilla. Neurotrofiinit ovat neuroneille elintärkeitä, sillä ilman niitä neuronit tekevät niinsanotusti itsemurhan (M. Leslie. 2006. Active Neuronal Death. Journal of Cell Biology.).  

 

Kestävyysjuoksijat ovat kuvailleet juoksemisesta seuraavia mielialaa kohentavia vaikutuksia samankaltaisiksi kuin mitä ihminen kokee ollessaan transsitilojen ja psykoaktiivisten aineiden vaikutusten alaisena eli puhtaaksi onnellisuudeksi, iloksi, ykseyden kokemiseksi, loppumattomaksi tyyneydeksi, sisäiseksi harmoniaksi ja rajattomaksi energiaksi (Dietrich 2004). Anandamidin lisääntyminen aivoissa voikin selittää monia liikuntaan liittyviä hyötyjä, kuten lieventynyt stressi, masennus ja ahdistus, sekä kohentuva mieliala (Kander). “Runner’s High” vähentää myös kivun tunnetta, joka lisää kestävyyttä pitkäaikaisessa harjoittelussa. (Raichlen 2011, Raichlen 2012)

 

Erilaisten liikuntamuotojen on havaittu lisäävän anandamidipitoisuuksia, mutta merkittävin vaikutus on havaittu kohtalaisen ja korkean tehokkuuden (70-85% maksimisykkeestä) aerobisella liikunnalla (McPartland 2014, Raichlen 2012, Raichlen 2013, Sparling 2003, Heyman 2012 ja Feurerrecker 2012).

 

Jotta liikunnasta saisi endokannabinoidijärjestelmää aktivoivat hyödyt optimaalisimmin käyttöönsä, tarvitsee kuntoilla kohtalaisella tai intensiivisellä teholla vähintään 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa (Kander).

 

Näiden tietojen myötä on nyt siis viimeistään hyvä aika aloittaa säännöllinen intensiivinen kuntoilu. Juostaan yhdessä pilveen!

 

 

Rakkaudella,

 

Tommi Saltiola

Hamppututkija⎟ Hamppuyrittäjä

 

 

Lähteet

E. Rajala. 2015. Endocannabinoids and Excercise. Itä-Suomen Yliopisto. Lääketieteen laitos.

M. Feurerrecker, D. Hauer, R. Toth, F. Demetz, J. Hölzl, et al. 2012 “Effects of Exercise Stress on the Endocannabinoid System in Humans Under Field Conditions.” European Journal of Applied Physiology

M. Feuerecker, D. Hauer, R. Toth, F. Demetz, J. Hölzl, M. Thiel, L. Kaufmann, G. Schelling, A. Chouke`r. 2012 Effects of exercise stress on the endocannabinoid system in humans under field conditions. Eur J Appl Physiol

E. Heyman, F. Gamelin, M. Goekint, F. Piscitelli, B. Roelands, E. Leclair, V. Di Marzo, R. Meeusen. 2012. Intense exercise increases circulating endocannabinoid and BDNF levels in human Possible implications for reward and depression. Psychoneuroendocrinology.

J. Fuss, J. Steinle, L. Bindila, M. K. Auer, H. Kirchherr, B. Lutz and P. Gass. 2015. Runner’s high depends on cannabinoid receptors in mice. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America

J. Kander. Enhancing Your Endocannabinoid System.

McPartland, M. John, W. Geoffrey, Guy, and V. Di Marzo. 2014. Care and Feeding of the Endocannabinoid System: A Systematic Review of Potential Clinical Interventions that Upregulate the Endocannabinoid System.

DA. Raichlen, AD. Foster, GL. Gerdeman, A. Seillier, A. Giuffrida. Wired to run: Exercise induced endocannabinoid signaling in humans and cursorial mammals with implications for the ‘runner’s high’.

DA. Raichlen, AD. Foster, A. Seillier, A. Giuffrida, GL. Gerdeman. 2013 Exercise-induced endocannabinoid signaling is modulated by intensity. Eur J Appl Physiol.

Reynolds, Gretchen. 2011 “How Exercise Benefits the Brain.” NYTimes.com. http://well.blogs.nytimes.com/2011/11/30/howexercise-benefits-the-brain.

PB. Sparling, A. Giuffrida, D. Piomelli, L. Rosskopf, and A. Dietrich. 2003 “Exercise Activates the Endocannabinoid System.” Neuroreport 14.17