Autismiin ja autismin kirjoon liittyy joukko useita erilaisia neurologisia häiriöitä, jotka yleensä hankaloittaa siitä kärsivän elämää. Autismin kirjoon kuuluu erilaisia toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat vaihdella yksilöllisesti suurillakin eroilla. Täysin terveetkin ihmiset ovat monella tapaa hyvin erilaisia ja sama koskee myös autistisia ihmisiä. Kaikilla on omat yksilölliset piirteensä ja tapansa kokea maailmaa.

Autismikirjon diagnoosin saaneista osa kykenee hyvin itsenäiseen elämään, kun taas jotkut tarvitsevat apua arjessa selviytymiseen koko elämänsä ajan. Autistisen ihmisen avun tarve voi vaihdella mm. elämäntilanteesta, iästä ja tukitoimista riippuen. (1)

Sana kirjo viittaa häiriöistä syntyvien oireiden vaihteluun ja voimakkuuteen. Miehillä autismikirjon häiriö tunnistetaan reilusti naisia useammin. Koko väestöstä Suomessa autismista kärsii vajaa prosentti (0,7 %) väestöstä. Vielä ei tiedetä tarkemmin mistä esiintyvyyden erot johtuvat, mutta sen arvellaan liittyvän biologisiin eroihin sukupuolten välillä. (2)

Autismin piirteet

Autismi vaikuttaa ihmisen tapaan kokea ja aistia ympäristöä. Useimmiten autistisen ihmisen vuorovaikutus ja kommunikaatio poikkeavat niin sanotusti “normaalista”.

Autististeille yhtenäisiä piirteitä ovat mm. hankaluudet oman toiminnan ohjaamisessa, vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa (kommunikaatio), poikkeava tapa tulkita ja aistia tilanteita, sekä herkkyys hermoston kuormittumiseen ja stressiin. Piirteet vaihtelevat kuitenkin tapauskohtaisesti. (1)

Autismin piirteisiin kuuluu myös osa-alueita, jotka voivat näkyä poikkeuksellisena lahjakkuuteena kuten kykynä kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja ratkoa vaikeitakin pulmia. Niiden lisäksi autistilla voi olla erinomainen keskittymiskyky ja selkeä käsitys oikeasta ja väärästä. (1)

Autisteille yhtenäisiä piirteitä ovat hankaluudet oman toiminnan ohjaamisessa, kommunikaatiovaikeudet, sekä herkkyys hermoston kuormittumiseen ja stressiin.

Autismin kirjon häiriöt

Autismin kirjon häiriöt (Autism Spectrum Disorders eli ASD) ja niihin liittyvät aivojen kehityshäiriöt tulevat ilmi jo varhaisessa vaiheessa. Autististen ihmisten luonteet ja haasteet toimintakyvyssä voivat vaihdella merkittävästi. 

Lista autismin kirjon häiriöistä:

• Autismi
• Aspergerin oireyhtymä
• Laaja-alainen kehityshäiriö (epätyypillinen autismi)
• Tarkemmin määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö (PDD-NOS)
• Rettin oireyhtymä
• Disintegratiivinen kehityshäiriö (Hellerin tauti)

Häiriöiden taustalla ei ole ainoastaan yhtä selkeää syytä, vaan siihen vaikuttavat useat biologiset tekijät. Vaikka tarkkoja syitä ei ole vielä tunnistettu, niin joka tapauksessa perinnölliset tekijät vaikuttavat häiriön esiintyvyyteen. Tämänhetkisten tietojen mukaan mukaan autismin kirjon häiriöt periytyvät 65-90 prosentilla. (2)

Koko väestössä autismikirjoa havaitaan noin 1 prosentilla ihmisistä. Kehittyneissä maissa lukumäärä on suurempi (1,5 %) ja se on lähes kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana. (3)

Aspergerin oireyhtymä

Autismiin liittyvät diagnoosit ovat tarkentuneet. Aikoinaan harvinaiseksi lapsuusajan häiriöksi ajateltu Aspergerin oireyhtymä luokitellaan nykyisin elinikäiseksi sairaudeksi. Kyseinen oireyhtymä nimettiin itävaltalaisen lastenlääkärin Hans Aspergerin mukaan ja se otettiin käyttöön Suomessa 1990-luvulla.

Aspergerin oireyhtymä ja autismi luokitellaankin nyt osaksi autismikirjon häiriötä ja kyseiset termit ovat poistettu luokituksesta (ICD-11 ja DSM-5). Autismikirjo määritellään tapauskohtaisesti lievästä vaikeaan. (3)

Autismin oireet

Autismiin liittyvät oireet ilmenevät yleensä jo varhaislapsuuden aikana ensimmäisten kolmen ikävuoden sisällä. Toisinaan oireet havaitaan vasta esikoulussa tai myöhemmin. Autistisella lapsella on yleensä vaikeuksia ymmärtää sanallista ja sanatonta viestintää. Usein myös katsekontaktin ylläpitäminen on osoittautunut haastavaksi. (2)

Autismiin liittyvät oireet ilmenevät siis erityisesti sosiaalisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Häiriöön voi kuulua tiettyjä toistuvia käyttäytymismalleja ja erityisiä kiinnostuksen kohteita, joihin autisti helposti uppoutuu. Jokaisella autisminkirjon häiriöistä kärsivällä on omat ominaiset piirteensä ja jotkut saattavat elää hyvinkin itsenäisesti ja toisilla avun tarve arkisten asioiden hoitamiseen on suuri. (2)

Yleisimmät oireet autismikirjon häiriöön liittyen

• Vaikeus ymmärtää muiden tunteita ja ajattelua
• Haasteet aloittaa ja ylläpitää keskustelua
• Ryhmässä työskentelyn vaikeus
• Vaikeus hyväksyä uudenlaisia tilanteita ja muutoksia
• Katsekontaktin välttäminen
• Elekielen ja ilmeiden vähäinen käyttö
• Hankaluuksia muodostaa pysyviä ystävyyssuhteita. (4)

On myös mahdollista, että oireet havaitaan vasta myöhemmällä iällä työelämän tai jatko-opintojen tuomien paineiden lisääntyessä. Mahdolliset häiriöt tulisi diagnosoida myös aikuisilta, jotta työ, opiskelu ja tarvittavat kuntoutumiseen liittyvät toimenpiteet pystyttäisiin suunnittelemaan tarvittavalla tavalla ja ehkäistä vaaraa syrjäytyä. (3)

Autismin kirjon häiriön diagnoosin saaminen on monivaiheinen prosessi, joka tehdään yhdessä asiantuntevan lääkärin avustuksella. Diagnoosia varten tarvitaan erilaisia testejä, tutkimuksia ja haastatteluita.

Autismi testi

Vaikka yleensä autismikirjon häiriön oireet tulevat ilmi jo varhaisessa vaiheessa, niin sen määrittelylle ei ole asetettu mitää tiettyä ikärajaa. Diagnoosi on mahdollista tehdä vielä aikuisellekin ja sitä varten on olemassa autismin määrittelyä tukevia testejä. (5)

Mikäli epäilet autismikirjon häiriötä itsellä tai lähimmäisellä, niin yleinen suositus onkin hakeutua lääkärin puheille ja valmistautua vastaanotolle pohtimalla ja kirjaamalla ylös kaikki havaitut autismikirjoon luokiteltavat piirteet, joita arjessa esiintyy. Lääkäriltä on mahdollisuus pyytää erikseen aika neuropsykologille, jossa asiaa voidaan tarkastella erilaisten tutkimusten avulla tarkemmin. (5)

Virallisen diagnoosin saaminen on monivaiheinen prosessi ja yleensä se tehdään aiheeseen perehtyneen lääkärin avustuksella erilaisten tutkimusten ja haastatteluiden avulla. Lisäksi diagnoosi vaatii usein myös läheisten ihmisten haastattelemista, psykologin ja terapeutin tapaamista. Tutkimuksissa kiinnitetään erityisesti huomiota toimintakykyyn, kommunikointiin, vuorovaikutustaitoihin ja kiinnostuksen kohteisiin koko elämän ajalta. Koulutodistukset, syntymätiedot ja muut kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiakirjat kannattaakin ottaa mukaan helpottamaan prosessin käsittelyä, sillä kattavat tutkimukset diagnoosin tekemistä varten vaativat usein paljon aikaa. (5)

Seulonta

Autismikirjon häiriön diagnosoinnin tueksi on olemassa erilaisia testejä ja seulontatyökaluja. Lomakkeen täyttäminen voi helpottaa lääkärin työtä ja nopeuttaa diagnoosin tekemistä. 

Alla olevista linkeistä löytyy suuntaa antavaksi tarkoitettuja seulontalomakkeita tukemaan lapsen ja aikuisen autismin määrittelyä.

Digitaalinen CHAT-arviointilomake (suomeksi)

Digitaalinen M-CHAT-R laajennettu arviointilomake,  (suomeksi) 

Aikuisille tarkoitettu AQ-10 seulontalomake saattaa olla avuksi lääkärin vastaanotolla kun arvioidaan lisätutkimusten tarvetta mahdollisen diagnoosin tekemiseen aikuisella, jolla ei ole suuria oppimisvaikeuksia.

AQ-10 arviointilomake autismikirjon tunnistamiseen aikuisella

Lasten vanhemmille suunniteltu ASSQ-seulontalomake voi selkeyttää ja olla avuksi autismikirjon häiriön diagnosoinnissa.

ASSQ-arviointilomake vanhemmille 

Alla oleva GQ-ASC seulontalomake on suunniteltu tunnistamaan autismiin liittyviä käyttäytymismalleja ja kykyjä cis- ja transnaisissa.

GQ-ASC-arviointilomake (cis- ja transnaiset)

Autistinen lapsi ajautuu helposti leikkimään vain omia leikkejään. Autistisen lapsen käytöksessä havaitaan usein myös puutteita liittyen kielen kehitykseen ja katsekontaktin ottamiseen.

Autistinen lapsi 

Autistisista lapsista toiset pärjäävät hyvinkin itsenäisesti, kun taas toisilla voi olla tarvetta jokapäiväiselle tuelle. Autistinen lapsi voi pahimmillaan haastaa myös lapsen läheisten elämää merkittävästi. (1) 

Autismin ilmenemiseen liittyy genetiikan lisäksi fysiologiset taustat. Kasvatuksella ei ole havaittu olevan yhteyttä autismin esiintyvyyteen. (1)

Autismi saattaa näkyä lapsella jo hyvin varhainen ennen 1-vuoden ikää. Yleensä autististen lasten käytöksessä huomataan puutteita mm. katsekontaktissa, kielen kehitykessä ja tavassa leikkiä muiden lasten kanssa. Lapsella saattaa olla myös muista poikkeava tapa vastata kysymyksiin ja ilmaista tunteita. Autistinen lapsi saattaa ärsyyntyä helposti ja ajautua leikkimään vain omia leikkejään. Tuttujen ja toistuvien rutiinien merkitys korostuu autististella lapsella. (6)

Autismin hoito

Autismikirjon häiriöt ovat synnynnäisiä, eikä siihen ole vielä keksitty parantavaa hoitoa. 

Uudistuneessa tautiluokittelussa ei nykyisin eritellä autismia erillisiksi diagnooseiksi ja mm. lievä autismin muoto Aspergerin oireyhtymä lasketaan nykyisin osaksi autismikirjon häiriötä.

Vaikka autismikirjon häiriöhin ei ole tiedettävää parannuskeinoa, niin sen oireita voi helpottaa ja yksilön kehitystä pystyy tukemaan esimerkiksi toimintaterapian ja puheterapian avulla. Lisäksi autistiselle lapselle ja sen vanhemmille on tärkeää hyväksyä vallitseva tilanne ja opetella elämään niiden persoonallisuuden piirteiden kanssa, jotka siihen liittyy. (7)

Mikäli oireet haastavat arkielämää huomattavasti kannattaa asiasta keskustella yhdessä asiantuntevan neuropsykologin kanssa, jonka kanssa tilanteen hoito ja eri tukimuotojen tarve voidaan suunnitella asinamukaisella tavalla. Yleensä tuki ja kuntouttaminen tapahtuu yhteistyössä päiväkodin, terveydenhuollon tai koulun kanssa. (7)

Oman toiminnan ohjaus ja aivojen kehitys jatkuu vähintään 25-vuotiaaksi asti. Autismin kirjoon liittyvät oireet saattavat vähentyä aikuisikään tultua, mikäli lapsi saa matkallaan tarvittavaa tukea ja osallistuu kuntoutusohjelmaan. Joissain tapauksissa onnistuneen kuntoutuksen ja tuen avulla oireet voivat vähentyä niin paljon, että aikaisempi diagnoosi ei enää vastaa oireiden kuvaa. (7)

Autismikirjon hoito CBD:n avulla

Autismikirjon oireita hoidetaan nykyisin myös CBD-tuotteilla kuten CBD-öljyllä ja CBD-kapseleilla. Tämä vaihtoehtoinen ja luonnollinen hoitomuoto on levinnyt maailmalla suosioon, kun useat lääkärit ja autististen lasten vanhemmat ovat julkisesti kertoneet positiivisista kokemuksistaan ja tuloksista autismin hoitoon liittyen.

Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabinoidituotteet vähensivät autismin kirjoon liittyvien oireiden määrää ja/tai voimakkuutta, mukaan lukien yliaktiivisuus, itsensä vahingoittaminen, unihäiriöt vihan tunteet, ahdistuneisuus, ärtyneisyys,  levottomuus, psykomotorinen kiihtyneisyys, aggressiivisuus ja masennus. Lisäksi he havaitsivat parannusta kognitiossa, aistiherkkyydessä, huomiossa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kielessä. Yleisimmät haittavaikutukset olivat unihäiriöt, levottomuus, hermostuneisuus ja ruokahalun muutokset. (8)

Erityisesti alaikäisten kohdalla CBD:n käytön turvallisuus tulisi arvioida aina tapauskohtaisesti yhdessä asiantuntevan lääkärin kanssa.

CBD on tuskin mikään ihmelääke, joka parantaa häiriön kokonaan, mutta monen kohdalla siitä näyttäisi olevan merkittävää apua arjessa toimimiseen ja oireiden lieventämiseen. Lue lisää seuraavasta kappaleesta kuinka endokannabinoidijärjestelmä ja autismi liitttyvät toisiinsa.

Endokannabinoidijärjestelmän tehtävä autismissa

Lähes jokaisen eläimen elintoimintoja ohjaa ja tasapainottaa sisäinen kannabinoidijärjestelmä. Se puuttuu ainoastaan hyönteisillä ja alkueläimillä. Monimutkainen endokannabinoidijärjestelmä muodostuu koko kehon kattavasta reseptoriverkostosta, joihin välittäjäaineet vaikuttavat. Sen tiedetään vaikuttavan ja säätelevän mm. aivojen, munuaisten, maksan ja immuunijärjestelmän toimintaa. (9)

Uusien näyttöjen perusteella autismin kirjon häiriötä sairastavilla on anandamidin määrän havaittu olevan pienempi kuin terveellä verrokkiryhmällä. Anandamidi on onnellisuusmolekyylinäkin tunnettu endokannabinoidi eli sisäinen kannabinoidi ja tämänkin tutkimustuloksen perusteella sisäisellä kannabinoidijärjestelmällä ja kannabinoidien epätasapainolla voi olla vaikutusta häiriön ilmenemiseen. (10)

Autismiin liittyvä häiriö on liitetty myös oksitosiinin määrään kehossa. Rakkaushormoninakin tunnettu oksitosiini on nisäkkäillä ilmenevä aminohapoista koostuva neuropepptidi, joka toimii viestinviejänä ja hormonina. Oksitosiini muodostuu aivojen hypotalamuksessa, josta se kulkee aivolisäkkeen kautta verenkiertoon. Nykyään tiedetäänkin, että oksitosiinilla on merkittävä rooli mm. lapsen ja sen vanhempien välisen kiintymysuhteen muodostumisessa ja ylläpitämisessä. Sen lisäksi oksitosiini  liitetään myös sosiaalisiin, emotionaalisiin, kognitiivisiin toimintoihin. Koska myös oksitiinin tuotantoa säädellään sisäisen kannabinoidijärjestelmän avulla, voi CBD:stä ja joistain kannabinoideista olla hyötyä sen normaaliin tuotantoon liittyen. (11)

Tutkijat arvelevat, että anandamidin ja oksitosiinin välinen vuorovaikutus ja niiden puutostilojen korjaaminen autismiin liittyen voisi tarjota helpotusta oireiden hoitamiseen (11). 

Sisäisellä kannabinoidijärjestelmällä näyttäisi olevan myös tärkeä rooli liittyen sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin ja tunteisiin, jota CBD:llä ja tietyillä kannabinoideilla voi aktivoida. Tähän kehon järjestelmän reseptoreihin vaikuttamalla saattaa sillä olla vaikutusta myös autismin oirekuvan lieventämiseen.

THC ja autismi

Vaikka tutkimukset ovat vielä kesken, niin on viitteitä siitä, että THC-niminen kannabinoidi saattaa vähentää elimistön sisäisiä anandamidipitoisuuksia. Anandamidin pitoisuudet ovat autismista kärsivillä jo valmiiksi alhaiset, joten olisi syytä välttää jatkuvaa THC:n käyttöä. Ahdistus on myös yksi yleinen autismiin liitetty oire ja THC ja THCV saattavat joillakin pahentaa sitä. Kokeet ovat tosin tehty rotilla ja vahvoilla THC-pitoisilla kannabistuotteilla, joten sitä miten se vaikutta ihmisillä ei vielä täysin ymmärretä. 

Yleensä CBD-öljyissä THC:n jäämät ovat sen verran minimaalisia, että niistä olisi haittaa anandamiditasoille. Asian ymmärtämistä vaikeuttaa myös se, että tutkimusten mukaan täyden spektrin CBD-tuotteet ovat yhteisvaikutusten (kts. entourage effect) takia tehokkaampia moneen sairauteen ja elimistön epätasapainotilaan kuin eristetyt kannabinoidit (isolaatit). Täysi kirjo tarkoittaa, sitä että lopputuote sisältää myös THC:tä, vaikkakin usein vain erittäin pieniä määriä.

Mikäli CBD-tuotteita harkitsee autismikirjon häiriön hoitoon ja haluaa mahdollisimman vähän THC:tä sisältäviä tuotteita, niin kannattaakin harkita lämmittämmällä aktivoituja CBD-tuotteita, koska niissä THC-pitoisuudet jäävät yleensä huomattavasti pienemmäksi. Katso lisää kuinka lämmittäminen eli dekarboksylointi vaikuttaa lopputuotteeseen.

Lähteet

1. Autismiliitto. 2022. Perustietoa autismista. https://autismiliitto.fi/autismi/perustietoa-autismista/. Viitattu 12.09.2022
2. Terveystalo. Autismi ja autismikirjon häiriöt. ​​https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/autismi-ja-autismikirjon-hairiot/#Mit%c3%a4%20on%20autismin%20kirjo. Viitattu 12.09.2022
3. Hanna Raaska & Raija Vanhala. 2020. Lääkärilehti. Miksi ja miten autismin diagnostiset kriteerit muuttuvat? https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miksi-ja-miten-autismin-diagnostiset-kriteerit-muuttuvat/?public=7fcf41d96a001eee7da91094299e5b86. Viitattu 12.08.2022
4. Mielenterveystalo.fi. Autismikirjon häiriöt (ASD). https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/autismikirjon_hairiot/Pages/autisimikirjon_hairiot_ASD.aspx. Viitattu 13.09.2022
5. Autismiliitto. 2022. Autismikirjon diagnosointi. https://autismiliitto.fi/autismi/diagnosointi/. Viitattu 13.09.2022
6. Autismiliitto. 2022. Autismi eri elämänvaiheissa. https://autismiliitto.fi/autismi/autismikirjo-eri-elamanvaiheissa/. Viitattu 04.09.2022.
7. Pekka Räisänen & Ulla Boshkov. Autismi lapsella. https://www.mehilainen.fi/lasten-mehilainen/autismi-ja-autismikirjo. Viitattu 13.09.2022
8. Estácio Amaro da Silva Jr. ym. 2022. Trends Psychiatry Psychother. Cannabis and cannabinoid use in autism spectrum disorder: a systematic review. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34043900/. Viitattu 15.09.2022
9. Ethan Russo. 2015. Phytecs.  Introduction to the Endocannabinoid System. https://www.phytecs.com/wp-content/uploads/2015/02/Russo-Introduction-to-the-Endocannabinoid-System-corr-January-2015.pdf. Viitattu 14.09.2022
10. Debra S. Karhson ym. 2018. Molecular Autism. Plasma anandamide concentrations are lower in children with autism spectrum disorder.https://molecularautism.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13229-018-0203-y. Viitattu 15.09.2022
11. Don Wei ym. 2015. Pnas. Endocannabinoid signaling mediates oxytocin-driven social reward. https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.1509795112. Viitattu 15.09.2022