CBD-öljy ja kuukautiset ovat herättäneet kiinnostusta erityisesti endokannabinoidijärjestelmää koskevan tutkimuksen myötä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä tutkimuksissa tiedetään endokannabinoidijärjestelmän yhteydestä kuukautiskiertoon sekä millaista tutkimustietoa CBD:stä ja naisen lisääntymiselimistöstä on tähän mennessä julkaistu.
Kuukautiset
Kuukautiset ovat kuunkiertoa mukaileva syklinen järjestelmä, joiden tehtävä on sekä poistaa vanha hedelmöittymätön munasolu uuden kypsyvän tieltä, että puhdistaa mieltä ja kehoa vanhoista energioista, kuona-aineista ja uskomuksista. Siihen miksi omaa kuukautissykliä kannattaa tarkastella on useita syitä. Oman kierron ymmärtäminen voi kehittää itsetuntemusta, lisätä merkityksellisyyden tunnetta ja auttaa naista voimaantumaan (1).
Muutaman viimeisen vuosisadan aikana kuukautisista on tullut yhä useammalle enemmänkin kuukausittainen kärsimysnäytelmä kuin lempeä opettavainen tapahtuma, sillä kuukautisiin liittyy sekalaisia oireita aina häpeästä ja mielialan vaihteluista sängynpohjalle lamauttaviin kiputiloihin asti (2). Lähes kaikki naiset kärsivät erilaisista haasteista kuukautisiin liittyen ja siihen yhdistettyjä sairauksiakin on luokiteltu muutamia. Monenlaisia helpotuskeinoja on varmasti aikojen saatossa kokeiltu, mutta entä voisiko CBD-öljystä olla apua kuukautisiin?
Kehon sisäinen yleissäädin endokannabinoidijärjestelmä ulottuu myös kohtuun, munasarjoihin ja aivoissa niihin alueisiin, jotka vastaavat kuukautiskierrosta ja lisääntymiselimistöstä. Endokannabinoidijärjestelmällä on tärkeä rooli lisääntymisessä ja tutkimukset ovatkin osoittaneet, että kannabinoideilla ja kannabinoidireseptoreilla on kuukautiskierrossa, sekä raskauden aikana omia erityisiä tehtäviä. (3, 4)
Endokannabinoidijärjestelmä toimii lisääntymiselimistössä tarkkailijan roolissa tasapainottamalla kuukautiskierrosta ja raskaudesta vastaavien elinten solujen toimintaa. Endokannabinoidijärjestelmän on osoitettu olevan mukana mm. munarakkuloiden kehityksessä, munasolun kypsymisessä, munasarjan alkionsiirrossa ja kiinnittymisessä, istukan muodostumisessa ja munasarjojen umpieritysjärjestelmässä. (3, 4) Endokannabinoidijärjestelmä ja munasolun kypsymisestä ja irroittamisesta säätelevistä hormoneista vastaava HPO-akseli (hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akseli) ovat monimutkaisessa, mutta erittäin merkittävässä yhteydessä toisiinsa. HPO-akseli vastaa kuukautisten hormonaalisesta toiminnasta ja endokannabinoidijärjestelmä puolestaan säätelee tarvittaessa akselin toimintaa tasapainoon. (4)
Kannabinoidireseptorit
CB1- ja CB2-reseptoreita on molempia laajalti munasarjoissa follikkeleissa (munarakkula jossa munasolu kypsyy), keltarauhasessa ja arpisessa keltarauhasessa. Molempia reseptoreita on myös kohdussa, munasarjaytimessä ja ytimen kuoressa. CB2-reseptoria on havaittu alkiorakkulan uloimmalla kerroksella raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. (3). On todettu, että CB2-reseptoria esiintyy lisääntymiselimistössä laajemmin, mutta myös että ne eivät ole koko kuukautiskiertoa aktiivisia, ainakaan endokannabinoidi anandamidin suhteen. Reseptorit reagoivat anandamidiin vasta munasolun kypsyessä. (4)
Kannabinoidi anandamidi esiintyy muita endokannabinoideja runsaampana kohdun ja munasarjojen alueella. Anandamidin yksi tehtävistä munasarjoissa on osallistua kypsyvän munasolun antrum-vaiheeseen. Sen on osoitettu olevan mukana myös mm. munarakkulan kypsymisessä, munasolun kypsymisessä ja ovulaatiossa (3). Anandamidi valmistuu keltarauhasessa ja arpisessa keltarauhasessa, ja se tuotetaan hormonien valvonnan alla.
Mitä tutkimus kertoo aiheesta CBD-öljy ja kuukautiset?
CBD ja kuukautiset tutkimuksen näkökulmasta
CBD:n mahdollisia vaikutuksia on tutkittu erilaisissa yhteyksissä, mutta nimenomaan CBD:n ja kuukautisoireiden välistä kliinistä tutkimusta on vielä vähän. Tutkimuksissa on tarkasteltu esimerkiksi kipukokemusta, ahdistuneisuutta, unta sekä tulehdukseen ja oksidatiiviseen stressiin liittyviä biologisia mekanismeja. (5, 6, 7, 8)
Vuonna 2021 julkaistussa kokeellisessa tutkimuksessa 15 tervettä aikuista osallistui tutkimusasetelmaan, jossa tarkasteltiin sekä CBD:n että CBD saamiseen liittyvien odotusten vaikutusta kokeellisesti aiheutettuun kipuun. CBD ei vähentänyt kivun voimakkuutta, eikä muuttanut merkitsevästi kipukynnystä tai kivunsietokykyä. Sen sijaan kivun epämiellyttävyyteen ja eräisiin muihin kipureaktioihin liittyvissä mittareissa havaittiin muutoksia. Tutkimuksessa myös osallistujien odotuksilla oli vaikutusta osaan tuloksista, mikä osoittaa, kuinka monimutkainen kokonaisuus kivun kokeminen on. (5)
Toisessa, 72 potilasta käsittäneessä tapaussarjassa tarkasteltiin CBD:n käyttöä ahdistuneisuuden ja univaikeuksien yhteydessä. Ensimmäisen kuukauden aikana ahdistuneisuutta mittaavat pisteet paranivat 79,2 prosentilla ja unta mittaavat pisteet 66,7 prosentilla osallistujista. Unen kohdalla tulokset kuitenkin vaihtelivat seurannan aikana. Tutkimus ei ollut satunnaistettu eikä siinä ollut kontrolliryhmää, joten sen perusteella ei voida osoittaa syy-seuraussuhdetta CBD:n ja havaittujen muutosten välillä. (6)
CBD:n solu- ja eläinmalleissa havaittuja ominaisuuksia käsittelevissä tutkimuksissa on puolestaan tarkasteltu muun muassa tulehdusreaktioihin ja oksidatiiviseen stressiin liittyviä mekanismeja. Näitä havaintoja on koottu myös laajoihin katsausartikkeleihin. Prekliinisiä havaintoja ei kuitenkaan voida sellaisenaan siirtää ihmisillä esiintyviin kuukautisoireisiin tai kaupallisen CBD-tuotteen vaikutuksiin. (8)
Endometrioosin yhteydessä kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti elimistön oma endokannabinoidijärjestelmä. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että järjestelmä osallistuu endometrioosiin liittyvän kivun biologisiin mekanismeihin, minkä vuoksi sitä on tutkittu mahdollisena tulevaisuuden lääketieteellisen tutkimuksen kohteena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että CBD tai CBD-öljyn olisi osoitettu hoitavan endometrioosia tai siihen liittyvää kipua. (9, 10)
Tutkimustulokset ovat siis kiinnostavia, mutta niitä on hyvä tarkastella alkuperäisessä asiayhteydessään. Nykyisen tutkimustiedon perusteella niistä ei voida päätellä, että CBD-öljy lievittäisi kuukautiskipuja tai muita kuukautisiin liittyviä oireita.
Endokannabinoidijärjestelmän yhteys kuukautiskierron eri vaiheisiin
Aiemmin kuvatun perusteella endokannabinoidijärjestelmä toimii myös lisääntymiselimistössä. Tutkimuksen kannalta erityisen kiinnostavaa on se, ettei järjestelmän aktiivisuus vaikuta olevan koko ajan samanlaista, vaan endokannabinoidien pitoisuuksissa ja niihin liittyvässä viestinnässä tapahtuu muutoksia kuukautiskierron eri vaiheissa. (3, 4)
Esimerkiksi ihmisen munasarjoja koskevassa tutkimuksessa tarkasteltiin elimistön itse tuottamaa endokannabinoidia anandamidia (AEA). Follikkelinesteen anandamidipitoisuuden havaittiin olevan yhteydessä munarakkulan kehitykseen ja munasolun kypsyyteen. Tutkijat havaitsivat myös viitteitä siitä, että anandamidin muodostuminen ja hajottaminen ovat tarkasti säädeltyjä prosesseja munasarjassa. (3)
Havainto on kiinnostava siksi, että se tukee käsitystä endokannabinoidijärjestelmästä osana laajempaa lisääntymisen biologista säätelyverkostoa. Katsauskirjallisuudessa järjestelmä on yhdistetty muun muassa munasolun kypsymiseen, ovulaatioon, hedelmöitykseen ja alkion varhaisiin vaiheisiin. Näiden prosessien onnistumisen kannalta endokannabinoidiviestinnän oikea ajoitus ja tasapaino vaikuttavat olevan olennaisia. (3, 4)
Tutkimukset korostavat endokannabinoidijärjestelmän hienovaraista ja tarkasti säädeltyä luonnetta. Elimistön oman anandamidin toiminta ja esimerkiksi kasviperäinen CBD ovat eri asioita, eikä näiden tutkimusten perusteella voida päätellä CBD tasapainottavan kuukautiskiertoa tai parantavan siihen liittyviä toimintoja. (3, 4)
Tutkimukset antavatkin ennen kaikkea lisää tietoa siitä, kuinka monimutkaisesti elimistön omat viestijärjestelmät osallistuvat lisääntymisen fysiologiaan. Endokannabinoidijärjestelmän tarkka merkitys kuukautiskierron eri vaiheissa on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena.
Mitä CBD:n ja kuukautiskierron yhteydestä tällä hetkellä tiedetään?
CBD:tä koskeva tutkimus on viime vuosina laajentunut useille eri biologian ja lääketieteen alueille. Samalla myös endokannabinoidijärjestelmän merkityksestä naisen lisääntymiselimistössä on saatu lisää tietoa. Tutkimusten perusteella järjestelmän komponentteja esiintyy muun muassa munasarjoissa ja muissa lisääntymiselimistön kudoksissa, ja niiden toiminnan on havaittu liittyvän useisiin lisääntymisen fysiologisiin vaiheisiin. (3, 4)
Myös kipua koskevassa tutkimuksessa endokannabinoidijärjestelmä on kiinnostava tutkimuskohde. Järjestelmän on todettu osallistuvan elimistön kipuun liittyvään säätelyyn ja esimerkiksi endometrioosia käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin endokannabinoidijärjestelmän mahdollista yhteyttä sairauteen liittyvien kipumekanismien kanssa. Tutkijat pitivät aihetta lupaavana jatkotutkimuksen kohteena, mutta korostivat samalla tutkimustiedon rajallisuutta. (9, 10)
CBD-tutkimuksessa on puolestaan löydetty kiinnostavia havaintoja muun muassa kokeellisesta kivusta, ahdistuneisuudesta, unesta sekä tulehdus- ja oksidatiiviseen stressiin liittyvistä mekanismeista. Tulokset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin yhtenäisiä. Esimerkiksi kokeellisessa kipututkimuksessa CBD ei vähentänyt kivun voimakkuutta, kipukynnystä tai kivunsietokykyä, vaikka joissakin muissa kipukokemukseen liittyvissä mittareissa havaittiin eroja. (5) Ahdistuneisuutta ja unta tarkastelleessa tapaussarjassa puolestaan havaittiin myönteisiä muutoksia osalla osallistujista, mutta tutkimusasetelma ei mahdollistanut varmoja päätelmiä CBD:n vaikutuksesta. (6)
Tutkimus antaa siis kiinnostavia vihjeitä siitä, kuinka monipuolinen endokannabinoidijärjestelmä on ja kuinka moniin elimistön toimintoihin se voi liittyä. Samalla on tärkeää huomata, että endokannabinoidijärjestelmää koskevat havainnot, CBD:tä koskevat tutkimustulokset ja kaupallisen CBD-öljyn vaikutukset ovat kolme eri asiaa.
Vaikka CBD-öljyn vaikutuksista kuukautisiin ei voida vielä tehdä lopullisia päätelmiä, tutkimukset auttavat kuitenkin ymmärtämään entistä paremmin endokannabinoidijärjestelmän toimintaa ja sen mahdollista merkitystä naisen lisääntymisfysiologiassa.
Endokannabinoidijärjestelmällä näyttää tutkimusten perusteella olevan oma roolinsa naisen lisääntymisfysiologiassa ja esimerkiksi munasolun kypsymiseen sekä ovulaatioon liittyvissä prosesseissa.
CBD:tä on tutkittu muun muassa kivun kokemisen, unen, ahdistuneisuuden ja tulehdukseen liittyvien mekanismien yhteydessä. Tutkimustieto on kuitenkin vielä osin alustavaa ja vaihtelevaa, eikä sen perusteella voida päätellä CBD:n tai CBD-öljyn lievittävän kuukautisoireita tai tasapainottavan kuukautiskiertoa.
Aihe on tutkimuksen kannalta kiinnostava, ja lisää laadukkaita ihmisillä tehtäviä tutkimuksia tarvitaan.
De Vita, M. J. ym. (2021). The effects of cannabidiol and analgesic expectancies on experimental pain reactivity in healthy adults: A balanced placebo design trial. Experimental and Clinical Psychopharmacology. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34251840/. Viitattu 15.09.2026
J. Sorian, B. Alexandra, B. On Daniel, S Seidman, D. Sorian. 2017. The clinical significance of endocannabinoids in endometriosis pain management. https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/can.2016.0035. Viitattu 20.07.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 15.09.2026
PMS eli premenstruaalinen oireyhtymä voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita ennen kuukautisia. Tässä artikkelissa tutustumme PMS-oireisiin, endokannabinoidijärjestelmän yhteyteen naisen lisääntymisfysiologiassa sekä siihen, mitä CBD:n ja kuukautisiin liittyvien oireiden yhteydestä tällä hetkellä tutkimuksissa tiedetään.
Mikä on PMS?
PMS eli premenstruaalinen oireyhtymä on iso joukko erilaisia kuukautisiin ja kuukautisia edeltävään aikaan liittyviä oireita. Niihin kuuluu sekä fyysisiä että psyykkisiä tunnusmerkkejä, joiden voimakkuus vaihtelee huomaamattomasta aina elämää hankaloittaviin. Epämukavat tuntemukset alkavat 1-2 viikkoa ennen kuukautisia ja ne lievenee yleensä 4. vuotopäivään mennessä. Menstruoivista ihmisistä n. 20-30% kokee omaavansa elämään vaikuttavia PMS-oireita ja n. 5-10% kärsii erittäin vaikeasta oireilusta. Kuitenkin, arviolta yli 95% kaikista menstruoivista tuntee, että PMS on osa heidän elämää, kenties lievillä hyvin siedettävillä ja nopeasti ohi menevillä tuntemuksilla (1).
Kannabinoidit ja kannabinoidijärjestelmä
Endokannabinoidijärjestelmän ollessa taustavaikuttaja lähes kaikissa kehossa tapahtuvissa toiminnoissa, se on myös kuukautiskierron ja sen takana olevien kehon järjestelmien tasapainottaja. Endokannabinoideja on havaittu sekä aivoista niiltä alueilta, jotka säätelevät kuukautisiin ja lisääntymiseen liittyviä toimintoja että myös kohdusta, munasarjoista ja istukasta. (2, 3). Ulkoisten kannabinoidien, kuten CBD:n, vuorovaikutusta endokannabinoidijärjestelmän ja muiden elimistön signalointijärjestelmien kanssa tutkitaan edelleen.
PMS-oireiden kirjo on laaja
PMS-oireiden kirjo on laaja ja se saattaa vaihdella jopa kuukautiskiertojen välillä. Yleisimpiin PMS-oireisiin kuuluvat mm. erilaiset kiputilat, mielen epätasapaino, uneen liittyvät haasteet ja ihon oireilu. Erilaisia oireita on yli 150, joten on todennäköistä, että kaikki menstruoivat tuntevat näistä vähintään muutaman. Syitä oireille on varmasti useita, mutta mitään selkeää juurisyytä PMS:lle ei ole. Kahden hormonin, estrogeenin ja progesteronin pitoisuuksien vaihtelu on yleisin syy, jonka alle kaikki PMS-oireet niputetaan, mutta premenstruaalisen oireyhtymän voimakkuuteen ja esiintyvyyteen vaikuttaa myös kuukautisiin liittyvät uskomukset, kehon epätasapainotila, fyysiset ja/tai psyykkiset traumat jne..
CBD ja PMS-oireet tutkimuksen näkökulmasta
CBD ja PMS-oireiden välistä kliinistä tutkimusta on edelleen vähän. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin suun kautta käytetyn CBD-isolaatin yhteyttä kuukautisiin liittyviin oireisiin 33 osallistujalla. Osallistujat jaettiin kahteen eri CBD-annosta saaneeseen ryhmään, ja CBD:tä käytettiin oireiden alkaessa viiden päivän ajan kolmen kuukautiskierron aikana. (4)
Tutkimuksessa kuukautisiin liittyvien oireiden kokonaismäärä sekä ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, stressiä ja oireiden koettua voimakkuutta mittaavat tulokset vähenivät lähtötilanteeseen verrattuna molemmissa ryhmissä. Masennusta mittaavissa tuloksissa vastaavaa muutosta ei havaittu. Tutkimus oli kuitenkin avoin eikä siinä ollut lumeryhmää, joten tulosten perusteella ei voida varmuudella päätellä, johtuivatko havaitut muutokset CBD:stä. Tutkijat korostivatkin lumekontrolloitujen jatkotutkimusten tarvetta. (4)
CBD:n ja kuukautisiin liittyvien oireiden yhteyttä on tutkittu myös kliinisessä tutkimuksessa.
PMS, CBD ja akne
Kuukautiskierron hormonaaliset muutokset voivat näkyä myös ihossa ja talinerityksessä. CBD:n vaikutuksia ihmisen talirauhassolujen toimintaan on tutkittu laboratorio-olosuhteissa. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa CBD:n havaittiin vähentävän talintuotantoon liittyvää lipogeneesiä viljellyissä ihmisen talirauhassoluissa, sekä vaikuttavan tulehdusreaktioihin liittyviin signalointireitteihin. (5)
Kyseessä oli kuitenkin solu- ja ihokudokseen perustuva laboratoriotutkimus, eikä sen perusteella voida päätellä, että CBD-öljy hoitaisi aknea tai PMS:n yhteydessä esiintyviä iho-oireita ihmisillä. (5)
PMS, CBD ja kivun tuntemus
PMS:ään voi liittyä erilaisia kipuja, kuten päänsärkyä, alavatsan ja alaselän kipua sekä rintojen arkuutta. CBD:n ja kivun välistä yhteyttä on tutkittu erilaisissa prekliinisissä ja kliinisissä tutkimusasetelmissa, ja tutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi kivun käsittelyyn osallistuvia reseptori- ja signalointijärjestelmiä. (6)
CBD:tä koskeva kliininen kipututkimus on kuitenkin vaihtelevaa, eikä nykyisten lähteiden perusteella voida vielä päätellä, että CBD-öljy lievittäisi PMS:ään liittyviä kipuja. (6,7)
PMS, CBD ja mieliala
PMS:ään voi liittyä mielialan vaihtelua, ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta. CBD:n yhteyttä ahdistuneisuuteen ja mielialaan on tutkittu sekä prekliinisissä että ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa serotonergiseen signalointiin ja 5-HT1A-reseptoriin liittyviä mekanismeja. (8,9)
Ahdistuneisuutta koskevissa tutkimuksissa on saatu joitakin myönteisiä havaintoja, mutta tutkimusasetelmat, annokset ja tutkittavat ryhmät vaihtelevat. Näistä tutkimuksista ei voida suoraan päätellä, että CBD lievittäisi PMS:ään liittyviä mielialaoireita. (8,9)
Vuoden 2024 kuukautisoireita koskevassa tutkimuksessa ahdistuneisuus ja ärtyneisyys vähenivät CBD:n käyttöjaksojen aikana lähtötilanteeseen verrattuna, mutta lumeryhmän puuttuminen estää varman syy-seurauspäätelmän. (4)
PMS, CBD ja uni
PMS:ään voi liittyä muutoksia unen määrässä ja laadussa, kuten unettomuutta, yöllistä heräilyä tai tavallista suurempaa unentarvetta. Endokannabinoidijärjestelmällä on yhteyksiä unen ja vuorokausirytmin säätelyyn, ja myös CBD:n vaikutuksia uneen on tutkittu. CBD:tä koskevien unitutkimusten tulokset ovat kuitenkin vaihtelevia, eikä nykyisen tutkimustiedon perusteella voida päätellä CBD:n parantavan PMS:ään liittyviä uniongelmia.
Lopuksi
PMS-oireet voivat vaihdella huomattavasti sekä ihmisestä toiseen että eri kuukautiskiertojen välillä. Endokannabinoidijärjestelmän yhteyttä naisen lisääntymisfysiologiaan tunnetaan jo melko hyvin, mutta ulkoisten kannabinoidien merkityksestä PMS-oireisiin tarvitaan edelleen lisää tutkimusta. (2,3)
Vuonna 2024 julkaistussa ensimmäisiin aihetta suoraan tarkastelleisiin tutkimuksiin kuuluvassa tutkimuksessa CBD:n käytön aikana havaittiin muutoksia useissa kuukautisiin liittyvissä oireissa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lumeryhmää, joten tuloksia voidaan pitää vasta alustavina. (4) Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy lievittäisi tai hoitaisi PMS-oireita.
Ferretti, M. L., Stanley, T. B., Peters, E. N., Bonn-Miller, M. O. & Irons, J. G. 2024. Examination of the Effects of Cannabidiol on Menstrual-Related Symptoms. Experimental and Clinical Psychopharmacology 32(6), 745–755. https://doi.org/10.1037/pha0000709. Viitattu 17.09.2026
Cannabidiol exerts sebostatic and anti-inflammatory effects on human sebocytes. 2014. Olah A., Toth B., Borbiro I., Sugawara K., Szöllösi A., Czifra G., Pal B., Ambrus L., Kloepper J., Camera E., Ludovici M., Picardo M., Voets T., Zouboulis C., Paus R., Biro T.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4151231/. Viitattu 13.03.2026
Cannabidiol as a Potential Treatment for Anxiety and Mood Disorders: Molecular Targets and Epigenetic Insights from Preclinical Research. 2021. Melas P., Schrema M., Fratta W., Cifani C., Fadda P. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7917759/. Viitattu 13.03.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 17.09.2026
Unettomuus ja yöllinen heräily ovat nykypäivänä hyvin yleisiä uniongelmia. Tässä artikkelissa tutkimme uneen vaikuttavia tekijöitä ja mitä kannabinoidien ja endokannabinoidijärjestelmän yhteydestä uneen ja unettomuuteen tutkimuksissa tiedetään. Lisäksi käymme läpi yleisiä CBD-öljyyn liittyviä kokemuksia ja tarkastelemme erilaisia tapoja nukahtamisen ja syvän unen tukemiseen. Jos heräät keskellä yötä, etkä saa enää unta, niin tästä artikkelista löydät myös vinkit kierteen katkaisemiseksi.
Heräätkö yöllä etkä saa enää unta? Näin katkaiset kierteen
Tietoa aiheesta tiivistettynä:
Yöllinen heräily on yleistä ja se muuttuu ongelmaksi jos et nukahda pian uudelleen
Suurin virhe on nousta heti ylös, katsoa kelloa tai yrittää nukahtamista väkisin
Rauhallinen hengitys + ärsykkeiden minimointi auttaa hermostoa palaamaan uneen
Iltarutiinit kuten keinovalon määrä, kofeiini ja stressi vaikuttavat enemmän kuin usein ajatellaan
Jos heräily on jatkuvaa tai siihen liittyy voimakkaita oireita, kannataa sen juurisyy selvittää
Jatkamalla lukemista löydät lisää tietoa ja kattavammat vastaukset aiheeseen liittyen.
Miksi heräät yöllä?
Miksi uni katkeilee usein? Yöheräily voi liittyä mm.:
stressiin ja ylivireyteen
ahdistukseen
kofeiiniin (vaikutusaika jopa 6–8 tuntia)
alkoholiin (uni katkeilee aamuyöllä)
verensokerin heilahteluun
kipuun, refluksiin, virtsaamistarpeeseen
vaihdevuosiin
uniapneaan
Aamuyö on luonnostaan kevyempää unta. Stressi, kofeiini ja alkoholi korostavat heräilyä tässä vaiheessa. Usein herääminen tapahtuu kevyen unen vaiheessa, mutta ongelmaksi se kehittyy vasta, jos mieli aktivoituu liikaa eikä uudelleen nukahtaminen onnistu.
Milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Onko yöllinen heräily vaarallista? Tutkimuksiin kannattaa hakeutua jos:
heräät tukehtumisen tunteeseen
olet päivisin poikkeuksellisen väsynyt
kuorsaat voimakkaasti
heräilyyn liittyy mielialaoireita
ongelma jatkuu viikkoja
Tällöin taustalla oleva juurisyy kannattaa selvittää terveydenhuollossa yhdessä ammattilaisen kanssa.
Iltarutiinit, jotka tukevat unta ja vähentävät yöheräilyä
Ahdistus ja aktiivinen hermoston tila pitävät mielen ja kehon hereillä, jolloin nukahtaminen on usein hankalaa. Jos yöheräily on jatkuvaa, niin pelkästään ajatus nukkumaan menosta voi lisätä ahdistusta ja stressiä tulevasta yöstä ja jaksamisesta seuraavana päivänä.
Vähennä kirkkaita valoja 1–2 h ennen nukkumaanmenoa
Vältä kofeiinia iltapäivän jälkeen
Syö kevyt iltapala (ei raskasta ateriaa juuri ennen nukkumista)
Rauhoita hermostoa: rentouttavat hengitysharjoitukset, kevyt venyttely, lukeminen
Kokeile unta tukevia lisäravinteita kuten magnesiumia, L-teaniinia ja glysiiniä
Kofeiinin välttäminen on monelle suurimpia tekijöitä unen parantamisessa. Mikäli kuitenkin kaipaat kofeiinia päivällä, niin sen kanssa on suositeltavaa nauttia L-teaniinia, jonka on todettu heikentävän kofeiinin sivuvaikutuksia ja siten parantamalla myös unen laatua. Mikäli kaipaat apua aiheeseen liittyen, niin kysy rohkeasti asiakaspalvelustamme, joka auttaa mielellään.
Unen merkitys
Me nukumme keskimäärin kolmasosan elämästämme. On siis aivan selvää, että sillä mitä tuona aikana tapahtuu, on suuri merkitys siihen miten voimme aktiivisen hereilläoloajan. Uni on elintärkeä toiminto, jonka aikana aivot lepäävät, mieli rauhoittuu ja keho puhdistuu. (1)
Unenlaatuun vaikuttavat monet eri tekijät, kuten ylivireystila, stressi, terveydentila, valaistus, petivaatteet ja sänky. Taustalla vaikuttaa myös koko kehon tasapainotilaa ylläpitävä endokannabinoidijärjestelmä.
Levollista rauhallista unta tulisi saada 6-9 tuntia yössä ja sen aikana keholla on valtava määrä pieniä ja suuria tehtäviä, joilla se valmistaa meidät valmiiksi uutta päivää varten. Yön aikana opitaan ja levähdetään, puhdistutaan ja tasapainoitutaan. Väestötutkimuksen mukaan erilaisista uniongelmista kärsii noin kolmannes suomalaisista aikuisista ja maailmanlaajuisesti saman verran. Uniongelmat ovat joko lyhytkestoisia tai kroonisia, ja niitä on erilaisia, kuten pitkäaikainen unettomuus, nukahtamisvaikeus, yöheräily, jatkuvat painajaiset ja yöhikoilu(1). Unettomuuden (insomnia) ja muiden erilaisten uniongelmien hoitoon ja oireisiin on jo olemassa hyviä erilaisia hoitomenetelmiä niin länsimaisen lääketieteen kuin täydentävien hoitomuotojenkin puolella.
Endokannabinoidit osana vuorokausirytmiä
On tuskin ainuttakaan fysiologista toimintaa, jossa endokannabinoidijärjestelmä ei olisi mukana. Näin ollen se on myös erittäin merkittävässä roolissa unen laatuun ja unisyklin säätelyyn liittyen. Ei välttämättä suoranaisesti mutta kehon eri toimintojen kautta kyllä. Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaa uneen mm. uni-valverytmiä säätelemällä. (2) Näyttääkin siltä, että tämä sisäinen järjestelmä on vastuussa uni-valvesyklin vakaudesta, ei niinkään yksittäisestä toiminnosta (3). Uni-valvesyklin säätelyssä merkittävässä roolissa voisi olla päivittäiset anandamidin variaatiot.
Rottatutkimuksissa selkäydinnestenäytteissä anandamidin pitoisuudet nousivat valojakson aikana ja vastaavasti laskivat pimeäjakson aikana. On esitetty, että anandamidi kerääntyisi typpysolukoksi pimeään aikaan ja vapautuisi sitten valoisan tullen selkäytimeen niihin kohteisiin, jotka säätelevät unta (4). Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaa uneen epäsuorasti myös muiden kehotoimintojen, kuten stressitason, aineenvaihdunnan ja kivun tuntemuksen kautta (5).
Endokannabinoidit ovat lipidipohjainen välittäjäaineverkosto, jotka vaikuttavat aktivoimalla kannabinoidireseptoreita CB1 ja CB2. Näitä reseptoreita sijaitsee melkein kaikkialla kehossa. Kahta vaikuttavinta sisäistä kannabinoidia, anandamidia ja 2-AG:ta, pystyy lähes kaikki solut tuottamaan itse, joten kehossa ja aivoissa on valtavasti paikkoja joissa endokannabinoidijärjestelmä pääsee vaikuttamaan uneen (5). Tämä järjestelmä osallistuu myös asetyylikoliinin vapautumisen säätelyyn, joka vaikuttaa mm. oppimiseen ja muistamiseen. Sitä vapautuu eniten syvän unen aikaan. Tutkimuksissa on osoitettu, että aivojen ja aivorungon toiminta suhteessa talamukseen on tärkeä elementti unen säätelyssa (4).
Kannabinoidireseptoreihin vaikuttavien rasvahappojen tiedetään osoittavan vuorokausivaihteluita hermokudoksissa ja näyttää siltä, että ne noudattaisivat vuorokausirytmiä (3). On myös havaittu että ne voisivat vaikuttaa sisäiseen kelloomme (5). Kun nämä havainnot yhdistetään siihen tietoon, että endokannabinoidijärjestelmä ylläpitää kehon yleistä tasapainotilaa ja säätelee kehon eri toimintoja tasapainon suuntaan, niin selkeää on, että hetkittäinen tai krooninen kannabinoidien puutostila tai endokannabinoidijärjestelmän epätasapaino, näkyy väistämättä unenlaadussa.
Fytokannabinoidit CBD ja THC
Hamppu sisältää lukuisia fytokannabinoideja, joista tunnetuimpia ovat THC ja CBD. THC vaikuttaa ensisijaisesti kannabinoidireseptoreihin, erityisesti CB1-reseptoriin, kun taas CBD:n vaikutusmekanismit ovat monimuotoisempia ja sen suora vaikutus CB1- ja CB2-reseptoreihin on vähäisempi. Kannabinoidien yhteyttä uneen ja uni-valverytmiin on tutkittu jo vuosikymmenten ajan. (3,5)
THC:n vaikutukset uneen voivat vaihdella käytön keston ja annoksen mukaan. Pitkäaikaisen kannabiksen käytön lopettamiseen voi liittyä esimerkiksi uniongelmia ja muutoksia unen rakenteessa. (5)
CBD:n ja unen yhteyttä on tutkittu sekä havainnoivissa tutkimuksissa että kliinisissä kokeissa, mutta tulokset eivät ole yhtenäisiä. Vuonna 2019 julkaistussa 72 potilaan tapaussarjassa unta mittaavat pisteet paranivat ensimmäisen kuukauden aikana 66,7 prosentilla osallistujista, mutta tulokset vaihtelivat seurannan aikana. Tutkimuksessa ei ollut lumeryhmää, joten sen perusteella ei voida osoittaa CBD:n parantaneen unta. (7)
CBD ja uni tutkimuksen näkökulmasta
CBD-öljyn käyttö uneen liittyvissä tarkoituksissa on yleistä, mutta kliininen tutkimusnäyttö sen vaikutuksista unettomuuteen on vielä vaihtelevaa. Vuonna 2024 julkaistussa pienessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa 30 unettomuudesta kärsivää osallistujaa sai kahden viikon ajan joko 150 mg CBD:tä iltaisin tai lumelääkettä. CBD ei eronnut lumeesta unettomuuden vaikeusasteessa, koetussa nukahtamisajassa, yöaikaisessa valveillaolossa tai useimmissa muissa keskeisissä unimittareissa. Yhdessä objektiivisen unen tehokkuutta mittaavassa muuttujassa havaittiin kyllä ero CBD:n hyväksi. (10)
Vuonna 2025 julkaistussa 125 osallistujan tutkimuksessa tutkittiin 300 mg CBD:tä ja useita terpeenejä sisältävää valmistetta. Valmiste lisäsi hieman syvän ja REM-unen yhteenlaskettua osuutta verrattuna lumeeseen, mutta kokonaisuniaika ei muuttunut. Koska tutkimuksessa käytettiin CBD:n ja terpeenien yhdistelmää, tulosta ei voida pitää näyttönä pelkän CBD:n vaikutuksesta. (11)
Laajemman tutkimusnäytön perusteella CBD:n vaikutuksesta uneen ei voida tehdä vielä varmoja johtopäätöksiä. Vuoden 2025 satunnaistettuja tutkimuksia koonneessa meta-analyysissä pelkkää CBD:tä sisältävät hoidot eivät parantaneet unen laatua tilastollisesti merkitsevästi lumeeseen verrattuna. (12)
Käytännön vinkit ja iltarutiinit parempaan uneen
Mikäli unen parantaminen kiinnostaa aiheena, niin neurotieteilijä Andrew Hubermanin tekemä Toolkit for sleep tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvia, konkreettisia vinkkejä paremman unen saavuttamiseksi. Keskeisiä ohjeita ovat säännöllinen unirytmi, auringonvalolle altistuminen heti aamulla ja iltapäivällä, kofeiinin välttäminen 8–10 tuntia ennen nukkumaanmenoa, kirkkaiden valojen vähentäminen illalla, sekä päiväunien rajoittaminen. (8)
Lisäksi Huberman suosittelee rentoutumistekniikoita ja tarvittaessa mietoja lisäravinteita kuten magnesiumia ja luonnollista L-teaniinia ennen nukkumaanmenoa. Luonnollinen L-teaniini on aminohappo, joka yhdistetään rauhoittumiseen ja rentoutumiseen, jonka takia sitä käytetään myös stressinhallinnassa. Magnesium taas edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaaleja psykologisia toimintoja, joten siitä voi olla apua rauhoittumisessa ja siten unen tukemisessa. Makuuhuone kannattaa pitää viileänä ja pimeänä. Alkoholia ja liiallista valojen käyttöä iltaisin kannattaa välttää. Unen tarve voi myös muuttua iän ja elämäntilanteen mukaan, joten omia tapoja kannattaa säätää tarpeen mukaan. (8)
Jatkuva heräily öisin on yleinen vaiva, johon on mahdollista vaikuttaa. Erityisesti aamuyön heräily kuuluu normaaliin unirytmiin, mutta useimmiten emme edes tiedosta niitä, koska nukahdamme hetkessä uudelleen. Ongelmaksi yöheräily muuttuu vasta silloin, kun emme enää pääse helposti takaisin uneen.
Mitä tehdä jos jatkuva heräily öisin vaivaa? Näin palaat uneen luonnollisesti
Yöllinen heräily, erityisesti aamuyön heräily on yksi yleisimmistä uniongelmista (9). Lähes jokainen meistä käy yön aikana kevyessä valvetilassa useamman kerran. Useimmiten emme vain muista sitä, koska nukahdamme uudelleen muutamassa sekunnissa. Ongelma ei siis ole lyhytaikainen herääminen, vaan se, miten suhtautuu asiaan ja mitä tekee sen jälkeen.
Mitä tehdä, jos herää klo 3? Tässä on laadittu selkeä ja hyväksi havaittu toimintamalli, mikä on auttanut monella vähentämään yöheräilyn määrää ja edesauttanut uudelleen nukahtamista.
1. Älä reagoi heti, vaan pysy makuulla
Kun havahdut keskellä yötä, tärkeintä on olla tekemättä siitä numeroa. Älä reagoi heti. Älä pomppaa ylös, älä analysoi oloasi, äläkä ala miettiä tulevaa päivää. Pysy makuulla ja anna kehon olla rauhassa. Ei kannata yrittää pakottaa itseään uneen. Usein pelkkä asennon vaihtaminen ja muutama rauhallinen hengitys riittää, jotta unen päästä saa uudelleen kiinni. Jos heräät hetkeksi, älä huolestu. Jos uni ei kuitenkaan palaa ja huomaat olevasi pidempään hereillä, voi olla hyödyllistä nousta hetkeksi sängystä ja tehdä hämärässä rauhallista toimintaa. Palaa sänkyyn, kun tunnet jälleen uneliaisuutta.
2. Älä nouse automaattisesti vessaan
Moni myös käy automaattisesti vessassa heti herättyään, vaikka hätä ei olisi selkeä. Jokainen ylösnouseminen aktivoi hermostoa, nostaa sykettä ja lisää vireystilaa. Jos tunne vessahädästä ei ole voimakas, kokeile ensin rauhoittua paikoillasi ja hengittää rauhallisesti, niin tarve saattaa mennä huomaamattasi ohi.
Jos vessahätä on oikea ja selkeä, niin tottakai on hyvä käydä helpottamassa tilannetta. Mikäli käyt vessassa, tee se mahdollisimman hämärässä valossa ja vältä kirkasta valaistusta, koska kirkkaat valot pysäyttävät melatoniinin tuotannon ja aloittavat uuteen päivään valmistautumisen.
3. Älä katso kelloa tai puhelinta
Yksi yleisimmistä tavoista sabotoida omaa unta on kellon katsominen. Kun näet ajan, mieli alkaa laskea. “Kello on jo 3 ja herätys soi kuudelta. Nyt tästä ei tule mitään.” Ajatus käynnistää stressireaktion, nostaa sykettä ja siirtää kehon kohti valvetilaa. Siksi yksinkertainen sääntö toimii: älä katso kelloa. Ja jos mahdollista, pidä puhelin kokonaan poissa sängyn vierestä. Näytön valo ja sieltä mahdollisesti tuleva informaatiotulva kertovat aivoille ja hermostolle, että uusi päivä on alkamassa.
4. Laske sykettä ja käytä 4-7-8 -hengitystekniikkaa
Jos huomaat olevasi hereillä pidempään, hengitys on tehokkain ja yksinkertaisin työkalu, jolla voi edistää nukahtamista. Hidas ja rytminen hengitys aktivoi parasympaattista hermostoa eli kehon rauhoittumisjärjestelmää. Samalla se laskee sykettä ja viestii aivoille turvasta ja rauhasta.
Esimerkiksi 4–7–8 -rytmi toimii monilla, jossa hengitetään sisään neljän sekunnin ajan, pidätetään hengitystä 7 sekuntia, jonka jälkeen puhalletaan ilma hitaasti ulos 8 sekunnin ajan. Jo muutama kierros tätä voi laskea sykettä ja kertoa keholle, että kaikki on hyvin. Uni ei tule pakottamalla, vaan usein silloin, kun hermosto rauhoittuu.
Anna unen tulla
Tärkein oivallus tässä on se, että yöheräämisestä ei tule tehdä isoa ongelmaa. Keho osaa nukkua. Usein suurin este on mieli, joka saattaa yrittää liikaa. Kun seuraavan kerran heräät keskellä yötä, muista että se on normaalia. Hengitä. Älä reagoi liikaa. Anna keholle mahdollisuus tehdä se, minkä se osaa luonnostaan. Uni ei ole suoritus. Se on biologinen prosessi, joka tapahtuu kun sille antaa tilaa. Tehtäväsi on olla häiritsemättä sitä.
Yhteenveto ja loppukommentti
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu uni-valverytmin ja useiden uneen liittyvien fysiologisten toimintojen säätelyyn. Ulkoisten kannabinoidien vaikutuksista uneen on kuitenkin saatu vaihtelevia tuloksia, ja eri kannabinoidien, annosten ja tutkimusasetelmien välillä on suuria eroja. (3,5,12)
CBD:n ja unen yhteyttä on tutkittu myös ihmisillä. Joissakin tutkimuksissa on havaittu muutoksia yksittäisissä uneen liittyvissä mittareissa, mutta nykyinen tutkimusnäyttö ei osoita johdonmukaisesti, että CBD parantaisi unen laatua tai hoitaisi unettomuutta. (7,10–12)
Yöllinen heräily on yleistä ja unettomuuden hoidossa keskeisiä ovat edelleen toimivat unirutiinit, unettomuutta ylläpitävien tekijöiden tunnistaminen ja tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen arvio.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Hamppumaan tiimin CBD-asiantuntijat.
Carley D. W. & Paviovic S. & muut. 2002. Functional role for cannabinoids in respiratory stability during sleep https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12071539/ Viitattu 11.2.2026
Tässä artikkelissa tarkastelemme endokannabinoidijärjestelmän merkitystä raskauden ja imetyksen aikana sekä sitä, mitä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään CBD-altistuksesta raskauden ja imetyksen yhteydessä.
Raskauden ja imetyksen aika on hyvin erityistä
Raskauden ja imetyksen aikana nainen ei ole vastuussa vain omasta kehosta ja terveydestä vaan myös pienen ihmisen kasvusta ja kehityksestä. Raskauden aikana vauvaa jossain määrin suojaa istukka, jonka tarkoitus on välittää sikiölle happea ja ravintoaineita sekä osallistua aineenvaihduntatuotteiden poistoon. Vaikka istukka on tehokas suodatin, se ei estä kaikkien ulkoisten aineiden pääsyä sikiöön. Eläinkokeissa on havaittu, että CBD kulkeutuu istukan läpi myös vauvan elimistöön. CBD:n turvallisuudesta raskauden aikana ei ole riittävästi tietoa, minkä vuoksi käyttöä ei suositella.
Raskauteen ja imetykseen voi valmistautua
Raskauden aikaiseen hyvinvointiin, lempeään synnytykseen ja onnistuvaan imetykseen voi ja kannattaa valmistautua etukäteen.
Raskauden aikana mielen hyvinvointi, kehonhuolto ja laadukas ravinto saavat täysin uuden merkityksen ja niihin kannattaa panostaa. Raskausaika voi olla tunteiden vuoristorataa ja jatkuvaa oksentelua synnytykseen asti. Se on ehkä voimakasta hiljentymisen aikaa ja syvää itsetutkiskelua. Se on kenties myös uuden elämäntilanteen vastaanottamista ja todennäköisesti sekalainen soppa tätä kaikkea.
Synnytykseen valmistautuminen voi olla haasteellista, koska jokainen synnytys kulkee omalla tavallaan, eikä ennakolta voi määrittää oikeastaan mitään. Parasta on vahvistaa omaa kehoyhteyttä ja luottamusta siihen, että naisen keho on luotu synnyttämään. Keho osaa toimia oikein yhdessä vauvan kanssa, kun syntymälle antaa rauhaa, aikaa ja vapauden kulkea sen omalla painollaan. Synnytys ja syntymä on voimakas tapahtuma sekä äidille, vauvalle että koko perheelle ja siihen tulisi suhtautua syvällä kunnioituksella ja vanhempien aidolla kohtaamisella.
Imetystä voidaan tukea hyvällä ohjauksella, ihokontaktilla ja tiheällä imetyksellä, mutta imetyksen onnistumiseen vaikuttavat monet yksilölliset tekijät ja vauvan kasvua on tärkeää seurata. Maidontuotannon käynnistää hormonit ja epäonnistuneen imetyksen taustalla on usein stressi ja vajavainen imetyksen tuki. Imetysohjauksen taustalla on vielä harmillisen usein kiire ja vauvan painonnousun liiallinen tarkkailu, jolloin imetys saattaa aiheuttaa turhautumista ja pelkoa sen onnistumisesta. Onneksi sosiaalisessa mediassa ja internetissä on valtavasti tietoa onnistuneen imetystaipaleen tueksi, ja usealla paikkakunnalla on mahdollista saada kasvotusten vapaaehtoisten apua imetykseen liittyviin ongelmiin.
Huolimatta siitä, että endokannabinoidijärjestelmä on osallinen raskausajan prosesseissa, CBD:n käyttö raskauden aikana ei ole suositeltavaa.
Endokannabinoidijärjestelmä raskaudessa
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu useiden fysiologisten toimintojen säätelyyn. Vaikka kehon eri järjestelmät toimivat itsenäisesti, on endokannabinoidijärjestelmällä merkittävä rooli niiden tasapainottajana ja ylimpänä tarkkailijana.
Endokannabinoidijärjestelmä on osallinen useisiin eri toimintoihin raskauden aikana. Sillä on rooli raskauden mahdollistajana ja se on mukana mm. hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisessä ja istukan kehityksessä. (1) Endokannabinoidijärjestelmän on tutkimuksissa yhdistetty kohdun vastaanottavuuteen, istukan kehitykseen ja alkion varhaiseen kehitykseen. (1,2) Endokannabinoidijärjestelmä on mukana myös kuukautiskiertoon liittyvissä toiminnoissa.
Kannabinoidireseptorit
Endokannabinoidijärjestelmän omia reseptoreita on kaksi, CB1 ja CB2 reseptorit. Lisääntymiselimistössä esiintyy yleisesti ottaen enemmän CB2-reseptoria, mutta niitä molempia on havaittu sekä istukassa että munasarjoissa. CB1-reseptorilla vaikuttaa olevan merkitystä raskauden normaaliin kestoon. (1,2)
Endokannabinoidit raskaudessa
Endokannabinoidijärjestelmään kuuluu kaksi luontaista, kehon sisäsyntyistä kannabinoidia. Anandamidilla (AEA) ja 2-arakinoyyliglyserolilla (2-AG) on omat tärkeät tehtävät raskauden aikana aina hedelmöittymisestä synnytykseen saakka. Anandamiditasojen on havaittu olevan alkuraskauden aikana korkeammat kuin toisella ja viimeisellä kolmanneksella, jolloin ne laskevat kunnes nousevat voimakkaasti taas juuri ennen synnytyksen alkamista. Tämän tapahtuman varsinaista merkitystä ei vielä tiedetä, mutta se on havaittu sekä ihmis- että eläinkokein. Anandamidia pidetään tärkeänä alkion ja kohdun välisessä vuorovaikutuksessa. (1)
Endokannabinoidit äidinmaidossa
Rintamaito sisältää runsaasti rasvoja ja rasvahappoja, joilla on tärkeä merkitys vauvan kasvulle ja kehitykselle. Osa samoista rasvahapoista toimii myös endokannabinoidien muodostumisen lähtöaineina.
Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin endokannabinoidien pitoisuuksia 36 imettävän äidin rintamaidossa. 2-AG:tä havaittiin mitattavia määriä, ja sen pitoisuuden havaittiin vaihtelevan muun muassa vuorokaudenajan ja äidin painoindeksin mukaan. Anandamidi eli AEA jäi tässä tutkimuksessa mittausrajan alapuolelle. (3)
Rintamaidon endokannabinoidien tarkkaa fysiologista merkitystä ei vielä tunneta. Eläintutkimuksissa endokannabinoidijärjestelmä ja erityisesti CB1-reseptori on yhdistetty vastasyntyneen imemiseen ja varhaiseen ravinnonsaantiin, mutta havaintojen merkitystä ihmisillä tutkitaan edelleen. (3)
Rintamaidossa on havaittu endokannabinoidijärjestelmään liittyviä yhdisteitä, kuten 2-AG:tä. Niiden tarkkaa merkitystä vauvan kehitykselle tutkitaan edelleen.
CBD-öljyn käyttö raskauden aikana
CBD:n turvallisuudesta raskauden aikana ei ole riittävästi ihmisillä tehtyä tutkimusta, minkä vuoksi sen käyttöä ei suositella. Endokannabinoidijärjestelmän tärkeä rooli raskauden eri vaiheissa ei myöskään tarkoita, että ulkoisten kannabinoidien käyttö olisi raskauden aikana hyödyllistä tai turvallista. (1,2)
CBD:n on tutkimuksissa havaittu kulkeutuvan istukkaan ja myös sen läpi. Vuonna 2023 ihmisen istukoilla tehdyssä ex vivo -tutkimuksessa CBD:tä kertyi istukkakudokseen ja sitä havaittiin myös sikiön puoleisessa verenkierrossa. Tutkimus ei kuitenkaan selvittänyt CBD:n vaikutuksia kehittyvään sikiöön. (5)
Eläintutkimuksissa raskaudenaikaiseen CBD-altistukseen on yhdistetty lisääntymisjärjestelmän kehitykseen sekä neurokehitykseen liittyviä haitallisia muutoksia. Ihmisillä tehtyä tutkimusta on edelleen liian vähän turvallisen annoksen määrittämiseksi. Kannabiksen käyttöä koskevissa väestötutkimuksissa on puolestaan havaittu yhteyksiä esimerkiksi ennenaikaiseen synnytykseen ja alhaiseen syntymäpainoon, mutta näitä havaintoja ei voida suoraan siirtää puhtaan CBD:n vaikutuksiksi, koska kannabis sisältää myös THC:tä ja muita yhdisteitä.
EFSA arvioi vuonna 2026, ettei CBD:n turvallisuutta voida nykyisen tutkimustiedon perusteella vahvistaa raskaana oleville. FDA suosittelee välttämään CBD:tä raskauden aikana. (6,7)
CBD-öljyn käyttö imetyksen aikana
CBD on rasvaliukoinen yhdiste ja sitä on havaittu joidenkin kannabistuotteita käyttäneiden äitien rintamaidossa. CBD:n vaikutuksista imetettävään lapseen tai maidontuotantoon ei kuitenkaan ole riittävästi julkaistua tutkimustietoa. (8)
Vauvan hermosto kehittyy voimakkaasti varhaislapsuudessa ja CBD-altistuksen pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, joten CBD:n käyttöä ei suositella myöskään imetyksen aikana. EFSA mukaan CBD:n turvallisuutta ei voida vahvistaa imettäville, ja FDA suosittelee välttämään CBD:tä imetyksen aikana. (6–8)
Yhteenvetona
Endokannabinoidijärjestelmällä on tärkeitä rooleja koko raskauden aikana ja myös rintamaidosta on havaittu endokannabinoideja.
CBD:tä käytetään laajasti, mutta sen turvallisuudesta raskauden ja imetyksen aikana ei ole riittävää näyttöä ja nykyisen tutkimustiedon perusteella sitä on syytä välttää. CBD:n yleiseen turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa annos, käyttötapa, muut lääkkeet ja tuotteen koostumus.
Datta P., Melkus M., Rewers-Felkins K., Patel D., Bateman T., Baker T. skeä Hale T.. 2021. Human Milk Endocannabinoid Levels as a Function of Obesity and Diurnal Rhythm. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Hale%20TW%5BAuthor%5D. Viitattu 14.01.2026.
Berman, E., Erenburg, N., Beloosesky, R., Eyal, S. & Kovo, M. 2023. Placental disposition of cannabidiol: An ex vivo perfusion study. Epilepsia 64(12), 3354–3364. https://doi.org/10.1111/epi.17778. Viitattu 18.09.2026
European Food Safety Authority (EFSA). 2026. Update of the statement on safety of cannabidiol as a novel food. EFSA Journal. Viitattu 18.09.2026
U.S. Food and Drug Administration (FDA). 2026. What You Should Know About Using Cannabis, Including CBD, When Pregnant or Breastfeeding. Viitattu 18.09.2026
Drugs and Lactation Database (LactMed®). 2025. Cannabidiol. National Institute of Child Health and Human Development, National Library of Medicine. Updated 15 May 2025. Viitattu 18.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 18.09.2026
Mustat pisteet ihon alla yhdistettynä voimakkaaseen kutinaan voivat olla merkki syyhypunkista. Viime vuosina yleistynyt syyhy on ikävä mutta hoidettavissa oleva tartuntatauti. Tässä artikkelissa tutustumme syyhyyn, syyhypunkkiin ja sen hoitoon sekä siihen, mitä CBD ja ihon hyvinvoinnin yhteydestä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään.
Mikä syyhy on?
Syyhyn aiheuttaa syyhypunkki (Sarcoptes scabiei var. hominis), joka on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni musta punkki. Ne elävät ihon sarveiskerroksessa ihmisillä, sekä ainakin koirilla ja kissoilla. Syyhypunkkinaaras voi elää jopa 2 kuukautta, jonka aikana se munii munia kaivamiinsa käytäviin heti ihon alla. Syyhyn oireet aiheuttavat punkkien erittämät eritteet, joita vastaan elimistö kehittää vastareaktion. (1,2)
Syyhy on nykyään yleinen vaiva ja sitä esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä. Sen esiintyminen on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana Suomessa, sekä koko Euroopassa. Syytä sen yleistymiseen ei vielä tiedetä.
Tarttuuko syyhy aina ja mistä syyhy tulee?
Syyhypunkki tarttuu läheisessä ihokontaktissa, mutta vaatii kättelyä pidemmän kosketuksen. Se leviää helposti ja sen saa todennäköisimmin hoivatyössä, armeijassa ja päiväkodissa. Syyhypunkki tarttuu ihokontaktin lisäksi myös lakanoista ja vaatteista, jotka ovat olleet kosketuksessa tartunnan saaneet ihoon. (1,2) Eläimistä ihmisiin tai toisinpäin syyhypunkki ei kuitenkaan tartu.
Syyhyn oireet
Oireet alkavat n. 3-6 viikon kuluttua tartunnasta. Usein puhutaan syyhypunkin puremasta, mutta todellisuudessa oireet aiheutuvat elimistön herkistymisestä punkeille ja niiden erittämille eritteille, josta seuraa elimistön vastareaktio.
Oireet ovat voimakas iltaan painottuva kutina, ihon punoitus, ihottumat, märkärakkulat ja pienet punaiset näppylät jopa koko kehon alueella. Kutina on yleensä voimakkainta käsissä, (sormien väleissä ja kämmenissä), kasvoissa, jaloissa, alavatsassa, sekä lapsilla usein myös jalkapohjissa. Raapimisen seurauksena iho saattaa tulehtua ja muodostaa märkärakkuloita. Pitkittynyt syyhy lisää usein stressiä ja aiheuttaa häpeää. (1,2)
Syyhypunkki (Sarcoptes scabiei var. hominis) on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni 0,3–0,5 mm kokoinen punkki, joka aiheuttaa syyhy oireet kuten kutinaa ja ihottumaa.
Syyhyn diagnoosi
Syyhyn toteaminen saattaa olla joskus vaikeaa, sillä punkkien määrä voi olla voimakkaasta kutinasta huolimatta todella vähäinen. Ihon raapimisesta johtuva ihon tulehdus ja rakkulointi saattavat osaltaan hankaloittaa diagnosointia, sillä punoittavan ja rikkinäisen ihon alta punkkeja on vaikea havaita. Diagnoosia varten lääkäri yrittää etsiä ihon alta punkin, joka yhdistettynä muihin oireisiin varmistaa tartunnan syyhyksi. (2)
Syyhyn hoito
Syyhyn hoidossa tärkeää on hyvä hygienia. Lakanat ja vaatteet tulisi vaihtaa päivittäin ja pestä ne vähintään 50-60 C asteessa, jotta munat ja punkit kuolevat. Punkki elää ihmisen ulkopuolella vain joitakin päiviä, joten tiukasti solmittuun muovipussiin viikon ajaksi suljetut tekstiilit pitäisi olla pesua vaille turvalliset myös. Tästä syystä neuroottinen siivous ei hyödytä, vaan lakanoiden ja tekstiilien vaihto, sekä ihon peseminen päivittäin riittävät. Hoidon aikana ihokontaktia muihin ihmisiin tulee välttää. (2)
Syyhypunkin hoito voi viedä aikaa ja se vaatii hermoja ja kärsivällisyyttä. Hyvä hygienia ei itsessään riitä punkkeja häätämään, joten hoidossa käytetään myös lääkevoiteita ja luonnonmukaisia teepuu- ja neemöljyjä.
Syyhyn lääkehoito
Syyhyn hoidossa käytettävä voide (mm. Nix emulsiovoide) sisältää permetriiniä ja sellaista saa apteekista ilman reseptiä. Suositellaan, että kaikki lähipiiriin kuuluvat hoidetaan yhtä aikaa ja hoito uusitaan 7-10 pv:n kuluttua ensimmäisestä hoitokerrasta (1). Kokemusten mukaan lääkevoiteet voivat tulla kalliiksi ja tehottomuudesta johtuen punkkien häätö saattaa olla pitkän tien takana.
Toinen lääkkeellinen hoito on sisäisesti otettava tablettimuotoinen imervektiiniä sisältävä lääke, jota saa vain respetillä. Tartunnan pitkittyessä tai ollessa paha saattaa lääkäri määrätä sekä oraalisen että ulkoisen lääkkeen. (1,2)
Syyhypunkin lääkeresistenttisyys on tunnustettu ja sitä on myös tutkittu. Epäselvää on onko hoidon epäonnistumisten taustalla yksin punkin vastustuskyky lääkkeille vai myös hoidon huono toteutus. (3)
Punaiset näppylät saattavat kutista jopa kuukauden hoidon jälkeen, mutta mikäli kutina on selkeästi vain paranevissa näppylöissä, ei välttämättä uudelle lääkärin konsultaatiolle ole tarvetta.
Neem- ja teepuuöljy
Neempuun (Azadirachta indica) hedelmistä saatava neem-öljy on tunnettu erityisesti kasvituholaisten torjunnassa, mutta laadukasta öljyä pienissä määrin voi käyttää myös ihon hoidossa. Neem-öljyllä on antibakteerisia, tulehdusta lievittäviä ja syväpuhdistavia ominaisuuksia. Neem-öljyn on todettu rauhoittavan ihoa, vähentävän punoitusta ja lieventävän sen kutinaa. (4,5)
Jo vuonna 1992 saatiin lupaavia tuloksia tutkimuksissa, jossa kokeiltiin kurkumaa ja neem-öljyä syyhyn hoitoon. Neem-öljystä ja kurkumasta tehtyä tahnaa käytettiin syyhyn hoitoon 814 ihmisellä, joista 97 %:ssa tapauksista paranivat 3–15 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. (6)
Teepuuöljy on australialaisen teepuun (Melaleuca alternifolia) lehdistä ja oksista puristettava öljy, jonka käyttö lääkinnässä ja tuholaistorjunnassa tunnetaan jo vuosituhansien takaa. Teepuuöljyllä on antiseptisiä ja antibakteerisia vaikutuksia. Sitä on käytetty monenlaisiin ihon haasteisiin aina aknesta hyönteisten pistoksiin ja sen on havaittu olevan tehokas hoitamaan syyhypunkin aiheuttamia oireita iholla. Teepuuöljyä voi käyttää iholle, mutta koska se on myös erittäin voimakas öljy, se on ehdottomasti aina laimennettava käyttöohjeen mukaan. (7)
Myös muilla eteerisillä öljyillä saattaa olla vaikutus sekä itse punkkeihin, että niistä johtuviin oireisiin iholla. (5) Kaikki nämä öljyt, neem, teepuu ja muut, ovat erittäin voimakkaita ja ne on aina laimennettava ennen iholle laittamista. Laimennuksen voi tehdä sekoittamalla öljyä muutaman tipan toiseen, iholle soveltuvaan öljyyn kuten jojoba-, kookos- tai hampunsiemenöljyyn. Laimennettu öljy levitetään iholle aina pesun jälkeen ja toistetaan kunnes oireet alkavat olla ohi.
Syyhyn hoito neem-öljyllä ja kurkumasta tehdyllä tahnalla. Tutkimusten mukaan neem ja teepuuöljy, sekä kurkuma voivat auttaa syyhyn hoitoon.
Itsehoito-ohjeita internetin syövereistä
Keskustelupalstoilla ja somessa saattaa joskus törmätä mitä erikoisimpiin ohjeisiin sairauksien itsehoitoon liittyen. Syyhypunkin hävittämiseen mm. käsidesi, sauna ja valkaisuaine saavat kannatusta, mutta lienee sanomattakin selvää, että vaikka näistä olisi apua, on turvallisempiakin vaihtoehtoja tarjolla.
Kuoleeko syyhy saunassa?
Moni kysyy netissä, että kuoleeko syyhy saunassa? Saunassa punkit ja niiden munat tuhoutuvat kahdessa tunnissa lämpötilan ollessa vähintään 80 C astetta, mutta ihon alla eläviin se ei pure sillä lämpötila ei nouse riittävän korkeaksi riittävän pitkäksi aikaa. Tästä syystä sauna ei itsessään näytä poistavan ongelmaa ihmisestä, mutta siitä voi olla apua vaatteiden ja tekstiilien puhdistamiseen.
Endokannabinoidit iholla
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu useiden elimistön fysiologisten toimintojen säätelyyn ja toimii myös ihossa. Järjestelmään kuuluvat elimistön itse tuottamat endokannabinoidit, niitä käsittelevät entsyymit sekä erilaiset reseptorit ja muut molekyylikohteet.
Ihossa esiintyy muun muassa CB1- ja CB2-kannabinoidireseptoreita sekä endokannabinoideja, kuten anandamidia eli AEA ja 2-AGä. Endokannabinoidijärjestelmän on tutkimuksissa yhdistetty muun muassa ihon suojakerroksen toimintaan, ihosolujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihon immuuni- ja tulehdusreaktioiden säätelyyn. (8)
Endokannabinoidijärjestelmä ei valitettavasti meitä syyhyltä suojaa, mutta se on osallinen elimistön aiheuttamaan vastareaktioon, sekä iholla tapahtuvaan oireiluun.
CBD ja iho tutkimuksen näkökulmasta
CBD:n eli kannabidiolin vaikutuksia ihoon on tutkittu solu- ja eläinmalleissa sekä joissakin kliinisissä tutkimuksissa. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa ihon suojakerroksen toiminta, ihon kosteustasapaino, tulehdusreaktiot, kutina sekä tietyt ihosairaudet. (8,9)
CBD:tä on laboratoriotutkimuksissa havaittu myös antibakteerista aktiivisuutta tiettyjä bakteereja vastaan. Syyhyn aiheuttaa kuitenkin bakteerin sijasta Sarcoptes scabiei -punkki, eikä CBD ole osoitettu tappavan syyhypunkkia tai sen munia. (8,9)
Myöskään CBD:n vaikutusta juuri syyhyn aiheuttamaan kutinaan, ihottumaan tai muihin iho-oireisiin ei ole osoitettu kliinisissä tutkimuksissa. Siksi CBD:tä tai CBD-tuotteita ei voida nykyisen tutkimustiedon perusteella pitää syyhyn hoitona.
Yhteenveto
Syyhy on kiusallinen vaiva, jonka hoito voi olla pahimmillaan pitkä ja raskas tie. Toisinaan voiteita saattaa mennä useampi ennen kuin tartunta on täysin ohi. Usein syyhyn saa kuitenkin katoamaan myös luonnollisilla menetelmillä, mikäli sen hoitoon sitoutuu tarpeeksi vahvasti. Hyvä hygienia ja kohtuullinen siivous ovat hyvä pohja syyhypunkin hävittämiselle, mutta myös järeämpiä keinoja tarvitaan. Luontaisesti syyhyä voi hoitaa tutkimusten mukaan tehokkaasti neem- ja teepuuöljyillä.
CBD:tä tutkitaan myös ihon biologisten mekanismien ja ihonhoidon yhteydessä, mutta sen vaikutusta syyhypunkkiin tai syyhyn aiheuttamiin oireisiin ei ole osoitettu.
Charles V. & Charles S.X. 1992. Tropical and geographical medicine. The use and efficacy of Azadirachta indica ADR (’Neem’) and Curcuma longa (’Turmeric’) in scabies. A pilot study. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1496714/. Viitattu 21.10.2025.
Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. 2020. Baswan S., Klosner A., Glynn K., Rajgopal A., Malik K., Yim S., Stern N.. 2020. Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7736837/. Viitattu 22.10.2025
Redmond, M. C. & Finn, D. P. 2025. The Therapeutic Potential of Cannabidiol in Skin Conditions. Journal of Cosmetic Dermatology 24(11), e70527. https://doi.org/10.1111/jocd.70527. Viitattu 22.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 22.09.2026
CBD-luonnonkosmetiikka on yksi viime vuosien kiinnostavimmista trendeistä kosmetiikan saralla. Miten CBD-ihoöljy ja luonnonkosmetiikka vaikuttaa ja kuinka se mahdollistaa luonnollisen tuen ihon hyvinvoinnille?
Vaikka kannabidioli (CBD) on vielä suhteellisen uusi raaka-aine kosmetiikassa, sen mahdollisuudet ihonhoidossa ovat herättäneet kasvavaa huomiota niin tutkijoiden, valmistajien kuin käyttäjien keskuudessa. CBD on hyväksytty kosmetiikan valmistusaineeksi ja se on listattu EU:n viralliseen CosIng-tietokantaan, mikä vahvistaa sen aseman turvallisena ja sallittuna kosmetiikan ainesosana.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä CBD-öljy tekee iholle, mihin sen vaikutus perustuu ja miksi siitä on tullut nopeasti yksi luonnonkosmetiikan kiinnostavimmista ainesosista.
Iho on elimistön suurin elin
Iho ei ole vain kehoa suojaavana pintakerros, vaan todellisuudessa se on elimistön suurin ja yksi tärkeimmistä elimistä. Sen tehtävät ovat moninaiset: iho suojaa ulkoisilta haittatekijöiltä, säätelee lämpötilaa, toimii osana aineenvaihduntaa ja sillä on keskeinen rooli D-vitamiinin muodostuksessa. Kun iho voi hyvin, koko keho hyötyy siitä. Tästä syystä iholle ei kannattaisi laittaa mitään muuta kuin luonnonkosmetiikkaa, joka sisältää vain luonnollisia ainesosia.
Hyvinvoiva iho kykenee uusiutumaan ja korjaamaan itse itseään. Stressi, ympäristötekijät, kemikaalit ja sairaudet voivat kuitenkin horjuttaa ihon luonnollista tasapainoa, jolloin tarvitaan ulkoista tukea. Tässä kohtaa luonnolliset, ihoa hellivät ainesosat kuten CBD tulevat avuksi.
Luonnollinen hoitokeino: CBD-kosmetiikka
Hyvinvoivan ihon hoito perustuu sen luonnollisten toimintojen tukemiseen. Luonnollisista ainesosista valmistettu CBD-ihoöljy tai muu CBD-kosmetiikka on erinomainen valinta, sillä se auttaa ylläpitämään ihon tasapainoa ilman turhia lisäaineita tai ärsyttäviä kemikaaleja.
Tyypillisesti laadukas CBD-kosmetiikka sisältää vain lyhyen lista raaka-aineita kuten CBD-uutetta ja pohjaöljyn, jotka yhdessä tukevat ihon luonnollista toimintaa. CBD-hoivavoiteissa ja salvoissa on usein myös mukana ihoa hoitavia ainesosia kuten yrttejä ja uutteita marjoista, siemenistä, kukista tai hedelmistä.
Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaa myös iholla
Endokannabinoidijärjestelmä on elimistön oma säätelyjärjestelmä, joka ylläpitää tasapainoa monissa biologisissa prosesseissa. Myös iholla sillä on tärkeä rooli. Endokannabinoidit ja niiden kannabinoidireseptorit vaikuttavat solujen kasvuun, uusiutumiseen ja erilaistumiseen, ihon suojaesteen toimintaan sekä immuunipuolustuksen ja tulehdusta aiheuttavien reaktioiden säätelyyn (1). Näitä reseptoreita sijaitsee lähes kaikissa ihon kerroksissa. CBD:llä on kyky tukea tätä luonnollista järjestelmää, mikä tekee siitä erinomaisen raaka-aineen monenlaisiin ihonhoitotuotteisiin.
CBD-ihoöljyn tutkitut hyödyt
Tutkimusten perusteella CBD-öljyllä on useita ihoa kokonaisvaltaisesti tukevia vaikutuksia. Se edistää ihon uusiutumista aktivoimalla solujen luonnollisia prosesseja, mikä voi auttaa ihoa säilyttämään kimmoisuutensa ja nuorekkuutensa. Samalla CBD hoitaa ihon kuntoa ja ulkonäköä, tehden siitä tasaisemman ja elinvoimaisemman.
CBD tunnetaan myös sen rauhoittavista ominaisuuksista: se voi lievittää ärsytystä, punoitusta ja kutinaa, mikä tekee siitä hyödyllisen herkälle tai stressaantuneelle iholle. Lisäksi CBD tukee ja vahvistaa ihon omaa suojamekanismia, joka torjuu haitallisia mikrobeja, kemikaaleja ja ympäristön kuormitusta. Näiden ominaisuuksien ansiosta CBD-ihoöljy on monipuolinen ja tieteellisesti perusteltu lisä päivittäiseen ihonhoitoon.
CBD:n potentiaaliset hyödyt iho-ongelmissa
Sekä tutkimuksissa että käyttäjäkokemuksissa CBD-ihoöljyn on havaittu tukevan ihoa monella tasolla. Se voi edistää ihon uudistumista, mikä on erityisen tärkeää pitkäaikaisten iho-ongelmien, kuten psoriasiksen hoidossa (2). CBD-öljy hoitaa myös ihon kuntoa ja ulkonäköä, tehden siitä elinvoimaisemman ja tasapainoisemman. Lisäksi CBD on tutkitusti tehokkaasti tulehdusta lievittävä antioksidantti.
Rauhoittavat ominaisuudet auttavat lievittämään ärsytystä ja kutinaa, joita esiintyy esimerkiksi ekseeman ja atopian yhteydessä (3). Lisäksi CBD tukee ihon luonnollista suojaa vahvistamalla sen omaa puolustusmekanismia, mikä voi olla hyödyllistä myös akneen taipuvaiselle iholle (4). Käyttäjäkokemusten perusteella moni on saanut CBD-kosmetiikasta nopeaa helpotusta ihoärsytyksiin, kuivaan ihoon ja erilaisiin kroonisiin ihohaasteisiin. Hoivaavasta CBD-ihovoiteesta tai -öljystä voi olla suuria apu myös erilaisten iho-operaatioiden, kuten tatuoinnin poiston jälkeen ihon palauttamisessa luonnolliseen tilaan.
CBD:n kasvava rooli luonnonkosmetiikassa
CBD:tä sisältävät ihonhoitotuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan maailmanalaajuiesti nopeasti viime vuosien aikana. Kuluttajat arvostavat tuotteiden luonnollisuutta ja niiden tarjoamaa tukea ihon omille prosesseille. Yhä useammat valitsevat CBD-kosmetiikan, koska se tarjoaa kokonaisvaltaisen ja hellävaraisen vaihtoehdon, joka sopii osaksi päivittäistä ihonhoitoa.
SOPU CBD hoivavoide on luonnollinen kosmetiikkatuote, joka hoitaa, rauhoittaa, uudistaa ja tukee ihon hyvinvointia.
Mistä ostaa CBD-ihoöljyä?
Hamppumaan tuotevalikoiman lisäksi korkealaatuisia SOPU CBD-ihoöljyjä, sekä muita luonnonkosmetiikkatuotteita voi tilata verkkokaupoista ja ostaa jälleenmyyjiltä ympäri Suomen (5). Korkean laadun varmistamiseksi tuotteet valmistetaan kansainvälisiä standardeja tarkasti noudattaen ja ne ovat 100% luonnollisia, ilman täyteaineita.
Yhteenveto
CBD on luonnollinen ja monipuolinen ainesosa, jonka käyttö kosmetiikassa kasvaa nopeasti. Se tukee ihon omaa uudistumista, hoitaa sen kuntoa ja ulkonäköä, rauhoittaa ärsytystä ja vahvistaa luonnollista suojaa ulkoisia haittoja vastaan. Vaikka tutkimus on vielä osittain kesken, sekä tieteelliset tulokset että käyttäjäkokemukset viittaavat siihen, että CBD-kosmetiikasta voi olla hyötyä niin arjen ihonhoidossa kuin erilaisten iho-ongelmien, kuten psoriasiksen, ekseeman ja aknen, tukemisessa.
CBD-ihoöljy ja muut CBD:tä sisältävät luonnonkosmetiikan tuotteet tarjoavat hellävaraisen, tehokkaan ja kokonaisvaltaisen tavan huolehtia ihon hyvinvoinnista, tukien sen luontaista tasapainoa ja terveyttä.
Lähdeluettelo
Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. 2020. Baswan S., Klosner A., Glynn K., Rajgopal A., Malik K., Yim S., Stern N.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7736837/. Viitattu 22.08.2025
Olkapäille hiljalleen laskeutuvat hiutaleet ja samanaikainen voimakas kutina ja kihelmöinti päänahassa eivät kerro ensilumen satamisesta, vaan siitä, että päänahka voi huonosti. CBD vaikuttaa tutkimusten mukaan ihon hyvinvointiin ja saattaa olla avuksi myös päänahkaan liittyvien haasteiden selättämisessä. Päänahan optimaalisen toiminnan taustalla on monta asiaa ja tässä artikkelissa tutustutaan sekä niihin että siihen voisiko CBD-öljystä olla avuksi.
Päänahan hyvinvointi
Päänahka voi hyvin silloin kun hiukset kasvavat vahvoina, päänahka ei kutise, hilseile, rasvoitu liikaa tai ole ihottumainen. Terve päänahka on tasavärinen ja huomaamaton. Päänahan hyvinvointi on monen asian summa ja siihen voi vaikuttaa itse melko helposti. CBD-öljy on tutkimusten ja käyttäjäkokemusten mukaan hellävarainen tuote, josta saattaa olla apua myös erilaisiin päänahan haasteisiin.
Päänahan terveyteen vaikuttaa merkittävästi myös ruokavalio.
Päänahan ongelmat ja niiden hoito
Iho on samanlaista koko vartalon alueella, päänahka mukaan lukien. Päänahalle oman lisähaasteen tuo hiukset, joita pestään usein, käsitellään kemiallisesti ja muotoillaan erilaisilla tuotteilla. Päänahan oireille on monia syitä ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta yleisimpiä lienee käsittelyt voimakkailla aineilla, stressi, ruokavalio tai sairaudet.
Päänahan yleisimmät ongelmat ovat hilseily, kutina ja rasvoittuminen. Vaivat ovat hyvin tavallisia ja niitä on lähes kaikilla, vähintään toisinaan.
Hilseilevä päänahka
Hilseilevä päänahka on ikävä vaiva jota aiheuttaa mm. tali-ihottuma, psoriasis, atopia ja kuiva päänahka. Taustalla on ihon tulehtuminen, jonka seurauksena iho yrittää uusiutua liian nopeasti. Ihon uloimmassa kerroksessa keramidirasvat eivät ehdi kypsyä ja aiheuttavat ihon kuivumista. Epäkypsät solut takertuvat toisiinsa ja muodostavat hilsettä. (1)
Hilseilyyn on useita syitä. Tali-ihottumasta johtuva hilseily on seurausta Malassezia-rasvahiivojen pilkkomista talista joka härskiintyessään ärsyttää ihoa. Ärtyvä iho oireilee hilseilynä, kutinana ja lievänä punoituksena. (2) Tali-ihottuma tilanteen ollessa erittäin paha saattaa kuuriluontoinen kortisonishampoo päänahkaan olla paikallaan, mutta tali-ihottumaan ei ole varsinaista hoitokeinoa.
Hilseilevää päänahkaa aiheuttavat myös ihon tulehdukselliset sairaudet kuten atopia ja psoriasis.
Hilseilevän päänahan hoito riippuu sitä aiheuttavasta syystä. Tulehdusta voi helpottaa mahdollisesti mm. jättämällä ylimääräiset kemikaalit pois ja pesemällä hiuspohjaa hellävaraisilla tuotteilla, jotka kosteuttavat ihoa.
Kuiva ja kutiseva päänahka
Kuiva päänahka ei voi jäädä huomaamatta, sillä kutina ja kihelmöinti on niin voimakasta, että raapimiselta ei voi välttyä. Kuiva päänahka usein reagoi pesuun joko oireita helpottavasti tai niitä pahentavasti. Syyt kuivan päänahan taustalla on monet, eikä siihen aina auta ulkoinen hoito. Päänahka kuivuu erilaisten muotoilutuotteiden, kemiallisten käsittelyiden, kovan pakkasen ja stressin seurauksena ja sitä aiheuttaa myös kehon huono rasvatasapaino ja ravinneköyhä ruoka.
Kuivaa päänahkaa voi hoitaa asianmukaisella ravitsemuksella ja käyttämällä hiusten pesuun aineita, jotka sisältävät mahdollisimman vähän lisäaineita ja kemikaaleja. Hiusten laittoon tarkoitettuja tuotteita on hyvä välttää myös, tai vähintäänkin etsiä mahdollisimman kemikaalivapaita tuotteita. Aavistuksen kosteuttavat shampoot ja riittävästi hyviä rasvoja ja ravintoaineita sisältävä ruokavalio auttavat kuivuuteen sitä hoitavasti.
Rasvoittuva päänahka
Rasvoittuva päänahka saattaa olla perinnöllistä, mutta sitä voi aiheuttaa myös liian rasvainen ruokavalio, stressi, epätasainen hormonitoiminta ja kemikaalit kuten muotoilutuotteet ja shampoot. Sen tunnistaa nopeasti pesun jälkeen latistuvista ja tahmaantuvista hiuksista, jotka saattavat myös haista epämiellyttävältä.
Rasvaista päänahkaa voi hoitaa korjaamalla ruokavalion rasvatasapainoa, kiinnittämällä huomiota omaan hormonitoimintaan ja pesemällä hiuksia ja päänahkaa hellävaraisilla tuotteilla.
Psoriasis, atopia ja päänahka
Tulehdukselliset ihosairaudet, kuten psoriasis ja atooppinen ihottuma, aiheuttavat ongelmia usein myös päänahkaan. Iho ei pääse hengittämään, eikä sitä voi rasvata kunnolla. Shampoot, sekä muotoilutuotteet voivat pahentaa oireilua.
Atopian myötä päänahan iho saattaa kuivua. Oireina ovat kutina, kireyden tunne ja hilseily. Atopia saattaa aiheuttaa myös hiusten lähtöä.
Psoriasis tekee päänahkaan läiskämäisiä, kevyesti punoittavia alueita, jotka kutiavat ja hilseilevät. Iho ärtyy hilseestä, joka taas aiheuttaa punoitusta, kutinaa sekä päänahan raapimista. Tästä syntyy vaikeasti katkaistava kierre.
Atopian ja psoriasikseen liittyvää päänahan huonovointisuutta voi hoitaa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota mm. tuotteisiin, joita päänahalle käyttää, sekä ruokavalioon ja pyrkiä elämään mahdollisimman stressitöntä elämää.
Hiustenlähtö
Yksittäisellä hiuksella on oma elinkaari, jonka tullessa loppuun hius tipahtaa pois itsestään tai esim. harjaamisen seurauksena. Hiuksia on tuhansia ja niiden paksuus ja laatu vaihtelee ihmisestä riippuen. Runsas hiustenlähtö tai kaljuuntuminen ei ole tavallista, vaikka sitäkin iän tuomiin vaikutuksiin kuuluu. Vanhemmiten hius ohenee, niiden määrä vähenee ja usein myös väri vaalenee.
Hiusten lähtö kohtalaisessa määrin on normaalia, mutta alueellinen tai runsas hiustenlähtö kielii yleensä jostain muusta. Tyypillisesti äkillistä runsasta hiustenlähtöä aiheuttaa stressi, vamma, infektio, sairaudet kuten atopia ja psoriasis ja syöpähoitona käytettävä kemoterapia.
Pienessä 35 henkilön tapaussarjassa androgeneettista hiustenlähtöä sairastavat käyttivät kuuden kuukauden ajan paikallisesti CBD-rikasta hamppuvalmistetta. Tutkimuksessa hiusmäärän havaittiin lisääntyneen lähtötilanteeseen verrattuna. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lumeryhmää, ja tutkittu valmiste sisälsi CBD:n lisäksi myös muita hampun yhdisteitä. (10)
Tutkimustulos on kiinnostava, mutta se ei vielä osoita CBD:n ehkäisevän tai hoitavan hiustenlähtöä.
Kannabinoidien vaikutus hiustupen kasvusykliin näyttää lisäksi riippuvan muun muassa kannabinoidista, pitoisuudesta ja vaikutuskohteesta, joten CBD:n ja hiusten kasvun välinen yhteys vaatii lisää kontrolloituja tutkimuksia. (5,8,10)
Kaljuuntuminen eli androgeneettinen alopecia
Androgeneettinen alopecia on perinnöllinen ominaisuus, joka aiheuttaa kaljuuntumista nuoresta iästä alkaen, etenkin miehillä. Naisen kaljuuntuminen androgeneettisistä syistä alkaa yleensä vasta keski-iän jälkeen ja harvemmin johtaa täydelliseen kaljuuntumiseen kuten miehillä. Kaljuuntuminen alkaa ohimoilta ja otsalta edeten siitä hitaasti, mutta varmasti kohti päälakea. (3)
Telogeeninen hiustenlähtö
Telogeenisellä hiustenlähdöllä tarkoitetaan äkillisesti, jopa tupoittain lähteviä hiuksia, joka yleensä johtuu voimakkaasta stressireaktiosta, synnytyksestä, vammasta tai vakavasta infektiosta. Samaan aikaan hiuksia kuolee ja uusia syntyy isompi määrä, tämänkaltainen hiustenlähtö paranee siis yleensä itsestään. (4)
Pälvikalju
Pälvikalju eli alopecia areata on autoimmuunisairaus joka aiheuttaa paikoittaista, yhtäkkistä hiusten lähtöä. Se on tavallisinta nuorilla ja nuorilla aikuisilla ja sitä esiintyy alle 2% väestöstä. Taudin kulkua ei voi ennustaa, mutta yleensä hiukset kasvavat ajan kuluessa itsekseen takaisin.
Kuivaa ja kutisevaa päänahkaa voi hoitaa päänahan hyvinvoinnista huolehtimalla.
Endokannabinoidijärjestelmä ja päänahka
Endokannabinoidijärjestelmä on jokaiselta ihmiseltä ja lähes kaikilta eliölajeiilta löytyvä järjestelmä, jonka tehtävä on tarkkailla elimistön tapahtumia ja tarvittaessa puuttua siihen, jotta kaikki toimisi ajallaan ja oikein. Endokannabinoidijärjestelmä koostuu endokannabinoideista, kannabinoidireseptoreista ja niitä hajottavista entsyymeistä.
Endokannabinoidijärjestelmä on mukana lähes kaikissa elimistön toiminnoissa ja se toimii niin ihon, päänahan, kuin hiustenkin taustalla. Endokannabinoideja on kaksi, anandamidi ja 2-AG.
CBD ja päänahka tutkimuksen näkökulmasta
CBD:n vaikutuksia ihoon ja päänahkaan on tutkittu muun muassa talirauhasten toiminnan, ihon tulehdussignaloinnin sekä erilaisten päänahan oireiden yhteydessä.
Laboratoriotutkimuksessa CBD:n on havaittu vaikuttavan ihmisen talirauhassolujen lipidien tuotantoon ja tulehdussignalointiin. Tutkimus antaa tietoa CBD:n biologisista vaikutusmekanismeista ihossa, mutta sen perusteella ei voida päätellä CBD:n hoitavan tali-ihottumaa tai muita päänahan sairauksia. (7)
Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa 50 lievää tai keskivaikeaa päänahan psoriasista tai tali-ihottumaa sairastavaa henkilöä käytti kahden viikon ajan 0,075 % laajakirjoista CBD:tä sisältävää shampoota. Tutkimuksessa havaittiin vähentymistä muun muassa hilseilyssä, punoituksessa, kutinassa ja polttelussa. (9)
Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lumeryhmää, ja shampoo sisälsi CBD:n lisäksi muita ainesosia, kuten ketokonatsolia. Tämän vuoksi tuloksista ei voida päätellä, kuinka suuri osa havaituista muutoksista johtui CBD:stä. (9)
CBD:n mahdollista käyttöä päänahan ja ihonhoidon ainesosana tutkitaan edelleen, mutta kliinistä tutkimustietoa on toistaiseksi melko vähän.
Päänahan kuivumisen, kutinan, hilseilyn ja rasvoittumisen taustalla voi olla monia tekijöitä. Joskus kyse on ihon kuivumisesta tai ärsytyksestä, mutta taustalla voi olla myös esimerkiksi tali-ihottuma, psoriasis, atooppinen ihottuma tai muu ihosairaus. Hoito kannattaa valita oireiden aiheuttajan mukaan.
Endokannabinoidijärjestelmän osia esiintyy ihossa, talirauhasissa ja hiustupissa, ja järjestelmän on tutkimuksissa havaittu osallistuvan muun muassa talinerityksen ja hiustupen kasvusyklin säätelyyn. (5,7)
CBD:n vaikutuksia ihoon, päänahkaan ja hiusten kasvuun on tutkittu laboratorio- ja kliinisissä tutkimuksissa. Ensimmäisissä päänahkaa ja androgeneettista hiustenlähtöä koskevissa tutkimuksissa on saatu kiinnostavia havaintoja, mutta tutkimukset ovat olleet pieniä ja osin kontrolloimattomia. Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä, että CBD hoitaisi tali-ihottumaa, psoriasista, pälvikaljua tai muuta päänahan sairautta. (7–10)
Päänahan hyvinvoinnista voi huolehtia hellävaraisella pesulla, ihotyypille sopivilla tuotteilla ja välttämällä tarpeetonta ärsytystä. Pitkittyvät, voimakkaat tai poikkeavat oireet kannattaa selvittää terveydenhuollossa.
Baswan, S. M., Klosner, A. E., Glynn et al. 2020. Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. Clinical, Cosmetic and Investigational Dermatology 13, 927–942. https://doi.org/10.2147/CCID.S286411. Viitattu 10.10.2025
Vincenzi, C. & Tosti, A. 2020. Efficacy and Tolerability of a Shampoo Containing Broad-Spectrum Cannabidiol in the Treatment of Scalp Inflammation in Patients with Mild to Moderate Scalp Psoriasis or Seborrheic Dermatitis. Skin Appendage Disorders 6(6), 355–361. https://doi.org/10.1159/000510896. Viitattu 22.09.2026
Smith, G. & Satino, J. 2021. Hair Regrowth with Cannabidiol (CBD)-rich Hemp Extract – A Case Series. Cannabis 4(1), 53–59. Viitattu 22.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 22.09.2026
Vaikeana ihosairautena tunnettu psoriasis on ikävä vaiva, mutta sen oireita voi onneksi hillitä monin eri keinoin. Tässä artikkelissa tutustutaan psoriasikseen sairautena ja siihen, mitä CBD:n ja psoriasiksen yhteydestä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään.
Mikä psoriasis on?
Immuunivälitteinen sairaus, psoriasis tai psori, on tulehduksellinen krooninen vaiva, joka oireilee ihottumana joko paikallisesti tai koko kehon alueella. Psoriasis ilmenee pelkästään iholla tai myös kynsissä ja nivelissä. Psoriasis puhkeaa yleensä joko nuorena tai keski-ikäisenä, mutta sitä tavataan kaikenikäisillä. (1)
Psoriasiksen synty on osittain perintötekijöistä kiinni. Nuorella se saa alkunsa usein infektiosta, mutta sille altistavat geenien lisäksi myös mm. runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja epäterveelliset elämäntavat. Tarkkaa syytä sairauden taustalla ei tiedetä. (1)
Valtaosalla psoriasis on lievä, mutta toisinaan se aiheuttaa elämää voimakkaasti hankaloittavia oireita, jotka pahimmillaan saattavat aiheuttaa jopa sosiaalisten tilanteiden välttämistä. (1)
Iho- eli plakkipsoriasis
Iholla esiintyvät oireet ovat yleisin psoriasiksen ilmenemismuoto. Psoriasisihottuma on punapohjainen, tarkkarajainen, hilseilevä ja se kutisee voimakkaasti. Niitä tulee isompina alueina herkimmin kyynärpäihin, taipeisiin ja hiuspohjaan, mutta se voi näkyä myös pienin pyörein läiskin koko kehon alueella. Psoriaattiset plakit saattavat halkeilla ja erittää kirkasta tai veristä märkää. (1)
Märkärakkulainen psoriasis on sairauden harvinainen muoto, joka aiheuttaa märkiviä puhkeavia rakkulamaisia ihottumia.
Psoriasis näkyy usein iholla punottavana, kutisevana ja hilseilevänä läiskänä, joita esiintyy usein kyynärpäissä, taipeissa ja hiuspohjassa, mutta myös koko kehon alueella.
Nivel- ja kynsipsoriasis
Nivelpsoriasis oireet alkavat joko samanaikaisesti tai vuosia iho-oireita myöhemmin. Nivelet ovat kankeat ja kipeät ja niitä turvottaa. Nivelpsoriasiksen diagnosoi yleensä reumalääkäri, eikä sitä valitettavasti voi kokonaan parantaa sillä se on pysyvästi niveliä vaurioittava sairaus. Oireita on mahdollista lievittää ja niiden etenemistä hidastaa. (1)
Kynsimuutoksia esiintyy jopa noin puolella ihopsoriasista sairastavista ja noin 80 %:lla nivelpsoriasista sairastavista aiheuttaen selkeitä muutoksia kynnen ulkonäköön. Kynsi alkaa kupruilla, paksuuntua ja jopa irtoilla kynsipedistä. (1)
Psoriasis hoito
Psoriasis on sairaus, jota voi olla mahdoton parantaa kokonaan, mutta sen oireiden lievittämiseen on useita keinoja.
Lieviä iho-oireita saattaa helpottaa psoriasis voiteet, päänahan hoitoon tarkoitetut shampoot ja muutokset elämäntavoissa. Stressin purku ja hermoston rauhoittaminen, ruokavalion viilaus ja päihteiden käytön vähintäänkin reipas vähentäminen saattavat tuoda merkittävää helpotusta. (1,2) Toisinaan suositellaan että iholle levitetään ruokasoodaa, etenkin ihottuma-alueille, mutta sen hoitavuudesta ei ole takeita.
Vaikeisiin iho-oireisiin kannattaa aina konsultoida ihotautilääkäriä parhaan hoidon varmistamiseksi. Vaikeimmissa tapauksissa hoitona on sekä voide, että myös sisäisesti käytettävät, usein tulehduksen hillitsemiseen käytetyt lääkkeet. (1,2)
Kaikkien sairauksien taustalla on aina jokin syy. Laukaisevaa tekijää psoriasikselle ei välttämättä löydy, mutta ympäristötekijät ovat vähintään oireita pahentavia (1,2). Epäterveelliset elämäntavat kuten runsas alkoholin käyttö, tupakointi, liian rasvainen ravinneköyhä ruokavalio ja stressaava elämänrytmi lisäävät sekä tutkimusten että kokemusten mukaan oireita ja siksi niihin on tärkeä kiinnittää huomiota psoriasiksen hoidossa. Etenkin ruokavaliossa voi olla haastavaa päästä selville mikä aiheuttaa oireita ja mikä ei, mutta yleisesti kokemusten mukaan gluteenin, mausteisten ruokien, pikaruuan ja alkoholin välttäminen saattaa vähentää niitä merkittävästi. (2)
Usein psoriasis oireet ovat kausittaisia ja niiden laatu ja vaikeusaste voi vaihdella. Kokemusten mukaan kesä, eli todennäköisesti aurinko, vähentää oireilua selvästi ja saattaa jopa parantaa ihon kokonaan. Osa psoriasista sairastavista viettää talvella muutaman viikon etelän lämmössä, jotta aurinko katkaisee pitkän kylmän jakson, jonka aikana iho on peitetty vaatteiden alle. (1)
Vältettävät ruoka-aineet
Varsinaisia vältettäviä ruoka-aineita ei tähän sairauteen liity, mutta jotkut ruoka-aineet saattavat pahentaa oireita. Voimakkaat mausteet, kahvi, alkoholi, gluteeni ja erittäin rasvaset ruuat ovat yleisimmin keskusteluissa mainittuja mahdollisesti oireita pahentavia ruoka-aineita. Se miten ruoka-aineet vaikuttavat ihmisiin on hyvin yksilöllistä. Toiset ovat herkempiä.
Psoriasis vai atooppinen ihottuma?
Psoriasis ja atooppinen ihottuma aiheuttavat molemmat vaikeita oireita iholla, mutta ne ovat eri sairauksia. Psori on immuunivälitteinen tulehdussairaus siinä missä atopia on krooninen tulehduksellinen ihosairaus, johon liittyvät ihon suojakerroksen ja immuunijärjestelmän poikkeavuudet. Myös allergia voi liittyä psoriasikseen, mutta se ei yksin selitä sairautta. Psorille tyypillistä ovat punoittavat läiskät, kun atopiassa iho on kauttaaltaan punakka, hilseilevä ja kutiava. Yleensä atopia on lasten sairaus ja psoriasista esiintyy vanhempien, nuorten ja keski-iän ylittäneiden keskuudessa.
Psoriasiksen liitännäissairaudet
Psoriasikseen liitetään myös muita sairauksia, mutta johtuvatko ne psorista vai toisinpäin, ei ole aivan varmaa. Psoriasikseen liittyvät sairaudet ovat hyvin pitkälti elämäntapa sairauksia josta voisi ehkä ajatella, että syyt psoriasiksen oireiden taustalla ovat pitkälti samoja kuin liitännäisillä, vaikka itse sairaus puhkeaisi jostain muusta syystä. 2 tyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, lihavuus ja ahdistus/masennus ovat tyypillisiä, kuten tietysti myös niveliin liittyvät haasteet. Elintavat kuten tupakointi, alkoholi ja lihavuus voivat vaikuttaa riskiin, vaikeusasteeseen ja liitännäissairauksiin, mutta eivät ole sairauden pääasiallinen syy. (1,2)
Endokannabinoidijärjestelmä ja psoriasis
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu monien elimistön fysiologisten toimintojen säätelyyn ja vaikuttaa myös ihoon. Se löytyy kaikilta ihmisiltä ja lähes kaikilta eläimiltä ja sen tehtävänä on huolehtia elimistön tasapainosta. Endokannabinoidijärjestelmä koostuu sisäsyntyisistä eli endokannabinoideista, niihin vastaavista reseptoreista CB1 ja CB2, sekä niiden hajottajaentsyymeistä. Endokannabinoidit eivät varastoidu, vaan ne valmistuvat paikallisesti tarpeen mukaan. (3,4)
Ihon endokannabinoidijärjestelmän on tutkimuksissa havaittu osallistuvan muun muassa ihosolujen kasvuun ja erilaistumiseen, sekä ihon immuuni- ja tulehdusreaktioiden säätelyyn. Endokannabinoidijärjestelmän toiminnassa ja siihen liittyvien reseptorien ilmentymisessä on havaittu muutoksia myös iholla psorasikseen liittyen. (3,4)
Havainnot ovat lisänneet kiinnostusta endokannabinoidijärjestelmään psoriasiksen tutkimuskohteena. Järjestelmän muutoksista ei kuitenkaan voida suoraan päätellä, että ulkoiset kannabinoidit, kuten CBD tai CBG, hoitaisivat psoriasista.
Psoriasis ja CBD
CBD:n eli kannabidiolin vaikutuksia ihoon ja psoriasikseen on tutkittu solu- ja kudosmalleissa, sekä muutamissa kliinisissä tutkimuksissa. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa keratinosyyttien lisääntyminen, oksidatiivinen stressi, tulehdussignalointi, ihon suojakerros, sekä psoriasikseen liittyvät iho-oireet. (3,5,6)
Laboratoriotutkimuksissa CBD:n ja muiden kannabinoidien on havaittu vaikuttavan keratinosyyttien lisääntymiseen ja useisiin psoriasikseen liittyviin biologisiin mekanismeihin. Tulokset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin yhtenäisiä, eikä solu- tai kudostutkimusten perusteella voida päätellä CBD-tuotteiden hoitavan psoriasista ihmisillä. (5,6)
Vuonna 2022 julkaistussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa 51 plakkipsoriasista sairastavalla henkilöllä tutkittiin 2,5 % CBD:tä sisältävää paikallisvalmistetta 12 viikon ajan. CBD:tä käsitellyissä ihomuutoksissa havaittiin hieman suurempi paraneminen paikallista psoriasiksen vaikeusastetta kuvaavassa mittarissa ja hilseilyssä verrattuna lumevalmisteeseen. (8)
Vuonna 2026 julkaistussa kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa 28 plakkipsoriasista sairastavaa henkilöä sai 60 mg CBD-öljyä vuorokaudessa tai lumetta 12 viikon ajan. CBD ei vähentänyt psoriasiksen vaikeusastetta kuvaavia PASI-pisteitä tai muita keskeisiä vaikeusastemittareita merkitsevästi lumeeseen verrattuna. CBD-ryhmässä kutina väheni väliaikaisesti kahdeksan viikon kohdalla, mutta vaikutus ei säilynyt tutkimuksen loppuun asti. (9)
Nykyinen kliininen tutkimusnäyttö CBD:stä psoriasiksen yhteydessä on siten vielä rajallista ja osittain ristiriitaista. Vuoden 2025 katsauksen mukaan prekliinistä näyttöä CBD:nvaikutuksista ihoon on runsaammin kuin laadukasta kliinistä tutkimustietoa. (10)
Tutkimustuloksista ei voida päätellä, että mikä tahansa CBD-öljy tai CBD:tä sisältävä kosmeettinen voide hoitaisi psoriasista tai sen oireita.
CBD:n vaikutuksia psoriasikseen on tutkittu sekä paikallisilla valmisteilla että suun kautta käytetyllä CBD:llä, mutta kliinistä tutkimustietoa on vielä vähän.
Kannabidioli (CBD)
Kannabidioli eli CBD on laajasti tutkittu kannabinoidi. Sillä on todettu olevan monipuolinen vaikutusalue iholla. CBD:n vaikutuksia ihon biologisiin prosesseihin ja psoriasikseen on tutkittu.
CBD:n vaikutuksesta ihoon ja ihottumiin voi lukea lisää täällä ja CBD kosmetiikasta täällä.
Kannabigeroli (CBG)
Myös CBG:n eli kannabigerolin vaikutuksia ihoon on tutkittu. Solu- ja ihomalleissa CBG yhteydessä on havaittu muutoksia muun muassa tulehdussignaloinnissa ja oksidatiiviseen stressiin liittyvissä mittareissa. (6,7)
Vuonna 2022 julkaistussa pienessä 20 henkilön tutkimuksessa 0,1 % CBG:tä sisältävä seerumi paransi joitakin ihon suojakerrokseen ja ärsytyksen aiheuttamaan punoitukseen liittyviä mittareita lumeeseen verrattuna. Tutkimuksessa käytettiin kuitenkin keinotekoisesti ärsytettyä tervettä ihoa eikä psoriasista sairastavia henkilöitä. (7)
CBG:tä on tutkittu myös psoriasikseen liittyvissä keratinosyyttimalleissa, mutta kliinistä näyttöä CBG:n vaikutuksesta psoriasikseen ei ole vielä riittävästi.
Yhteenveto
Psoriasis on krooninen immunologinen tulehdustauti, joka voi oireilla iholla, kynsissä ja nivelissä. Sairauden hoito valitaan yksilöllisesti oireiden vaikeusasteen ja ilmenemismuodon mukaan. (1,2)
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu ihon biologisten toimintojen säätelyyn, ja sen toiminnassa on havaittu muutoksia myös psoriasiksen yhteydessä. Tämä on lisännyt kiinnostusta CBD:n, CBG:n ja muiden kannabinoidien tutkimiseen ihon tulehdus- ja solumekanismien yhteydessä. (3–7)
CBD:stä on saatu ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa vaihtelevia tuloksia. Paikallista CBD-valmistetta koskevassa tutkimuksessa havaittiin jonkin verran paranemista psoriaattisissa ihomuutoksissa, kun taas vuoden 2026 lumekontrolloidussa tutkimuksessa suun kautta käytetty CBD-öljy ei vähentänyt psoriasiksen vaikeusastetta merkitsevästi. (8,9)
Tutkimustietoa tarvitaan edelleen lisää ennen kuin CBD:n tai muiden kannabinoidien merkityksestä psoriasiksen hoidossa voidaan tehdä varmoja johtopäätöksiä. (10)
Tarnanen K., Rantanen T., Rantalaiho V., Sipilä R. ja Psoriasisliitto. 2022. Duodecim käypä hoito. Psoriaasi (iho- ja nivelpsoriaasi) hallintaan säännöllisellä hoidolla.https://www.kaypahoito.fi/khp00073. Viitattu 17.10.2023.
Baswan S., Klosner A., Glynn K., Rajgopal A., Makil K., Yim S. ja Stern N.. 2020. Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7736837/. Viitattu 17.10.2023.
Biro T., Toth B., Hasko G. ja Pache P.. 2009. The endocannabinoid system of the skin in health and disease: novel perspectives and therapeutic opportunities. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2757311/. Viitattu 17.10.2023.
Makhakhe L.. 2022. Topical cannabidiol (CBD) in skin pathology – A comprehensive review and prospects for new therapeutic opportunities. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9210160/. Viitattu 17.10.2023.
Perez E., Fernandez J., Fitzgerald C., Rouzard K., Tamura M., ja Savile C.. 2022. In Vitro and Clinical Evaluation of Cannabigerol (CBG) Produced via Yeast Biosynthesis: A Cannabinoid with a Broad Range of Anti-Inflammatory and Skin Health-Boosting Properties. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8778347/. Viitattu 17.10.2023.
Puaratanaarunkon, T., Sittisaksomjai, S., Sivapornpan, N. et al. 2022. Topical cannabidiol-based treatment for psoriasis: A dual-centre randomized placebo-controlled study. Journal of the European Academy of Dermatology and Venereology 36(9), e718–e720. https://doi.org/10.1111/jdv.18215. Viitattu 23.09.2026
Roongpisuthipong, W., Klangjareonchai, T., Kurathong, S. & Roongpisuthipong, A. 2026. Efficacy and safety of cannabidiol oil in psoriasis: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Journal of Dermatological Treatment 37(1), 2604448. https://doi.org/10.1080/09546634.2025.2604448. Viitattu 23.09.2026
Redmond, M. C. & Finn, D. P. 2025. The Therapeutic Potential of Cannabidiol in Skin Conditions. Journal of Cosmetic Dermatology 24(11), e70527. https://doi.org/10.1111/jocd.70527. Viitattu 23.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 23.09.2026
Ihonhoito koskettaa aiheena jokaista. Elämämme jatkuvasti alttiina erilaisille stressitekijöille ja kuormitukselle, joka näkyy valitettavasti myös ihon hyvinvoinnissa ja ihottumina. Ihosta voi kuitenkin huolehtia monella eri tavalla ja ihottumaan kannattaa puuttua ajoissa katkaistakseen mahdollisen ikävän kierteen, johon hoitamaton ihottuma voi pahimmillaan johtaa. Tähän artikkeliin on koottu yleisimmät ihottuman muodot, niiden syyt ja ihonhoitovinkit.
Myös CBD:tä eli kannabidiolia sisältävien ihonhoitotuotteiden vaikutuksia ihoon on viime vuosina alettu tutkia aiempaa enemmän.
Tässä artikkelissa tutustumme yleisimpiin ihottumiin ja niiden hoitoon sekä siihen, mitä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään CBD:n vaikutuksista ihoon ja sen käytöstä kosmetiikan ainesosana.
CBD-öljy ja ihottuma
CBD-öljyjen ja CBD-tuotteiden suosio ihonhoidossa on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. CBD:tä ja muita kannabinoideja käytetään yhä enemmän kosmetiikan ainesosina. Tässä artikkelissa tarkastelemme yleisimpiä ihottumia ja ihonhoitoa sekä sitä, mitä CBD-öljyn kosmeettisista ominaisuuksista ja sen yhteydestä erilaisiin iho-ongelmiin tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään. Tarkastellaan ensin kuitenkin hieman perusasioita ihottumasta ja sen eri muodoista.
Mikä on ihottuma?
Ihottuma on pahimmillaan elämää vaikeasti hankaloittava vaiva. Ihottuman taustalla on hyvin usein jonkinlainen tulehdus ja yleiset oireet ovat kuiva hilseilevä iho, kutina ja ihon punoitus. Ihottumasta käytetään myös nimeä ekseema, joka kuvastaa yleisesti ihosairauksia. Ihottuma voi olla kroonista tai akuuttia ja ne jaotellaan muun muassa niiden sijaintiin, ulkonäköön ja yksilön taustoihin perustuen. (1)
Akuutin ihottuman oireet
Akuutille ihottumalle ominaista on ihon punoitus, erilaiset näppylät ja rakkulat. Hoitamattomana akuutti ihottuma voi muuttua krooniseksi ihottumaksi, jonka hoito on haastavampaa. Akuuttia ihottumaa voi esiintyä kasvoissa, jaloissa tai koko vartalossa. Akuuttiin ihottuman hoitoon kannattaa siis puuttua aina ajoissa. (1)
Kroonisen ihottuman oireet
Krooniselle ihottumalle tyypilliset oireet ovat ihon hilseily, ihon punoitus ja ns. ihon jäkälöityminen, jossa iho on karhea ja paksu. Yleensä krooniseen ihottumaan liittyy lisääntyneet tulehdukset elimistössä. Ennaltaehkäisemällä tulehduksia saattaa krooninenkin ihottuma pysyä loitolla. (1)
Kuiva iho ja sen syy
Kuiva iho on yleinen vaiva, jota esiintyy erityisesti talvisin kun ilma on kylmä ja kuiva. Kuivan ihon oireet ovatkin varmasti tuttuja melkein kaikille suomalaisille.
Ihon kerrosten liiallinen kuivuus saa aikaan tulehduksen ja iho voi olla kutiseva, sekä tuntua karhealta. Kuivan ihon oireisiin kuuluu usein myös ihon hilseily. (2)
Kuivan ihon syy on usein se, että ihon syvissä kerroksissa oleva vesi haihtuu normaalia nopeammin. Tavallisesti sarveiskerroksessa olevat rasvat (keramidit) hilitsevät veden liiallista haihtumista, mutta mikäli tarvittavaa rasvaa ei ole riittävästi, nesteitä poistuu liikaa. Tiedetään, että mm. perimä vaikuttaa iholla olevien pitkäketjuisten keramidien määrään. (2)
Ikääntyessä ihon keramidien tuotto heikkenee, joka saa aikaan tulehdusta, ihon kutinaa, hilseilyä ja halkeilua. Kuivasta ihosta kärsivien taustalla on myös usein taipumusta atooppiseen ihottumaan. (3)
Kuivan ihon hoito
Kuivan ihon hoidossa olennaista on, että hikoilun jälkeen hiki ja kaikki lika suositellaan pesemään iholta. Ihon pesua ei siis kannata vältellä. Kuitenkin voimakkaiden pesuaineiden ja harjan käyttämistä kannattaa välttää, koska ne voivat pahentaa kuivumista. (3)
Yleensä kevyet vesipohjaiset perusvoiteet riittävät pitämään kuivan ihon oireet poissa. Perusvoidetta suositellaan levitettäväksi puhtaalle iholle välittömästi pesun jälkeen, sillä se kosteuttaa ihoa ja vähentää sen kuivumista. Sopivan voiteen valitseminen riippuu ihotyypistä ja yksilöllisistä tekijöistä ja hyvä yleissääntö onkin, että jos yksi tai kaksi voitelua päivässä ei auta ylläpitämään ihon kosteutta, niin tulehdusta kannattaa hoitaa myös muilla keinoilla. Lisäksi asianmukaisen ravitsemustilan ylläpitäminen auttaa pitämää ihon kosteustasapainon paremmassa kunnossa. (3)
CBD:tä käytetään kosmetiikassa ihoa hoitavana ja suojaavana ainesosana. CBD:tä sisältävä ihonhoitotuote voi tuotteen koostumuksesta riippuen auttaa kosteuttamaan ja hoitamaan kuivaa ihoa sekä ylläpitämään ihon luonnollista suojakerrosta. (4)
Ihottuma käsissä, jaloissa, kasvoissa, vartalossa ja päänahassa ovat kaikki yleisiä iho-ongelmia.
Ihottumien erilaiset muodot
Ihottumat jaetaan monenlaisia muotoihin ja alakategorioihin. Seuraavaksi tarkastellaan erilaisten yleisten ihottumien tyypillisiä oireita ja hoitovinkkejä.
Allerginen ihottuma (kosketusihottumat)
Allerginen ihottuma eli kosketusihottuma on yleinen vaiva ja se jaotellaan kahteen päätyyppiin, hitaaseen ja nopeaan allergiaan.
Nopea allerginen ihottuma
Nopea allerginen ihottuma havaitaan yleensä noin 20 minuutissa kosketuksesta allergiaa aiheuttavaan asiaan ja siihen liittyy usein punoitus, kutina ja ns. nokkospaukamat. Tavallisesti paukamat katoavat puolen tunnin sisällä niiden ilmestymisestä. Mikäli paukamia ilmestyy jatkuvasti voidaan puhua pitkäaikaisesta ihottumasta. Yleensä nopeaa allergiaa aiheuttavat tietyt juurekset ja vihannekset, lateksi, sekä kotieläimien kuten koirien ja kissojen hilse ja karvat. Nopea kosketusallergia todetaan ihopistokokeen avulla. (5)
Hidas allerginen ihottuma
Hitaan allergisen ihottuman oireet muistuttavat pitkälti muita yleisiä ihottuman eli ekseeman oireita. Hitaalle allergiselle kosketusihottumalle on ominaista, että keho reagoi allergeeneihin näkyvästi vasta vuorokauden tai jopa viikon kuluttua kosketuksesta. Hitaan kosketusallergian toteaminen tapahtuu lappustestien avulla. (5)
Tyypillisesti oireisiin kuuluu visvan vuotaminen, joka kirkasta tai kellertävää kudosten tulehduseritettä. Alueelle voi lisäksi muodostua rupia. Kosketusihottuma saattaa levitä myös muualle kehoon. Usein oireet uusiutuvat ja katoavat itsekseen. (5)
Yleisiä hitaan allergian aiheuttajia ovat nikkeli, kromi ja kobolttiyhdisteet, sekä kosmetiikkatuotteissa olevat säilöntäaineet ja tietyt hajusteet. Myös kumissa, liimoissa ja muoveissa käytetyt aineet voivat saada aikaan allergisen reaktion. (5)
Ilmateitse tuleva allergia
Allergisen reaktion voi saada myös ilmateitse ja todennäköisesti silloin allergeeni on aiheuttanut kosketuksen kautta jo aiempaa herkistymistä. Ilmateitse tulevan ihottuman oireet muistuttavat ns. valoihottumaa ja sitä esiintyy siellä missä iho on paljaana. (5)
Yleisiä ilman kautta allergiaa aiheuttavia asioita ovat kemikaalit, tekohartsit, sekä mykerökukkaiset kasvit kuten sikuri- ja asterikasvit. Kemikaaleista allergiaa aiheuttavat erityisesti seskviterpeenilaktonit. (5)
Yleisiä syitä allergiseen kosketusihottumaan sijainnin perusteella
Ihottuma käsissä ja ranteissa -> voi johtua esim. kemikaaleista, työvälineistä, metallista ja nahasta. Ihottuma jaloissa -> voi johtua kumista, liimasta, nahasta, metallista, kromista ja lääkkeistä. Ihottuma säärissä tai reisissä -> voi johtua sukista ja kumisaappaista. Ihottuma kainalossa -> johtuu usein deodoranttien kemikaaleista. Ihottuma kaulassa -> johtuu usein hoitoaineista ja meikeistä (kosmetiikkatuotteista). Ihottuma pakaravaossa -> voi johtua peräpuikoista tai voiteista. (5)
Allergista ihottumaa ja kutinaa voi aiheuttaa ilmateitse myös siitepöly ja mykerökukkaisten kasvien sisältämät allergeenit.
Allergisen ihottuman hoito
Tehokkain tapa välttää allergista kosketusihottumaa on allergeenille altistumisen välttäminen. Mikäli se ei onnistu, niin on hyvä ainakin suojata iho asianmukaisella tavalla.
Allergiaoireiden ilmetessä miedot kortisonivoiteet voivat auttaa pahimman yli. Kortisonia tulisi käyttää vain tarvittaessa ja lyhytkestoisesti esimerkiksi 2 viikkoa kerrallaan. (5)
Mikäli jokin aine tai työhön liittyvät tekijät saavat aikaan ihottumaa tai pahentavat sitä, niin on suositeltavaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Asiaan kannattaa suhtautua vakavasti, sillä allerginen ihottuma voi muuttua krooniseksi ihottumaksi jo 3 kuukauden aikana. (5)
Allergiaan liittyvistä asioista ja kysymyksistä kannattaa keskustella allergioihin erikoistuneiden toimijoiden kuten allergiayhdistysten kanssa. Asiantuntijoilla saattaa olla kokemuksia juuri niistä oireista ja sen aiheuttajista joihin apua kaipaakin.
Auringonpolttama iho
Toiset palavat auringossa helpommin kuin toiset. Palamisen ja ruskettumisen saa aikaan auringon UV-säteily. Yksilön palamisherkkyys riippuu ihotyypistä ja ultraviolettisäteilyn voimakkuudesta. Yleisesti auringossa palaneen ihon hoitoon auttavat samat konstit kuin muihinkin lieviin palovammoihin. (6)
Auringon UV-säteily vaurioittaa ihosoluja ja puolustautuakseen keho lisää pigmenttituotantoa, joka saa aikaa ruskettumisen. Yleisin ihotyyppi Suomessa on sellainen, että se ruskettuu helposti ja palaa toisinaan. Ihon palamisen ja vaurioitumisen lisäksi auringon ultraviolettisäteily voi lisätä riskiä ihosyövälle ja aiheuttaa ihon vanhenemista. Vaikka auringonvaloa hyödynnetään tiettyjen ihotautien hoidossa, niin siitä voi olla myös haittaa esimerkiksi huuliherpekseen tai ruusufinniin. (6)
Auringon polttaman ihon hoito
Auringon polttaman ihon ensihoidossa voi olla avuksi ihon kosteuttaminen, kylmä vesi, jääpalat tai muu viilennystä aikaansaava asia. On tärkeää myös juoda nestettä riittävästi. Palamisen jälkeen iho voi olla herkkä ja punoittaa. Näitä oireita voi vähentää tulehdusta hillitsemällä.
Sieni-ihottumat
Sienistä johtuvat ihottumat eli sieni-infektiot ovat yleisiä ja niitä esiintyy useimmiten päänahassa, jaloissa ja käsissä, erityisesti kynsissä. Sieni-ihottumat luokitellaan sijainnin ja oireiden perusteella jalkasieneen, kynsisieneen, hiuspohjan silsaan, nivussilsaan, vartalon silsaan. Tarkastellaan seuraavaksi lähemmin yleisimpiä sieni-ihottumia, niiden oireita ja hoitovinkkejä.
Jalkasieni
Jalkasieni eli jalkasilsa on sieni-ihottumien eniten tavattu muoto. Jalkasienen saa aikaan silsasienet eli dermatofyytit kuten Trichophyton rubrum. Jalkasientä esiintyy enemmän miehillä, urheilijoilla, iäkkäämmillä ihmisillä ja erityisesti diabetestä sairastavilla. (7)
Jalkasienelle voi altistua suihkutiloissa ja yleisten tilojen kuten kuntosalin lattioilla. Lapsiin jalkasieni tarttuu vain harvoin. Tiiviit jalkineet ja jalkojen hikoaminen voi lisätä todennäköisyyttä saada sieni-infektio. (7)
Jalkasieni oireet
Tyypillisesti jalkasieni ilmestyy pikkuvarpaan väliin ja sen oireet ovat punoitus, rakkulat, hilseily, sekä rikkinäinen iho. Jalkasilsa saattaa siirtyä varvasväleistä myös muualle jalkaan. Jos koko jalkapohjan paksuimmat alueet ovat hilseen peitossa niin silloin puhutaan mokkasiinisilsasta. Tyypillisiä paikkoja sille ovat isovarvas, kantapää ja päkiä. Myös sormissa ja kämmenissä voi esiintyä kutinaa ja rakkuloita. Pahimmillaan jalkasilsasta voi muodostua vaikea sekainfektio tiettyjen bakteerien vaikuttaessa yhdessä sienen kanssa. (7)
Jalkasieni hoito
Jalkasientä hoidetaan yleensä sienivoiteilla, jota käytetään kuuriluontoisesti viikosta kahteen viikkoon kuivalle ja puhdistetulle iholle levitettynä. Sen sijaan mokkasiinisilsan hoito vaatii usein sisäisesti käytettäviä sienilääkkeitä kuuriluontoisesti. Jalkasienen hoitamista suositellaan, koska rikkinäinen iho varpaissa lisää infektioriskiä haastavemmille bakteerien aiheuttamille tulehduksille. (7)
Useimmiten jalkasilsa on herkästi uusiutuva ja siksi on kannattavaa pitää hyvää huolta hygieniasta ja pestä, sekä kuivata jalat joka päivä huolellisesti. On myös suositeltavaa vaihtaa sukkia päivittäin ja pestä ne 60 C asteessa. Yleisissä suihkuissa ja kuntosaleilla suositellaan jalkojen suojaamista tartunnoilta. Jos jalkasieni tulee ajan myötä aina takaisin on syytä miettiä tarkemmin mikä sen aiheuttaa. (7)
Internetistä löytyy eri keskustelupalstoilta ihmisten kokemuksia, jossa jalkasieni on saatu hoidettua luontaisesti osterivinokaskapselien avulla. Aihe tarvii kuitenkin lisää tutkimusta, jotta sen teho voidaan vahvistaa.
Kynsisieni eli kynsisilsa
Kynsisieni on yleinen sieni-infektio kynnessä ja sitä aiheuttaa silsasienet. Kynsisientä tavataan useammin miehillä ja se on yleisempää vanhemmilla ihmisillä. (8)
Kynsisieni oireet
Kynsisieni muodostuu useammin varpaiden kynsiin kuin sormiin ja sille on ominaista keltainen ja ruskea väri. Kynsisilsa tekee kynsistä normaalia paksummat, juostemaiset ja heikkorakenteiset. Oireisiin voi kuulua kynnen irtoaminen ja koko kynnen tuhoutuminen. (8)
Tutkimusten mukaan erilaiset sairaudet ja traumat saattavat lisätä altistusta kynsisienelle. Kynsisieni aiheuttaa ihon rikkoutumista ja se voi saada altistaa myös muille bakteeriperäisille tartunnoille, joten on suositeltavaa pitää hyvää huolta hygieniasta. Kynsisienen esiintymiseen voi liittyä häiriöt ääreisverenkierrossa ja immuunijärjestelmässä. (8)
Kynsien luonnollisesta hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pitämään kynsisienen poissa.
Kynsisieni hoito
Ennen hoidon aloittamista on suositeltavaa tehdä tutkimus saadakseen varmistuksen mahdollisesta kynsisieni-infektiosta. Kynsisieni voidaan todeta sieniviljelyn tai geenitekniikan avulla. (8)
Yleensä kynsisientä hoidetaan sisäisesti nautittavalla sienilääkkeellä useamman kuukauden kestävänä kuurina. Sienilääkkeet tehoavat noin 50 prosentilla kynsisienestä kärsivillä. Myös muilla jalkahoidon ammattilaisten keinoilla voidaan lisätä mahdollisuutta parantua kynsisienestä. Tällaisia keinoja ovat kynnen hiominen, liottaminen ureassa ja lakkahoito. Kynsisilsaa voidaan ennaltaehkäistä samoilla keinoin kuin jalkasientäkin eli riittävällä perushuollolla ja hygienialla. (8)
Stressi ja ihottuma
Stressiä on lähes mahdotonta välttää, mutta siinä on tärkeää löytää sopiva tasapaino. Stressi ei ole pelkästää huono asia. Pitkäkestoinen stressi voi olla kuitenkin vaarallista ja keho saattaa oireilla monella tapaan kuten ihottumana iholla.
Stressin aiheuttamat iho-oireet
Yleisiä stressin aiheuttamia iho-oireita ovat finnit, kutina, punaiset läiskät, ihon hilseily ja vilkastunut talintuotanto. Stressiin liittyvä ihottuma ilmestyy jännityksen hetkellä usein kaulaan ja rintojen väliin. Ihottuman saavat aikaan adrenaliini ja stressihormoni. (9)
Yleisiä stressin oireita ovat ihottumien lisäksi stressivatsa (IBS) ja päänsärky. Suoliston merkitystä hyvinvointiin, ihottumaan ja mieleen on tutkittu paljon. Vaikuttaisi siltä, että pitämällä hyvää huolta suoliston hyvinvoinnista, voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä ja henkistä puolta, mukaan lukien stressiä ja ihottumia. Pelkästään suomessa yli 500 000 ihmistä kamppailee stressivatsan kanssa ja se on myös maailmanlaajuinen ilmiö. (9)
Tee stressitesti
Omia stressitasoja voi testata erilaisilla stressitesteillä, joita löytyy myös internetistä. Tee nopea ilmainen stressitesti.
Psoriasis
Psoriasis on yleinen ja todella ikävä ihottuman muoto. Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 7,5 miljoonaa amerikkalaisista aikuisista kärsii psoriasiksesta. Tilastojen mukaan psoriasis on yleisintä valkoihoisilla ihmisillä. Noin 3,6 % kaikista valkoihoisista sairastaa psoriasista. (10)
Tutkimusten mukaan psoriasis on liitoksissa myös seuraaviin terveysongelmiin:
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)
2. tyypin diabetes
Sydänvika
Ahdistus
Masennus
Psoriasiksen eri muodot
Läiskäpsoriasis
Läiskäpsoriasis on yleisin psoriasiksen muoto ja sille on ominaista erilaiset paksut hilseilevät läiskät, jotka esiintyvät yleensä käsissä, polvissa, selässä ja hiuspohjassa (päänahassa). Läiskät voivat olla eri kokoisia aina puolesta sentistä nyrkinkokoisiin tai isompiin alueisiin. (11)
Taivepsoriasis
Taipeissa esiintyvä taivepsoriasis kuuluu läiskäpsoriasiksen alamuotoon ja se ilmestyy useimmiten ihopoimuihin ja taipeisiin kuten nivusiin, korvalehtiin, napaan, sukupuolielimiin, pakaravakoon ja rintojen alle. Läiskät ovat usein punertavia ja ohuita, eivätkä ne hilseile samalla tavalla kuin läiskäpsoriasis. Taivepsoriasis voi esiintyä myös kosteana, jonka takia sitä saattaa olla hankala erottaa taipeissa ilmenevästä sieni-infektiosta. (11)
Märkärakkulainen psoriasis
Märkärakkulainen psoriasis muodostaa iholle pieniä pienikokoisia märkärakkuloita, jotka ovat kellertävän värisiä ja kutisevat voimakkaasti. Rakkuloita esiintyy jaloissa ja käsissä, mutta toisinaan vaikeissa tapauksissa myös muissa kohdin kehoa. (11)
Pisarapsoriasis
Pisarapsoriasikselle on ominaista läpimitaltaan alle 1 cm kokoiset läiskät ympäri kehoa. Onkin tyypillistä, että pisarapsoriasis puhkeaa angiinan sairastamisen jälkeen. (11)
Kynsipsoriasis
Kynsipsoriasis on yleinen ja tyypillisesti sen oireisiin kuuluvat epämuodostuneet kynnet kuten kynsien paksuuntuminen, kynsien irtoaminen, sekä pistemäiset kuopat ja öljyläiskämäiset muutokset iholla. Kynsipsoriasis on erityisen yleistä niillä, jotka kärsivät nivelpsoriasiksesta tai ihopsoriasiksesta. Apua vaivaan voi saada ihan kynsien perushoidosta. (11)
Erytroderminen psoriasis
Harvinaisin psoriasiksen muodoista on erytroderminen psoriasis, joka aiheuttaa laajaa ihon punoitusta joka puolella kehoa. Oireisiin kuuluu lisäksi usein myös yleisen hyvinvoinnin heikkenemistä, vilunväristystä ja kuumetta. Erytroderminen psoriasis on vakava psoriasiksen muoto, jota suositellaan hoitamaan yhdessä ihotautilääkärien kanssa. (11)
Nivelpsoriasis
Keskimäärin 10 – 30 prosenttia psoriasiksesta kärsivistä sairastavat juurikin nivelpsoriasista. Pitkäaikaiseen tulehdukselliseen nivelsairauteen luokiteltava nivelpsoriasis muodostuu usein niveliin kuten pikkuniveliin raajoissa. Nivelpsoriasista voidaan tavata myös selkärangassa. Nivelpsoriasikseen ei aina kuulu näkyvää ihottumaa, vaan pelkästää niveloireet. (11)
Psoriasis hoito
Vaikka psoriasista ei voida täysin parantaa, niin siihen kuuluvia oireita voidaan helpottaa ja vähentää jopa kokonaan. Tehokas hoitokeino kohdistetaan tulehdusten hillitsemiseen ja lisääntyneen solunjakautumisen vähentämiseen. (12)
D-vitamiinilla on havaittu olevan suotuisia vaikutuksia psoriasiksen hoidossa, sillä D-vitamiini hillitsee ihon solunjakautumista ja se on tärkeä ainesosa solujen normaalin toiminnan kannalta. D-vitamiini edistää myös solujen erilaistumista ja apoptoosia ihon okasolukerroksessa. (12)
Asianmukaisen ja säännöllisen paikallishoidon avulla suurin osa psoriasista sairastavista pystyy pitämään oireet kurissa. Vakavimmissa tapauksissa suositellaan kääntymistä sairaalahoidon ja asiantuntijoiden puoleen. (12)
Hoitojen ensisijaisena tavoitteena on saada minimoitua oireet, parantaa elämänlaatua ja ylläpitää toiminta- ja työkykyä. Hyvien tulosten saaminen voi vaatia monenlaisia kokeiluja ja pitkäjänteisyyttä, jonka takia onkin tärkeää, että psoriasiksesta kärsivä itse osallistuu aktiivisesti hoitosuunnitelman tekemiseen ja sen noudattamiseen. Hoito tulisi sovittaa psoriaatikon elämäntilanteen kanssa sujuvasti yhteen, ettei siitä tule lisää stressiä ja haittaa. Onkin huomattu, että hoidon onnistumisen kannalta merkityksellistä on löytää hyvä luotettava hoitosuhde potilaan, hoitajan ja lääkärin välillä. (13)
Kuiva iho ja kutina on yleisiä ihottumien oireita (esim. atooppinen ihottuma ja psoriasis).
Atooppinen ihottuma
Mikäli sinulla on atooppinen ihottuma, olet mitä luultavimmin jo kokeillut erilaisia voiteita ja rasvoja sen hoitamiseen. Mikäli niistä ei ole ollut merkittävää hyötyä kannattaa miettiä asiaa uudesta näkökulmasta.
Atooppinen ihottuma voi olla ikävä vaiva, joka saattaa vaikuttaa myös ihmisen itsetuntoon. Esimerkiksi atooppinen ihottuma kasvoissa ja käsissä saattaa aiheuttaa häpeää ja vaikeuttaa siten elämää merkittävästi, sillä useimmiten kasvot ja kädet ovat juuri se alue joka ihmisistä näkyy ulospäin. Onkin hyvin yleistä, että atooppista ihottumaa sairastava kärsii myös ahdistuksesta ja masennuksesta, joka vaikeuttaa tilannetta entisestään. Tästäkin syystä ihottuman hoito kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja vaalia tasapainoisia terveitä elämäntapoja. (14)
Atooppisen ihottuman syyt
Syyt atooppisen ihottuman ilmenemiseen liitetään ihon rakenteeseen ja kehon immuunijärjestelmän ominaisuuksiin, sekä perimään. Myös ympäristötekijöiden merkitys kuten ilmasto voi vaikuttaa atopian puhkeamiseen. (14)
Ihon yksi tärkeä tehtävä onkin suojata elimistöä ei-toivotuilta ärsykkeiltä. Ärsykkeet voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, taudinaiheuttajiin ja allergeeneihin. Fysikaalisia ärsykkeitä voivat olla mm. ihon raapiminen tai hankaus. Kemiallisia ärsykkeitä ovat erilaiset aineet kuten pesuaineet ja saippuat. Taudinaiheuttajat luokitellaan viruksiin, bakteereihin, sieniin ja pieneliöihin. Allergeenejä sisältävät aineet voivat aiheuttaa yliherkkyyttä. (14)
Useimmiten atooppisesta ihottumasta kärsivien ihon läpäisyeste ei toimi niin kuin sen on tarkoitus. Mikäli ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti toivotulla tavalla, niin eri ärsykkeet vaikuttavat koko elimistöön ja siten ihon hyvinvointiin. Mikäli ärsykkeet läpäisevät läpäisyesteen elimistön solut heräävät puolustautumaan ärsykkeiltä, joka saattaa käynnistää tulehdusreaktion. Tulehdusreaktio saattaa saada aikaan ihottumia, sillä tulehdukset pahentavat ihon puutteellista läpäisyestettä ja lisäävät iho-oireita synnyttäen ikävän kierteen. Tutkimuksien mukaan läpäisyesteen tärkein rakennusaine on flaggriini ja yleisin atooppisesta ihottumasta kärsivien ihmisten flaggriinigeenistä on löydetty ihottumalle altistava geenivirhe. (14)
Auringon UV-valosta voi olla apua sellaisissa ihottuman muodoissa kuten psoriasis ja atooppinen ihottuma.
Atooppisen ihottuman hoito
Atooppisesta ihottumasta kärsivät saattavat haluta peittää ihonsa, mutta aina se ei kuitenkaan ole hyvä idea. Tutkimusten mukaan aurigon ultraviolettisäteilyllä voi olla suotuisia vaikutuksia atooppisen ihottuman hoidossa. UV-säteilyn hyödyt vaikuttaa olevan yksilöllisiä sillä tiedetään myös, että joillakin atoopikoilla auringon valo voi myös pahentaa ihottumaa ja oireita. (14)
UV-säteilyn mahdolliset hyödyt saattavat myös jäädä varjoon lämmöstä ja auringosta johtuvan hikoilun lisääntymisen takia, sillä hikoileminen saattaa ärsyttää ihon tulehdusta entisestään. Myös talven kylmyys, kuiva ilma, stressi ja tietyt pesuaineet saattavat aiheuttaa atooppisen ihottuman oireiden pahentumista. (14)
Punajäkälä (ihottuma)
Punajäkälä on ihottuma, joka on hyvin yleinen autoimmuunitauteihin luokiteltava ihotauti ja siihen liitetään tulehdus iholla tai limakalvoilla. Punajäkälä ihottuma jaotellaan ns. tavalliseen ihon punajäkälään ja limakalvojen punajäkälään. Sen syytä ei vielä tunneta. (15)
Punajäkälää esiintyy keskimäärin 30-60-vuotiailla ihmisillä ja se on yleisempää naisilla. Harvinaisemmat muodot ovat karvatuppien punajäkälä ja paksukarstainen punajäkälä. Autoimmuunitauti on elämää haastava tauti, jossa sitä sairastavien elimistö hyökkää kehon omia kudoksia vastaan (15).
Oireet näkyvät usein pieninä (n. 1 cm) hieman koholla olevina sinipunaisina ja kutiavina läiskinä iholla. Näiden lisäksi myös limakalvoilla voi näkyä muutoksia. Punajäkälä esiintyy useimmiten alaselässä, ranteissa ja nilkkojen alueella symmetrisesti samaan aikaan molemmilla puolilla kehoa tai raajoja ja ne ovat muodoltaan kulmikkaita. Toisinaan läiskien yhteydessä saattaa esiintyä myös rakkuloita. (16)
Syytä punajäkälälle ei vielä tunneta, joten sitä on haastava ennaltaehkäistä. Limakalvoissa esiintyvä punajäkälä luetaan autoimmuunisairauteen, missä keho hyökkää omia kudoksia vastaan. Punajäkälän puhkeaminen liitetään stressiin ja tiedetään, että ainakin lisääntynyt stressi saattaa viedä sitä huonompaan suuntaa. Punajäkälä ei ole tarttuva tauti. (16)
Yleensä punajäkälää hoidetaan kortisonilla ja sen hoito vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä oireiden häviäminen saattaa kestää kuukausista vuosiin riippuen tilanteesta. Ihottuman oireet voivat helpottaa tulehduksia hillitsemällä. Punajäkälä saattaa kadota itsekseenkin parissa vuodessa ja se voi tulla myös takaisin. (16)
Ihonhoito ja kosmetiikkatuotteet
Ihonhoidolla tarkoitetaan ihon hyvinvoinnista huolehtimista sekä sisäisesti että ulkoisesti. Onhan iho ihmisen suurin elin ja siitä on tärkeää pitää hyvä huolta.
Kokonaisvaltainen ihonhoito perustuu sopivaan ruokavalioon, kestäviin elämäntapoihin ja ihon huoltamiseen sisäisesti ja ulkoisesti. Tukea ihonhoitoon ja ihottumaan voi saada erilaisista öljyistä, voiteista, rasvoista, kasvon puhdistusaineista ja ihon kuorinnasta. Ruokavalioon kannattaakin lisätä hyvälaatuisia omega-rasvahappoja, joista monet ihottumasta kärsivät ovat saaneet apua.
Suurin osa markkinoilla olevista ihonhoitotuotteista sisältää monenlaista lisäaineita ja suoraan sanoen täysin ylimääräisiä ainesosia, jotka voivat jopa pahentaa ihon kuntoa ja lisätä ihottumaa. Apuaineita lisätään kosmetiikkatuotteisiin koostumuksen ja säilyvyyden parantamiseksi, mutta se ei saisi tapahtua hyvinvoinnin kustannuksella. Tuote saattaa siis helpottaa tilannetta väliaikaisesti, mutta pahentaa asiaa pitkällä käytöllä synnyttäen näin ikävän kierteen.
Paras ihonhoitotuote on monesti yksinkertaisin, josta esimerkkinä kahden ainesosan CBD-öljy, joka sisältää yleensä CBD-uutteen lisäksi hyvälaatuista öljyä kuten hampunsiemenöljyä tai kookoksesta saatavaa MCT-öljyä.
CBD-öljyä käytetään kosmetiikassa muun muassa ihoa hoitavana, suojaavana ja antioksidanttisena ainesosana.
CBD ihonhoidossa
Lähes jokaisella meistä on jossain elämänvaiheessa haasteita ihon kanssa. Toisilla ne ovat lyhyitä ja toisia ne varjostavat läpi koko elämän. Nyt monet ihonhoidon ammattilaiset ovat kääntäneet katseensa CBD-tuotteisiin. CBD:tä käytetään kosmetiikassa ihonhoitoon liittyvien ominaisuuksiensa vuoksi, ja sen vaikutuksia ihoon on tutkittu viime vuosina yhä enemmän. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa ihon kosteustasapaino, suojakerroksen toiminta, talineritys, oksidatiivinen stressi sekä erilaiset ihoon liittyvät biologiset mekanismit. CBD:n hyödyistä kerrotaan jatkuvasti enemmän positiivisia kokemuksia ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa.
CBD:n vaikutuksia on tutkittu ihon kutinan, atooppisen ihottuman, psoriasiksen ja muiden tulehduksellisten ihosairauksien yhteydessä. Ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa on saatu kiinnostavia havaintoja, mutta tutkimukset ovat vielä pieniä ja käytetyissä valmisteissa on usein ollut CBD:n lisäksi muita ainesosia.
Paikallisesti käytettynä CBD-öljy vaikuttaa suoraan ihon kerroksissa oleviin kannabinoidireseptoreihin.
CBD:n hyödyt ihonhoidossa
CBD-kosmetiikalle saadaan koko ajan lisää tutkittuja kosmeettisia väitteitä. Tällä hetkellä CBD:n hyödyistä ihonhoidossa on tarjolla paljon tieteellisiä tutkimuksia.
CBD:tä käytetään kosmetiikassa erityisesti seuraavien ihonhoitoon liittyvien ominaisuuksien vuoksi:
ihon hoitaminen ja pitäminen hyvässä kunnossa
ihon suojaaminen
ihon luonnollisen suojakerroksen tukeminen
kuivan ihon hoitaminen ja kosteuttaminen
ihon pehmentäminen
antioksidanttiset ominaisuudet
talineritykseen liittyvät ominaisuudet ja soveltuvuus rasvoittuvalle iholle.
Moni CBD:tä sisältävä kosmetiikkatuote voi tuotteen koostumuksesta riippuen soveltua myös kuivalle tai rasvoittuvalle iholle. CBD:tä käytetään kosmetiikassa muun muassa talineritykseen liittyvien sekä ihoa hoitavien ominaisuuksiensa vuoksi.
Hyvä paha kortisoni
Olet varmasti kuullut kortisonivoiteista paljon hyvää ja pahaa. Kortisonia sisältävät tuotteet voivat helpottaa akuuteissa iho-ongelmissa kuten ihottuman ja tulehduksien hoidossa lyhyellä käytöllä, mutta jatkuvassa käytössä sen haitat lisääntyvät ja hyödyt voivat jäädä haittojen alle (21).
Kortisonin avulla voidaan hillitä ihotulehdusta sen inflammatoristen ominaisuuksien ansiosta. Virusten aiheuttamiin tulehduksiin kortisonista ei kuitenkaan ole hyötyä ja bakteeriperäisiiin tulehduksiin kortisonin käyttö on jopa haitallista ja tilannetta pahentavaa.
CBD-kosmetiikka sopii ihon hoitamiseen, suojaamiseen ja esimerkiksi kuivan ihon kosteuttamiseen. Sitä ei pidä kuitenkaan pitää lääkärin määräämän tai itsehoidossa käytettävän kortisonilääkityksen korvaajana.
Miten valita paras tuote ihonhoitoon?
Ihonhoitotuote kannattaa valita oman ihotyypin, käyttötarkoituksen ja tuotteen koko koostumuksen perusteella. Herkälle tai helposti ärtyvälle iholle yksinkertainen ja hajusteeton koostumus voi usein olla hyvä vaihtoehto.
Luonnollisuus tai ainesosien vähäinen määrä ei yksin takaa tuotteen turvallisuutta tai sopivuutta, sillä myös luonnosta peräisin olevat ainesosat voivat esimerkiksi ärsyttää ihoa tai aiheuttaa allergisia reaktioita.
CBD-kosmetiikassa kannattaa suosia valmiita, käyttötarkoitukseensa turvallisuusarvioituja tuotteita ja käyttää niitä valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kerstin Iffland ja Franjo Grotenhermen. 2017. Cannabis Cannabinoid Res. An Update on Safety and Side Effects of Cannabidiol: A Review of Clinical Data and Relevant Animal Studies. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5569602/. Viitattu 23.03.2022
Tamás Bíró ym. 2009. Trends Pharmacol Sci. The endocannabinoid system of the skin in health and disease: novel perspectives and therapeutic opportunities. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2757311/. Viitattu 23.03.2022
Redmond, M. C. & Finn, D. P. 2025. The Therapeutic Potential of Cannabidiol in Skin Conditions. Journal of Cosmetic Dermatology 24(11), e70527. https://doi.org/10.1111/jocd.70527. Viitattu 29.09.2026
Rusu, A., Farcaș, A.-M., Oancea, O.-L. & Tanase, C. 2025. Cannabidiol in Skin Health: A Comprehensive Review of Topical Applications in Dermatology and Cosmetic Science. Biomolecules 15(9), 1219. https://doi.org/10.3390/biom15091219. Viitattu 29.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 29.09.2026
Mitä on dekarboksylointi ja miten se liittyy CBD-öljyyn? Hamppu sisältää valtavan kirjon erilaisia kannabinoideja, joista tunnetuimmat lienevät THC ja CBD. Kasvavassa hampussa, tai juuri kuivatussa hampun kukinnossa näitä kannabinoideja ei sellaisenaan ole oikeastaan ollenkaan. Ne sisältävät vain kannabinoidien esiasteita, kannabinoidihappoja. Kannabinoidihappojen täytyy käydä läpi dekarboksylaatioksi kutsuttu kemiallinen prosessi, jossa nuo kannabinoidihapot muuntuvat kannabinoideiksi. Tässä artikkelissa tutustumme dekarboksylointiin ja siihen mitä tekemistä sillä on CBD-öljyn kanssa!
Kannabinoidihaposta kannabinoidiksi
Kannabinoidien synty on monivaiheinen prosessi. Kasvukauden aikana hamppu kasvattaa kukinnon, johon muodostuu pieniä kiteitä, aivan kuin pieniä kristalleja. Näitä kristalleja kutsutaan trikomeiksi ja niihin kerääntyy valtaosa hampun valmistamista kannabinoidihapoista. Hampussa olevat yhdisteet muotoutuvat ensin kannabigerolihapoksi (CBG-A) ja siitä edelleen kannabinoidihapoiksi kuten CBD-A, THC-A, CBN-A jne. Syksyllä valmistunut kukinto korjataan ja kuivataan, jolloin kannabinoidihappojen muutos kannabinoideksi alkaa. Lämpo, happi, valo ja aika saavat aikaan dekarboksylaatioksi kutsutun prosessin jonka myötä kannabinoidihapot muuntuvat neutraaliin muotoon kannabinoideiksi CBD, THC , CBN jne.
Lämpö saa aikaan dekarboksylaation
Dekarboksylaatio on luonnollinen prosessi joka voi tapahtua kahdella tapaa. Luonnollisesti valon, lämmön, hapen ja ajan vaikutuksesta tai mekaanisesti lämmön avulla, tuota luonnollista prosessia nopeuttaen. Luonnollinen dekarboksylaatioprosessi on hidas, jopa kuukausia kestävä, mutta riittävän korkean lämmön avulla molekyylireaktion saa nopeutettua muutamassa tunnissa tapahtuvaksi.
Dekarboksylaatio on molekyylireaktio
Dekarboksylaatio on kenties biologian tai kemian tunneilta tuttu termi. Se on molekyylireaktio, jossa karboksyyliliite irtoaa molekyylistä vapauttaen samalla hiilidioksidia. Kaikkien kannabinoidien molekyylit ovat keskenään erilaisia, mutta yhtälaisyytenä niistä kaikista, tai niiden kaikkien esiasteesta kannabinoidihaposta, löytyy karboksyyliliite hiili-happi-happi-vety (-COOH). Karboksyyliryhmän sidos molekyyliin ei ole kovin vahva ja se murtuu helposti lämmön vaikutuksesta. Molekyylistä irtoava hiili vapauttaa hiilioksidia ja muuntaa näin kannabinoidihapon neutraaliksi kannabinoidiksi. (1,2)
Onko dekarboksylointi välttämätöntä?
Hampussa esiintyvät kannabinoidien esiasteet kuten CBD-A, vastaavat myös endokannabinoijärjestelmään. CBD-A:ta on tutkittu vähemmän kuin sen kannabinoidimuotoa CBD:tä, mutta se on myös vaikutuksiltaan monipuolinen ja tehokas. Käyttäjäkokemusten mukaan CBD-A auttaa mm. stressiin lieventävästi. Sen on todettu kohottavan mielialaa ja rauhoittavan levotonta mieltä.
CBD:llä hyviä ominaisuuksia on todettu enemmän kuin CBD-A:lla, joka johtuu kenties vain siitä, että CBD:tä on tutkittu enemmän.
Toisaalta uskotaan, että CBD-A on ikäänkuin inaktiivinen, kun taas CBD olisi aktiivinen muoto. Ajatellaan että CBD:llä olisi enemmän terapeuttisia vaikutuksia ja että se vastaisi paremmin ja laajemmin endokannabinoidijärjestelmään. Tästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta.
Onko CBD-öljy dekarboksyloitu?
Vastaus on että kyllä ja ei. Markkinoilla olevista CBD-öljystä suurin osa on käynyt läpi dekarboksylaatioprosessin, mutta meiltä on saatavilla myös ainutlaatuisia CBD-A-öljyjä.
Miten dekarboksylointi vaikuttaa muihin yhdisteisiin?
Hampusta on tunnistettu 120 eri kannabinoidia. Niiden lisäksi, hampussa on valtava määrä muita vaikuttavia yhdisteitä kuten terpeenejä, flavonoideja ja kivennäisaineita. Jotta kannabinoidihappo CBD-A saadaan muuntumaan CBD:ksi, mutta samalla säilytettyä muut tehoaineet kuten terpeenit, on lämpötilan ja ajan kanssa oltava tarkkana. Osa yhdisteistä tuhoutuu alemmissa lämpötiloissa kuin kannabinoidien dekarboksylaatio tapahtuu, eikä kaikkea siis voida säilyttää. Toisaalta, monien vaikuttavien yhdisteiden kiehumislämpötila on korkeampi kuin CBD:n muodostumiseen tarvitaan, joten osa muista yhdisteistä selviää hellävaraisesta lämmittämisestä hyvin.
Yleisiä dekarboksylointi menetelmiä
Erilaisia menetelmiä dekarboksylaatioprosessin nopeuttamiseksi on kehitetty muutamia. Eri kannabinoidihapoilla on omat suhteet lämpötilalle ja ajalle jossa derkarboksylaatio kannabinoidiksi tapahtuu. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi TCH muodostuu matalammassa lämpötilassa, mutta hitaammin kuin CBD (1). CBD-A alkaa dekarboksyloitua 120 asteessa, ja CBD:n kiehumispiste on 160°. Kiehumispisteen ylitettyään CBD alkaa haihtua ja siis hävitä kokonaan olemasta. (1,3)
CBD-A:n ja CBD:n dekarboksylointi onnistuu kotona uunissa.
Dekarboksylointi uunissa
Dekarboksylaatiomenetelmistä tutuin ja käytetyin lienee uunimenetelmä, jossa hampun kukintoa lämmitetään uunissa, uunipellin päällä. Tutkimusten mukaan CBD-pitoisuudet ovat korkeimmillaan, kun uuni pidetään 130 asteisena n. 40 minuuuttia. (1,3)
Dekarboksylointi vakuumimenetelmällä
Toinen, käyttäjäkokemusten mukaan tehokkaampi, menetelmä on vakuumimenetelmä, jossa vakuumipussiin laitetut hampun kukinnot upotetaan kattilassa olevaan veteen. Kattilassa olevan veden lämpötila pidetään 95-100 asteisena n. tunnin ajan. Vesi ei saa kiehua. Vakuumimenetelmä on hitaampi, mutta hellävaraisempi, sillä siinä ei ole vaaraa että kukinnot palavat!
CBD-öljyn dekarboksylointi
CBD-öljyä ei kannata enää alkaa dekarboksyloimaan kun se on kerran pullotettu. CBD-öljy dekarboksyloidaan sen uutosvaiheessa lämmittämällä. Maailmalla myytävät CBD-öljyt on suurilta osin dekarboksyloitu, mutta nykyään, yhä enemmän, on tarjolla öljyjä joissa on esimerkiksi puolet raakahampusta uutettua öljyä ja puolet dekarboksyloitua CBD-öljyä. Saatavilla on myös pelkästä raakahampusta uutettua öljyä joka on ns. CBD-A-öljyä.
Lopuksi
Vaikka dekarboksylointi saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa tarpeelliselta ja tärkeältä reaktiolta, tosiasia on kuitenkin se, että meillä ei ole täyttä varmuutta siitä onko dekarboksylaatio niin oleellinen kuin ajatellaan. CBD-A:lla on tutkimuksissa todettu paljon hyviä vaikutuksia siitä huolimatta, että lähes kaikki tutkimukset kohdistuvat CBD:hen. Periaatteessa voisi jopa sanoa, että tutkimukset vääristävät ajatusta siitä että vasta kannabinoidi CBD olisi ominaisuuksiltaan tehokas.
Lähteet
Decarboxylation Study of Acidic Cannabinoids: A Novel Approach Using Ultra-High-Performance Supercritical Fluid Chromatography/Photodiode Array-Mass Spectrometry. 2016. Wang M., Wang Y-H., Avula B., Radwan M., Wanas A.S., Antwerp J., Parcher J.F., ElSohly M.A., Khan I.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5549281/. Viitattu 28.02.2022
Terpeenit ovat aromaattisia yhdisteitä, joita löytyy monista kasveista. Erityisesti hampusta löytyy terpeeneitä suuria pitoisuuksia.
Nämä aromaattiset yhdisteet luovat monille kasveille, kuten hampulle, männylle ja laventelille, sekä tuoreelle appelsiininkuorelle ominaisen tuoksunsa. Useimpien kasvien tuoksu johtuu terpeenien yhdistelmästä. Luonnossa nämä terpeenit suojaavat kasveja eläimiltä ja taistelevat bakteereita vastaan.
Havupuiden pihka koostuu terpeeneistä
Tunnetuimmat terpeenit ovat lieneen havupuissa esiintyvät pihka-aineet jotka muodostuvat monoterpeeneistä ja diterpeeneistä. Pihka-aineet suojaavat puita mm. kaarnakuoriaisilta (1).
Tutkimus terpeeneistä on vielä verrattaen uutta ja tiederyhmät tutkivat parhaillaan niiden hyötyjä ja vaikutuksia enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikka jonkin verran terpeeneistä jo tiedetään, niin niiden roolia ja merkitystä tulee tutkia lisää, jotta tiedettäisiin niiden toimintamekanismista ja yhteisvaikutuksista.
Terpeeneiden tärkeimmät roolit ovat suojella kasveja ja houkutella pölyttäjiä
Terpeeneillä on tärkeä rooli kasveissa. Joissakin kasveissa terpeenit houkuttelevat pölyttäjiä, kun taas toisissa kasveissa ne aiheuttavat voimakkaan reaktion torjuakseen saalistajia, kuten hyönteisiä tai ravintoa etsiviä eläimiä.
Joillakin terpeeneillä on kasvia suojaava vaikutus, mikä auttaa kasvia toipumaan vaurioista. Jotkut terpeeneistä toimii osana kasvin immuunijärjestelmää pitääkseen poissa tarttuvia bakteereita.
Terpeenistä käytetään joskus myös termiä terpenoidi. Terpeenit ja terpenoidit eivät kuitenkaan ole yksi ja sama asia. Terpeenit ovat näiden yhdisteiden luonnollinen muoto, kuten ne ovat elävässä kasvissa. Hampussa olevat terpeenit hapettuvat ja muuttuvat terpenoideiksi kuivaus- ja säilömisprosessin aikana.
Terpeenit ovat aromaattisia yhdisteitä
Aromaattisiin yhdisteisiin luettavat terpeenit määrittävät monien tuttujen kasvien ja yrttien, kuten rosmariinin ja laventelin, sekä joidenkin eläinten tuoksun. Laventelissa tuoksuu erityisesti linaloli terpeeni.
Valmistajat käyttävät eristettyjä terpeenejä luodakseen makuja ja tuoksuja moniin arkisiin tuotteisiin, kuten kosmetiikkaan ja elintarvikkeisiin.
Terpeeneistä beeta-karyofylleeni on ainut sisäiseen kannabinoidijärjestelmään vaikuttava terpeeni joka antaa pippurisen ja mausteisen aromin. Hampun lisäksi muita kasveja jotka sisältävät myös beeta-karyofylleenia ovat esimerkiksi kaneli, thaibasilika ja mustapippuri.
Limoneeni terpeeni on varmasti kaikille tuttu tuoksu sitrushedelmien kuorista.
Yhteisvaikutus (Entourage effect)
Tutkimuksissa on havaittu, että täyden kirjon (full spectrum) CBD-tuotteet ovat monipuolisempia kuin yksittäistä kannabinoidia sisältävät tuotteet. Tämä johtuu siitä, että täydessä spektrissä on mukana terpeenit, flavonoidit ja kaikki kannabinoidit yhdessä. Tätä yhteisvaikutusta kutsutaan nimellä “entourage effect” (2). Yhteisvaikutus saadaan tuotteista joita ei ole kuumennettu valmistusprosessin aikana. Lämmön vaikutuksesta kannabinoidihapot muuttavat muotoaan ja mm. terpeenit ja flavonoidit saattavat tuhoutua. Eli mitä enemmän vaikuttavia aineita on mukana lopputuotteessa, sitä monipuolisempi se on.
Tutkimus suomalaisen FINOLA-öljyhamppulajikkeen terpeeneistä
FINOLA kuuluu Cannabis sativa lajiin ja sitä viljellään ympäri maapalloa erityisesti hampunsiementuotantoon. Vuoden 2017 tutkimuksessa suomalaisesta FINOLA-hamppulajikkeesta löydettiin useita terpeeneitä ja kukintovaiheesta riippumatta runsaimmat monoterpeenit olivat myrseeni, pineeni, limoneeni, terpinoleeni ja okimeeni. Runsaimmat seskviterpeenit olivat karyofylleeni, humuleeni, bergamottiini ja farneseeni (3). Terpeeniprofiileissa havaittiin merkittäviä vaihteluita yksittäisten kasvien välillä. Kukintojen kypsyessä monoterpeenien kokonaismäärä kasvoi verrattuna seskviterpeeneihin. Kukinnon keskivaiheessa (noin 4 viikkoa kukinnan alkamisen jälkeen) keskimääräinen monoterpeenipitoisuus oli 389 μg g1 DW (SE = 44, n = 9) ja keskimääräinen seskviterpeenipitoisuus 34 μg g1 DW (SE = 6,3, n = 9) (3).
FINOLA-lajike
FINOLA-lajike on ensimmäinen Suomessa kehitetty siementuotantoa varten jalostettu hamppulajike, jonka on kehittänyt yhdessä Jace Callaway ja Anita Hemmilä (Ranalli, 2004; Anon., 2015).
Vuonna 1999 FINOLA-lajikkeen oikeudet rekisteröitiin EU:ssa ja se liitettiin EU:n hyväksyttyjen hamppulajikkeiden listalle vuonna 2003.
Lopuksi
Ei ole itsestään selvää, että kaikki CBD-tuotteet sisältävät terpeeneitä. Kysy CBD-myyjältäsi, jotta saat varmasti puhtaat, korkealaatuiset ja terpeenirikkaat CBD-öljyt ja CBD-tuotteet.
Lähteet
Hyvärinen H. 2001. MTT. Kasviperäiset biomolekyylit – fenoliset yhdisteet ja terpeenit. Kirjallisuuskatsaus. Jyväskylän Yliopistopaino.
Haluatko tietää onko CBD-öljyllä sivuvaikutuksia? Tähän artikkeliin on koottu yleisimmät tiedot sivuvaikutuksista, joita CBD-öljyn käyttö saattaa joillekin aiheuttaa. Mahdolliset sivuvaikutukset ovat aina tapauskohtaisia ja siihen vaikuttaa moni tekijä kuten käyttäjän ominaisuudet (paino, aineenvaihdunta, sairaudet), sekä käytettävän CBD-öljyn tai CBD-tuotteiden laatu.
Mitä sivuvaikutuksia CBD-öljyn käytöllä on tai voi olla?
Vaikka CBD:n sivuvaikutuksista on olemassa suuntaa antavia yleistyksiä, niin jokainen käyttäjä reagoi siihen omalla tavallaan ja siitä tilanteesta käsin mikä kulloinkin käyttäjällä on. Yksilön vaikutuksia CBD-tuotteisiin ei voi varmuudella ennustaa ennen kuin sitä on kokeillut. Suosittelemme siis aloittamaan CBD-öljyn käytön aina mahdollisimman matalalla annostuksella ja lisäämään annostusta hiljalleen tarkkailemalla omaa tilannetta parin viikon ajan.
Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan yleisimmin raportoidut haittavaikutukset olivat väsymys, ripuli ja ruokahalun, sekä painon muutokset. Verrattuna muihin lääkkeisiin, joita käytetään näiden sairauksien hoitoon, CBD:llä on vähemmän sivuvaikutuksia (1). Alta löydät tarkemman listan ja huomiot yleisimmistä sivuvaikutuksista, joita CBD:n käytöllä saattaa joissain tapauksissa olla.
Väsymys
Osa käyttäjistä kokee jonkinasteista väsymystä nautittuaan CBD-tuotteita. Samalla myös moni kokee saavansa apua CBD:stä nukahtamiseen ja unen syventämiseen, joten väsymystä ei voi pitää suoraan haitallisena vaikutuksena.
Mikäli koet CBD:n liian väsyttäväksi voit kokeilla pienentää annostusta hieman ja tarkkailla tilannettasi uudelleen. Väsymyksen kokemus saattaa muuttua käytettyään CBD-tuotteita pidempään. Suosituksena onkin aloittaa käyttö mahdollisimman pienellä annostuksella ja lisäten sitä tarpeen mukaan kun keho on tottunut sen vaikutuksiin.
Suun kuivuminen
Suun kuivuminen on yksi yleisimpiä CBD:n aiheuttamia sivuvaikutuksia. Kannabidioli eli CBD vaikuttaa reseptoreihin sylkirauhasissa ja saattaa väliaikaisesti vähentää syljeneritystä. Kuiva suu ei kuitenkaan ole haitallinen asia ja sitä voi ehkäistä helposti juomalla tarpeen tullen nesteitä kuten vettä.
Muutokset ruokahalussa
Ruokahalun kokemiseen liittyvät sivuvaikutukset ovat kohtalaisen yleisiä CBD-öljyn kohdalla. Ruokahaluun vaikuttavia tekijöitä ovat ennen kaikkea henkinen ja fyysinen hyvinvointi, johon CBD:n käyttö saattaa myös vaikuttaa. CBD-tuotteet saattavat siis tilanteesta riippuen lisätä tai vähentää ruokahalua. Mikäli koet ei-toivottuja vaikutuksia ruokahalussa kannattaa kokeilla vähentää CBD-öljyn annostusta, kunnes ruokahalu normalisoituu takaisin.
Muutokset verenpaineessa
CBD-öljyn käyttö saattaa aiheuttaa verenpaineen alenemista. Joskus asia voi jäädä kokonaan huomaamatta ja siksi erityisesti terveysongelmista kärsivien kannattaakin seurata verenpainettaan säännöllisesti mikäli haluaa käyttää CBD-tuotteita. Mikäli CBD:n käyttö ja verenpaineen mahdollinen aleneminen huolestuttaa, niin suosittelemme keskustelemaan lääkärisi kanssa asiasta ennen CBD-tuotteiden käyttöä.
Ripuli
Joissakin tapauksissa CBD-öljyn sivuvaikutuksena on havaittu ripulia. Ripulin saattaa vaikuttaa myös käytettävän CBD-öljyssä oleva kuljetinöljy, johon CBD on uutettu. Kuljetinöljynä käytetään tavallisesti oliiviöljyä, hamppuöljyä tai kookoksesta saatavaa MCT-öljyä, joiden tehtävä on parantaa kannabinoidien imeytymistä elimistöön ja tuomaan täydentäviä ravintoaineita tuotteeseen. Joillakin tietyt öljyt saattavat ärsyttää vatsalaukun limakalvoja ja siksi annostus kannattaa aloittaa mahdollisimman varovasti ja harkita kuljetinaineen vaihtamista toiseen, mikäli sivuoireena ilmenee toistuvasti ripulointia.
Mitkä ovat CBD-öljyn sivuvaikutukset yhdessä lääkkeiden kanssa käytettynä?
Tarvitaan enemmän kliinistä tutkimusta CBD:n vaikutuksesta maksaentsyymeihin, lääkkeiden kuljettajiin ja vuorovaikutukseen muiden lääkkeiden kanssa. Tutkimusten edetessä tiedetään aiheuttaako se pääasiassa positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi vähentämällä tarvittavia klobatsaamiannoksia epilepsiassa ja siten klobatsaamin sivuvaikutuksia.
Yhdessä tiettyjen lääkeaineaineiden ja CBD:n yhdistelmä saattaa lisätä tai vähentää lääkkeen tehoa merkittävällä tavalla. Mikäli käytät tiettyjä lääkeaineryhmään kuuluvia tuotteita suosittelemme keskustelemaan CBD-tuotteiden käytöstä yhdessä lääkärisi kanssa. CBD vaikuttaa käyttäjään kannabinoidireseptorien kautta ja elimistöstä aine poistuu pääasiassa maksan kautta. Sytokromi p450 niminen entsyymi liittyy olennaisesti CBD:n metaboliaan ja CBD:n käyttö voi lisätä näiden entsyymien aktiivisuutta elimistössä. Kyseisiä CYP-entsyymejä on kaikkialla kehossa, erityisesti maksassa. CYP-entsyymit vaikuttavat keskeisesti myös muiden lääkeaineiden käyttäytymiseen kehossa eli CBD ja tietyt lääkeaineet voivat vähentää tai lisätä lääkkeen tehoa joskus vaarallisellakin tavalla (2).
Tutkimuksen mukaan kaikkia yhteisvaikutuksia ei ole vielä tutkittu. Tarvitaan siis lisää kliinisiä tutkimuksia suuremmalla määrällä osallistujia. CBD-öljyn mahdollisia yhteisvaikutuksia Suomessa yleisesti käytettyjen lääkeaineiden kanssa artikkelista CBD-öljyn vaikutus lääkkeiden kanssa.
Millainen on turvallinen CBD-öljy?
Turvallinen CBD-öljy on valmistettu aina laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista ja uutettu turvallisilla menetelmillä kuten hiilidioksidiuuton avulla ilman ylimääräisiä liuottimia. Turvallisuutta lisää merkittävästi myös kolmannen osapuolen laboratorioanalyysit tuotteiden sisällöstä. Tälläisiä analyyseja ovat mm. kannabinoidiprofiili, raskasmetalli- ja kontaminaatioanalyysit.
Lähteet
K. Iffland & F. Grotenhermen. 2017. An Update on Safety and Side Effects of Cannabidiol: A Review of Clinical Data and Relevant Animal Studies https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5569602/. Viitattu 31.08.2021
CBD-tuotteiden suosion myötä joillekin ihmisille on herännyt mieleen kysymys, että voiko CBD-öljyn käyttö näkyä huumetestissä ja onko mitään syytä olla huolissaan asiasta? Yksinkertainen vastaus on, että kannabidiolia eli CBD:tä ei erikseen etsitä huumausainetestien avulla. Koska CBD ei aiheuta käyttäjälleen päihtymystä, niin sen käytöstä ei ole myöskään mitään vaaraa esimerkiksi liikenteessä autolla ajaessa.
Huumetesteillä mitataan kannabiksen kohdalta ainoastaan THC:tä eli tetrahydrokannabinolia, joka on kannabiksen päihdyttävä ainesosa. Useat CBD-tuotteet ovat valmistettu joko täysin ilman THC:tä tai jos pitoisuuksia on, niin ne ovat usein hyvin vähäisiä jäämiä. Syytä huoleen ei siis ole, mikäli valitsee sellaisia CBD-tuotteita, joissa THC:n määrä on vähäinen. On kuitenkin olemassa tapauksia ja tuotteita, joissa THC-pitoisuudet ovat ylittäneet raja-arvot ja käyttäjät ovat saaneet positiivisen tuloksen huumetestissä.
Miten kannabista testataan?
Huumeidenkäyttöä testataan erilaisissa yhteyksissä ja niillä pyritään valvomaan päihteiden käyttöä henkilöillä, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa esimerkiksi liikenteessä tai vastuullisessa työssä ihmisten kanssa. Sellaista asiaa kuten CBD huumetestiä ei ole olemassakaan. Yleensä huumeita testataan yhdellä ja samalla testillä ja se tehdään virtsanäytteen avulla. Testillä mitataan eri yhdisteitä kehosta kuten alkoholia, opiaatteja, kannabista, amfetamiinia, ekstaasia, kokaiinia ja muita lääkeaineita.
Huumeseulassa kannabiksen päihdyttävän ainesosan eli THC:n raja-arvo on Suomessa ja valtaosassa muista maissa 50 nanogrammaa (ng) / 1 ml. Eli jos haluaa saada varmasti negatiivisen testituloksen, niin THC:n määrä tulisi jäädä virtsanäytteessä alle 50 ng jokaista millilitraa kohden. Jos THC:n määrä menee rajan yli niin tulos on positiivinen. Pienin testissä havaittava määrä on 8 ng/ml. Raja-arvot voi tarkistaa esimerkiksi Salofan valmistamien päihdetestien taulukosta.
“Menetelmä määrittää spesifisesti kannabiksen aineenvaihduntatuotetta 11-nor-9-karboksi-delta-9-tetrahydrokannabinolia (THC-COOH). Menetelmän detektioraja on n. 8 ng/ml. Vastaus annetaan joko muodossa NEG (varmistattavaa huumausainetta ei pystytä osoittamaan näytteestä) tai lausuntona, jossa kerrotaan mitä huumausaineita näytteestä löytyy. Aineen määrää tai pitoisuutta ei ilmoiteta.”
Kuinka paljon CBD-tuotteissa on THC:tä ja miten paljon sitä tulisi käyttää, jotta se näkyisi huumetestissä?
Keskimäärin tarjolla olevissa CBD-tuotteissa on THC:tä vain hyvin pieniä määriä (alle 0,2%). Onkin laskettu, että saadakseen positiivisen tuloksen tulisi CBD:tä käyttää yli 2000 mg annoksina. Määrä on siis todella reilusti enemmän kuin mitä keskimäärin CBD:tä käytetään.
Mikäli testitulos olisi kuitenkin positiivinen, niin syy siihen on se, että tuotteessa on ollut enemmän THC:tä kuin mitä tuotetiedoissa on kerrottu tai sitten tuotteita on käytetty valtavia määriä.
On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että rasvaliukoisena aineena THC varastoituu elimistön rasvakudoksiin ja voi näkyä siksi myös pidempää jos käytettävät määrät ovat olleet suuria. Varastoitumiseen vaikuttaa kuitenkin ihmisen yksilölliset erot kuten paino ja aineenvaihdunta.
Kotitestit ja turvallisuus
Mikäli käytät CBD-öljyä säännöllisesti ja sinulle on tulossa huumetesti, niin voit olla turvallisin mielin. Todennäköisesti et ole saanut käyttämästäsi CBD-öljystä, kapseleista tai muusta tuotteesta niin paljon THC:tä, että se voisi näkyä testeissä. Halutessasi voit myös itse testata kotona näkyykö käyttämäsi tuotteiden THC-pitoisuudet virtsatestillä. Kotitestejä voi ostaa apteekista ja niitä voi tilata myös verkkokaupoista.
Paras tapa varmistaa turvallisten CBD-tuotteiden käyttö on ostaa niitä myyjältä, joka tarjoaa tuotteista kolmannen osapuolen laboratoriotestit.
Hampulla on tuhansia vuosia vanha historia monipuolisena hyötykasvina kautta maailman. Sen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole rajoittunut vain erilaisten tuotteiden valmistukseen eikä edes lääkinnälliseen käyttöön, vaan ihmiset kautta aikojen ovat käyttäneet kannabista sen miellyttävien vaikutusten vuoksi, laajentaakseen mielenmaisemiaan ja kokeakseen hengellisiä tajunnantiloja.
Olen itse tutustunut hamppuun alun perin kannabiksen viihdekäytön muodossa, ja olen saanut kokea sekä sen valoisat että varjoisat puolet. Kulttuurissamme, jossa alkoholilla örveltäminen on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, jos ei kuitenkaan suotavaa, antoi kannabis minulle raikkaan ja miellyttävämmän vaihtoehdon rentoutumiselle. Sen lämpöinen hyvänolon tunne toi hymyn huulille ja sai naurun purskahtelemaan. Parin tunnin vaikutuksen aikana kannabis ei aiheuttanut huonovointisuutta, alentunutta harkintakykyä ja tietoisuuden tilaa, muistin ja kontrollin menetystä eikä perästä seuraavaa krapulaa. Kasvi loi voimakkaan kontrastin verrattuna totuttuun päihteeseen lähes täysin päinvastaisilla vaikutuksillaan. Kannabiksen vapauttama ajattelu on ollut merkittävässä osassa oman elämänkatsomukseni kehittymisessä positiivisempaan suuntaan. Luova ajattelu on saanut minut oivaltamaan asioita itsestäni, elämästäni ja maailmankatsomuksestani, johon turruttava alkoholi ei koskaan ole kyennyt.
Kannabiksen avartamat näkökulmat ovat tehneet minusta rauhallisemman ja hyväntahtoisemman ihmisen. Enkä minä ole suinkaan ainoa. Olen tavannut lukuisia erilaisia kannabiksen käyttäjiä ja viettänyt mielelläni aikaa heidän kanssaan. Viihdekäytölle löytyy yhtä monia syitä kuin on käyttäjiäkin, mutta taustalla vaikuttaa usein myös aito tarve käyttää kannabista tiettyyn tarkoitukseen.
Yleistä on, että nautinnon lisäksi ihmiset kokevat tarvitsevansa kannabista, sillä heillä saattaa olla vaikeuksia esimerkiksi unensaannin kanssa, helpotusta vaativia stressitiloja tai laaja kirjo erilaisia fyysisiä vaivoja, oireita ja koviakin kipuja, joihin kannabis suo helpotuksen.
Yksilöllisiä syitä käyttää kannabista
Monet käyttäjät kokevat kannabiksen haitattomammaksi ja lievempää riippuvuutta aiheuttavaksi luonnolliseksi valinnaksi kalliiden synteettisten lääkkeiden sijaan. On pidettävä mielessä, että myös kannabiksen tärkeimmällä psykoaktiivisella kannabinoidilla, THC:lla, on päihdyttävästä vaikutuksestaan huolimatta lääkinnällisiä vaikutuksia.
Vaikka omakohtainen ihastukseni hamppua kohtaan syntyi kannabiksen viihteellisestä käytöstä, myös minä olen tarvinnut sen lääkinnällisiä vaikutuksia. Olen kamppaillut koko elämäni ajan ruokahaluttomuuden ja painonhallinnan kanssa. Ruoka ei ole aina maistunut ja sellaisina aikoina piinaava näläntunne muuttui usein ahdistukseksi ja pahoinvoinniksi. Sellaisina hetkinä kannabis toi välittömän helpotuksen. Sen vaikutus vei mennessään ahdistuksen ja pahoinvoinnin, jättäen tilalle terveen ruokahalun.
Kokemukseni mukaan kannabiksen käyttäjiä ei voi yleistää tietynlaisiksi, eikä mieltymys kannabiksen käyttöön määrittele ihmisten elämänlaatua, -tapoja tai valintoja. Valtaosa tuntemistani kannabiksen käyttäjistä elää yhteiskunnallisesti hyväksyttyä ja tuotteliasta elämää. He tekevät töitä, opiskelevat, harrastavat, vaikuttavat yhteisössä ja pitävät huolta perheistään.
Toki on myös sellaisia kannabiksen käyttäjiä, joiden elämänhallinta ei ole kunnossa ja joiden henkilökohtaiset ongelmat sisältävät kannabiksen liiallista ja väärinkäyttöä, mutta kannabis itsessään on hyvin harvoin ongelmien juurisyy. Oma kokemukseni osoitti aikanaan myös, että vaikeassa elämäntilanteessa liiallinen kannabiksen käyttö ei suinkaan helpottanut oloa, vaan lisäsi ahdistusta ja laukaisi pahimmillaan paniikkikohtauksia.
En pyri mainostamaan kannabista haitattomana päihteenä, mutta korostan sen suhteellista harmittomuutta yhtenä vähiten haitallisista päihteistä. Toki kannabiksen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, eivätkä kaikki pidä sen vaikutuksista saati että se sopisi kaikille. Kannabis voi olla laukaiseva tekijä vakavammille mielenterveyden ongelmille, mikäli sellaisia on piilevinä ihmisillä, joilla on niille taipumusta.
Kannabiksen laittomuuden haitallisuus
Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella julistettu kannabiksen laittomuus perustui erittäin kyseenalaisille syille. Silloin alettiin levittää haitallista valheisiin perustuvaa pelottelupropagandaa, jonka mukaan kannabiksella ei ole lääkinnällistä käyttöä, se tappaa, tekee ihmisistä mielipuolia ja pilaa elämän. Tällaiset väitteet eivät ole koskaan todistaneet paikkansapitävyyttä.
Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen itsensä vuoksi ja tiedämme nykyään paljon sen lääkinnällisistä vaikutuksista. Valheet eivät kestä ikuisesti ja on ilahduttavaa nähdä, kuinka kannabis on alkanut vapautumaan maailmalla, mutta on harmillista, että niin monet ihmiset ovat joutuneet epäoikeudenmukaisesti kärsimään kannabiksen käyttönsä rangaistavuudesta.
Mielestäni on ihmisoikeuksien vastaista rangaista luonnontuotteiden käytöstä silloin kun niiden käyttö ei aiheuta huomattavaa haittaa käyttäjälle ja hänen ympäristölleen. On turhauttavaa ajatella, kuinka monille tervettä ja tuotteliasta elämää eläville ihmisille aiheutetaan ulkopuolisten toimesta merkittävää haittaa ja vaikeuksia, kun halutaan kontrolloida ja rajoittaa ihmisten elämäntapavalintoja.
On jokseenkin ironista, kuinka rangaistuksilla voidaan huonontaa ihmisen elämänlaatua ja jopa syrjäyttää hänet yhteiskunnasta sellaisen kasvin käytön vuoksi, joka harvoin itsessään aiheuttaa samaa haittaa.
Kuvitelkaamme yhteisössään pidettyä ja yhteiskunnallisesti osallistuvaa, työssäkäyvää, opiskelevaa ja harrastavaa ihmistä, joka on vuosia käyttänyt kannabista rentoutuakseen stressiltään ja saadakseen unta helpommin. Sitten eräänä päivänä poliisi löytää hänen hallustaan kannabista, sakottaa siitä ja päättää tehdä kotietsinnän. Jos kotoa löytyy oma kannabisviljelmä, johtavat rangaistustoimenpiteet taloudellisiin ongelmiin sakkojen maksujen muodossa, ja pahimmillaan jopa työ- ja opiskelupaikan menettämiseen tai ihmisen sulkemiseen ulos tietyistä ryhmistä. Jopa ihmisen vapaus voidaan riistää kannabiksen kasvatuksen vuoksi.
Kysynpä vain, mitä hyötyä on tällaisesta menettelystä yhteiskunnalle? Syrjäytetään rangaistuksilla ennen tuottelias veroja maksava kansalainen yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on taas luotu yhteiskunnalle yksi maksava pahoinvoiva ihminen lisää.
Kannatan kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumista, sillä koen sen olevan haitallisempaa yksilöille ja yhteiskunnalle kuin itse kannabiksen käyttö. On järjetöntä hyökätä sellaisia ihmisiä vastaan, joiden henkilökohtainen valinta käyttää kannabista omista syistään ei aiheuta haittaa hänelle eikä hänen ympäristölleen. Etenkään jos kannabiksen käytön taustalta löytyy lääkinnällinen syy käyttää kasvia. Kärsivä ihminen ei kysele ulkopuolisten lupia helpottaa vaivojaan parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tahdon olla mukana luomassa hyväksyvämpää yhteiskuntaa, jossa erilaiset ihmiset ja heidän elämäntapavalintansa ollaan valmiita hyväksymään ja heistä pidetään huolta sen sijaan, että heitä rangaistaan kasvin käytöstä ja suljetaan sen vuoksi ulkopuolelle.
Yksilönvapauden ja yhteisöllisyyden puolesta, hamppukumppani Juuso
Maailman suurimman ilmastotapahtuman, WWF:n Earth Hour -hetken, myötä maailma pimenee taas hetkeksi. Ympäri pallon, annamme Äiti Maalle hetken tauon sähköpiikistä ja valosaasteesta. Tulemme yhteen kunnioittaen läheisiämme ja luontoa. Kynttilöiden hämärässä voimme myös itse hengähtää, ja tuntea, että sulkemalla elektroniset laitteemme, koko maailma huokaa. Tunniksi.
Tänä Earth Hourina haluan leikkiä mielikuvitusleikkiä. Pimeässä suljen silmäni ja kuvittelen: Mitä jos kaikki ympärilläni olisi tehty hampusta? Jos paha hamppu olisikin aina ollut hyvä hamppu? Ajatellaan mustavalkoisesti Earth Hourin nimissä. Hampun tieto sammutettiin 1900-luvulla. Minkälainen se tiedolla valaistu hamppumaailma olisi ollut meille ja ympäristölle? Kuvitellaan!
Kaikkea koskettava hamppu
Olen pukeutunut hamppupaitaan ja farkkuihin. Päälläni olevat vaatteet painavat hieman enemmän, mutta ovat niin pehmeät ja hengittävät. Perinteiset suomalaiset liinapellot ovat säilyneet viljelykierrossa, hampun kasvattaminen vaatteeksi on osa kulttuuriperintöämme. Paitani on kotimaisen pitkän linjan hamppukankaan tuottajalta. Suomesta löytyy monia hamppubrändejä ja paikallinen vaatesuunnittelu kukoistaa. Pehmeät hamppuvaatteet ovat yksi suomalaisen designin suurista vientituotteista.
Talo, josta vuokraan asuntoni on tehty hamppubetonista, puusta ja hamppuvillasta. Sisäilmaongelmat ovat harvinaisia ja huoltoremontit toteutetaan kotimaisia raaka-aineita käyttäen. Kuituhampun saatavuus ja kilpailu ovat laskeneet hinnat ja oman talon rakentaminen on nuorillekin varteen otettava vaihtoehto. Terve infrastruktuuri ja laadukkaan rakentamisen mahdollisuudet kotimaisista raaka-aineista ehkäisevät pois muuttoa maaseudulta ja Lapista. Elinvoimaiset kylät ulottuvat käsivarteen saakka. Inarissa on oma sairaala.
Kuituhampun tuotanto kukoistaa puuteollisuuden rinnalla. Kaksi vahvaa raaka-ainetta, puu ja hamppu, sekä suomalainen suunnittelu ovat nostaneet Suomen edelläkävijäksi ekologisessa asumisessa. Metsät ja hamppupellot lasketaan myös arvokkaiksi ekosysteemipalveluiksi. Molempien kuitujen kasvualat palvelevat tärkeänä hiilinieluna. Suomen hiilijalanjälki onkin lähellä neutraalia.
Arjen materiaali
Katson hämärässä ympärilleni. Mitkä kaikki esineet ja tuotteet voisivat olla hamppukuidusta valmistettuja? Jos muovi korvattaisiinkin hamppukuidulla? Miten se vaikuttaisi koko ympäröivään ekosysteemiin? Kuinka paljon metsiä olisi säästetty jos hamppu olisi aina ollut paperin pääraaka-aine?
Pöydällä on pussillinen porkkanoita, banaanikakkua, sipsipussi, pari tölkkiä olutta, kannullinen kasvimaitoa, foccaciaa ja kulhollinen sienisalaattia. Kaikessa on käytetty hamppua. Porkkanat ja sipsit ovat pakattu hamppumuoviin, joka maatuu jopa puolessa vuodessa. Banaanikakusta sekä foccaciasta löytyy hampunsiemenjauhoa sekä -rouhetta. Oluen maustamiseen on käytetty kannabisöljyä, CBD:tä. Kasvimaito on tehty kuorituista hampunsiemenistä liottamalla ja blendaamalla. Sienisalaatista löytyy hamppuproteiinia sekä hampunsiemenöljyä.
Pissahätä. Damn. Noh, jatkamme mielikuvitusleikkiä kynttilän valossa vessassa. Ensimmäisenä käteeni osuu vessapaperi, tietty hampusta. Peilikaapin sisältö: Meikkejä, kuukautissuojia, vaippoja, kynsilakkaa, saippuaa, shampoota… Kaikki kosmetiikkatuotteet ovat hamppuöljypohjaisia, myös kynsilakka. Hamppuöljy on antibakteerinen ja hellii ihoa ja hiuksia erityisellä kombinaatiolla omegoita sekä A-, E- ja C-vitamiineja. Hamppukuidun käyttäminen vaipoissa ja kuukautissuojissa on pelastanut kaatopaikat ja vesistöt suurelta määrältä muovijätettä.
Ystävä maalaa pikkutarkkaa taidetta pöydän ääressä. Maalit ovat hamppuöljypohjaisia. Toinen ystävä kertoo ostaneensa uuden surffilaudan, hamppukuidusta tietty. Lento surffirannoille käy lentokoneella, jossa on käytetty hamppukuitua. Polttoaineena käytetään laajalti kasvipohjaisia öljyjä. Suomalainen biodiesel on tehty hamppu- ja rypsiöljystä.
Jatkaessa tätä leikkiä alkaa silmät pyörimään päässä. On hankala sanoa, mikä ei voisi olla tehty hampusta! Hamppu riittää pitkälle. Voimme pukeutua lenkkareita myöten hamppuun. Niin eläimet kuin ihmiset saavat hampusta täysipainoista ravintoa. Kosmetiikka, kulkuvälineet, pakkaus- ja rakennusmateriaalit voidaan tehdä hampusta. Kuituhaketta voidaan käyttää puutarhassa katteena ja maataloudessa eläinten kuivikkeena.
Maailmanlaajuisesti hamppu on kuitu, jota käytetään raaka-aineena autoista vaippoihin. Biohajoavan hamppukuidun ja -öljyn käyttäminen öljypohjaisen muovin sijasta pääasiallisena pakkausmateriaalina ehkäisee merten saastumista ja mikromuovien leviämistä ekosysteemissämme.
Yhden muovipullon maatuminen kestää kestää 500-1000 vuotta ja meressä muovi hajoaa auringon säteilylle altistuneena pienen pieneksi palasiksi, toksiseksi mikromuoviksi, joka aiheuttaa terveysongelmia ihmisille ja eliöstölle. Hamppumuovin käyttäminen ei ole pelkästään biohajoavuutensa vuoksi öljy pohjaista muovia parempi vaihtoehto – siinä missä öljyn poraaminen tuottaa kasvihuonekaasuja, hampun kasvatus toimii hiilinieluna.
Hamppu suojaa sekä minua että ympäristöä. Miten?
Hamppukuitu suojaa UV-säteilyltä ja vähentää myös muiden säteilyjen vaikutusta kehoon. Se pystyy myös imemään raskasmetalleja sekä radioaktiivista säteilyä juuristollaan mullasta.
Kuidun tuotanto on yksi kiertotalouden tärkeimmistä linjoista. Kuituhamppu tarvitsee kasvupanokseksi paljon typpeä ja hyödyntää tehokkaasti pelloille levitettävät lietteet ja lannan ehkäisten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. On huomattu, että parhaat paikat hampulle ovat peltojen reuna-alueet, jolloin se suojaa muita viljelykasveja sääilmiöiltä, säilöö maaperän ravinneverkostoa ylläpitävää sienijuurta, mykorritsaa, ja tarjoaa suojavyöhykkeen paikalliselle eläimistölle ympäri vuoden.
Kuituhamppu kylvetään keväällä, se kasvaa kesän ja tiputtaa syksyllä lehtensä maahan tarjoten maan pieneliöstölle ja mikrobeille mitä parhainta ravintoa. Hampun suuri lehtimassa sitoo yhteyttäessä paljon hiilidioksidia ja puhdistaa ilmaa. Vahvat juuret tunkeutuvat syvälle maahan hellien mullan muru-rakennetta, ja imee itseensä raskasmetalleja maaperästä tehden siten maan turvallisemmaksi ruoka-kasveille.
Kuituhamppu jää talveksi pellolle. Suomen arktinen ilmasto tarjoaa energiatehokkaimman tavan kuidun liotukseen: talven. Syksyn sateet, tuulet ja sulava lumi tekevät kuidut nöyräksi ja taipuisaksi liuottaen kasvin vihreät osat maahan. Syksyllä maan yläpuolinen kasvu pysähtyy, mutta juurimassa jatkaa työtänsä ilmaston hyväksi. Sienijuuri, mykorritsa, varastoi maaperään hiilidioksidia ja ravinteita. Keväällä maan ollessa roudassa, hamppu keritään pelloilta paaleiksi ja viedään jatkokäsittelyyn. Uusi siemen kylvetään sängelle ilman pellon kääntämistä.
Mielikuvitustodellisuudessa hamppu on puun rinnalla nostanut meidät kestävään talouteen ja hyvinvointiin. Illuusiossani meitä hengissä pitävät luonnon elementit kättelevät hampun kanssa. Se suojaa auringolta, niin kuituna kuin varjona. Pelloilla hampulla voi luoda mikroilmastoja ja suojaa muille kasveille. Rakennusmateriaalina se tarjoaa terveen ja maadoittavan elinpaikan, suojan sateelta, säteilyltä ja tuulelta.
Nopeasti uusiutuva kuituhamppu taistelee ilmastonmuutosta vastaan metsien rinnalla ja suojaa vesistöjen vihertymistä. Metsien ja teiden välissä onkin varattu kaistaleet hampulle suojaamaan peltoja saasteelta ja puhdistamaan ilmaa kaupungeissa. Teollisuus on tuottanut hamppulajikkeita, jotka ovat erikoistuneet erilaisten ympäristömyrkkyjen poistamiseen maaperästä. Fukushima ja Tšernobyl ovatkin nykyään hamppukaupunkeja!
Hampun terveyshyödyt saataville
Jatketaan mielikuvitusleikkiä. Onko minulla sairauksia tai itsehoitoa jota hamppu koskisi?
Kädessäni on kupillinen teetä. Mummo opetti pienestä asti että kupillinen finolankukkateetä poistaa varjoja kehosta. Kansanperinne on muuttunut tieteeksi koko kansan hyväksi. Hampun hyvät vaikutukset kehoon ja mieleen mm. anandamidin kautta tunnetaan hyvin. Kokonaisvaltainen stressinhallinta ja sairauksien luonnollinen ehkäisy onkin Suomen terveydenhuollon johtotähti. Kotimaiset luonnontuotteina sekä lääkinnässä käytetyt kannabislajikkeet ovat hyvin tutkittuja ja kasvavat hyvin hallituissa olosuhteissa.
Ihmisen kehon endokannabinoidisysteemiä ruokkivat kannabinoidit tasapainottavat kehon toimintoja tarpeen mukaan. Sairauksilta suojaava mekanismi on hyvin tunnettu etenkin diabeteksen, epilepsian sekä reuman ehkäisyssä ja hoidossa. Varsinkin toimistotyöläiset, joilla ei ole aikaa paljolle liikunnalle, hyötyvät CBD-kannabisöljystä sen aktivoidessa kehon luonnollisen korjaus- ja säätelymekanismin kannabinoidireseptoreiden kautta. Luonnontuotteet ovat lääketieteen rinnalla palvelemassa ihmistä – sairauksia ehkäisevästi.
Me Hamppumaassa olemme erityinen tiimi eri alojen ammattilaisia, jotka uskovat hampun uuteen tulemiseen osaksi jokapäiväistä arkea. On hankala löytää toista kasvia, joka palvelisi ihmistä ja ympäristöä yhtä monipuolisesti. Siksi teemmekin työtä vilpittömästi sydämestä käsin saman päämäärän eteen, jota Earth Hour myös edustaa: Kohti kestävää arkea, joka kunnioittaa elämää ja ekosysteemiä sen kaikissa muodoissa, kohti terveyttä – sisäistä ja ulkoista.
1980-luvun lopulla aivoista löydettiin reseptorit THC:lle (tetrahydrokannabinoli), joka on kannabiksen ensisijainen psykoaktiivinen komponentti. Mutta koska THC ei luonnollisesti esiinny kehossa, näiden reseptorien olemassaolo ihmetytti tiedemiehiä. Mysteeri selvisi muutamaa vuotta myöhemmin, kun löydettiin arakidonyylietanoliamidi, josta alettiin myöhemmin käyttää nimitystä anandamidi.
Anandamidi on aivojen tuottama neurotransmitteri, joka sitoutuu THC-reseptoreihin. Sitä on kutsuttu ”onnellisuusmolekyyliksi” sanskritin sanan ananda mukaisesti, joka tarkoittaa iloa, autuutta tai onnellisuutta. Sitä on pidetty endokannabinoidina – kehon tuottamana substanssina, joka sitoutuu kannabinoidireseptoreihin.
Ennen pitkää anandamidin havaittiin tekevän paljon muutakin kuin tuottavan onnellisemman olotilan. Se syntetisoituu sellaisilla aivojen alueilla, jotka ovat tärkeitä muistin, kehittyneemmän ajattelun ja liikkumisen toiminnassa. Sillä on merkittävä rooli kivun, ruokahalun ja hedelmällisyyden säätelyssä. Se myös ehkäisee syöpäsolujen lisääntymistä.
Lisäämällä neurogeneesiä – uusien hermosolujen syntymistä – anandamidilla näyttää olevan sekä ahdistusta että masennusta lievittäviä ominaisuuksia. Anandamidi, kuten kaikki neurotransmitterit, on haurasta ja kehossa nopeasti hajoavaa, jonka vuoksi se ei tuota jatkuvaa autuuden olotilaa.
Anandamidi, kannabis ja muisti
Tohtori Gary L. Wenk on johtava kroonisen aivojen tulehduksen ja Alzheimerin taudin asiantuntija. Hän on tutkinut vuosien ajan voiko kannabiksen polttaminen ehkäistä sekä tavallisesta ikääntymisestä että Alzheimerin taudista johtuvaa muistin menetystä. Hän on ollut yllättynyt ja innostunut havaitessaan, että kannabis vaikuttaisi suojelevan ikääntymisen myötä tapahtuvalta muistin heikentymiseltä.
Tohtori Wenkin mukaan anandamidireseptorien suuri määrä osoittaa kyseisen neurotransmitterin merkityksellisyyden aivojen toiminnan säätelyssä. Hän on havainnut, että aivojen kannabinoidireseptoreita stimuloimalla voidaan suojella aivoja lievittämällä tulehdusta ja lisäämällä neurogeneesiä. Hän väittää, että myöhemmällä iällä kannabis voi itse asiassa olla avuksi ikääntyville aivoille sen sijaan, että vahingoittaisi niitä.
”Tavallisesti me emme ajattele kannabiksen olevan hyväksi aivoillemme, emmekä varsinkaan muistin kannalta”, Wenk huomauttaa. ”Kuinka huumausaine, joka selvästi heikentää muistia sen vaikutuksen alaisena olevilla ihmisillä, voisi suojella aivoja ikääntymisen seurauksilta? Todennäköisesti vastaus liittyy nuorten ja vanhojen aivojen toimintaan ja joukkoon ikään liittyviä muutoksia aivokemiassa. Ollessamme nuoria vaikutamme uusien muistojen syntymiseen stimuloimalla aivojen kannabinoidireseptoreja. Kuitenkin myöhemmin elämässä aivot näyttävät vähitellen lisääntyviä todisteita tulehduksesta ja uusien neuronien tuotannon dramaattisesta vähenemisestä, jolla on tärkeä merkitys uusien muistojen kehittämisessä.”
Toinen tekijä määriteltäessä vaikuttaako kannabis muistiin hyödyllisesti vai haitallisesti on annostus. Nähtävästi kannabista vaaditaan hyvin vähän muistin parantamiseksi vanhoissa aivoissa. Tohtori Wenkin kollega kiteytti sen lauseeseen ”yhdet savut riittää”, sillä se on tarpeeksi huomattavaan muistin paranemiseen vanhemmilla ihmisillä.
Kuinka lisätä anandamidia – onnellisuusmolekyyliä aivoillesi
Anandamidin olemassaololla on selvästi monia yleisterveydellisiä ja mielenterveydellisiä hyötyvaikutuksia. Tässä muutamia tapoja kohottaa pitoisuuksia luonnollisesti.
Suklaa
Suklaa on yksi planeetan rakastetuimpia ruokia. On harvinaista tavata ketään, joka ei nauttisi suklaasta. Suklaata rakastetaan sen maun ja kermaisen koostumuksen vuoksi sekä sen vuoksi, että sillä on kyky tehdä hetkellisesti onnelliseksi. Suklaassa tiedetään olevan yli 300 kemiallista yhdistettä ja tiedemiehet ovat ahkerasti yrittäneet selvittää sen puoleensavetävyyden biokemiallista alkuperää.
Todeksi tiedetään, että suklaa sisältää mielialaa kohentavaa kofeiinia ja ”rakkausmolekyyliksi” kutsuttua fenyylietyyliamiinia, joka stimuloi rakkauden tuntemusta. Se sisältää myös teobromiinia, kahviin rinnastettavaa substanssia, joka toimii ennemmin relaksanttina kuin stimulanttina. On oletettu, että teobromiini saa aivot tuottamaan enemmän anandamidia.
Suklaan oletetaan sisältävän sekä anandamidia että sen hajoamista hidastavia komponentteja (N-asyylietanoliamiinit). Tämä antaa nettotuloksen anandamidia, josta johtuu suklaan syömistä seuraava väliaikainen onnellisuuden tunne.
Anandamidin on kuitenkin oletettu olevan syy siihen, miksi suklaa on ensisijainen himoa herättävä ruoka. Ennen uskottiin erityisesti naisten himoitsevan suklaata sen suhteellisen suuren magnesiumpitoisuuden vuoksi, mutta olemassa voi olla toinen voimakkaammin vaikuttava tekijä. Kaliforniassa, San Diegon Neurotieteiden Instituutissa, tehdyn tutkimuksen mukaan ”Suklaa sisältää farmakologisesti aktiivisia substansseja, joilla on aivoihin samankaltaisia vaikutuksia kuin kannabiksella, ja näillä kemikaaleilla voi olla vaikutus tiettyihin huumeiden aiheuttamiin psykooseihin, jotka yhdistetään suklaanhimoon.”
Saadakseen eniten anandamidia suklaasta, tulisi mieluummin syödä tummaa suklaata maitosuklaan sijasta. Tai mikä vielä parempaa, tulisi syödä kaakaopapuja, jotka ovat suklaan valmistuksessa käytettävää raakamateriaalia. Kaakaopavut ovat huomattavasti vähemmän prosessoituja kuin paraskin suklaa, ne eivät sisällä sokeria, ja ovat suklaan hyödyllisten komponenttien keskittyneempi lähde.
Tryffelit
Viime aikoihin saakka suklaan uskottiin olevan ainoa ruoka, joka sisältäisi anandamidia. Käsitys muuttui, kun joukko italialaisia tiedemiehiä havaitsi myös mustien tryffeleiden (Tuber melanosporum) sisältävän sitä. Mielenkiintoista on se, että tämä sieni tuottaa anandamidia, mutta ei sisällä sitä varten reseptoreita, jotka oletettavasti laukaisisivat jonkinlaisen biologisen efektin. Tästä johtuen tutkijat uskovat, että tryffelit tuottaisivat anandamidia mekanismina houkutellakseen eläimiä syömään niitä ja edistäen siten leviämistä vapauttamalla sieni-itiöitä.
Tryffeleillä on suuri kysyntä huippukokkien keskuudessa ympäri maailman, mutta niitä on vaikea viljellä, joten useimmat löydetään luonnonvaraisina tryffelinmetsästäjien ja heidän mukanaan kulkevien tryffeleitä etsivien koirien ansiosta. Perinteisesti tryffeleitä etsivien sikojen käyttö on kielletty, sillä ne eivät vain syö tryffeleitä vaan myös polkevat ja vahingoittavat niiden kasvualustaa.
Onnellisuutta tuottavan anandamidin esiintyminen selittää, miksi tryffeleitä metsästävät eläimet etsivät sientä sellaisella hurmoksellisella innolla!
Ellet ole riippumattoman varakas tai sinulla ei ole omaa salaista tryffelinkasvatuspiiloa, haluat ehkä pysytellä suklaassa tai toisissa anandamidia sisältävissä ruoissa, kuten sellerissä, parsakaalissa ja teessä. Tryffelit ovat niin kalliita, että se voi shokeerata pysyvästi. Mustat tryffelit maksavat tällä hetkellä 95 dollaria unssilta, mutta ovat halpa ostos verrattuna valkoisiin tryffeleihin, jotka maksavat miltei kaksinkertaisesti!
Flow-tila
Mikä on sellainen asia, jota rakastat tehdä niin paljon, että aika tuntuu katoavan? Tätä kohonnutta tarkkaavaisuutta, super-keskittyneisyyttä ja huippusuorituksen tilaa kutsutaan ”zoneksi” tai ”flow-tilassa” olemiseksi. Flow on määritelty ”optimaaliseksi tietoisuuden tilaksi, jossa meistä tuntuu parhaalta ja suoriudumme parhaiten.” Flow-tilan aikana aivot vapauttavat suuria määriä hyvänolon kemikaaleja, kuten serotoniinia, dopamiinia, endorfiineja ja anandamidia.
Kuntoilu
Mikäli olet juoksija, olet ehkä kokenut ”juoksijan pilven”. Vaikka se on usein yhdistetty endorfiineihin, tämä teoria on alkanut menettää suosiotaan. Yksi syy on se, että endorfiinimolekyylit ovat liian suuria läpäistäkseen veri-aivoesteen ja päästäkseen aivoihin. Arizonan Yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että endokannabinoidit, anandamidi mukaan lukien, ovat “juoksijan pilven” todennäköisempiä aiheuttajia.
Kannabis? Ehkä
Kannabiksen polttaminen saattaisi vaikuttaa loogiselta vaihtoehdolta, jos haluaa kokea enemmän onnellisuutta, koska THC selvästi kiinnittyy samoihin reseptoreihin kuin anandamidi. Mutta onko pilven polttaminen ahdistuksen lievittämiseksi, onnellisuuden lisäämiseksi tai muistin parantamiseksi oikea valinta kaikille? Luultavasti ei.
Kun anandamidi kiinnittyy kannabinoidireseptoreihin, sillä on rauhoittava, ahdistusta lievittävä vaikutus useimpiin ihmisiin, mutta lähes 20-prosenttia väestöstä reagoi eri tavalla. On olemassa luonnollisesti esiintyvä entsyymi nimeltään FAAH, joka deaktivoi anandamidin. Joillain ihmisillä on geneettinen taipumus vähemmälle FAAH:lle, mikä tarkoittaa, että heidän aivoissaan on luonnollisesti enemmän anandamidia. Nämä ihmiset ovat yleisesti vähemmän ahdistuneita ja, mikä mielenkiintoista, vähemmän taipuvaisia pitämään kannabiksesta. Weill Cornellin Lääketieteellisen Korkeakoulun kliinisen psykiatrian professorin Richard A. Friedmanin mukaan he, joilla on FAAH-geenin variantti kokevat onnellisuuden vähentyvän heidän polttaessaan kannabista. Hänen kantansa on, että kun on luonnostaan enemmän anandamidia, on vähemmän tarvetta kannabikselle.
Tohtori Friedman, neurobiologian ja mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidon asiantuntija, on myös havainnut, että kannabis voi olla haitallista ahdistuksesta kärsiville. ”Psykotrooppiset lääkkeet, terapiat ja rentoutumistekniikat eivät ole avuksi kaikille, joten mitä vikaa on kannabiksen käyttämisessä ahdistuksen lievittämiseksi? Ongelma on siinä, että kannabis hukuttaa alleen aivojen kannabinoidijärjestelmän, ja on näyttöä siitä, että krooninen käyttö ei ehkä pelkästään lievitä ahdistusta, vaan häiritsee oppimista ja muistia”, hän huomauttaa New York Timesin artikkelissa.
Anandamidi on suhteellisen uusi löytö ja on vielä paljon opittavaa siitä, kuinka se vaikuttaa aivoihin ja mielialaan sekä terveissä ihmisissä että heissä, joilla on mielenterveyden tai aivojen häiriöitä. Mutta liikunnasta, ”zone-tilassa” olemisesta ja vähäisestä suklaan syönnistä ei varmasti ole haittaa.
Endokannabinoidijärjestelmä on yksi kehomme laajimmista reseptoriverkostoista, jonka tarkoituksena on ylläpitää tasapainoa elimistössä. Juoksemalla pilveen eli endokannabinoidijärjestelmän aktivointi onnistuu myös urheilemalla. Lue lisää endokannabinoidijärjestelmän tarkoituksesta.
Kannabinoidit ja liikunta
Endokannabinoidijärjestelmään voi vaikuttaa useilla erilaisilla tavoilla kuten kannabinoidipohjaisilla tuotteilla. Yksi tehokkaimmista tavoista tehostaa endokannabinoidijärjestelmää on liikunta, jonka onkin havaittu lisäävän kehomme luontaisen endokannabinoidin, anandamidin, tuotantoa. Anandamidi vaikuttaa samoihin reseptoreihin kuin kannabiksessa oleva psykoaktiivinen THC (tetrahydrokannabinoli). Liikunnasta seuraavaa mielialan kohentumista kutsutaankin osuvasti juoksijan pilveksi, “Runner’s High” (Raichlen 2011 ja 2012). Aikaisemmin vaikutusten takana ajateltiin olevan endorfiinit. Tämä teoria kuitenkin havaittiin ongelmalliseksi, koska endorfiinit eivät läpäise veri-aivoestettä, joka säätelee aineiden pääsemistä verenkierrosta aivosoluihin, toisin kuin kannabinoidit (J. Fuss ym. 2015).
Tutkimuksissa on myös havaittu anandamidin olevan välimiehenä BDNF:n (Brain-Derived Neurotropic Factor, eli aivoperäinen hermokasvutekijä) lisääntymisessä. BDNF:n on havaittu parantavan kognitiota eli erilaisia tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyviä prosesseja (Reynolds 2011). Liikunta lisää anandamidia, joka puolestaan lisää BDNF:n määrää (Heyman et al. 2012).
BDNF kuuluu neurotrofiineihin, jotka vaikuttavat aivojen ja hermoston kehitykseen ja toimintaan kaikilla selkärankaisilla. Neurotrofiinit ovat neuroneille elintärkeitä, sillä ilman niitä neuronit tekevät niinsanotusti itsemurhan (M. Leslie. 2006. Active Neuronal Death. Journal of Cell Biology.).
Juoksemalla pilveen
Kestävyysjuoksijat ovat kuvailleet juoksemisesta seuraavia mielialaa kohentavia vaikutuksia samankaltaisiksi kuin mitä ihminen kokee ollessaan transsitilojen ja psykoaktiivisten aineiden vaikutusten alaisena eli puhtaaksi onnellisuudeksi, iloksi, ykseyden kokemiseksi, loppumattomaksi tyyneydeksi, sisäiseksi harmoniaksi ja rajattomaksi energiaksi (Dietrich 2004). Anandamidin lisääntyminen aivoissa voikin selittää monia liikuntaan liittyviä hyötyjä, kuten lieventynyt stressi, masennus ja ahdistus, sekä kohentuva mieliala (Kander). “Runner’s High” vähentää myös kivun tunnetta, joka lisää kestävyyttä pitkäaikaisessa harjoittelussa. (Raichlen 2011, Raichlen 2012)
Erilaisten liikuntamuotojen on havaittu lisäävän anandamidipitoisuuksia, mutta merkittävin vaikutus on havaittu kohtalaisen ja korkean tehokkuuden (70-85% maksimisykkeestä) aerobisella liikunnalla (McPartland 2014, Raichlen 2012, Raichlen 2013, Sparling 2003, Heyman 2012 ja Feurerrecker 2012).
Jotta liikunnasta saisi endokannabinoidijärjestelmää aktivoivat hyödyt optimaalisimmin käyttöönsä, tarvitsee kuntoilla kohtalaisella tai intensiivisellä teholla vähintään 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa (Kander).
Näiden tietojen myötä on nyt siis viimeistään hyvä aika aloittaa säännöllinen intensiivinen kuntoilu. Juostaan yhdessä pilveen!
Huom. mikäli olet liikuntarajoitteinen tai et pysty syystä tai toisesta liikkumaan tarpeeksi voit aktivoida kannabinoidijärjestelmääsi myös ulkoisilla kannabinoideilla.
Rakkaudella,
Tommi Saltiola
Hamppututkija⎟ Hamppuyrittäjä
Lähteet
E. Rajala. 2015. Endocannabinoids and Excercise. Itä-Suomen Yliopisto. Lääketieteen laitos.
M. Feurerrecker, D. Hauer, R. Toth, F. Demetz, J. Hölzl, et al. 2012 “Effects of Exercise Stress on the Endocannabinoid System in Humans Under Field Conditions.” European Journal of Applied Physiology
M. Feuerecker, D. Hauer, R. Toth, F. Demetz, J. Hölzl, M. Thiel, L. Kaufmann, G. Schelling, A. Chouke`r. 2012 Effects of exercise stress on the endocannabinoid system in humans under field conditions. Eur J Appl Physiol
E. Heyman, F. Gamelin, M. Goekint, F. Piscitelli, B. Roelands, E. Leclair, V. Di Marzo, R. Meeusen. 2012. Intense exercise increases circulating endocannabinoid and BDNF levels in human Possible implications for reward and depression. Psychoneuroendocrinology.
J. Fuss, J. Steinle, L. Bindila, M. K. Auer, H. Kirchherr, B. Lutz and P. Gass. 2015. Runner’s high depends on cannabinoid receptors in mice. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America
J. Kander. Enhancing Your Endocannabinoid System.
McPartland, M. John, W. Geoffrey, Guy, and V. Di Marzo. 2014. Care and Feeding of the Endocannabinoid System: A Systematic Review of Potential Clinical Interventions that Upregulate the Endocannabinoid System.
DA. Raichlen, AD. Foster, GL. Gerdeman, A. Seillier, A. Giuffrida. Wired to run: Exercise induced endocannabinoid signaling in humans and cursorial mammals with implications for the ‘runner’s high’.
DA. Raichlen, AD. Foster, A. Seillier, A. Giuffrida, GL. Gerdeman. 2013 Exercise-induced endocannabinoid signaling is modulated by intensity. Eur J Appl Physiol.