Tässä artikkelissa tarkastellaan CBD:n, urheilun ja palautumisen yhteyttä sekä aiheesta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia.
Kova harjoittelu on elimistölle stressitekijä. Harjoittelun aikana lihakset kuormittuvat, energiavarastot kuluvat ja elimistössä käynnistyy erilaisia korjaamiseen ja sopeutumiseen liittyviä prosesseja. Harjoittelu on kuitenkin vain toinen puoli kehityksestä.
Kehon sopeutuminen harjoitteluun ja suorituskyvyn kehittyminen tapahtuvat suurelta osin palautumisen aikana. Tästä syystä urheilijat ja aktiivisesti liikkuvat ihmiset kiinnittävät paljon huomiota uneen, ravintoon, lepoon ja erilaisiin palautumista tukeviin menetelmiin.
Viime vuosina myös CBD eli kannabidioli on herättänyt kiinnostusta urheilumaailmassa. CBD:n vaikutuksista tulehdukseen, kipuun, uneen, stressiin ja palautumiseen tutkitaan aktiivisesti ja tietoa aiheesta saadaan koko ajan lisää. (1,2)
CBD:tä koskevassa urheilututkimuksessa kiinnostus ei ole kohdistunut ainoastaan suorituskykyyn, vaan myös palautumiseen liittyviin tekijöihin. Tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää myös elimistön oman endokannabinoidijärjestelmän toimintaa.
Endokannabinoidijärjestelmä on elimistön oma palautumisen säätelijä
Endokannabinoidijärjestelmä on elimistön luonnollinen säätelyjärjestelmä, joka osallistuu kehon sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitämiseen.
Järjestelmä koostuu muun muassa:
elimistön omista endokannabinoideista
kannabinoidireseptoreista
endokannabinoideja valmistavista ja hajottavista entsyymeistä
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu monien elimistön toimintojen säätelyyn. Tutkimuksissa sen on havaittu liittyvän esimerkiksi kipuun, tulehdusreaktioihin, mielialaan, stressiin ja hermoston toimintaan. (2,5)
Myös liikunta vaikuttaa endokannabinoidijärjestelmään. Fyysinen aktiivisuus voi muuttaa elimistön endokannabinoidien toimintaa, ja esimerkiksi anandamidi on yhdistetty liikunnan aikana ja sen jälkeen koettuihin mielialan ja hyvinvoinnin muutoksiin. (2,5)
Tämä on yksi syy siihen, miksi endokannabinoidijärjestelmää tutkitaan myös urheilun ja palautumisen yhteydessä.
Miten CBD liittyy endokannabinoidijärjestelmään?
CBD ei ole sama asia kuin elimistön omat endokannabinoidit, mutta se voi vaikuttaa endokannabinoidijärjestelmän toimintaan. Tutkimusten perusteella CBD voi esimerkiksi vaikuttaa anandamidin saatavuuteen estämällä sen hajoamiseen ja poistumiseen liittyviä mekanismeja. Tämän seurauksena anandamidin signalointi voi voimistua. (2)
CBD:n vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään endokannabinoidijärjestelmään. CBD:n vuorovaikutusta on tutkittu myös muiden tulehdukseen, kipuun, stressiin ja uneen liittyvien reseptori- ja signalointijärjestelmien kanssa. (2
Tämän vuoksi CBD:n ja urheilusta palautumisen yhteydessä on kiinnostavaa tarkastella sekä CBD:tä itsessään että sitä, miten se voi vaikuttaa elimistön omaan sisäiseen kannabinoidijärjestelmään.
Voiko CBD vaikuttaa harjoittelun jälkeiseen tulehdusreaktioon?
Tulehdus on luonnollinen osa elimistön reaktiota fyysiseen rasitukseen. Kun lihaksia kuormitetaan voimakkaasti, elimistössä käynnistyy erilaisia tulehdus- ja korjausprosesseja. Näiden avulla keho pyrkii korjaamaan harjoittelun aiheuttamia vaurioita ja sopeutumaan tulevaan kuormitukseen. (1,2)
Tulehdus ei siis ole automaattisesti huono asia. Ilman sopivaa tulehdusreaktiota elimistön normaali palautuminen ja harjoitteluun sopeutuminen eivät välttämättä onnistuisi optimaalisesti. Liiallinen tai pitkittynyt tulehdus voi kuitenkin hidastaa palautumista ja lisätä kehon kokonaiskuormitusta.
CBD:n mahdollisia tulehdusta sääteleviä vaikutuksia on tutkittu useissa tutkimuksissa. CBD:n on havaittu vaikuttavan esimerkiksi solujen lisääntymiseen, erilaisiin tulehdusvälittäjäaineisiin ja immuunijärjestelmän toimintaan. (1,2)
Urheilun kannalta kiinnostavaa on se, että vuoden 2023 katsauksessa käsitellään alustavaa näyttöä CBD:n mahdollisista vaikutuksista harjoittelun jälkeisiin tulehdusreaktioihin. Erityisesti on tutkittu tulehdusmerkkiaineita, kuten IL-6:ta, IL-1:tä ja TNF-alfaa. (2)
Kokeellisissa tutkimuksissa CBD:n yhteydessä on havaittu muutoksia muun muassa IL-1:n, IL-6:n ja TNF-α:n kaltaisissa tulehdusvälittäjäaineissa. (1,2) Näiden vaikutusten on esitetty liittyvän muun muassa tulehdusta sääteleviin CB1-, CB2- ja adenosiinireseptoreihin. [1,2]
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että CBD automaattisesti poistaisi harjoittelun aiheuttaman tulehduksen. Lisäksi tulehdus on tärkeä osa harjoitteluun sopeutumista, joten on vielä epäselvää, millainen vaikutus tulehdusreaktioiden muuttamisella olisi pitkällä aikavälillä esimerkiksi lihasten kasvuun tai suorituskyvyn kehittymiseen. (1,2)
Siksi CBD:n mahdollisia tulehdusta sääteleviä vaikutuksia kannattaa pitää kiinnostavana tutkimusalueena, mutta ei vielä varmana yksittäisenä palautumista parantavana mekanismina.
CBD:n yhteyttä harjoittelun jälkeiseen lihaskipuun ja koettuun palautumiseen on tutkittu, mutta näyttö fyysisen palautumisen nopeutumisesta on vielä rajallista.
CBD ja harjoittelun aiheuttamat lihasvauriot
Kova tai tavallista raskaampi harjoittelu voi aiheuttaa lihaksiin pieniä vaurioita. Tätä ilmiötä kutsutaan harjoittelun aiheuttamaksi lihasvaurioksi eli EIMD:ksi (Exercise Induced Muscle Damage).
Lihasvaurioihin voi liittyä esimerkiksi:
lihasten arkuutta
jäykkyyttä
lihasvoiman hetkellistä heikkenemistä
tulehdusreaktioita
suorituskyvyn tilapäistä laskua
Tunnetuin esimerkki on viivästynyt lihaskipu eli DOMS (Delayed Onset Muscle Soreness), joka alkaa tyypillisesti vasta tunteja harjoittelun jälkeen.
CBD:n vaikutuksia harjoittelun aiheuttamiin lihasvaurioihin on tutkittu vielä melko vähän, mutta tulokset ovat kiinnostavia.
Vuoden 2023 katsauksessa nostetaan esiin alustavia ihmistutkimuksia, joissa CBD:n käyttöön on liittynyt muutoksia lihasvaurioihin ja palautumiseen liittyvissä merkkiaineissa. Eräässä tutkimuksessa 60 mg CBD:tä käyttäneillä havaittiin 72 tunnin aikana muutoksia muun muassa kreatiinikinaasi- ja myoglobiiniarvoissa, jotka voivat liittyä lihasvaurioon. Samassa katsauksessa kuitenkin korostetaan, että tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja tutkimusta tarvitaan lisää. (2)
Vuoden 2024 systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin CBD:n vaikutuksia fyysisesti aktiivisten ihmisten suorituskykyyn ja harjoituksen jälkeiseen palautumiseen. Kokonaisuutena näyttö ei tällä hetkellä osoita yksiselitteisesti, että CBD nopeuttaisi lihasvaurioiden biologista korjaantumista tai palauttaisi fyysisen suorituskyvyn nopeammin. (4)
CBD saattaa kyllä joissakin tilanteissa vaikuttaa siihen, miltä palautuminen tuntuu, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita, että lihaskudos palautuisi nopeammin. Tutkimus tästä aiheesta on vielä kesken.
CBD ja lihaskipu
Yksi CBD:n urheilututkimuksen kohteista on harjoittelun jälkeinen kipu ja lihasten arkuus.
Kova harjoittelu voi aiheuttaa lihaksissa kipua ja jäykkyyttä, jotka voivat vaikeuttaa normaalia liikkumista tai seuraavaa harjoitusta. Erityisesti uuden tai tavallista raskaamman harjoituksen jälkeen voi esiintyä viivästynyttä lihaskipua eli DOMS-oireita.
CBD:n kipuun liittyviä vaikutuksia on tutkittu useissa yhteyksissä. Mahdollisia vaikutusmekanismeja ovat esimerkiksi vaikutukset endokannabinoidijärjestelmään, sekä muihin kipua ja hermoston toimintaa sääteleviin järjestelmiin. (1,2)
Vuonna 2026 julkaistussa pienessä satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa pilottitutkimuksessa tarkasteltiin CBD-rikasta hamppuuutetta 29 terveellä aikuisella, joille aiheutettiin harjoittelulla reisilihaksen lihasvaurio. CBD-ryhmässä raportoitiin 48 tunnin kohdalla vähemmän kipua levossa ja liikkeessä sekä havaittiin vähemmän lihasvoiman heikkenemistä ja toimintakyvyn haittaa kuin lumeryhmässä. Tutkimus oli kuitenkin pieni toteutettavuustutkimus, ja tutkijat korostivat suurempien kliinisten tutkimusten tarvetta tulosten vahvistamiseksi. (3)
CBD:n mahdolliset hyödyt voivat näkyä ensisijaisesti siinä, miltä palautuminen tuntuu, eivät välttämättä siinä, kuinka nopeasti lihaskudos biologisesti korjaantuu. (2,3,4)
CBD:n mahdollinen vaikutus kipuun ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että taustalla oleva lihasvaurio paranisi nopeammin. Jos kipu koetaan lievempänä, henkilö voi tuntea palautuneensa paremmin, vaikka lihasten todellinen biologinen palautuminen ei olisi nopeutunut.
Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti koettu palautuminen ja harjoituksen jälkeinen lihaskipu. (2,3,4). Tutkimus tästä aiheesta on kuitenkin vielä rajallista, ja tarvitaan lisää laadukkaita tutkimuksia erityisesti urheilijoilla ja fyysisesti aktiivisilla ihmisillä. (2,3,4)
CBD ja kokonaisvaltainen palautuminen
Palautuminen on paljon muutakin kuin lihasten korjaantumista. Urheilijan palautumiseen vaikuttavat samanaikaisesti:
lihasten palautuminen
hermoston palautuminen
energiavarastojen täyttyminen
unen määrä ja laatu
stressitasot
psyykkinen kuormitus
ravitsemus
harjoittelun kokonaiskuormitus
CBD:tä on tutkittu tämän kokonaisuuden eri osa-alueiden, kuten unen, stressin, kivun ja koetun palautumisen yhteydessä. (1,2)
Vuonna 2024 julkaistun systemaattisen katsauksen perusteella CBD:n vaikutuksista fyysisesti aktiivisten ihmisten suorituskykyyn ja palautumiseen tarvitaan kuitenkin lisää laadukkaita tutkimuksia. Nykyinen näyttö ei anna vahvaa perustetta sanoa, että CBD nopeuttaisi fyysistä palautumista merkittävästi. (4)
Sen sijaan CBD:n mahdolliset vaikutukset esimerkiksi uneen, stressiin tai koettuun lihaskipuun voivat teoriassa vaikuttaa palautumisen kokonaiskokemukseen.
Aihetta käsiteltäessä on tärkeää erottaa subjektiviinen palautuminen ja objektiivinen palautuminen. Subjektiivinen palautuminen viittaa siihen miltä palautuminen tuntuu. Objektiivinen palautuminen tarkoittaa sitä kuinka nopeasti esimerkiksi lihasvoima, suorituskyky tai lihaskudos palautuvat. CBD:n mahdollisista vaikutuksista näistä ensimmäiseen on olemassa kiinnostavia viitteitä, mutta jälkimmäisestä näyttö on vielä rajallista. (2,3,4)
CBD:tä on tutkittu palautumiseen liittyvien tekijöiden, kuten unen, kivun, tulehdusreaktioiden ja stressin yhteydessä.
CBD ja uni
Uni on keskeinen osa palautumista, jonka takia myös CBD:n mahdollista yhteyttä uneen on tutkittu. Tutkimuksissa kiinnostus on kohdistunut muun muassa nukahtamiseen, unen jatkuvuuteen ja koettuun unen laatuun. Tulokset eivät kuitenkaan ole vielä niin yhtenäisiä, että CBD:n voitaisiin sanoa parantavan unta. (2,4)
Vuonna 2019 julkaistussa 72 potilaan tapaussarjassa tarkasteltiin CBD:n käyttöä ahdistuneisuuden ja univaikeuksien yhteydessä. Ensimmäisen kuukauden aikana unta mittaavat pisteet paranivat 66,7 prosentilla osallistujista, mutta tulokset vaihtelivat myöhemmän seurannan aikana. Koska tutkimuksessa ei ollut lumeryhmää, sen perusteella ei voida varmuudella päätellä, johtuivatko havaitut muutokset CBD:stä. (7)
CBD:n ja unen yhteys onkin edelleen kiinnostava tutkimuskohde. Erityisesti urheilijoiden unen ja palautumisen näkökulmasta tarvitaan lisää laadukkaita, kontrolloituja tutkimuksia ennen vahvempien johtopäätösten tekemistä. (2,4,7)
CBD, stressi ja palautuminen
Urheilijan palautuminen ei ole pelkästään fyysinen prosessi. Myös psyykkinen kuormitus vaikuttaa palautumiseen. Kilpailut, harjoittelun paineet ja jatkuva pyrkimys parempiin tuloksiin voivat lisätä stressiä. Jos keho ja mieli eivät pääse kunnolla palautumaan, kokonaiskuormitus voi kasvaa.
Endokannabinoidijärjestelmä liittyy muun muassa mielialan ja stressireaktioiden säätelyyn. Elimistön oma endokannabinoidi anandamidi on yksi tämän järjestelmän tunnetuista välittäjäaineista. (2,5)
CBD:n on puolestaan esitetty voivan vaikuttaa anandamidin signalointiin, sekä serotonergiseen järjestelmään. Tämä tekee CBD:stä kiinnostavan myös psyykkisen palautumisen näkökulmasta.
CBD:n vaikutuksia stressiin, ahdistuneisuuteen ja mielialaan on tutkittu urheilun ulkopuolella. On kuitenkin tärkeää huomata, että urheilijoilla ei ole vielä tehty riittävästi tutkimusta CBD:n vaikutuksista stressiin tai mielialaan, joten mahdollisista hyödyistä juuri urheilijoille ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä. (1,2)
Liikunta aktivoi elimistön omaa kannabinoidijärjestelmää
Yksi kiinnostava tutkimusalue on liikunnan ja elimistön omien endokannabinoidien välinen yhteys.
Fyysisen aktiivisuuden tiedetään vaikuttavan endokannabinoidijärjestelmään. Erityisesti anandamidi on yhdistetty liikunnan aikana koettuuun mielihyvään ja positiivisiin tuntemuksiin. (2,5). Tämä voi olla yksi biologinen selitys sille, miksi liikunta voi parantaa mielialaa ja vähentää stressiä.
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu kuitenkin paljon laajempaan kokonaisuuteen. Se liittyy muun muassa:
kipuaistimusten säätelyyn
tulehdusreaktioihin
stressiin
mielialaan
hermoston toimintaan
elimistön sisäisen tasapainon ylläpitämiseen
CBD:n kiinnostavuus liittyy osittain siihen, että se voi vaikuttaa tähän järjestelmään ilman THC:n kaltaista päihdyttävää vaikutusta. Tutkimuksissa on esitetty, että CBD voi esimerkiksi hidastaa anandamidin hajoamista ja siten vaikuttaa sen signalointiin. (2)
Tämän vuoksi kannabinoidien ja liikunnan välistä yhteyttä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: Miten liikunta vaikuttaa elimistön omaan endokannabinoidijärjestelmään ja voiko CBD vaikuttaa tähän järjestelmään tavalla, joka tukee mielialaa ja palautumista?
CBD ja suorituskyky
CBD:tä käytetään urheilussa joskus suorituskyvyn tukemiseen. Nykyinen tutkimus ei kuitenkaan anna vahvaa näyttöä siitä, että CBD itsessään parantaisi merkittävästi esimerkiksi voimaa, kestävyyttä tai nopeutta. (2,4)
CBD:n mahdollinen hyöty voi liittyä enemmän harjoittelun ja kilpailujen ympärillä oleviin tekijöihin. Jos henkilö kokee CBD:n auttavan esimerkiksi rentoutumiseen, uneen tai koettuun kipuun, nämä vaikutukset voivat teoriassa tukea harjoittelua ja palautumista. Tämä on kuitenkin eri asia kuin suora suorituskyvyn parantaminen.
Vuoden 2024 systemaattisen katsauksen perusteella CBD:n vaikutuksista suorituskykyyn ei ole tällä hetkellä riittävää näyttöä selkeiden hyötyjen osoittamiseksi. (4)
CBD:tä ei siis ole perusteltua pitää varsinaisena suorituskykyä parantavana aineena.
CBD ja doping – mitä kilpaurheilijan on hyvä tietää?
Vuoden 2026 kilpaurheiluun liittyvien sääntöjen mukaan CBD eli kannabidioli ei kuulu WADA:n kiellettyjen aineiden listalle. Sen sijaan THC eli tetrahydrokannabinoli on kielletty kilpailujen aikana. CBD:tä lukuun ottamatta myös muut luonnolliset ja synteettiset kannabinoidit kuuluvat WADA:n kiellettyyn S8-ryhmään. (6)
Kilpaurheilijan on silti huomioitava, että CBD-tuote voi sisältää myös muita kannabinoideja, kuten THC:tä, joten tuotteen koostumukseen ja mahdolliseen kontaminaatioriskiin on syytä suhtautua huolellisesti
Yhteenveto tutkimuksista
Kun tutkimukset kootaan yhteen, CBD:n, endokannabinoidijärjestelmän ja urheilusta palautumisen välinen kokonaisuus on kiinnostava, mutta tutkimus on vielä keskeneräistä.
Tulehdus
CBD:n yhteyttä tulehdusprosesseihin ja tulehdusvälittäjäaineisiin on tutkittu erilaisissa kokeellisissa tutkimusasetelmissa. Harjoittelun jälkeinen tulehdus on samalla normaali osa kehon korjaus- ja sopeutumisprosessia, eikä vielä tiedetä, millainen merkitys näiden reaktioiden muuttamisella olisi urheilijalle pitkällä aikavälillä. (1,2)
Lihasvauriot ja lihaskipu
Alustavissa tutkimuksissa on tarkasteltu CBD yhteyttä harjoittelun jälkeiseen lihaskipuun, toimintakykyyn ja koettuun palautumiseen. Vuoden 2026 pienessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa CBD-ryhmässä havaittiin joitakin myönteisiä eroja kipuun ja toimintakykyyn liittyvissä mittareissa, mutta tulosten vahvistamiseksi tarvitaan suurempia tutkimuksia. (2,3,4)
Palautuminen
Nykyinen tutkimus ei osoita yksiselitteisesti CBD:n nopeuttavan fyysistä palautumista tai lihaskudoksen korjaantumista. CBD:tä koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan kuitenkin useita palautumiseen liittyviä osa-alueita, kuten kipua, unta, stressiä ja harjoittelun jälkeistä toimintakykyä. (2,3,4)
Uni
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu unen ja vuorokausirytmin säätelyyn, ja myös CBD:n yhteyttä uneen on tutkittu. (2,4)
Vuonna 2019 julkaistussa 72 potilaan tapaussarjassa tarkasteltiin CBD:n käyttöä ahdistuneisuuden ja univaikeuksien yhteydessä. Ensimmäisen kuukauden aikana unta mittaavat pisteet paranivat 66,7 prosentilla osallistujista, mutta tulokset vaihtelivat seurannan aikana. Tutkimuksessa ei ollut lumeryhmää, joten sen perusteella ei voida osoittaa, että havaitut muutokset johtuivat CBD:stä. (7)
CBD:n vaikutuksista uneen ja erityisesti urheilijoiden palautumiseen tarvitaan edelleen lisää laadukkaita kliinisiä tutkimuksia. (2,4,7)
Endokannabinoidijärjestelmä
Liikunta vaikuttaa elimistön omaan endokannabinoidijärjestelmään, ja endokannabinoidit, kuten anandamidi ja 2-AG, osallistuvat muun muassa mielialan, kivun ja tulehdusreaktioiden säätelyyn. CBD voi vaikuttaa tämän järjestelmän toimintaan esimerkiksi muuttamalla endokannabinoidien signalointia. (2,5)
Mitä CBD:stä tiedetään palautumiseen ja suorituskykyyn liittyen?
CBD:n yhteyttä harjoitteluun ja palautumiseen tutkitaan aktiivisesti, mutta tutkimusnäyttö on vielä rajallista. Nykyisten tutkimusten perusteella CBD:n ei ole osoitettu yksiselitteisesti parantavan suorituskykyä tai nopeuttavan lihaskudoksen biologista palautumista. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin saatu kiinnostavia alustavia havaintoja esimerkiksi harjoittelun jälkeisestä kivusta, toimintakyvystä ja koetusta palautumisesta. (2,3,4)
Urheilijan tärkeimmät palautumisen keinot ovat edelleen riittävä uni, monipuolinen ravinto, sopiva harjoittelun ja levon tasapaino sekä riittävä palautumisaika. CBD on kiinnostava tutkimuskohde tässä kokonaisuudessa, mutta sen merkityksen selvittäminen vaatii vielä lisää laadukkaita tutkimuksia.
Lähteet
Rojas-Valverde D. 2021. Potential Role of Cannabidiol on Sports Recovery: A Narrative Review. Frontiers in Physiology 12:722550. doi:10.3389/fphys.2021.722550. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8369499/. Viitattu 24.08.2026
J. W. Stauffer, J. A. Crow et al. 2026. Journal of cannabis research. Efficacy and safety of cannabidiol (CBD) on reducing pain and functional impairment associated with exercise-induced muscle injury: a randomized placebo-controlled feasibility trial. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41918004/. Viitattu 24.08.2026
E. Bezuglov, E. Achkasov et al. Nutrients. 2024. The Effect of Cannabidiol on Performance and Post-Load Recovery among Healthy and Physically Active Individuals: A Systematic Review. https://www.mdpi.com/2072-6643/16/17/2840. Viitattu 24.08.2026
Shannon, S., Lewis, N., Lee, H. & Hughes, S. 2019. Cannabidiol in Anxiety and Sleep: A Large Case Series. The Permanente Journal 23:18-041. https://doi.org/10.7812/TPP/18-041. Viitattu 16.09.2026
Huomio: Tämä artikkeli on kirjoitettu Hamppumaan tiimin CBD-asiantuntijoiden toimesta. Artikkelin tiedot perustuvat julkaistuun tutkimuskirjallisuuteen ja on tarkoitettu yleiseen tiedonvälitykseen. Se ei ole henkilökohtainen lääketieteellinen tai valmennuksellinen suositus.
Ikääntyminen on täysin luonnollinen osa elämää. Iän myötä elimistössä tapahtuu monenlaisia muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi solujen toimintaan, aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja aivojen toimintaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan CBD:n ja ikääntymiseen liittyvien biologisten mekanismien yhteyttä sekä aiheesta tehtyä tutkimusta.
CBD ja pitkäikäisyys kiinnostavat tutkijoita. Tutkimuksessa ei tarkastella pelkästään eliniän pituutta, vaan myös sitä, miten terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia voitaisiin saada lisää. Tässä yhteydessä puhutaan usein käsitteistä healthy aging eli terve ikääntyminen ja healthspan eli terveiden elinvuosien määrä.
CBD eli kannabidioli on yksi hampun tunnetuimmista yhdisteistä. Viime vuosina tutkimuksissa on tarkasteltu CBD:n yhteyttä muun muassa oksidatiiviseen stressiin, tulehdusreaktioihin, solujen aineenvaihduntaan, mitokondrioiden toimintaan ja aivojen ikääntymiseen. (1,3,7)
Tutkimuksissa on saatu kiinnostavia havaintoja CBD:n yhteydestä joihinkin ikääntymiseen liittyviin biologisiin mekanismeihin, mutta suuri osa tutkimuksesta perustuu edelleen solu- ja eläinmalleihin.
Mitä anti-aging tarkoittaa?
Anti-aging tarkoittaa kirjaimellisesti ikääntymisen hidastamista. Termiä käytetään paljon esimerkiksi kosmetiikassa, mutta tieteessä ikääntymistä tarkastellaan laajempana biologisena ilmiönä. Ikääntymisen vastainen toiminta viittaa hoitoihin, elämäntapamuutoksiin ja sellaisten tuotteiden käyttöön, joiden tarkoituksena on hidastaa, ehkäistä tai vähentää ikääntymisen näkyviä ja biologisia vaikutuksia.
Ikääntyminen ei ole mikään yksittäinen prosessi. Siihen liittyy useita samanaikaisia muutoksia elimistössä. Iän karttuessa esimerkiksi solujen kyky korjata vaurioita voi heikentyä. Myös immuunijärjestelmän toiminta muuttuu, solujen energiantuotannossa tapahtuu muutoksia ja elimistöön voi kehittyä krooninen matala-asteinen tulehdustila. Tästä käytetään toisinaan termiä ikääntymiseen liittyvä krooninen tulehdustila. (1)
Myös oksidatiivinen stressi on yksi ikääntymiseen liittyvistä ilmiöistä. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa elimistön hapettavien yhdisteiden muodostuminen ja niitä vastaan toimiva puolustus eivät ole tasapainossa. Koska tulehdus ja oksidatiivinen stressi liittyvät moniin ikääntymisen biologisiin prosesseihin, tutkijat etsivät yhdisteitä, jotka voisivat vaikuttaa näihin mekanismeihin. CBD on yksi kasvavista kiinnostuksen kohteista.
Endokannabinoidijärjestelmä liittyy elimistön tasapainoon
CBD ja ikääntymisen välistä yhteyttä on hankalaa tarkastella ilman endokannabinoidijärjestelmää. Endokannabinoidijärjestelmä on elimistön oma säätelyjärjestelmä, joka osallistuu muun muassa hermoston, immuunijärjestelmän, aineenvaihdunnan ja tulehdusreaktioiden säätelyyn. Sen keskeisiä osia ovat endokannabinoidit, kannabinoidireseptorit, sekä entsyymit, jotka valmistavat ja hajottavat endokannabinoideja. Järjestelmän yhtenä tehtävänä on auttaa elimistöä ylläpitämään sisäistä tasapainoa eli homeostaasia.
CBD ei toimi elimistössä samalla tavalla kuin kannabiksen päihdyttävä ainesosa THC. CBD:n vaikutukset ovat monimutkaisia, eikä niitä voida selittää vain yhdellä reseptorilla. Tutkimuksissa on havaittu vaikutuksia useisiin elimistön säätelyjärjestelmiin. Tämän vuoksi endokannabinoidijärjestelmä ja sitä muokkaavat yhdisteet ovat herättäneet kiinnostusta myös ikääntymisen tutkimuksessa. (1,2)
CBD ja oksidatiivinen stressi
Yksi CBD:n ja anti-aging-tutkimuksen kiinnostavimmista yhteyksistä liittyy oksidatiiviseen stressiin. Oksidatiivinen stressi voi vaurioittaa soluja ja niiden rakenteita. Sillä on yhteyksiä useisiin sairauksiin ja ikääntymiseen liittyviin biologisiin muutoksiin.
CBD:n vaikutuksia oksidatiiviseen stressiin on tutkittu laboratorio- ja eläinmalleissa. Tutkimuksissa on havaittu, että CBD voi vaikuttaa erilaisiin oksidatiiviseen stressiin liittyviin mekanismeihin (1,3). Tämä on kiinnostavaa, mutta tutkimustuloksia on tulkittava varovaisesti. Se, että jokin yhdiste vaikuttaa oksidatiiviseen stressiin solumallissa tai eläimessä, ei vielä tarkoita, että sama vaikutus toteutuisi ihmisellä suoraan samalla tavalla.
CBD:tä ja ikääntymistä on tutkittu eläimillä
Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin CBD:n vaikutuksia ikääntymiseen liittyviin muutoksiin Long Evans -rotilla. Tutkimuksessa 15 kuukauden ikäiset rotat saivat CBD:tä 10 mg painokiloa kohden päivittäin kymmenen viikon ajan. Tutkijat tarkastelivat muun muassa tulehdukseen, oksidatiiviseen stressiin ja ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin liittyviä merkkiaineita maksassa ja keuhkoissa. CBD:tä saaneilla rotilla havaittiin muutoksia useissa ikääntymiseen liittyvissä biologisissa merkkiaineissa. (3)
Tulokset ovat mielenkiintoisia, koska ne viittaavat siihen, että CBD voi vaikuttaa joihinkin ikääntymiseen liittyviin prosesseihin. On kuitenkin syytä korostaa, että kyseessä oli eläintutkimus. Tutkimus ei osoita, että CBD hidastaisi ihmisen ikääntymistä tai pidentäisi ihmisen elinikää. Se antaa kuitenkin perusteen tutkia aihetta lisää.
CBD ja tulehdus
Ikääntymisen yhteydessä kiinnostava tutkimuskohde on krooninen matala-asteinen tulehdus. Iän myötä immuunijärjestelmän toiminta muuttuu ja samalla elimistössä voi esiintyä pitkäaikaista, lievää tulehdusaktiivisuutta. Tämän on ajateltu liittyvän useisiin ikääntymiseen liittyviin muutoksiin. (1)
CBD vaikutuksia tulehdusprosesseihin on tutkittu laajasti erilaisissa laboratorio- ja eläinmalleissa. Tutkimuksissa on havaittu vaikutuksia muun muassa tulehdusta sääteleviin signalointireitteihin. Myös edellä mainitussa Long Evans -rottatutkimuksessa CBD:n havaittiin vaikuttavan ikääntymiseen liitettyihin tulehdusprosesseihin (3).
Tutkimuksen kannalta kiinnostavaa on se, että tulehdus, oksidatiivinen stressi ja ikääntyminen liittyvät toisiinsa. CBD:n mahdollisia vaikutuksia näihin kokonaisuuksiin tutkitaan edelleen.
CBD ja aivojen ikääntyminen
Aivojen terve ikääntyminen on yksi pitkäikäisyystutkimuksen tärkeistä aiheista. Iän myötä esimerkiksi muistiin, oppimiseen ja muihin kognitiivisiin toimintoihin voi tulla muutoksia. Samalla aivojen tulehdusprosesseihin ja hermosolujen toimintaan liittyvät mekanismit voivat muuttua.
Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin CBD:n vaikutuksia ikääntymiseen liittyvään kognitiiviseen heikkenemiseen C57-hiirillä. Tutkimuksessa ikääntyneet hiiret saivat CBD:tä suun kautta seitsemän kuukauden ajan. Tutkijat havaitsivat CBD:tä saaneilla hiirillä joitakin myönteisiä muutoksia muistin toiminnassa. Hiirillä havaittiin parempaa suoriutumista joissakin muistia mittaavissa tehtävissä sekä muutoksia hippokampuksen astrosyyteissä. Astrosyytit ovat keskushermoston tukisoluja ja niiden toiminta liittyy muun muassa aivojen ylläpitoon ja tulehdusprosesseihin. (4)
Tutkimuksen mukaan kaikki tutkitut ominaisuudet eivät kuitenkaan muuttuneet. CBD ei esimerkiksi vaikuttanut merkittävästi kaikkiin tutkittuihin rakenteellisiin tai motorisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen perusteella CBD:n vaikutukset ikääntyvien aivojen toimintaan on kiinnostavaa ja sitä halutaan tutkia lisää. Kuitenkin jälleen kerran on tärkeää muistaa, että hiirillä saatu tutkimustulos ei tarkoita, että CBD ehkäisisi ihmisen muistisairauksia tai pysäyttäisi aivojen ikääntymisen. Tarvitaan lisää laadukkaita kliinisiä tutkimuksia ihmisillä.
CBD ja pitkäikäisyys tutkimusten näkökulmasta
Se, että voiko CBD vaikuttaa pitkäikäisyyteen on ehkä tutkimusaiheen kiinnostavin kysymys.
Pitkäikäisyystutkimuksessa ei kuitenkaan tarkastella pelkästään sitä, kuinka monta vuotta ihminen elää. Yhä tärkeämpää on ymmärtää, miten voidaan pidentää terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien määrää. CBD:n mahdollinen yhteys tähän tutkimusalueeseen liittyy useisiin biologisiin mekanismeihin.
Tutkimuskirjallisuudessa on tarkasteltu muun muassa:
tulehdusreaktioita
oksidatiivista stressiä
mitokondrioiden toimintaa
solujen aineenvaihduntaa
hermoston toimintaa
endokannabinoidijärjestelmää
PPAR-reseptoreita
SIRT1-proteiinia
solujen autofagiaa eli solujen omaa kierrätysjärjestelmää. (1,2,5)
Nämä kaikki ovat biologisia kokonaisuuksia, joilla voi olla merkitystä ikääntymisessä. Tässä kohtaa on kuitenkin tehtävä tärkeä huomio siitä, että CBD:n vaikutuksia näihin mekanismeihin tutkitaan, mutta se ei tarkoita automaattisesti sitä, että CBD suoranaisesti pidentäisi ihmisen elinikää. Pitkäikäisyys on niin monimutkainen ilmiö, että yksittäisen yhdisteen vaikutusta on erittäin vaikea arvioida.
Miten NAD+, SIRT1 ja PPAR-reseptorit liittyvät ikääntymiseen?
Kannabinoidien ja PPAR-reseptorien välistä vuorovaikutusta on tutkittu useissa tutkimuksissa. PPAR-reseptorit ovat tumareseptoreita, jotka osallistuvat muun muassa aineenvaihdunnan, immuunivasteen ja solujen toiminnan säätelyyn. Endokannabinoidijärjestelmän ja PPAR-reseptorien välistä vuorovaikutusta on tutkittu useissa tutkimuksissa. (1,5)
Myös SIRT1 on herättänyt kiinnostusta ikääntymisen tutkimuksessa. Sirtuiini 1 (SIRT1) on entsyymi, joka osallistuu solujen toiminnan ja ikääntymisen säätelyyn. Se tarvitsee toimiakseen NAD+ koentsyymiä, joka on tärkeä solujen energiantuotannolle, aineenvaihdunnalle ja DNA:n korjaamiselle. NAD+ määrät voivat vähentyä iän myötä, minkä vuoksi NAD+ ja SIRT1 yhteyttä tutkitaan ikääntymisen yhteydessä. (1,6,8,9)
SIRT1 voi auttaa soluja korjaamaan vaurioita, säädellä solujen vanhenemista ja vaikuttaa aineenvaihduntaan sekä insuliiniherkkyyteen. SIRT1 toimintaa tutkitaan myös sen mahdollisten ikääntymistä hidastavien vaikutusten vuoksi. (8,9)
Nämä mekanismit ovat kuitenkin edelleen tutkimuksen kohteena. On eri asia osoittaa, että CBD vaikuttaa tiettyyn biologiseen signalointireittiin, kuin osoittaa, että CBD käyttö pidentää ihmisen terveitä elinvuosia. Tarvitsemme lisää hyvin suunniteltuja ihmistutkimuksia.
CBD:n yhteyttä ihon oksidatiiviseen stressiin ja tulehdusreaktioihin on tutkittu erilaisissa tutkimusasetelmissa.
CBD-kosmetiikka ja ihon ikääntyminen
Anti-aging yhdistetään usein ihonhoitoon ja ryppyjen vähentämiseen. Iho on kuitenkin vain yksi osa elimistön ikääntymistä.
CBD:tä sisältäviä kosmetiikkatuotteita käytetään esimerkiksi ihonhoidossa ja CBD:n vaikutuksia ihon tulehdusprosesseihin ja oksidatiiviseen stressiin on tutkittu laajasti. Ihon ikääntymiseen vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat esimerkiksi auringon UV-säteily, perimä, elämäntavat, uni, ravitsemus ja tupakointi.
Jos CBD:tä käytetään ihonhoidossa, sitä kannattaa ajatella yhtenä potentiaalisena kosmetiikan ainesosana, eikä yksittäisenä ratkaisuna ikääntymiseen. Löydät aiheesta lisää tietoa artikkelista CBD-kosmetiikka.
CBD ja pitkäikäisyys: mitä tiedämme tällä hetkellä?
Kun nykyinen tutkimus kootaan yhteen, voidaan tehdä muutamia varovaisia johtopäätöksiä.
CBD:n yhteyttä biologisiin mekanismeihin on tutkittu
CBD:tä on tutkittu muun muassa tulehdukseen, oksidatiiviseen stressiin ja hermoston toimintaan liittyvien mekanismien yhteydessä. (1–4)
Eläintutkimuksissa on havaittu kiinnostavia muutoksia
Rotilla ja hiirillä tehdyissä tutkimuksissa CBD:n yhteydessä on havaittu muutoksia joissakin ikääntymiseen liittyvissä biologisissa prosesseissa. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voida sellaisenaan siirtää ihmisiin. (3,4)
Aivojen ikääntyminen ja kognitiiviset muutokset
Vuoden 2025 hiiritutkimuksessa CBD:tä saaneilla ikääntyneillä hiirillä havaittiin muutoksia joissakin muistia ja aivojen tulehdusreaktioita mittaavissa muuttujissa. Ihmisillä vastaavaa vaikutusta ei ole tämän tutkimuksen perusteella osoitettu. (4)
Vuoden 2025 systemaattinen katsaus kokoaa tutkimusnäyttöä
Vuonna 2025 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin kannabinoidien, erityisesti CBD:n ja THC:n, yhteyttä ikääntymiseen ja pitkäikäisyyteen. Katsaukseen sisältyi 18 tutkimusta, joista 11 oli prekliinisiä ja seitsemän ihmisillä tehtyjä. Prekliinisissä tutkimuksissa oli havaittu kiinnostavia muutoksia muun muassa elinikään, kognitiiviseen toimintaan, tulehdusprosesseihin, muistiin ja uneen liittyvissä muuttujissa. (10)
Ihmisillä tehtyä tutkimusta oli kuitenkin vähän, eikä katsauksen perusteella voida tehdä varmoja johtopäätöksiä siitä, että CBD tai muut kannabinoidit hidastaisivat ikääntymistä tai pidentäisivät ihmisen elinikää. Tutkijat korostivat laadukkaiden pitkäkestoisten kliinisten tutkimusten tarvetta. (10)
Ihmistutkimusta tarvitaan lisää
Tällä hetkellä ei ole riittävää kliinistä näyttöä siitä, että CBD pidentäisi ihmisen elinikää tai hidastaisi yleistä biologista ikääntymistä.
CBD ei korvaa terveellisiä elämäntapoja
Jos tavoitteena on terve ikääntyminen, tärkeimmät keinot ovat edelleen säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto, riittävä uni, tupakoimattomuus, sosiaaliset suhteet ja sairauksien asianmukainen hoito.
Terve ikääntyminen on laajempi kokonaisuus
On houkuttelevaa ajatella, että pitkäikäisyyden salaisuus voisi löytyä yhdestä aineesta. Todennäköisesti todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. Ikääntymiseen vaikuttavat perimä, elämäntavat, ympäristö, aineenvaihdunta, immuunijärjestelmä ja monet muut tekijät. Myös sattumalla on oma osuutensa.
Tutkimuksellinen kiinnostus CBD:tä kohtaan liittyy siihen, että sen yhteyttä useisiin elimistön biologisiin säätelyjärjestelmiin on tarkasteltu. Tutkimuksissa on noussut esiin kiinnostavia yhteyksiä esimerkiksi tulehdukseen, oksidatiiviseen stressiin, solujen toimintaan ja aivojen ikääntymiseen (1–6). Tämän perusteella CBD ja terveen ikääntymisen yhteyttä on perusteltua tutkia lisää. Mutta tällä hetkellä on vielä liian aikaista sanoa, että CBD pidentäisi ihmisen elinikää.
CBD ja pitkäikäisyys ovat edelleen tutkimuksen kohteena
Ehkä tarkin tapa kuvata CBD:n ja pitkäikäisyyden välistä yhteyttä on tämä:
CBD on kiinnostava tutkimuskohde terveen ikääntymisen näkökulmasta, mutta näyttö sen kyvystä pidentää ihmisen elinikää on tällä hetkellä riittämätön. Tulevaisuuden tutkimus näyttää, voiko CBD:stä olla käytännön merkitystä terveiden elinvuosien säilyttämisessä. Sitä odotellessa paras anti-aging-strategia on edelleen kokonaisuus: liiku säännöllisesti, syö monipuolisesti, nuku riittävästi, pidä huolta ihostasi, vältä tupakointia ja huolehdi terveydestäsi kokonaisvaltaisesti. CBD:n mahdollista merkitystä ikääntymiseen liittyvissä biologisissa prosesseissa tutkitaan edelleen, mutta tutkimus ei ole vielä antanut lopullista vastausta siihen, voiko se todella auttaa meitä ikääntymään terveemmin tai elämään pidempään.
Usein kysyttyä CBD:stä, anti-aging vaikutuksista ja pitkäikäisyydestä
Voiko CBD hidastaa ikääntymistä?
Tällä hetkellä ei ole riittävää näyttöä siitä, että CBD hidastaisi ihmisen ikääntymistä. Solu- ja eläintutkimuksissa on kuitenkin havaittu vaikutuksia joihinkin ikääntymiseen liittyviin biologisiin mekanismeihin, kuten tulehdukseen ja oksidatiiviseen stressiin. (1–4)
Voiko CBD pidentää elinikää??
CBD ei ole osoitettu pidentävän ihmisen elinikää. Eläin- ja solumalleissa saadut tutkimustulokset ovat kiinnostavia, mutta niiden perusteella ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä ihmisistä.
Mitä tiedetään CBD:stä ja aivojen ikääntymisestä?
Vuonna 2025 julkaistussa hiiritutkimuksessa CBD-hoitoon liittyi joitakin myönteisiä muutoksia ikääntymiseen liittyvissä kognitiivisissa toiminnoissa (4). Ihmisillä tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta ennen kuin CBD:n mahdollisista vaikutuksista aivojen ikääntymiseen voidaan tehdä johtopäätöksiä.
Mitä tutkimuksissa on havaittu CBD:stä ja oksidatiivisesta stressistä?
CBD:n vaikutuksia oksidatiiviseen stressiin on tutkittu solu- ja eläinmalleissa. Tulokset ovat kiinnostavia, mutta niiden perusteella ei voida suoraan päätellä, millainen vaikutus CBD:llä on ihmisen elimistössä. (1,3)
Mitkä ovat tärkeimmät vinkit terveeseen ikääntymiseen?
Terveen ikääntymisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat kokonaisuus, johon kuuluvat muun muassa liikunta, monipuolinen ravinto, riittävä uni, tupakoimattomuus, alkoholin minimointi ja sairauksien kokonaisvaltainen hoito. CBD ei korvaa näitä tekijöitä.
2. Iannotti FA, Vitale RM. The Endocannabinoid System and PPARs: Focus on Their Signalling Crosstalk, Action and Transcriptional Regulation. Cells. 2021;10(3):586. DOI: 10.3390/cells10030586. https://www.mdpi.com/2073-4409/10/3/586. Viitattu 22.7.2026
3. Rancan L. et al. Protective Actions of Cannabidiol on Aging-Related Inflammation, Oxidative Stress and Apoptosis Alterations in Liver and Lung of Long Evans Rats. Antioxidants. 2023;12(10):1837. PubMed PMID: 37891916. https://www.mdpi.com/2076-3921/12/10/1837. Viitattu 22.7.2026
5. Iannotti FA, De Maio F, Panza E. et al. Identification and Characterization of Cannabimovone, a Cannabinoid from Cannabis sativa, as a Novel PPAR Agonist via a Combined Computational and Functional Study. Molecules. https://www.mdpi.com/1420-3049/25/5/1119. 2020;25:1119. Viitattu 22.7.2026
9. Campagna R, Mazzanti L, Pompei V, Alia S, Vignini A, Emanuelli M. (2024). The Multifaceted Role of Endothelial Sirt1 in Vascular Aging: An Update. Cells, 13(17), 1469. https://www.mdpi.com/2073-4409/13/17/1469. DOI: 10.3390/cells13171469. Viitattu 22.7.2026
10. Nain, S., Singh, N., Schlag, A. K. & Barnes, M. 2025. The impact of cannabis use on ageing and longevity: a systematic review of research insights. Journal of Cannabis Research 7, 52. https://doi.org/10.1186/s42238-025-00267-x. Viitattu 17.09.2026
Huomio: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedonvälitykseen ja perustuu julkaistuun tutkimukseen. Se ei ole henkilökohtainen terveys- tai hoitosuositus. CBD:n käyttöön voi liittyä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Säännöllistä lääkitystä käyttävien tai pitkäaikaissairauksista kärsivien kannattaa keskustella CBD:n käytöstä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
CBD-öljy ja kuukautiset ovat herättäneet kiinnostusta erityisesti endokannabinoidijärjestelmää koskevan tutkimuksen myötä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä tutkimuksissa tiedetään endokannabinoidijärjestelmän yhteydestä kuukautiskiertoon sekä millaista tutkimustietoa CBD:stä ja naisen lisääntymiselimistöstä on tähän mennessä julkaistu.
Kuukautiset
Kuukautiset ovat kuunkiertoa mukaileva syklinen järjestelmä, joiden tehtävä on sekä poistaa vanha hedelmöittymätön munasolu uuden kypsyvän tieltä, että puhdistaa mieltä ja kehoa vanhoista energioista, kuona-aineista ja uskomuksista. Siihen miksi omaa kuukautissykliä kannattaa tarkastella on useita syitä. Oman kierron ymmärtäminen voi kehittää itsetuntemusta, lisätä merkityksellisyyden tunnetta ja auttaa naista voimaantumaan (1).
Muutaman viimeisen vuosisadan aikana kuukautisista on tullut yhä useammalle enemmänkin kuukausittainen kärsimysnäytelmä kuin lempeä opettavainen tapahtuma, sillä kuukautisiin liittyy sekalaisia oireita aina häpeästä ja mielialan vaihteluista sängynpohjalle lamauttaviin kiputiloihin asti (2). Lähes kaikki naiset kärsivät erilaisista haasteista kuukautisiin liittyen ja siihen yhdistettyjä sairauksiakin on luokiteltu muutamia. Monenlaisia helpotuskeinoja on varmasti aikojen saatossa kokeiltu, mutta entä voisiko CBD-öljystä olla apua kuukautisiin?
Kehon sisäinen yleissäädin endokannabinoidijärjestelmä ulottuu myös kohtuun, munasarjoihin ja aivoissa niihin alueisiin, jotka vastaavat kuukautiskierrosta ja lisääntymiselimistöstä. Endokannabinoidijärjestelmällä on tärkeä rooli lisääntymisessä ja tutkimukset ovatkin osoittaneet, että kannabinoideilla ja kannabinoidireseptoreilla on kuukautiskierrossa, sekä raskauden aikana omia erityisiä tehtäviä. (3, 4)
Endokannabinoidijärjestelmä toimii lisääntymiselimistössä tarkkailijan roolissa tasapainottamalla kuukautiskierrosta ja raskaudesta vastaavien elinten solujen toimintaa. Endokannabinoidijärjestelmän on osoitettu olevan mukana mm. munarakkuloiden kehityksessä, munasolun kypsymisessä, munasarjan alkionsiirrossa ja kiinnittymisessä, istukan muodostumisessa ja munasarjojen umpieritysjärjestelmässä. (3, 4) Endokannabinoidijärjestelmä ja munasolun kypsymisestä ja irroittamisesta säätelevistä hormoneista vastaava HPO-akseli (hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akseli) ovat monimutkaisessa, mutta erittäin merkittävässä yhteydessä toisiinsa. HPO-akseli vastaa kuukautisten hormonaalisesta toiminnasta ja endokannabinoidijärjestelmä puolestaan säätelee tarvittaessa akselin toimintaa tasapainoon. (4)
Kannabinoidireseptorit
CB1- ja CB2-reseptoreita on molempia laajalti munasarjoissa follikkeleissa (munarakkula jossa munasolu kypsyy), keltarauhasessa ja arpisessa keltarauhasessa. Molempia reseptoreita on myös kohdussa, munasarjaytimessä ja ytimen kuoressa. CB2-reseptoria on havaittu alkiorakkulan uloimmalla kerroksella raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. (3). On todettu, että CB2-reseptoria esiintyy lisääntymiselimistössä laajemmin, mutta myös että ne eivät ole koko kuukautiskiertoa aktiivisia, ainakaan endokannabinoidi anandamidin suhteen. Reseptorit reagoivat anandamidiin vasta munasolun kypsyessä. (4)
Kannabinoidi anandamidi esiintyy muita endokannabinoideja runsaampana kohdun ja munasarjojen alueella. Anandamidin yksi tehtävistä munasarjoissa on osallistua kypsyvän munasolun antrum-vaiheeseen. Sen on osoitettu olevan mukana myös mm. munarakkulan kypsymisessä, munasolun kypsymisessä ja ovulaatiossa (3). Anandamidi valmistuu keltarauhasessa ja arpisessa keltarauhasessa, ja se tuotetaan hormonien valvonnan alla.
Mitä tutkimus kertoo aiheesta CBD-öljy ja kuukautiset?
CBD ja kuukautiset tutkimuksen näkökulmasta
CBD:n mahdollisia vaikutuksia on tutkittu erilaisissa yhteyksissä, mutta nimenomaan CBD:n ja kuukautisoireiden välistä kliinistä tutkimusta on vielä vähän. Tutkimuksissa on tarkasteltu esimerkiksi kipukokemusta, ahdistuneisuutta, unta sekä tulehdukseen ja oksidatiiviseen stressiin liittyviä biologisia mekanismeja. (5, 6, 7, 8)
Vuonna 2021 julkaistussa kokeellisessa tutkimuksessa 15 tervettä aikuista osallistui tutkimusasetelmaan, jossa tarkasteltiin sekä CBD:n että CBD saamiseen liittyvien odotusten vaikutusta kokeellisesti aiheutettuun kipuun. CBD ei vähentänyt kivun voimakkuutta, eikä muuttanut merkitsevästi kipukynnystä tai kivunsietokykyä. Sen sijaan kivun epämiellyttävyyteen ja eräisiin muihin kipureaktioihin liittyvissä mittareissa havaittiin muutoksia. Tutkimuksessa myös osallistujien odotuksilla oli vaikutusta osaan tuloksista, mikä osoittaa, kuinka monimutkainen kokonaisuus kivun kokeminen on. (5)
Toisessa, 72 potilasta käsittäneessä tapaussarjassa tarkasteltiin CBD:n käyttöä ahdistuneisuuden ja univaikeuksien yhteydessä. Ensimmäisen kuukauden aikana ahdistuneisuutta mittaavat pisteet paranivat 79,2 prosentilla ja unta mittaavat pisteet 66,7 prosentilla osallistujista. Unen kohdalla tulokset kuitenkin vaihtelivat seurannan aikana. Tutkimus ei ollut satunnaistettu eikä siinä ollut kontrolliryhmää, joten sen perusteella ei voida osoittaa syy-seuraussuhdetta CBD:n ja havaittujen muutosten välillä. (6)
CBD:n solu- ja eläinmalleissa havaittuja ominaisuuksia käsittelevissä tutkimuksissa on puolestaan tarkasteltu muun muassa tulehdusreaktioihin ja oksidatiiviseen stressiin liittyviä mekanismeja. Näitä havaintoja on koottu myös laajoihin katsausartikkeleihin. Prekliinisiä havaintoja ei kuitenkaan voida sellaisenaan siirtää ihmisillä esiintyviin kuukautisoireisiin tai kaupallisen CBD-tuotteen vaikutuksiin. (8)
Endometrioosin yhteydessä kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti elimistön oma endokannabinoidijärjestelmä. Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että järjestelmä osallistuu endometrioosiin liittyvän kivun biologisiin mekanismeihin, minkä vuoksi sitä on tutkittu mahdollisena tulevaisuuden lääketieteellisen tutkimuksen kohteena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että CBD tai CBD-öljyn olisi osoitettu hoitavan endometrioosia tai siihen liittyvää kipua. (9, 10)
Tutkimustulokset ovat siis kiinnostavia, mutta niitä on hyvä tarkastella alkuperäisessä asiayhteydessään. Nykyisen tutkimustiedon perusteella niistä ei voida päätellä, että CBD-öljy lievittäisi kuukautiskipuja tai muita kuukautisiin liittyviä oireita.
Endokannabinoidijärjestelmän yhteys kuukautiskierron eri vaiheisiin
Aiemmin kuvatun perusteella endokannabinoidijärjestelmä toimii myös lisääntymiselimistössä. Tutkimuksen kannalta erityisen kiinnostavaa on se, ettei järjestelmän aktiivisuus vaikuta olevan koko ajan samanlaista, vaan endokannabinoidien pitoisuuksissa ja niihin liittyvässä viestinnässä tapahtuu muutoksia kuukautiskierron eri vaiheissa. (3, 4)
Esimerkiksi ihmisen munasarjoja koskevassa tutkimuksessa tarkasteltiin elimistön itse tuottamaa endokannabinoidia anandamidia (AEA). Follikkelinesteen anandamidipitoisuuden havaittiin olevan yhteydessä munarakkulan kehitykseen ja munasolun kypsyyteen. Tutkijat havaitsivat myös viitteitä siitä, että anandamidin muodostuminen ja hajottaminen ovat tarkasti säädeltyjä prosesseja munasarjassa. (3)
Havainto on kiinnostava siksi, että se tukee käsitystä endokannabinoidijärjestelmästä osana laajempaa lisääntymisen biologista säätelyverkostoa. Katsauskirjallisuudessa järjestelmä on yhdistetty muun muassa munasolun kypsymiseen, ovulaatioon, hedelmöitykseen ja alkion varhaisiin vaiheisiin. Näiden prosessien onnistumisen kannalta endokannabinoidiviestinnän oikea ajoitus ja tasapaino vaikuttavat olevan olennaisia. (3, 4)
Tutkimukset korostavat endokannabinoidijärjestelmän hienovaraista ja tarkasti säädeltyä luonnetta. Elimistön oman anandamidin toiminta ja esimerkiksi kasviperäinen CBD ovat eri asioita, eikä näiden tutkimusten perusteella voida päätellä CBD tasapainottavan kuukautiskiertoa tai parantavan siihen liittyviä toimintoja. (3, 4)
Tutkimukset antavatkin ennen kaikkea lisää tietoa siitä, kuinka monimutkaisesti elimistön omat viestijärjestelmät osallistuvat lisääntymisen fysiologiaan. Endokannabinoidijärjestelmän tarkka merkitys kuukautiskierron eri vaiheissa on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena.
Mitä CBD:n ja kuukautiskierron yhteydestä tällä hetkellä tiedetään?
CBD:tä koskeva tutkimus on viime vuosina laajentunut useille eri biologian ja lääketieteen alueille. Samalla myös endokannabinoidijärjestelmän merkityksestä naisen lisääntymiselimistössä on saatu lisää tietoa. Tutkimusten perusteella järjestelmän komponentteja esiintyy muun muassa munasarjoissa ja muissa lisääntymiselimistön kudoksissa, ja niiden toiminnan on havaittu liittyvän useisiin lisääntymisen fysiologisiin vaiheisiin. (3, 4)
Myös kipua koskevassa tutkimuksessa endokannabinoidijärjestelmä on kiinnostava tutkimuskohde. Järjestelmän on todettu osallistuvan elimistön kipuun liittyvään säätelyyn ja esimerkiksi endometrioosia käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin endokannabinoidijärjestelmän mahdollista yhteyttä sairauteen liittyvien kipumekanismien kanssa. Tutkijat pitivät aihetta lupaavana jatkotutkimuksen kohteena, mutta korostivat samalla tutkimustiedon rajallisuutta. (9, 10)
CBD-tutkimuksessa on puolestaan löydetty kiinnostavia havaintoja muun muassa kokeellisesta kivusta, ahdistuneisuudesta, unesta sekä tulehdus- ja oksidatiiviseen stressiin liittyvistä mekanismeista. Tulokset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin yhtenäisiä. Esimerkiksi kokeellisessa kipututkimuksessa CBD ei vähentänyt kivun voimakkuutta, kipukynnystä tai kivunsietokykyä, vaikka joissakin muissa kipukokemukseen liittyvissä mittareissa havaittiin eroja. (5) Ahdistuneisuutta ja unta tarkastelleessa tapaussarjassa puolestaan havaittiin myönteisiä muutoksia osalla osallistujista, mutta tutkimusasetelma ei mahdollistanut varmoja päätelmiä CBD:n vaikutuksesta. (6)
Tutkimus antaa siis kiinnostavia vihjeitä siitä, kuinka monipuolinen endokannabinoidijärjestelmä on ja kuinka moniin elimistön toimintoihin se voi liittyä. Samalla on tärkeää huomata, että endokannabinoidijärjestelmää koskevat havainnot, CBD:tä koskevat tutkimustulokset ja kaupallisen CBD-öljyn vaikutukset ovat kolme eri asiaa.
Vaikka CBD-öljyn vaikutuksista kuukautisiin ei voida vielä tehdä lopullisia päätelmiä, tutkimukset auttavat kuitenkin ymmärtämään entistä paremmin endokannabinoidijärjestelmän toimintaa ja sen mahdollista merkitystä naisen lisääntymisfysiologiassa.
Endokannabinoidijärjestelmällä näyttää tutkimusten perusteella olevan oma roolinsa naisen lisääntymisfysiologiassa ja esimerkiksi munasolun kypsymiseen sekä ovulaatioon liittyvissä prosesseissa.
CBD:tä on tutkittu muun muassa kivun kokemisen, unen, ahdistuneisuuden ja tulehdukseen liittyvien mekanismien yhteydessä. Tutkimustieto on kuitenkin vielä osin alustavaa ja vaihtelevaa, eikä sen perusteella voida päätellä CBD:n tai CBD-öljyn lievittävän kuukautisoireita tai tasapainottavan kuukautiskiertoa.
Aihe on tutkimuksen kannalta kiinnostava, ja lisää laadukkaita ihmisillä tehtäviä tutkimuksia tarvitaan.
De Vita, M. J. ym. (2021). The effects of cannabidiol and analgesic expectancies on experimental pain reactivity in healthy adults: A balanced placebo design trial. Experimental and Clinical Psychopharmacology. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34251840/. Viitattu 15.09.2026
J. Sorian, B. Alexandra, B. On Daniel, S Seidman, D. Sorian. 2017. The clinical significance of endocannabinoids in endometriosis pain management. https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/can.2016.0035. Viitattu 20.07.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 15.09.2026
Kannabinoidien kuten CBD:n vaikutusta glaukoomaan on tutkittu pitkään. Pahimmillaan pysyvää sokeutta aiheuttava silmänpainetauti on harmillinen, ihmisellä parantumaton sairaus, joka useimmissa tapauksissa etenee hitaasti. Tässä artikkelissa tutustumme glaukoomaan sairautena, endokannabinoidijärjestelmään sen taustalla ja siihen, mitä tutkimuksissa tiedetään CBD:n ja silmän endokannabinoidijärjestelmän välisistä yhteyksistä.
Mikä glaukooma on?
Glaukooma eli silmänpainetauti tai viherkaihi on näköhermoon vaikuttava sairaus, joka on yleisin syy pysyvien näkövaurioiden taustalla. Suomessa sitä sairastaa vajaa 100 000 ihmistä ja se on yleisempi vasta yli 65-vuotialla. Kuitenkin, n. 1% 40+ vuotiasta sairastaa glaukoomaa usein tietämättään siitä itse. Sairastumisen riski lisääntyy ikääntyessä, mutta tautia tavataan joskus myös lapsilla ja nuorilla. (1)
Syytä silmänpainetaudin syntyy ei tiedetä, mutta silmänpaine on useimmiten koholla pitkän aikaa ennen taudin puhkeamista. Paineen kohoaminen aiheuttaa näköhermon aineenvaihdunta- ja verenkiertohäiriöitä, joka aikanaan vaurioittaa näköhermon. Myös hermosäikeisiin kohdistuva paine vaikuttaa sairauden puhkeamiseen. (1)
Lasten glaukooman taustalla on aina jokin selkeä syy kuten silmävaurio tai tulehduksellinen sairaus. (2)
Glaukooman oireet
Glaukooma on yleensä oireeton siihen asti, että tauti on jo liian pitkällä, jotta sitä voisi enään pysäyttää. Ensimmäiset oireet ovat havaintoja siitä, ettei toisella silmällä näe kunnolla. Sairauden edetessä näkö heikkenee alueittain molemmista silmistä, toisinaan toisesta nopeammin kuin toisesta. Glaukoomaan liittyy myös putkinäköä, eli tilaa jossa näkökenttä on kutistunut pieneksi putkeksi näköalueen keskelle. (1)
Äkilliseen silmänpainetaudin kohtaukseen (akuutti sulkukulmaglaukooma) liittyy voimakkaat oireet. Silmänpaine kohoa äkillisesti vaarallisen korkealle ja tällöin oireina ovat voimakas päänsärky ja silmän alueen kipu, silmän punoitus ja heikentynyt näkökyky kipeässä silmässä. Mikäli kohtaus ei helpota lääkkeiden avulla, tulee silmän sulkukulman avaaminen tehdä laserin avulla. (1)
Glaukooman ensimmäisiä oireita ovat yleensä näön heikentyminen toisesta silmästä. Sairauden edetessä näkö heikentyy yleensä alueittain molemmista silmistä.
Silmänpainetaudin ennaltaehkäisy
Silmänpainetauti on osittain perinnöllinen ja sen syntyyn saattaa vaikuttaa myös likinäköisyys. Sen ennaltaehkäisemiseksi ei ole juurikaan tehtävissä mitään, mutta silmien terveydestä yleisesti voi ja kannattaa pitää mahdollisimman hyvää huolta.
Joillakin tekijöillä saattaa olla vaikutus glaukooman kehittymiseen. Mm. päähän painetta kohdistavat toiminnat kuten painonnosto, kohonnut verenpaine, stressi ja jopa puhaltimien soittaminen saattavat olla mahdollistamassa silmänpaineen kohoamista pysyvästi, mutta näitä ei varsinaisesti ole luokiteltu riskitekijöiksi, eivätkä ne suoraan johda glaukooman puhkeamiseen.
Glaukooman diagnoosi ja hoito
Useimmiten silmänpaineet ovat koholla mikäli glaukoomaa on syytä epäillä, mutta aina näin ei ole. Silmänpaineet voivat olla ihan normaalilla tasolla ja siksi pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä diagnoosin varmistamiseksi. Yleensä tutkimuksissa käytetään useamman menetelmän yhdistelmää, joissa huomioidaan silmänpaine, näkökenttä, hermopainekerros ja silmän kammiokulma. (1)
Glaukoomaa hoidetaan sekä silmänpainetta tasaavien silmätippojen että paineeseen vaikuttavien sisäisesti otettavien lääkkeiden avulla. Paineen pitäminen mahdollisimman alhaisena on sen tärkein hoitomenetelmä. Myös kammiokulman hoitoa laserilla ja paineleikkauksia käytetään lääkehoidon rinnalla. (3)
Glaukoomaa ei voi parantaa kokonaan, mutta lääkkeet hidastavat etenemistä ja lievittävät oireita. Glaukooma yleensäkin etenee hitaasti, eikä se läheskään kaikissa tapauksissa johda täyteen sokeuteen.
Endokannabinoidijärjestelmä glaukooman taustalla
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu useiden elimistön fysiologisten toimintojen säätelyyn. Sen tärkein tehtävä on ylläpitää ja varmistaa elintoimintojen toimivuutta. Endokannabinoidijärjestelmä koostuu kehon sisäsyntyisistä kannabinoideista (endokannabinoidit), niihin vastaavista kannabinoidireseptoreista (CB1 ja CB2), sekä näiden hajottajista.
Kehon sisäsyntyisillä kannabinoideilla on silmän alueella lukuisia tärkeitä tehtäviä ja niitä molempia on havaittu silmän alueelta linssiä lukuunottamatta (4). Glaukoomassa endokannabinoidi anandamidin (AEA) mahdollista roolia silmänpaineen säätelyssä on tutkittu mm. silmänpaineen tasaisena ja matalana pitämisessä. Arakidonyyliglyserolin (2AG) toimintaa on tutkittu muun muassa tulehdukseen ja hermoston toimintaan liittyvien mekanismien yhteydessä. (4).
Kannabinoidireseptoreita esiintyy myös koko silmän alueella. Verkkokalvolla niiden aktivaation on tutkimuksissa yhdistetty verkkokalvon hermoston plastisuuteen ja signalointiin. Glaukooman taustalla näyttää vaikuttavan erityisesti CB1-reseptori, jota on havaittu laajalti koko silmän alueelta. (5)
Mitä tutkimus kertoo CBD:stä ja glaukoomasta?
CBD on tunnettu ja tutkittu hampussa esiintyvä kannabinoidi-niminen yhdiste, jolla on luontaisesti monipuolisia vaikutuksia. CBD:n erilaisia vaikutusmekanismeja on tutkittu myös glaukooman yhteydessä, mutta niiden kliinisestä merkityksestä ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä
Alkuun ajateltiin, että kannabinoidit, niin endo- kuin eksokannabinoiditkin, vaikuttaisivat silmään ja silmänpaineeseen keskushermoston kautta. Tutkimukset ovat sittemmin osoittaneet, että kannabinoidit vaikuttavat paikallisesti reseptoreiden suoralla välityksellä (5). CBD vaikuttaa vain heikosti CB1- ja CB2-kannabinoidireseptoreihin, mutta sen pääasialliset vaikutukset välittyvät epäsuorasti muiden kohteiden, kuten serotoniinireseptorien ja ionikanavien kautta. CBD:n vaikutuksesta silmänpaineeseen saadut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia: tutkimuksissa on havaittu silmänpaineen laskua, nousua sekä tilanteita, joissa merkitsevää vaikutusta ei ole havaittu. (6,7)
CBD:n vaikutusmekanismeja koskeva tutkimus
Endokannabinoidit vastaavat endokannabinoidijärjestelmän omiin reseptoreihin, mutta niillä on elimistössä myös muita reseptoreita, joiden kautta ne vaikuttavat. Alle on lueteltu muutama reseptori endokannabinoidijärjestelmän ulkopuolelta, joilla on jokin merkitys glaukooman taustalla.
Serotoniinireseptoriperheeseen kuuluva 5-HT1A-reseptorin mahdollista osuutta CBD:hen liittyvissä vaikutuksissa on tutkittu eläinmalleissa. (6,7)
GRP18 reseptori on vasta hiljattain tunnistettu ja jopa kannabinoidireseptoriksi aavisteltu reseptori, joita on havaittu laajasti mm. silmän kudoksissa ja verkkokalvolla. GPR18 on yksi reseptoreista, joiden kautta CBD:n mahdollista vaikutusta silmänpaineen säätelyyn on tutkimuksissa selvitetty. (6). GRP18 aktivoituu myös anandamidin toimesta (4).
Kolmanneksi kannabinoidireseptoriksi oletettu GPR55 aktivoituu sekä fyto-, endo- että synteettisten kannabinoidien vaikutuksesta. CBD vaikuttaa myös tämän reseptorin kautta ja on havaittu, että tällä yhteydellä olisi silmän kasvukartion kasvamista estävä vaikutus. (6,7)
TRPV-kanavat ovat merkityksellisiä kanavia CBD:n vaikutuksen taustalla niin silmissä kuin muaallakin kehossa. TRPV-kanavia on tutkittu CBD:n ja silmän tulehdusreaktioihin liittyvien mekanismien yhteydessä. (6,7)
CBD:n neuroprotektiivisia ja tulehdukseen liittyviä mekanismeja on tutkittu
CBD neuroprotektiivisia, antioksidatiivisia ja tulehdusreaktioihin liittyviä mekanismeja on tarkasteltu solu- ja eläintutkimuksissa sekä tutkimuskatsauksissa. Myös niiden mahdollista merkitystä silmän ja näköhermon toiminnassa on tutkittu. Nykyisen tutkimustiedon perusteella näistä havainnoista ei kuitenkaan voida päätellä, että CBD hoitaisi glaukoomaa tai hidastaisi sen etenemistä. (6,7)
Silmäpainetautia voi esiintyä myös kissalla, koiralla ja muilla eläimillä.
Glaukooma kissalla ja koiralla
Silmänpainetautia esiintyy myös eläimillä. Kissoilla ja koirilla glaukooma on samankaltainen kuin ihmisellä; siihen liittyy näkövauriot ja mahdollinen sokeutuminen. Eläinten glaukoomaa hoidetaan myös lääkkeiden avulla ja ääritapauksissa myös leikkauksella. Mielenkiintoista on, että kissan glaukooma yleensä paranee, mutta koiralla se on haastavampaa. Eläimen glaukoomaa voi olla hankala havaita alkuun ja niiden kohdalla on sama haaste kuin ihmisellä eli se diagnosoidaan usein liian myöhään. Säännölliset näöntarkistukset myös eläimille ovat tärkeitä, jotta mahdolliset sairaudet, glaukooma mukaanlukien, huomattaisiin ajoissa. (8,9)
Lopuksi
Glaukooma on yleinen näköä vaurioittava sairaus, joka voi edetä pitkään ilman selviä oireita. Kannabinoideja ja silmän endokannabinoidijärjestelmää on tutkittu muun muassa silmänpaineen, tulehdusreaktioiden ja hermoston toiminnan yhteydessä. Myös CBD:tä koskevaa tutkimusta on tehty, mutta tulokset ovat osittain ristiriitaisia, eikä nykyinen tutkimustieto ainakaan vielä riitä osoittamaan CBD soveltuvan glaukooman hoitoon. (4, 5, 6, 7)
Vaajanen A., Gielen F. ja Tuulonen A.. 2017. Aikakausikirja Duodecim. Glaukooma ja vaihtoehtohoidot. https://www.duodecimlehti.fi/duo13857. 22.5.2026.
Määttä. M.. 2018. Aikakausikirja Duodecim. Glaukooman hoito – taiteilua tehon ja haittavaikutusten välillä. https://www.duodecimlehti.fi/duo14506. Viitattu 22.5.2026..
Cairns E.A., Baldridge W.H. ja Kelly M.E.M.. 2016. Neural Plast. The Endocannabinoid System as a Therapeutic Target in Glaucoma. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26881140/. Viitattu 22.5.2026.
Aebersold A., Duff M., Sloan L. sekä Song Z-H.. International journal of experimental cellular physiology, biochemistry and pharmacology. Cannabidiol Signaling in the Eye and Its Potential as an Ocular Therapeutic Agent. https://www.cellphysiolbiochem.com/Articles/000371/. Viitattu 22.5.2026.
Passani A., Posarelli C., Sframeli A., Percipalli L., Pellegrini M., Guidi G sekä Figus M.. 2020. Journal of medicine. Cannabinoids in Glaucoma Patients: The Never-Ending Story. https://www.mdpi.com/2077-0383/9/12/3978/htm. Viitattu 22.5.2026.
CBD ja tulehdusreaktioiden välistä yhteyttä on tutkittu erityisesti solu- ja eläinmalleissa. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa CBD yhteyttä tulehdusvälittäjäaineisiin, oksidatiiviseen stressiin ja immuunijärjestelmän toimintaan. Tässä artikkelissa tutustumme erilaisiin tulehduksiin, endokannabinoidijärjestelmän rooliin tulehdusreaktiossa sekä siihen, mitä CBD:n ja tulehduksen yhteydestä tällä hetkellä tutkimusten perusteella tiedetään.
Mitä tulehdus on?
Tulehdus on elimistön luonnollinen reaktio ulkoista taudinaiheuttajaa vastaan, joka saa alkunsa kudostasolta tulevista ja vaaratilanteista kertovista viesteistä. Aktivoituneet immuunisolut tuottavat sekä tulehdusta ehkäiseviä että sitä edistäviä välittäjiä ja tätä säätelee endokannabinoidijärjestelmä (1). Tarkoitus on, että tulehdusreaktio olisi vain nopea ohimenevä tilanne, jossa taudinaiheuttaja eliminoidaan, sillä pidempään jatkuessa se aiheuttaa vaurioita kudoksiin. (2)
Ihmiskehossa on valtavat määrät soluja, jotka hermoston kautta viestien ohjaavat elimistön toimintaa. CBD:n vaikutuksia useisiin tulehdukseen liittyviin signalointireitteihin on tutkittu erilaisissa kokeellisissa malleissa. (1)
Mikä aiheuttaa tulehduksen?
Tulehduksia on erilaisia ja ne voivat johtua monesta eri syystä. Seuraavaksi käydään läpi hieman erilaisia tulehduksia, joita ovat haavan tulehdus, paikallinen tulehdus ja krooninen tulehdus.
Haavan tulehdus
Kaikkien tulehdusten taustalla mekanismi on sama. Elimistöön pääsee mikrobi, joka aiheuttaa luonnollisen vastareaktion. Tulehtunut haava ei kuitenkaan ole sama asia kuin haavan normaaliin paranemiseen liittyvä tulehdusreaktio, joka on oleellinen paranemisen kannalta. Mikäli haavaan jää tai pääsee likaa tai se ei syystä tai toisesta parane kunnolla, elimistö alkaa muodostaa vastareaktiona tulehdusta, joka saattaa hoitamattomana levitä laajallekin alueelle. (3)
Paikalliset tulehdukset
Virukset ja bakteerit aiheuttavat joskus paikallisia tulehduksia, jotka ovat yleensä akuutteja ja toisinaan paranevat itsestään. Esimerkiksi, keuhkoputkentulehduksessa bakteeri aiheuttaa tulehdusta keuhkoputkiston ja äänitorven limakalvoille, kynsivallintulehdus syntyy kynnen alle päässeestä bakteerista ja äkillesjänteen tulehduksen aiheuttaa rasitus.
CBD:n yhteyttä tulehdusreaktioihin ja tulehdusvälittäjäaineisiin on tutkittu erityisesti prekliinisissä tutkimuksissa.
Matala-asteinen eli krooninen tulehdus
Kehon matala-asteista tulehdusta kutsutaan myös krooniseksi tai hiljaiseksi tulehdukseksi ja sen aiheuttaa pääosin huonot elämäntavat ja liikunnan puute. Se ei itsessään ole varsinainen sairaus vaan kehon tila, jossa tulehdusvälittäjiä erittyy tarpeellista enemmän. (4)
Kroonisten sairauksien taustalla on usein kohonneet tulehdusmerkkiaineet ja tulehdukselliset välittäjäaineet eli selkeä elimistön tulehdustila. Kannabinoidien ja tulehdukseen liittyvien mekanismien yhteyttä on tutkittu useissa kokeellisissa sairausmalleissa. (5)
Kroonisiin sairauksiin liittyy usein muutoksia tulehdusmerkkiaineissa ja tulehduksellisissa välittäjäaineissa. Kannabinoidien vaikutuksia näihin mekanismeihin on tutkittu erilaisissa kokeellisissa sairausmalleissa. Esimerkiksi CBD:tä koskevissa eläintutkimuksissa on tarkasteltu tulehdusvälittäjäaineita useiden erilaisten tulehdustilojen yhteydessä. Tuloksia ei kuitenkaan voida sellaisenaan siirtää osoitukseksi CBD vaikutuksista tulehduksellisiin sairauksiin ihmisillä. (5)
Tulehduksen oireet
Haavan tulehduksen oireita ovat haava kohdan kipu, leviävä punoitus ja usein myös haavan märkiminen. Tulehdus saattaa nostaa myös kuumeen. Hoitamaton tulehtunut haava voi aiheuttaa verenmyrkytyksen ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jopa raajan amputointia. (3)
Kehon matala-asteinen tulehdus aiheuttaa sekä sairauksia että lievempiä oireita. Tätä tilaa kutsutaan usein hiljaiseksi tulehdukseksi, koska se ei aiheuta samanlaisia näkyviä ja tuntuvia oireita kuin vaikka haavan tulehtuminen. Hiljainen tulehdus kehittyy hitaasti ja voi olla olemassa vuosia ennen kuin oireet varsinaisesti näkyvät. Usein mystiset iho-ongelmat, liikakilot, allergiset oireet ilman allergiaa, kohonneet kolesteroli ja verenpainen arvot antavat viitteitä siitä, että kehossa saattaa olla matala-asteista tulehdusta. (4,6)
Paikallisiin tulehduksiin liittyy ko. tulehduksen oireet, jotka ovat hyvin erilaisia riippuen siitä missä tulehdus sijaitsee. Umpisuolen tulehdus tuntuu vatsassa, virtsaputkentulehdus pissatessa ja hammastulehdus leukaperissä. Useat tulehdukset paranevat itsestään, mutta mikäli oireet jatkuvat pitkään, muuttuvat voimakkaiksi tai aiheuttavat sietämätöntä kipua, on syytä selvittää lääkärin kanssa tarvitaanko akuuttia hoitoa.
Hitaasti kehittyvä hiljainen tulehdus voi olla olemassa vuosia ennen kuin sen oireet alkavat näkyä. Useat iho-ongelmat, liikakilot, allergiset oireet, kohonneet kolesteroli ja verenpainen arvot viittaavat matala-asteiseen tulehdukseen.
Yleisimmät tulehdukset
Tulehdus on erittäin yleinen reaktio ja se liittyy myös moniin akuutteihin perussairauksiin ja virusinfektioihin. Yleisimpiä sellaisia ovat mm. korvatulehdus, munuaisaltaan ja sappirakon tulehdus, silmäluomen, kyynelkanavan ja sarveiskalvon tulehdukset, umpisuolen-, ohutsuolen- ja paksusuolentulehdukset. Myös suussa esiintyy yleisiä tulehduksia kuten juurikanavan- ja ientulehdus.
Tulehduksen hoito
Tulehduksia hoidetaan eri tavoin riippuen siitä millainen ja missä se on. Usein tulehdukset paranevat itsestään, mutta toisinaan tarvitaan luonnollisia hoitomuotoja tai lääkkeitä.
Haavat on tärkeää puhdistaa kunnolla ja suojata lialta kunnes ne paranevat. Haava tarvitsee parantuakseen myös happea, joten haavaa ei ole hyvä peittää ainakaan jatkuvasti, vaan antaa sille ilmaa siteiden vaihdon yhteydessä. Haavan hoidossa pihkavoide on todettu erittäin hyväksi, samoin erilaiset yrttilaastarit kuten piharatamon lehti voi nopeuttaa haavan parantumista. (3,7).
Paikallista tulehdusta voi tulehduksesta riippuen hoitaa joko kotikonstein tai antibioottien avulla. Vakava tulehdus on aina hyvä hoitaa lääkärin kanssa, mutta lievät ja alkavat tulehdukset saattavat hoitua esimerkiksi erilaisten yrttien ja kasvien kuten rosmariinin, mesiangervon ja salvian avulla. Myös homeopatialla hoidetaan erilaisia tulehduksia onnistuneesti.
Tulehdusta alentavat lääkkeet
Tulehdusta alentavia lääkkeitä löytyy sekä antibiooteista, että apteekin käsikauppalääkkeistä. Monet ihan tavalliset särkylääkkeet ovat myös tulehdusta lievittäviä ja kuumetta alentavia samalla kun ne vaikuttavat kivun tuntemukseen. Tällaisia lääkkeitä ovat mm. Burana, Ibuxin ja Aspiriini. Ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä ei kannata tulehdusta hoitaa muutamaa päivää kauempaa, etenkään mikäli oireilu jatkuu voimakkaana. Tarvittaessa tulehdus on syytä lääkitä ja hoitaa lääkärin avustuksella.
Ruokavalio ja elämäntapamuutokset
Kun elimistö on hyvässä kunnossa ja keho voi hyvin, haavatkin paranevat nopeammin ja siistimmin. Vaikka elintapojen korjaaminen edesauttaa kroonisen tulehduksen paranemista sitä myös estäen, vaikuttaa elämänmuutos positiivisesti koko immuniteettiin ja sitä kautta myös sairastumisherkkyyteen.
Tulehdusta voi lievittää myös ruokavalion avulla. Tulehdusta alentavia ruoka-aineita ovat mm. useat marjat (mustikat, mansikat, vadelmat), rasvainen kala (lohi, silli), inkivääri, kurkuma, tumma suklaa, parsakaali, avokado, vihreä tee, chilit, paprikat, viinirypäleet, oliiviöljy ja monet yrtit.
Endokannabinoidijärjestelmä tulehduksen taustalla
Endokannabinoidijärjestelmä on kaikilta nisäkkäiltä löytyvä elimistön tasapainottajajärjestelmä, joka tarkkailee kaikkia kehon toimintoja. Tapaturman sattuessa endokannabinoidijärjestelmä on se joka lähettää haavan luokse tarvittavat solut ja huomauttaa, että nyt haavaa on paranneltu tarpeeksi. Se ei varsinaisesti itsekseen tee mitään, vaan on taustalla tarkkailemassa ja säätelemässä eri kehon toimintoja, jotta paraneminen olisi mahdollisimman optimaalista, tehokasta ja nopeaa.
Endokannabinoidijärjestelmä on osallinen sekä tulehduksen syntyyn, mutta myös sen ehkäisyyn. Sen tehtävät tulehduksen lievittäjänä liittyvät sytokiinin tuotannon estämiseen, solujen lisääntymisen estämiseen ja solukuoleman säätelyyn. Endokannabinoidijärjestelmä säätelee tulehdusvastetta estämällä immuunisolujen liiallista aktivointia, lisääntymistä ja siirtymistä elimistösssä, sekä aktivoimalla immuunisolujen kuolemaa. Endokannabinoidit säätelevät tulehdusreaktiota sekä synnynnäisellä että mukautuvalla immuunitasolla. (1)
Sisäsyntyiset kannabinoidit, eli endokannabinoidit estävät tulehdusta edistävien sytokiinien tuotantoa ja lisäävät anti-inflammatoristen sytokiinien tuotantoa koko tulehdusvasteen ajan. (8,9)
Kannabinoidien ja tulehdusmekanismien tutkimus
CBD:tä on tutkittu laajasti nimenomaan tulehduksellisiin sairauksiin liittyen. Se ei vaikuta elimistössämme varsinaisesti endokannabinoidijärjestelmän omien reseptoreiden CB1 ja CB2 kautta, vaan muiden reseptoreiden kuten serotoniinireseptorien välityksellä. Tulehdukseen liittyy CBD:n ja GRP55-reseptorin yhteistyö, kuin myös TRPV-reseptorin ja CBD:n välinen vuorovaikutus. (1,8,9)
Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että antioksidanttiset vaikutukset liittyvät CBD:n vapaita radikaaleja estäviin ja muuntaviin vaikutuksiin. CBD katkaisee niiden ketjureaktioita, vangitsee niitä ja muuntaa ne vähemmän aktiivisiin muotoihin. (8)
CBD tukee myös antioksidanttientsyymien toimintaa estämällä hivenainepitoisuuksien alenemista. Tutkimuksissa CBD:n antioksidatiivisia ominaisuuksia on verrattu myös tunnettuihin antioksidantteihin. (8)
Myös CBG:n (kannabigerolin) vaikutuksia tulehdusreaktioihin on tutkittu eläinmalleissa. Eräässä marsujen keuhkotulehdusmallissa tietyllä tavalla valmistettu CBG vähensi tulehdukseen liittyvien neutrofiilien kertymistä keuhkoihin, mutta MCT-öljyyn tehdyllä CBG:llä vastaavaa merkitsevää vaikutusta ei havaittu. (5,9)
CBD ja tulehduksen yhteydestä on saatu kiinnostavia havaintoja erityisesti prekliinisissä tutkimuksissa.
Mitä tutkimuksissa on havaittu CBD:stä ja tulehduksesta?
CBD ja tulehduksen yhteydestä on saatu kiinnostavia havaintoja erityisesti prekliinisissä tutkimuksissa. Vuonna 2021 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin 26 eläinmallitutkimusta, joista suurimmassa osassa tutkittiin CBD:tä. Useissa tutkimuksissa havaittiin muutoksia tulehdusta edistävien sytokiinien, kuten TNF-α, IL-1β ja IL-6 tasoissa. Tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan olleet kaikilta osin yhtenäisiä. (5)
Tutkimustulokset antavat tietoa CBD mahdollisista biologisista vaikutusmekanismeista ja muodostavat pohjaa jatkotutkimuksille. Eläin- ja solututkimusten perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että CBD-öljy ehkäisisi tai hoitaisi tulehdusta tai tulehduksellisia sairauksia ihmisillä. (5,8,9)
Lopuksi
Tulehdus on elimistön luonnollinen ja tarpeellinen puolustusreaktio, mutta pitkittynyt tulehdus liittyy moniin erilaisiin sairauksiin ja terveydentiloihin.
CBD:n ja tulehdusreaktioiden yhteyttä on tutkittu runsaasti. Tutkimuksissa on havaittu kiinnostavia muutoksia muun muassa tulehdusvälittäjäaineissa ja oksidatiiviseen stressiin liittyvissä mekanismeissa. Nykyinen tutkimustieto ei kuitenkaan osoita, että CBD-öljyllä voitaisiin hoitaa tulehdusta tai tulehduksellisia sairauksia ihmisillä. Aiheesta tarvitaan lisää laadukkaita kliinisiä tutkimuksia. (5,8,9)
Lähteet
Chouinard F., Flamand N., Lefebvre J.S. sekä Turcotte C.. 2015. Journal of Leukocyte Biology. Regulation of inflammation by cannabinoids, the endocannabinoids 2-arachidonoyl-glycerol, arachidonoyl-ethanolamide and their metabolites. https://jlb.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1189/jlb.3RU0115-021R. Viitattu 07.04.2026
Henshaw F.R., Dewsbury L.S., K.Lim C. sekä Steiner G.Z.. The Effects of Cannabinoids on Pro- and Anti-Inflammatory Cytokines: A Systematic Review of In Vivo Studies. 2021. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8266561/. Viitattu 07.04.2026
Lohi J., Jokinen J.J., Sipponen A., Mäki-Paakkanen J., Peltola R., Rautio M., Laakso T., Saranpää P., Papp A. sekä Sipponen P.. 2008. Aikakausikirja Duodecim. Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa. https://www.duodecimlehti.fi/duo97315. Viitattu 07.04.2026
Mielessä pyörii omituisia, todellisia tai kuvitteellisia tilanteita, joiden lisäksi ulko-oven lukitus on tarkistettava useita kertoja ennen lähtöä. Kuulostaako tutulta? Lievää oireilua esiintyy kaikilla, mutta toisinaan kyseessä saattaa olla pakko-oireinen häiriö eli OCD (Obsessive-Compulsive Disorder). Se ei ole välttämättä kovin vakavaa, mutta on joka tapauksessa psykologiseksi häiriöksi luokiteltu mielentila.
Tässä artikkelissa tarkastellaan syvemmin OCD:tä, endokannabinoidijärjestelmän yhteyttä pakko-oireiseen häiriöön sekä sitä, mitä kannabinoidien, kuten CBD, ja pakko-oireiden yhteydestä on tutkimuksissa tähän mennessä havaittu.
Mikä on pakko-oireinen häiriö (OCD)?
Pakko-oireinen häiriö on pakonomaisiin ajatuksiin ja toimintamalleihin pohjaava psykiatrinen häiriö. Arvellaan, että noin 1-3 % suomalaisista kärsii pakko-oireista, mutta diagnoosi on sitä harvemmalla. Häiriö ei ole välttämättä vaarallinen, mutta oireiltaan se voi olla niin voimakas, että se hallitsee ihmisen elämää ja ajatuksia. (1)
Häiriö alkaa yleensä jo lapsuudessa, mutta sitä ilmenee myös muiden psykiatristen sairauksien, kuten masennuksen ja ahdistuksen ohella. Riski raskauden ja imetyksen aikaiseen pakko-oireisuuteen on todettu lisääntyvän noin kaksinkertaiseksi normaaliin verraten. Varsinaiset piikit oireiden puhkeamiseen ovat nuoruudessa ja nuorena aikuisena. (1,2)
Kaikilla ihmisillä on joissain tilanteissa pakonomaisia ajatuksia, tuntemuksia ja käytöstapoja, mutta häiriöksi oireet luokitellaan siinä vaiheessa kun ne vaikuttavat elämään sitä hallitsevasti.
Tekijät puhkeamisen taustalla
Aivan tarkalleen ei tiedetä mitä pakko-oireilun aiheuttaa, mutta taustalla epäillään olevan mm. elimistön tulehdusta, oksidatiivista stressiä ja glutamatergiseen reittiin liittyvää häiriötä, jota esiintyy monen psyykkisen sairauden takana. (1,2,3)
Pakkoajatukset hallitsevat elämää
Pakko-oireisen häiriön oireet liittyvät joko pakkoajatuksiin tai pakkotoimintoihin ja ne ovat usein epärealistisia ja liiallisia.
Pakko-ajatuksiin liittyy mm. pelkoja likaantumisesta ja tautien tarttumisesta, vainoharhaisuutta ja epäilyä. Ajatukset ovat useimmiten ahdistavia ja negatiivissävytteisiä. (1,2) Pakkotoiminnot ovat usein neuroottisia tapoja yleensä näiden ajatusten taltuttamiseen.
Pakko-oireista kärsivä saattaa pestä käsiään tautien pelossa niin paljon, että iho menee rikki tai siivota niin neuroottisesti, että kaikki paikat kiiltävät, eikä sekään riitä. Oirekuvaan liittyy myös symmetrian tarvetta, jolloin kaiken pitää olla tietyssä järjestyksessä ja kaiken koko ajan täydellisesti omalla paikallaan (1,2).
Oireilusta kärsivä usein tiedostaa, ettei tapa toimia tai ajatella ole enää normaalia, mutta ei kuitenkaan pysty muuttamaan tapojaan ilman apua.
OCD-testi
Erilaisia testejä, joilla omia pakko-oireita voi tarkastella ennen lääkäriin menoa, on useita. Mielenterveystalon OCD-testi löytyy täältä.
Neuroottinen käsienpesu on yleinen OCD pakko-oire, jossa jatkuva käsien peseminen lievittää ahdistusta tai pelkoa kontaminaatioista kuten viruksista ja bakteereista.
Pakko-oireiden hoito ja lääkkeet
Yleisesti hoitona käytetään terapiaa ja lääkehoitoa tai niiden yhdistelmää, mutta myös neuromodulaatiohoitoja käytetään. (2) Kognitiivis-käyttäytymisterapia, jota hoitona ensisijaisesti käytetään, ei ole niin tehokasta etteikö olisi tarpeen kehitellä myös muita tapoja lievittää oireita tai poistaa ne kokonaan.
Endokannabinoidijärjestelmä ja OCD
Endokannabinoidijärjestelmä on kaikkien elimistön toimintojen tarkkailija, jonka tehtävä on tasapainottaa elintoimintoja. Tämä sisäinen järjestelmä löytyy kaikilta ihmisiltä ja kaikilta eläimiltä, äyriäisiä lukuunottamatta ja sillä on lukuisia erilaisia tehtäviä koko kehon alueella. Endokannabinoidijärjestelmä koostuu endokannabinoideista, kannabinoidireseptoreista ja niitä hajottavista entsyymeistä.
Pakko-oireisen häiriön taustalla on havaittu mm. kohonneita endokannabinoiditasoja aivoissa, josta käsin oireilu alkaa. (4) Tämä ei tietysti tarkoita sitä, että endokannabinoidijärjestelmä olisi syypää sairauksien puhkeamiseen, vaan sitä että jossain kohtaa elimistössä on paikka, jossa endokannabinoideja ja niitä vastaavia reseptoreita tarvitaan enemmän. Enemmän endokannabinoidien puutoksesta ja sen vaikutuksesta sairauksien puhkeamiseen voi lukea artikkelista endokannabinoidien puutostila.
Endokannabinoidijärjestelmän ja kannabinoidien mahdollista yhteyttä OCD:hen tutkitaan. CBD:tä koskeva kliininen tutkimustieto on vielä vähäistä.
CBD
CBD eli kannabidioli on hamppukasvissa esiintyvä kannabinoidi, jonka toimintaa on tutkittu muun muassa keskushermostoon, oksidatiiviseen stressiin ja erilaisiin solujen signalointireitteihin liittyvissä tutkimuksissa. Myös CBD mahdollista yhteyttä pakko-oireiseen häiriöön on tarkasteltu, mutta kliinistä tutkimustietoa aiheesta on toistaiseksi vähän. (3,4)
Vuonna 2020 julkaistussa pienessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa tarkasteltiin eri kannabinoidipitoisuuksia sisältävän kannabiksen akuutteja vaikutuksia 12 tutkimuksen loppuun suorittaneella OCD:tä sairastavalla henkilöllä. OCD-oireet ja ahdistuneisuus vähenivät ajan myötä sekä CBD-painotteisen kannabiksen, THC-painotteisen kannabiksen että lumetuotteen käytön jälkeen. OCD-oireissa ei kuitenkaan havaittu merkitsevää eroa eri valmisteiden välillä, ja ahdistuneisuus väheni välittömästi käytön jälkeen enemmän lumeryhmässä kuin CBD- tai THC-ryhmässä. Tutkijat päättelivät, että tutkimuksessa käytetyillä kannabistuotteilla oli vain vähän akuuttia vaikutusta OCD-oireisiin. (3)
CBD mahdollisia vaikutusmekanismeja OCD yhteydessä on tarkasteltu myös tutkimuskatsauksessa. Siinä huomio kohdistui muun muassa WNT/β-kateniinireittiin ja GSK-3β-entsyymiin sekä niiden mahdollisiin yhteyksiin oksidatiiviseen stressiin, tulehdukseen ja glutamatergiseen signalointiin. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea mekanistisesta tutkimushypoteesista, ja tutkijat korostivat tulevien kliinisten tutkimusten tarvetta. (4)
Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei siis voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy lievittäisi pakko-oireita tai soveltuisi OCD hoitoon. Aiheesta tarvitaan lisää laadukkaita kliinisiä tutkimuksia.
Yhteenveto
Pakko-oireinen häiriö on psykiatrinen häiriö, jonka oireisiin kuuluvat toistuvat pakkoajatukset ja pakkotoiminnot, kuten liiallista käsienpesua. Oireiden voimakkuus vaihtelee, ja niiden hoidossa käytetään muun muassa kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja lääkehoitoa.
Endokannabinoidijärjestelmän ja kannabinoidien mahdollista yhteyttä OCD:hen tutkitaan, mutta CBD:tä koskeva kliininen tutkimustieto on vielä vähäistä. Nykyisten tutkimusten perusteella ei voida päätellä, että CBD lievittäisi OCD-oireita tai soveltuisi pakko-oireisen häiriön hoitoon. (3,4)
Lähteet
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim käypähoito. https://www.kaypahoito.fi/hoi50129. Viitattu 02.04.2026
Kayser R.R., Haney M., Raskin M., Arout C. sekä Simpson H.B.. 2020. Acute Effects of Cannabinoids on Symptoms of Obsessive-Compulsive Disorder: A Human Laboratory Study. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7423713/. Viitattu 02.04.2026
Vallee A., Lecarpentier Y. sekä Vallee J-N.. 2021. Molecular psychiatry. Possible actions of cannabidiol in obsessive-compulsive disorder by targeting the WNT/β-catenin pathway. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33837269/. Viitattu 02.04.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 16.09.2026
Nuoret sairastuvat syömishäiriöihin yhä herkemmin. On harvoja asioita joista nuori voi lopulta itse kokonaan päättää ja toisinaan pahoinvointi purkautuu niihin asioihin, jotka ovat heidän käsissään, esimerkiksi syömiseen ja liikkumiseen. Tässä artikkelissa käsitellään syömishäiriöitä, katsotaan miten endokannabinoidijärjestelmä niiden taustalla toimii. Lisäksi tarkastellaan, mitä tutkimukset sanovat CBD:n ja muiden kannabinoidien yhteydestä ruokahaluun ja syömishäiriöihin.
Syömishäiriöt
Erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia naisia koskettavat syömishäiriöt ovat toisinaan jopa hengenvaaraa aiheuttavia ns. kirjohäiriöitä, joiden oireet ovat moninaiset ja usein alkuun huomaamattomia. Oireet liittyvät syömiseen, liikkumiseen ja psyykkisiin haasteisiin, joiden olemassaoloa ja vakavuutta sairastunut itse ei aina ole halukas myöntämään. (1)
Arvioiden mukaan aikuisuuteen mennessä joka kuudes nainen ja joka 40. mies on sairastanut jonkin asteisen syömishäiriön. Valtaosa näistä tapauksista paranee itsestään ilman ammattilaisten apua, mutta toisinaan tarvitaan osastohoitoa sairaalassa. (2)
Syömishäiriöihin liittyy voimakas kehonkuvan vääristymä. Sairastavan ajatukset pyörivät hyvin pitkälti ruokaan, kehoon, laihduttamiseen ja liikkumiseen liittyvissä asioissa ja sen seurauksena monet muut tavallisesti arkea täyttävät toimet, kuten harrastukset ja sosiaaliset suhteet jäävät vähemmälle huomiolle. (3)
Yleisimmät syömishäiriöt ovat anoreksia eli laihuushäiriö (anorexia nervosa), ahmimishäiriö (bulimia nervosa) ja ahmintahäiriö (binge-eating disorder).
Syömishäiriön laukaisevat monet tekijät
Syömishäiriö on monen tekijän summa. Sen puhkeamista edistävät sekä perinnöllisyys että myös itsetunto ja traumat. Myös yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät haasteet ja paineet ovat sairauden syntymisen taustalla. (2,3,4,5)
Syömishäiriöiden oireet
Syömishäiriöt ovat kaikki toisistaan poikkeavia, mutta aiheuttavat kunkin sairauden sisällä yhteneviä oireita, joiden perusteella taudinkuva muodostuu. Yhtäläistä kaikille syömishäiriöille on kehonkuvan liiallinen arvostelu ja sen aiheuttamat syömiseen ja liikuntaan liittyvät haasteet.
Syömishäiriötesti
Aina kun epäillään itsellään tai läheisellä olevan syömishäiriö, on hyvä mennä juttelemaan ammattilaisen kanssa. Mielenterveystalo.fi sivustolla on kuitenkin myös testi (syömishäiriöseula), jonka avulla omaa syömis- ja liikuntakäyttäytymistä voi matalalla kynnyksellä arvioida suhteessa omaan kehonkuvaan ja painoon.
Laihuushäiriö eli anoreksia (anoreksia nervosa) on yksi yleisimmistä syömishäiriöistä. Sitä sairastaa arviolta noin prosentti nuorista ja se voi johtaa vakaviin aliravitsemusongelmiin, joskus jopa kuolemaan. Anoreksia on pohjimmiltaan psyykkinen sairaus, joka on helppo diagnosoida, mutta haastava huomata. Harmillisen usein taudinkuvaan kuuluu salailua ja oireiden peittelyä, joka hankaloittaa sekä diagnoosia että myös sairauden havaitsemista. (4)
Anoreksiaan liittyy voimakasta kehoinhoa, jolla ei useimmiten ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Lisäksi sairauteen liittyy painon äärimmäistä kontrollointia ja tarkkailua, sekä jopa täydellistä syömättömyyttä, josta aliravitsemukseen liittyvät fyysiset ja psyykkiset oireet kuten voimakas laihtuminen, keskittymiskyvyn puute, aivosumu yms. johtuvat. Usein laihuushäiriöstä kärsivät ovat menestyneitä nuoria, jotka vaativat itseltään täydellisyyttä.
Pahimmillaan anoreksia voi aiheuttaa, osteoporoosia, aliravitsemuksesta johtuvia sairauksia ja joskus jopa kuoleman.
Anoreksia on vakava mielenterveyshaaste, josta toipuminen vie pitkään. Sitä sairastava kaipaa ymmärrystä, tukea, läsnäoloa ja pysähtymistä. Kokemusasiantuntijan kanssa keskustelu voi olla käänteentekevää ja sellaisen tapaamista suositellaan niin sairastavalle kuin hänen lähipiirilleen. On tärkeää muistaa, että aina on toivoa.
Bulimia
Ahmimishäiriöllä (bulimia nervosa) tarkoitetaan syömishäiriötä, jonka selkein oire on epäterveellisten ruokien ahmiminen kohtauksen omaisesti ja oksentaminen tai rankka liikunta hyvin pian syömisen jälkeen.
Bulimiasta kärsivä menettää hetkeksi hallinnan tunteen omaa syömistä kohtaan ja yrittää korjata tilannetta oksentamisen tai liikunnan avulla. Kohtaus on usein seurausta tunteista, jotka liittyvät häpeään, epäonnistumiseen tms., eikä näillä tunteilla ole välttämättä mitään tekemistä ruokaan liittyvien asioiden kanssa.
Ahmimishäiriö alkaa yleensä laihuushäiriöön verraten myöhemmin, mutta on myös sitä yleisempi. Bulimia on enemmän nuorten naisten sairaus, mutta sitä esiintyy jonkin verran myös nuorten miesten keskuudessa. (5)
Syömishäiriön oireet eivät koske vain nuoria, vaan se voi puhjeta myös aikuiselle aiheuttaen voimakasta häpeää ja turvattomuutta.
Aikuisen syömishäiriö
Valitettavan usein aikuisen syömishäiriö jää huomaamatta, etenkin jos sairaus puhkeaa vasta vanhemmalla iällä. On totta, että syömishäiriöt ovat pitkälti nuorten sairauksia, mutta toisinaan aikuisillakin ilmenee vääristyneeseen kehonkuvaan liittyviä oireita, jotka aiheuttavat haasteita syömiseen. Aikuisilla huomattavasti yleisempiä ovat bulimian ja ahmintahäiriön tyyppiset syömishäiriöt, ja näihin oireisiin liittyy usein voimakasta häpeää, jonka vuoksi asiaa peitellään jopa omalta perheeltä.
Syömishäiriön hoito
Syömishäiriöstä paraneminen on pitkällinen prosessi. Mitä vakavampi tila on, sitä pidempään toipuminen kestää ja yleensä hoito on hyvin pitkälti terapiaan ja kuntoutukseen keskittyvää. Hoidossa tulisi olla mukana moniammatillinen ryhmä sen lisäksi, että potilaan oma hoitotahto ja halu parantua tulisi saada heräämään. Yleisin syy hoidon epäonnistumiselle on sairastuneen oma haluttomuus ottaa apua vastaan.
Endokannabinoidijärjestelmä syömishäiriöiden taustalla
Endokannabinoidijärjestelmä on kaikkien elimistön prosessien taustalla tarkkailemassa, että kaikki toimii moitteettomasti. Kaikkinensa endokannabinoidijärjestelmän tehtävä on huolehtia selviytymisestä eli elämän ns. perusasioista kuten nukkumisesta, syömisestä ja niiden taustalla vaikuttavista prosesseista. Endokannabinoidijärjestelmän yksi tärkeimmistä tehtävistä on tarkkailla energian saantiin liittyviä toimintoja, kuten energian varastointia.
Syömishäiriöiden taustalla on osatekijänä ruokahaluun ja energiatasapainoon vaikuttavan, leptiini-nimisen hormonin signaloinnin epätasapainoa. Tämän hormonin toimintaa säätelee aivojen hypotalamus, jonka endokannabinoidit ovat osa leptiinin energiaa ja kontrolloivaa hermostoa. (6,7)
Elimistön omat kannabinoidit
Elimistö valmistaa itse tarpeen tullen kannabinoideja sinne missä niitä tarvitaan, eivätkä ne ole varastotavaraa. Elimistössä toimii useita endokannabinoideja, joista paremmin tunnetaan kaksi, anandamidi ja 2-AG.
Endokannabinoidien on havaittu säätelevän ruokahalua monin eri tavoin (6,7) ja ne vaikuttavat syömishäiriöiden taustalla vasteeseen, jonka tarkoitus on lisätä ruokahalua (8). Toisaalta ahmimisesta kärsivien keskuudessa endokannabinoidit saattavat olla mukana myös syömistä lisäävien tekijöiden taustalla.
Tutkimusten mukaan anoreksiaa sairastavien veressä anandamiditasot ovat hieman koholla kun 2-AG tasot ovat normaalit, mutta bulimiaa sairastavien veren endokannabinoiditasot ovat normaalit terveen vereen verraten. (7)
Kannabinoidireseptorit
Kannabinoidireseptoreita tunnetaan tällä hetkellä kaksi, mutta ehdolla näiden reseptorien joukkoon on muutamia muitakin, joista saamme lisää tietoa tutkimusten edetessä. Tunnetuimmat, CB1 ja CB2-reseptorit ovat kaikkialta elimistöstä tavattuja reseptoreita, joihin endokannabinoidit vastaavat.
Syömishäiriöissä reseptorien toiminnassa ei ole merkittävää poikkeamaa, mutta CB1-reseptorin lievää nousua on havaittu sekä anoreksian että bulimian kohdalla. (7)
Syömishäiriöstä parantuminen on pitkä taival. Terapia ja perheen tuki ovat merkittävä edistäjä paranemisprosessissa.
CBD syömishäiriötutkimuksessa
CBD (kannabidioli) on hamppukasvissa esiintyvä fytokannabinoidi, jota on tutkittu useissa erilaisissa tutkimusasetelmissa. Myös kannabinoidijärjestelmän mahdollista merkitystä syömiskäyttäytymisessä, ruokahalussa ja syömishäiriöissä on tarkasteltu tutkimuskirjallisuudessa. (7)
Syömishäiriöiden yhteydessä ulkoisia kannabinoideja koskevaa tutkimustietoa on kuitenkin vähän. Katsauskirjallisuudessa kannabinoidijärjestelmää on pidetty kiinnostavana tutkimuskohteena muun muassa ruokahalun, energiatasapainon ja ruokaan liittyvän palkitsemiskäyttäytymisen vuoksi, mutta kannabinoidien mahdollista käyttöä syömishäiriöissä koskevat tutkimustulokset ovat olleet niukkoja ja epäselviä. (7)
Vuonna 2026 julkaistussa kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa pilottitutkimuksessa tarkasteltiin 32 naista, joilla oli anoreksia nervosa tai epätyypillinen anoreksia. Osallistujat saivat 21 päivän ajan joko CBD:tä tai lumelääkettä. Tutkimuksessa havaittiin pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä ryhmän ja ajan yhteisvaikutus painoindeksin (BMI) nousussa CBD-ryhmän hyväksi. Myös kehon muotoon liittyvässä huolessa ja syömisen hallinnan kokemuksessa havaittiin CBD-ryhmää suosivia eroja, mutta nämä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. CBD oli tutkimuksessa pääosin hyvin siedetty. (8)
Tuloksia voidaan pitää kiinnostavina alustavina havaintoina, mutta tutkimuksen pieni osallistujamäärä ja lyhyt, 21 päivän seuranta rajoittavat johtopäätöksiä. Tutkijat korostivatkin, että tulokset tulisi vahvistaa suuremmassa tutkimuksessa. Tutkimuksen perusteella ei vielä voida päätellä CBD:n soveltuvan anoreksian tai muiden syömishäiriöiden hoitoon. (8)
Endokannabinoidijärjestelmän osallistumisesta ruokahalun ja syömisen säätelyyn ei myöskään voida päätellä, että ulkoisesti käytetty CBD vaikuttaisi syömishäiriöihin hyödyllisellä tavalla tai soveltuisi niiden hoitoon.
Myös CBG:tä on tutkittu ruokahalun yhteydessä
CBG eli kannabigeroli on yksi hampussa esiintyvistä fytokannabinoideista. Sen yhteyttä ruokahaluun ja syömiskäyttäytymiseen on tarkasteltu eläinkokeissa. Tutkimuksissa CBG:n on havaittu lisäävän ravinnonsaantia ja aterioiden määrää, minkä vuoksi sen vaikutuksia ruokahalun säätelyyn on pidetty kiinnostavana jatkotutkimuksen kohteena. (9)
Havainnot perustuvat kuitenkin eläinkokeisiin, eikä niiden perusteella voida päätellä CBG:n ehkäisevän tai hoitavan anoreksiaa tai muita syömishäiriöitä ihmisillä.
Yhteenveto
Syömishäiriöt ovat vakavia ja monimuotoisia sairauksia, joiden hoidossa tarvitaan yksilöllistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Endokannabinoidijärjestelmän yhteyttä ruokahaluun, syömiskäyttäytymiseen ja syömishäiriöihin on tutkittu, ja myös ulkoiset kannabinoidit ovat olleet tutkimuksen kohteena. (6,7) CBD:tä ja CBG:tä koskeva tutkimustieto syömishäiriöiden yhteydessä on kuitenkin vielä rajallista.
Vuonna 2026 julkaistussa pienessä lumekontrolloidussa pilottitutkimuksessa CBD-ryhmässä havaittiin joitakin alustavia myönteisiä muutoksia, mutta tutkimuksen pieni koko ja lyhyt seuranta rajoittavat johtopäätöksiä. Nykyisten lähteiden perusteella ei voida päätellä, että CBD, CBG tai niitä sisältävät tuotteet ehkäisisivät tai hoitaisivat syömishäiriöitä.
Lähteet
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. 2014. Käypä hoito-suositus. Syömishäiriöt. https://www.kaypahoito.fi/hoi50101. Viitattu 27.03.2026
Ruuska J.. 2021. Duodecim terveyskirjasto. Ahmimishäiriö (Bulimia nervosa).
Monteleone P., Matias I., Martiadis V., De Petrocelis L., Maj M. sekä Di Marzo V.. 2005. Neuropsychopharmacology. Blood Levels of the Endocannabinoid Anandamide are Increased in Anorexia Nervosa and in Binge-Eating Disorder, but not in Bulimia Nervosa. https://www.nature.com/articles/1300695#auth-Palmiero-Monteleone. Viitattu 27.03.2026
Sahota, N., Grelotti, D. J., Nguyen, T., Kaye, W. H., Swindle, S., Suhandynata, R., Seely, S., Shott, M. E. & Frank, G. K. W. (2026). Cannabidiol in Anorexia Nervosa: A Double-Blind Randomized Placebo Controlled Pilot Study to Test Safety, Pharmacokinetics, and Symptom Change. International Journal of Eating Disorders, 59(7), 1576–1587. doi:10.1002/eat.70034. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41906184/. Viitattu 16.09.2026
Brierley D.I., Samuels J., Duncan M., Whalley B.J. & Williams C.M. 2016. Cannabigerol is a novel, well-tolerated appetite stimulant in pre-satiated rats. Psychopharmacology 233, 3603–3613. https://doi.org/10.1007/s00213-016-4397-4. Viitattu 16.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 16.09.2026
Sydämen toimintaan liittyvät sairaudet, infarktit ja erilaiset kohtaukset ovat yleisiä ja aiheuttavat myös runsaasti kuolemia vuosittain. Aivoinfarktit johtuvat pitkälti samoista syistä kuin sydäninfarktit ja niiden vaikutus ihmiseen voi olla fataali. Tässä artikkelissa tutustutaan aivo- ja sydäninfarkteihin, endokannabinoidijärjestelmään näiden taustalla ja siihen, mitä CBD:n ja sydän- ja verisuoniterveyden yhteydestä on tutkimuksissa tähän mennessä havaittu.
Mikä on infarkti?
Infarkti tarkoittaa kudoksen kuoliota, joka syntyy, kun verenkierto estyy verisuonen tukkeutumisen vuoksi. Infarkti voi kehittyä esimerkiksi sydämessä tai aivoissa. Suomessa se on merkittävä kuolinsyy ja noin puolet työikäisten kuolemista liittyy sydän- ja aivoverenkiertosairauksiin.
Infarktien esiintyvyys on selvästi pienentynyt 1970-luvulta tähän päivän, mutta edelleen ne ovat tilastollisesti suurin yksittäinen kuolinsyy.
Aivoinfarkti
Aivoinfarkti voi syntyä muutamasta eri syystä. Yleisimmin se aiheutuu verisuonten ahtaumasta ja on tällöin sydäninfarktin tapaan sepelvaltimon ahtaumasta aiheutuva sairauskohtaus. Osa tapauksista johtuu sydämessä syntyvästä veritulpasta, emboliasta, joka lähtee liikkeelle ja päätyy pieneen verisuoneen tai suonen haaraan ja näin tukkii ravinnon virtauksen aivoihin. Aivoinfarkti voi johtua myös aivovaltimon repeämästä, joka aiheuttaa verenvuotoa aivoihin. (1)
Oireet
Aivoinfarkti syntyy yleensä äkillisesti. Selkeimmät oireet ovat toispuoleinen raajojen toimintahäiriö ja saman puolen suupielen roikkuminen sekä yläraajojen heikkous. Yleensä oireisiin liittyy myös puutumista, lihasheikkoutta ja vaikeuksia tuottaa puhetta. Aivoinfarktin sijainnista riippuen myös näköhäiriöt, kaksoiskuvat, huimaus ja sekavuus ovat tavallisia, mutta kipua aivoinfarktiin ei liity. (1)
Sydäninfarkti eli sydänkohtaus
Sydäninfarkti eli sepelvaltimotautikohtaus on seurausta sydämen sepelvaltimon tukoksesta tai tukosta aiheuttavan plakin irtoamisesta. Sydäninfarkti on aina vakava, hoitoa vaativa tilanne, joka pahimmillaan johtaa sydämen pysähtymiseen ja kuolemaan.
Infarkti aiheuttaa sydänkudokseen kuolion jopa muutamassa tunnissa ja nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää. (2,3)
Sydäninfarktin taustalla on lähes aina sepelvaltimotauti, eli ahtautunut sepelvaltimo. Sepelvaltimo on on tärkein sydämessä sijaitseva verisuoni ja se tukkeutuu mm. tupakoinnin, runsaan alkoholin käytön ja epäterveellisen ruokavalion seurauksena. Ahtauma kehittyy hitaasti, mutta sillä hetkellä kun se lopulta, yleensä äkillisesti, tukkeutuu se aiheuttaa infarktin. (2,3)
Sydäninfarktin ennakko-oireet
Sydäninfarktin oireena on lähes poikkeuksetta äkillinen kova rintakipu, joka voi säteillä käsivarteen, selkään, hampaisiin ja vatsaan. Toisinaan oire voi olla myös enemmänkin puristava, tukahduttava tunne rintakehän alueella, joka aiheuttaa voimakasta hengenahdistusta. (2,3)
Sydäninfarkti, tuttavallisemmin sydänkohtaus, on pikaista hoitoa vaativa hengenvaarallinen tilanne, joka on hyvä osata tunnistaa.
Liikkuminen mahdollisesti pahentaa oireita, tai ainakaan ei helpota niitä. Toisinaan, etenkin esimerkiksi diabeetikoilla, vanhuksilla ja muistisairailla kipua ei välttämättä esiinny ollenkaan, vaan oireilu on lähinnä epämiellyttävää tuntemusta ja hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahoinvointia. Tämä tunnetaan nimellä hiljainen sydäninfarkti. (2,3)
Ensiapu ja hoito
Sydäninfarktin hoito aloitetaan yleensä jo kotona tai viimeistään ambulanssissa tukoksia estävien ja kipua lievittävien lääkkeiden avulla. Beetasalpaajia käytetään rytmihäiriöiden ehkäisyyn ja verenpaineen alentamiseen.
Sairaalaan päästyä tehdään tavallisesti joko pallolaajennus tai liuotushoito ja tästä muutaman päivän kuluessa usein myös ohitusleikkaus, jossa tukkeutunut verisuoni ohitetaan. (2,3)
Infarktien syyt?
Sekä aivo- että sydäninfarktien taustalla olevat syyt ovat pitkälti samat. Vanhuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, diabetes, lihavuus, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine, mutta myös infarkteille altistavia perintötekijöitä on havaittu.
Toipumisaika infarkteista
Aivoinfarktista ja aivohalvauksesta toipuminen voi olla hidas prosessi ja infarktin laajuudesta riippuen, aina ihan entiseen ei ole mahdollista enää palata. Kuntoutus alkaa yleensä jo sairaalassa moniammatillisen ryhmän kanssa ja se saattaa jatkua vielä vuosia infarktin jälkeen. Kuntoukseen kuuluu yleensä ruokavalion muutos terveellisempään suuntaan, fysioterapia, puheterapia ja loppuelämän lääkitys. (1)
Sydäninfarktista ja siihen liittyvistä toimenpiteistä parantuminen on yleensä nopeaa. Yleensä kevyeen työhön voi palata jopa viikon päästä leikkauksesta, mutta suositeltavaa on levätä ja ottaa rennommin ainakin muutama kuukausi infarktin ja tehtyjen toimenpiteiden jälkeen.
Kuntoutukseen ja toipumisaikaan liittyy vahvasti mahdolliset elämäntapojen muutokset kuten terveellisempi ruokavalio, tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettaminen ja liikunnan lisääminen. Useimmiten taustalla on korkeaa verenpainetta, ahtaita valtimoita ja korkeat kolesteroliarvot ja näihin huomion kiinnittäminen ja huolellinen hoito on erityisen tärkeää. (2,3)
Sydäninfarkti voi pahimmillaan johtaa kuolemaan ja siihen liittyvät oireet on hyvä oppia tunistamaan.
Myokardiitti eli sydänlihastulehdus
Sydänlihastulehdus ei varsinaisesti liity infarkteihin tai ole niille altistava tekijä, mutta se on melko yleinen tulehdussairaus. Myokardiitti syntyy elimistössä verenkierron mukana liikkuvasta viruksesta tms. joka pääsee sydämeen ja aiheuttaa siellä infektion. Sydänlihastulehdus (acute myocarditis) on suurin yksittäinen sydämen vajaatoimintaa ja äkillisiä sydänkuolemia aiheuttava syy alle 35-vuotiailla. (4,5)
Sydänlihastulehdus useimmiten paranee itsestään noin viikon kuluessa ja on arveltu että kaikki ihmiset sairastavat sen muutaman kerran elämän aikana ihan huomaamattaan. Toisinaan tulehdus kroonistuu ja aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. (4,5)
CBD:n vaikutuksia sydänlihastulehdukseen liittyviin mekanismeihin on tarkasteltu kokeellisissa tutkimuksissa, mutta kliininen näyttö on vielä rajallista. (7)
Endokannabinoidijärjestelmä
Endokannabinoidijärjestelmä on kaikkien elimistön prosessien tarkkailujärjestelmä. Se löytyy melkein kaikilta ihmisiltä ja eläinlajeilta, ja sen tehtävä on sekä tasata elimistön toimintoja että huolehtia elämän perusasioista kuten unesta, syömisestä, muistista, rentoutumisesta ja kehon suojaamisesta.
Endokannabinoidijärjestelmään kuuluvat endokannabinoidit, kannabinoidireseptorit ja niitä hajottavat molekyylit. Näistä mikään ei varastoidu, vaan ne valmistuvat siellä missä tarvitaan, silloin kun tarvitaan. Endokannabinoideja tunnetaan useita ja niistä tutkituimmat ovat anandamidi ja 2-AG. Reseptoreita puolestaan on tunnustettu vain kaksi, CB1 ja CB2- reseptorit.
Aivoissa esiintyy runsaasti sekä molempia endokannabinoideja että kannabinoidireseptoreita. CB1-reseptori on aivoissa yleisempi ja sillä on lukuisia tehtäviä niissä prosesseissa joita aivoista ohjataan. (6)
Aivotärähdysten yhteydessä CBD:n mahdollisia neuroprotektiivisia mekanismeja on tutkittu muun muassa aivojen verenkierron säätelyn, tulehdusreaktioiden ja oksidatiivisen stressin näkökulmasta. Havainnot perustuvat kuitenkin suurelta osin prekliiniseen tutkimukseen, eikä CBD:n hyötyä aivotärähdyksen hoidossa ole vielä osoitettu kliinisissä tutkimuksissa. (6)
Endokannabinoidijärjestelmä on mukana säätelemässä myös sydämen ja verenkierron toimintaa ja niiden taustalla olevia toimintoja. (7)
Endokannabinoidit
Molemmilla endokannabinoideilla, anandamidilla ja 2-AG:lla on lukuisia tehtäviä aivojen toiminnassa ja verenkiertojärjestelmässä, mutta anandamidi saattaa mm. vähentää suolan aiheuttamaa verenpaineen nousua TRPV-reseptoreiden kautta ja 2-AG vaikuttaa verisuonten laajenemiseen. (8)
CBD sydän- ja aivoinfarktien tutkimuksissa
CBD eli kannabidioli on hampussa esiintyvä fytokannabinoidi, jonka vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön on tutkittu erilaisissa solu-, eläin- ja ihmistutkimuksissa. Tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa verisuonten toiminta, verenkierto, tulehdusreaktiot, oksidatiivinen stressi sekä iskemian eli kudoksen hapenpuutteen aiheuttamat muutokset. (7,8)
Kokeellisissa eläinmalleissa CBD:n yhteydessä on havaittu kiinnostavia vaikutuksia sydämen ja aivojen iskemia-reperfuusiovaurioihin. Joissakin tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi pienempiä kudosvaurioita, muutoksia tulehdus- ja oksidatiivisen stressin markkereissa sekä aivohalvausmalleissa lisääntynyttä aivoverenkiertoa. (7,8)
Vuonna 2026 Mayo Clinic Proceedings -lehdessä julkaistussa katsauksessa koottiin yhteen CBDä ja sydän- ja verisuonisairauksia koskevaa prekliinistä sekä alustavaa kliinistä tutkimusnäyttöä. Katsauksessa tarkasteltiin muun muassa CBD yhteyttä iskemia-reperfuusiovaurioon, tulehdusreaktioihin, oksidatiiviseen stressiin, sydänlihaksen fibroosiin ja rytmihäiriöihin. Tutkijat pitivät aiempia havaintoja kiinnostavina, mutta korostivat samalla kliinisten tutkimusten vähäisyyttä, annostukseen liittyviä epävarmuuksia sekä turvallisuutta ja lääkeyhteisvaikutuksia koskevan lisätutkimuksen tarvetta. (10)
Tulokset ovat kiinnostavia jatkotutkimuksen kannalta, mutta suuri osa infarkteihin liittyvästä näytöstä perustuu eläin- ja solumalleihin. Niiden perusteella ei voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy ehkäisisi sydän- tai aivoinfarkteja, lievittäisi akuuttia kohtausta tai vähentäisi sen aiheuttamia vaurioita ihmisillä. (7,8)
Sydän- ja aivoinfarktit ovat välitöntä lääketieteellistä hoitoa vaativia tilanteita, eikä CBD:tä tule pitää niiden hoidon vaihtoehtona.
CBD:n vaikutuksia muun muassa tulehdusreaktioihin, uneen ja aineenvaihduntaan on tutkittu erilaisissa tutkimusasetelmissa.
CBD ja sydänlääkkeiden yhteensopivuus
CBD metaboloituu maksassa useiden sytokromi P450 -entsyymien kautta ja voi myös vaikuttaa näiden entsyymien toimintaan. Tämän vuoksi CBD:llä voi olla yhteisvaikutuksia joidenkin lääkeaineiden kanssa. Yhteisvaikutuksia on tarkasteltu muun muassa veren hyytymiseen, verenpaineeseen ja kolesteroliin vaikuttavien lääkkeiden yhteydessä. (7)
Erityistä varovaisuutta tarvitaan silloin, kun käytössä on useita reseptilääkkeitä tai lääkkeitä, joiden pitoisuuden muuttumisella voi olla merkittäviä seurauksia. Esimerkiksi CBD:n ja warfariinin samanaikaisen käytön yhteydessä on kuvattu veren hyytymistä kuvaavan INR-arvon nousua. (7)
Sydän- tai aivoverenkiertosairauteen lääkitystä käyttävän on siksi hyvä selvittää CBD mahdolliset yhteisvaikutukset lääkärin tai apteekin kanssa ennen käyttöä. Lääkkeiden yhteensopivuudesta voi lukea lisää täältä.
Yhteenveto
Sydän- ja aivoinfarktien taustalla on useita tunnettuja riskitekijöitä, ja niiden ehkäisyssä keskeisiä ovat muun muassa verenpaineen, kolesterolin ja diabeteksen hyvä hoito sekä terveelliset elintavat.
CBD vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön sekä iskemian aiheuttamiin muutoksiin on tutkittu, ja erityisesti eläin- ja solumalleissa on saatu kiinnostavia tuloksia. Nykyinen kliininen tutkimusnäyttö ei kuitenkaan osoita, että CBD ehkäisisi sydän- tai aivoinfarkteja tai soveltuisi niiden akuuttiin hoitoon. (7,8)
Singh Jyotpal sekä Neary J.P.. 2020. Neuroprotection Following Concussion: The Potential Role for Cannabidiol. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32029015/. Viitattu 25.3.2026
Kicman A. ja Toczek M.. 2020. The Effects of Cannabidiol, a Non-Intoxicating Compound of Cannabis, on the Cardiovascular System in Health and Disease. Viitattu 25.3.2026
Stanley C., Hind W sekä O’Sullivan S.. 2012. Is the cardiovascular system a therapeutic target for cannabidiol?. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22670794/. Viitattu 25.3.2026.
Montecucco F. ja Di Marzo V.. Cell press. At the heart of the matter: the endocannabinoid system in cardiovascular function and dysfunction.
Abdalla, H. M. et al. 2026. Cannabidiol in Cardiovascular Disease: A Review of Current Evidence and Future Directions. Mayo Clinic Proceedings 101(2), 297–309. https://doi.org/10.1016/j.mayocp.2025.10.009. Viitattu 17.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 17.09.2026
CBD:n eli kannabidiolin yhteyttä traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD) on tutkittu erityisesti stressireaktioiden, pelkomuistojen ja endokannabinoidijärjestelmän näkökulmasta.
Vuonna 2026 julkaistu laaja tutkimuskatsaus sisältää 26 kannabinoideja ja PTSD:tä käsittelevää tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 3 598 henkilöä. Katsaukseen sisältyi seitsemän satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. CBD ja PTSD ovat edelleen tutkimuksen kohteena. Se, että jotakin ainetta tutkitaan sairauden yhteydessä, ei kuitenkaan tarkoita, että sen olisi osoitettu hoitavan kyseistä sairautta.
Tämä artikkeli on tutkimuskatsaus, ei hoito- tai käyttöohje. Se ei korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Hamppumaan tuotteita ei ole tarkoitettu PTSD:n tai muiden sairauksien diagnosointiin, ehkäisyyn, hoitoon tai oireiden lievittämiseen.
Mitä PTSD eli traumaperäinen stressihäiriö tarkoittaa?
Traumaperäinen stressihäiriö eli PTSD (Post-Traumatic Stress Disorder) on mielenterveyden häiriö, joka voi kehittyä poikkeuksellisen uhkaavan tai järkyttävän tapahtuman jälkeen. Tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi vakava onnettomuus, väkivallan kokeminen tai todistaminen, sota, katastrofi tai muu vakava uhkatilanne. (1,2)
PTSD:hen voi liittyä esimerkiksi traumaattisen tapahtuman tahatonta uudelleen kokemista, painajaisia, tapahtumasta muistuttavien asioiden ja tilanteiden välttelyä, sekä jatkuvaa varuillaan oloa tai ylivireyttä. Oireet voivat vaikuttaa uneen, mielialaan, keskittymiseen, ihmissuhteisiin ja toimintakykyyn. (1,2)
Traumaattisen tapahtuman kokeminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita PTSD:n kehittymistä. Järkyttävän tapahtuman jälkeen erilaiset lyhytaikaiset stressireaktiot ovat tavallisia. PTSD:stä puhutaan silloin, kun oirekuva täyttää häiriölle asetetut diagnostiset kriteerit ja oireet aiheuttavat merkittävää haittaa. (1,2)
Miten PTSD:tä hoidetaan Suomessa?
Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan PTSD:n keskeisiä hoitomuotoja ovat psykoterapeuttiset menetelmät. Näyttöön perustuvia hoitoja ovat erityisesti traumakeskeiset kognitiiviset käyttäytymisterapiat, muut kognitiiviset terapiat, EMDR-terapia sekä narratiivinen altistusterapia eli NET. (1)
Aikuisilla voidaan tilanteen mukaan käyttää myös lääkehoitoa tai psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmää. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti oireiden, muiden sairauksien, elämäntilanteen ja henkilön omien tarpeiden perusteella. (1)
CBD:tä ei mainita voimassa olevassa suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa PTSD:n hoitomuotona. (1)
Miksi CBD:tä tutkitaan PTSD:n yhteydessä?
Kiinnostus CBD:n ja PTSD:n yhteyteen liittyy erityisesti elimistön endokannabinoidijärjestelmään. Endokannabinoidijärjestelmä on elimistön oma viestintäjärjestelmä, joka osallistuu monien fysiologisten toimintojen säätelyyn. Tutkimuksissa sitä on tarkasteltu muun muassa stressireaktioiden, tunteiden, pelko-oppimisen ja muistiprosessien yhteydessä. (3,4)
Pitkittyneen stressin ja traumaattisten kokemusten yhteydessä on havaittu muutoksia endokannabinoidijärjestelmässä. Tutkimusten perusteella muutosten luonne saattaa riippua esimerkiksi siitä, missä elämänvaiheessa trauma tapahtuu, kuinka pitkään stressi jatkuu ja millä aivoalueella muutoksia tarkastellaan. Myös sukupuolten välillä on havaittu eroja. (3)
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu lisäksi pelkoon ja vastenmielisiin muistoihin liittyviin oppimis- ja muistiprosesseihin. Eläinkokeissa kannabinoidijärjestelmän toimintaa on tämän vuoksi tutkittu muun muassa pelkomuistojen sammumisen, palautumisen ja uudelleen vahvistumisen yhteydessä. (4)
CBD eli kannabidioli vaikuttaa endokannabinoidijärjestelmään monimutkaisesti ja pääosin epäsuorasti. Tämä on yksi syy siihen, miksi tutkijat ovat kiinnostuneet siitä, voisiko CBD vaikuttaa joihinkin traumamuistoihin ja stressireaktioihin liittyviin biologisiin mekanismeihin. (3,4)
On kuitenkin tärkeää erottaa biologisesti kiinnostava tutkimusmekanismi ja osoitettu kliininen hoitovaikutus. Ensimmäisestä on tutkimustietoa. Jälkimmäisestä ei CBD:n ja PTSD:n kohdalla tällä hetkellä ole riittävän vahvaa näyttöä. (6–9)
Mitä CBD:tä ja PTSD:tä koskevissa tutkimuksissa on havaittu?
CBD:n ja PTSD:n tutkimus on vielä suhteellisen pientä verrattuna vakiintuneisiin PTSD:n hoitomuotoihin.
Varhaisissa tutkimuksissa ja eläinkokeissa saatiin havaintoja, joiden vuoksi CBD:n tutkimista traumaan, pelkomuistoihin ja PTSD:hen liittyvien mekanismien yhteydessä jatkettiin. Myöhemmissä kontrolloiduissa ihmistutkimuksissa tulokset ovat olleet huomattavasti varovaisempia. (4–9)
Varhaiset tapaukset
Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 11 PTSD-diagnoosin saanutta aikuista, jotka käyttivät CBD:tä tavanomaisen psykiatrisen hoitonsa rinnalla. Kymmenellä yhdestätoista osallistujasta PTSD-oireita mittaava PCL-5-pistemäärä oli kahdeksan viikon jälkeen lähtötilannetta alhaisempi. Keskimääräinen pistemäärä laski tutkimuksen aikana. (5)
Tulokseen liittyy kuitenkin merkittäviä rajoituksia. Tutkimuksessa ei ollut lumeryhmää, osallistujia oli vain 11 ja henkilöt saivat samanaikaisesti muuta psykiatrista hoitoa, kuten lääkitystä ja psykoterapiaa. Tämän vuoksi tutkimuksesta ei voida päätellä, johtuivatko havaitut muutokset CBD:stä. Tutkijat itse korostivat kontrolloitujen jatkotutkimusten tarvetta. (5)
Satunnaistettu PTSD-tutkimus
Vuonna 2022 julkaistussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa oli mukana 33 PTSD-diagnoosin saanutta henkilöä. Osallistujat jaettiin CBD:tä ja lumelääkettä saaneisiin ryhmiin. CBD:tä annettiin ennen traumaattisen tapahtuman mieleen palauttamista. (6)
CBD- ja lumeryhmien välillä ei havaittu merkitsevää eroa esimerkiksi koetussa ahdistuksessa, epämukavuudessa tai tutkituissa fysiologisissa stressimittareissa. Yhdessä kognitiiviseen suoriutumiseen liittyvässä mittarissa havaittiin ero, joka tutkijoiden mukaan antaa aihetta jatkotutkimukselle. (6)
Kyseessä oli pieni kokeellinen tutkimus, joten sen perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä CBD:n tehosta PTSD:n hoidossa.
Trauma-altistuneilla tehty kontrolloitu tutkimus
Vuonna 2024 julkaistussa kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa tarkasteltiin CBD:tä 42 traumaattisille tapahtumille altistuneella henkilöllä, joilla oli kohonnutta stressioireilua. Osallistujat saivat viikon ajan joko 300 mg CBD:tä päivässä tai lumetta. (7)
Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä yksittäisen CBD-annoksen että viikon toistuvan käytön vaikutuksia traumamuiston aiheuttamaan emotionaaliseen reagointiin. CBD ei lumeeseen verrattuna vähentänyt tilastollisesti merkitsevästi traumamuiston aiheuttamaa ahdistusta, koettua kuormitusta tai sydämen sykettä. Tutkijat korostivat kuitenkin tutkimuksen pientä kokoa ja jatkotutkimusten tarvetta. (7)
Tutkimukseen osallistuneilla ei kaikilla ollut diagnosoitua PTSD:tä, joten kyseessä ei ollut varsinainen PTSD:n hoitotutkimus. Se antaa kuitenkin tietoa CBD:n mahdollisista vaikutuksista traumaan liittyviin stressireaktioihin.
Vuonna 2026 julkaistu CBD-tutkimus
Vuonna 2026 julkaistussa satunnaistetussa proof-of-concept-tutkimuksessa tarkasteltiin CBD:tä henkilöillä, joilla oli alkoholinkäyttöhäiriön lisäksi PTSD tai traumaperäisiä oireita. PTSD:tä tai sen alapuolelle jäävää traumaperäistä oireilua käsittäneessä tutkimuksessa oli 30 osallistujaa, jotka saivat kuuden viikon ajan joko CBD:tä tai lumelääkettä. (8)
Tutkimuksessa CBD ei osoittautunut lumetta tehokkaammaksi PTSD-oireiden, mielialan tai ahdistuksen suhteen. Tutkimus oli pieni, joten sen perusteella ei voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä CBD:n mahdollisesta tehosta. (8)
Mitä vuoden 2026 laaja tutkimuskatsaus kertoo?
Toukokuussa 2026 julkaistu katsaus on yksi ajantasaisimmista kokonaisarvioista kannabinoidien ja PTSD:n tutkimuksesta. Siinä tarkasteltiin kahtakymmentäkuutta tutkimusta ja yhteensä 3 598 PTSD-potilasta. Mukana oli seitsemän satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, yhdeksän prospektiivista tutkimusta, yhdeksän retrospektiivistä havainnointitutkimusta ja yksi julkaisematon satunnaistettu tutkimus. (9)
Seitsemästä satunnaistetusta tutkimuksesta vain yksi pieni nabilonia koskenut tutkimus osoitti tilastollisesti merkitsevän vähennyksen PTSD:hen liittyvissä painajaisissa lumeeseen verrattuna. Nabiloni on synteettinen kannabinoidi eikä CBD. (9)
Havainnoivissa tutkimuksissa raportoitiin useammin myönteisiä muutoksia esimerkiksi PTSD-oireissa tai unessa. Niihin liittyi kuitenkin merkittäviä tutkimuksellisia rajoitteita, kuten kontrolliryhmien puuttumista, itse raportoituja tuloksia ja muita mahdollisia sekoittavia tekijöitä. (9)
Katsauksen tekijöiden mukaan satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista saatava näyttö ei tällä hetkellä riitä kannabinoidien kliinisen käytön suosittelemiseen PTSD:n hoidossa. (9)
Tarkoittaako riittämätön näyttö sitä, ettei CBD:tä kannata enää tutkia PTSD:n yhteydessä?
Tutkimusnäytön riittämättömyys ei tarkoita automaattisesti sitä, ettei vaikutusta voisi olla. Se tarkoittaa, että mahdollista vaikutusta ei ole pystytty osoittamaan riittävän luotettavasti nykyisissä tutkimuksissa.
Endokannabinoidijärjestelmän yhteydet stressireaktioihin, pelko-oppimiseen ja muistiprosesseihin tekevät aiheesta edelleen perustellun tutkimuskohteen. (3,4)
Nykyisissä CBD:tä koskevissa ihmistutkimuksissa on kuitenkin ollut vähän osallistujia, tutkimusasetelmat ovat vaihdelleet ja tutkimuksissa on tarkasteltu erilaisia kohderyhmiä ja lopputuloksia. (5–9)
Luotettavampia johtopäätöksiä varten tarvitaan suurempia satunnaistettuja tutkimuksia, riittävän pitkiä seuranta-aikoja ja yhdenmukaisia PTSD-oireiden mittareita. (9)
Kannabinoideihin ja stressihäiriön oireisiin liittyvää tutkimusta luettaessa on tärkeää erottaa eri aineet ja valmisteet toisistaan.
CBD, THC ja lääkekannabis eivät tarkoita samaa asiaa
Kannabinoideja ja PTSD:tä koskevaa tutkimusta luettaessa eri aineet ja valmisteet on tärkeää erottaa toisistaan.
Lääkekannabis ja erilaiset kannabinoidilääkkeet voivat puolestaan sisältää CBD:tä, THC:tä, niiden yhdistelmiä tai synteettisiä kannabinoideja.
Siksi esimerkiksi nabilonia tai THC:tä sisältävää lääkekannabista koskevan PTSD-tutkimuksen tuloksia ei voida suoraan liittää CBD:hen. Vuoden 2026 katsauksessa mukana olleet tutkimukset käsittelivät useita erilaisia kannabinoidivalmisteita, joten koko tutkimuskentän tuloksia ei myöskään pidä tulkita CBD:n vaikutuksiksi. (9)
Myös CBD-valmisteiden välillä voi olla merkittäviä eroja. Tutkimuksessa käytetty standardoitu tutkimusvalmiste ja tutkimuksessa käytetyt annokset eivät ole automaattisesti verrattavissa kaupallisiin CBD:tä sisältäviin tuotteisiin. (6–8)
Voiko CBD:tä tällä hetkellä pitää tehokkaana PTSD:n hoitona?
Nykyisen tutkimusnäytön perusteella ei.
CBD:tä on tutkittu PTSD:n ja traumaan liittyvien reaktioiden yhteydessä, ja tutkimukselle on biologisesti kiinnostavia lähtökohtia. Kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole tähän mennessä saatu riittävää ja johdonmukaista näyttöä siitä, että CBD olisi tehokas hoitomuoto PTSD-oireisiin. (6–9)
Vuonna 2026 julkaistun laajan tutkimuskatsauksen perusteella nykyinen satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista saatu näyttö ei tue kannabinoidien kliinistä käyttöä PTSD:n hoidossa. (9)
Suomessa PTSD:n näyttöön perustuvan hoidon lähtökohtana ovat tällä hetkellä psykoterapeuttiset hoidot ja tietyissä tilanteissa lääkehoito. (1)
Entä jos epäilee itsellään PTSD:tä?
Traumaattisen tapahtuman jälkeen erilaiset stressireaktiot ovat tavallisia, eikä kaikki traumaan liittyvä oireilu tarkoita PTSD:tä. (1,2)
Jos oireet jatkuvat, vaikeutuvat tai haittaavat merkittävästi esimerkiksi unta, ihmissuhteita, opiskelua tai työkykyä, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.
Käypä hoito -suosituksen mukaan pitkittyneesti oireilevat tulee tutkia asianmukaisesti ja ohjata tarvittaessa hoitoon. (1)
Usein kysytyt kysymykset CBD:stä ja PTSD:stä
Auttaako CBD PTSD:hen?
Nykyisen tutkimusnäytön perusteella CBD:n ei ole osoitettu olevan tehokas PTSD:n hoito. CBD:tä on tutkittu PTSD:n yhteydessä, mutta kontrolloitujen kliinisten tutkimusten tulokset ovat toistaiseksi riittämättömiä osoittamaan hoitovaikutusta. (6–9)
Onko CBD:tä tutkittu PTSD:n yhteydessä?
Kyllä. CBD:tä on tutkittu muun muassa traumamuistojen mieleen palauttamisen, traumaan liittyvien stressireaktioiden ja PTSD-oireiden yhteydessä. Tutkimukset ovat kuitenkin olleet pääosin pieniä, eikä niiden perusteella ole voitu vahvistaa CBD:n kliinistä tehoa PTSD:n hoidossa. (5–9)
Miksi CBD:tä tutkitaan traumaperäisessä stressihäiriössä?
Yksi tutkimuksen lähtökohdista on endokannabinoidijärjestelmän yhteys stressireaktioihin, pelko-oppimiseen ja muistiprosesseihin. Näiden mekanismien vuoksi kannabinoidijärjestelmä ja CBD ovat kiinnostaneet tutkijoita PTSD:n yhteydessä. (3,4)
Biologisesti kiinnostava mekanismi ei kuitenkaan itsessään osoita kliinistä hoitovaikutusta.
Mitä uusimmat tutkimukset sanovat CBD:stä ja PTSD:stä?
Vuonna 2026 julkaistussa 26 tutkimuksen katsauksessa satunnaistettujen tutkimusten näyttö arvioitiin riittämättömäksi kannabinoidien kliinisen käytön tukemiseksi PTSD:n hoidossa. (9)
Myös vuonna 2026 julkaistussa pienessä CBD:n lumekontrolloidussa tutkimuksessa CBD ei ollut lumetta tehokkaampi PTSD-oireiden suhteen. (8)
Yhteenveto
CBD:n ja traumaperäisen stressihäiriön yhteyttä tutkitaan edelleen.
Nykyisestä tutkimuksesta voidaan nostaa esiin kolme keskeistä asiaa:
Tutkimukselle on biologisia perusteita. Endokannabinoidijärjestelmä liittyy stressireaktioihin, pelko-oppimiseen ja muistiprosesseihin, minkä vuoksi sitä on tutkittu PTSD:n yhteydessä. (3,4)
Varhaisissa ja havainnoivissa tutkimuksissa on saatu kiinnostavia havaintoja. Esimerkiksi pienessä vuoden 2019 tapaussarjassa havaittiin PTSD-oireiden vähenemistä tutkimuksen aikana, mutta tutkimusasetelman vuoksi vaikutusta ei voida osoittaa CBD:n aiheuttamaksi. (5)
Kontrolloidut kliiniset tutkimukset eivät tällä hetkellä osoita CBD:tä tehokkaaksi PTSD:n hoidoksi. CBD:n hyötyä ei ole vahvistettu satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, ja vuoden 2026 laaja tutkimuskatsaus pitää nykyistä näyttöä riittämättömänä kannabinoidien kliinisen käytön tueksi PTSD:ssä. (6–9)
CBD:n ja endokannabinoidijärjestelmän tutkiminen PTSD:n yhteydessä voi siis edelleen olla tieteellisesti perusteltua. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella CBD:tä ei kuitenkaan tule pitää näyttöön perustuvan PTSD-hoidon korvaajana.
Lähteet
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Päivitetty 30.6.2026. Viitattu 9.9.2026.
Terveyskirjasto. Traumaperäinen stressihäiriö. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 2026. Artikkelin tunnus dlk00526. Viitattu 9.9.2026.
Bassir Nia A., Bender R. & Harpaz-Rotem I. 2019. Endocannabinoid System Alterations in Posttraumatic Stress Disorder: A Review of Developmental and Accumulative Effects of Trauma.Chronic Stress. 3:2470547019864096. DOI: 10.1177/2470547019864096. PMID: 31660473. Viitattu 9.9.2026.
Berardi A., Schelling G. & Campolongo P. 2016. The endocannabinoid system and Post Traumatic Stress Disorder (PTSD): From preclinical findings to innovative therapeutic approaches in clinical settings.Pharmacological Research. 111:668–678. DOI: 10.1016/j.phrs.2016.07.024. PMID: 27456243. Viitattu 9.9.2026.
Elms L., Shannon S., Hughes S. & Lewis N. 2019. Cannabidiol in the Treatment of Post-Traumatic Stress Disorder: A Case Series.Journal of Alternative and Complementary Medicine. 25(4):392–397. DOI: 10.1089/acm.2018.0437. PMID: 30543451. Viitattu 9.9.2026.
Bolsoni L.M., Crippa J.A.S., Hallak J.E.C., Guimarães F.S. & Zuardi A.W. 2022. Effects of cannabidiol on symptoms induced by the recall of traumatic events in patients with posttraumatic stress disorder.Psychopharmacology. 239(5):1499–1507. DOI: 10.1007/s00213-021-06043-y. PMID: 35029706. Viitattu 9.9.2026.
Gournay L.R., Ferretti M.L., Nguyen A-M. ym. 2024. The effects of acute versus repeated cannabidiol administration on trauma-relevant emotional reactivity: A double-blind, randomized, placebo-controlled trial.Journal of Traumatic Stress. 37(6):946–958. DOI: 10.1002/jts.23072. PMID: 38959155. Viitattu 9.9.2026.
Bogenschutz M.P., Blessing E., Dgheim D. ym. 2026. Effects of cannabidiol in alcohol use disorder patients with and without co-occurring post-traumatic stress disorder: Tolerability but no evidence for efficacy in two randomized proof-of-concept trials.Alcohol, Clinical and Experimental Research. 50(1):e70212. DOI: 10.1111/acer.70212. PMID: 41312717. Viitattu 9.9.2026.
Aviram J., Belobrov R., Grinapol S. & Fruchter E. 2026. Efficacy, effectiveness and safety of medical cannabis in PTSD: a scoping review.Journal of Cannabis Research. 8:89. DOI: 10.1186/s42238-026-00451-7. PMID: 42210342. Viitattu 9.9.2026.
Artikkeli päivitetty 9.9.2026. Tutkimustieto voi muuttua uusien tutkimusten myötä.
PMS eli premenstruaalinen oireyhtymä voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita ennen kuukautisia. Tässä artikkelissa tutustumme PMS-oireisiin, endokannabinoidijärjestelmän yhteyteen naisen lisääntymisfysiologiassa sekä siihen, mitä CBD:n ja kuukautisiin liittyvien oireiden yhteydestä tällä hetkellä tutkimuksissa tiedetään.
Mikä on PMS?
PMS eli premenstruaalinen oireyhtymä on iso joukko erilaisia kuukautisiin ja kuukautisia edeltävään aikaan liittyviä oireita. Niihin kuuluu sekä fyysisiä että psyykkisiä tunnusmerkkejä, joiden voimakkuus vaihtelee huomaamattomasta aina elämää hankaloittaviin. Epämukavat tuntemukset alkavat 1-2 viikkoa ennen kuukautisia ja ne lievenee yleensä 4. vuotopäivään mennessä. Menstruoivista ihmisistä n. 20-30% kokee omaavansa elämään vaikuttavia PMS-oireita ja n. 5-10% kärsii erittäin vaikeasta oireilusta. Kuitenkin, arviolta yli 95% kaikista menstruoivista tuntee, että PMS on osa heidän elämää, kenties lievillä hyvin siedettävillä ja nopeasti ohi menevillä tuntemuksilla (1).
Kannabinoidit ja kannabinoidijärjestelmä
Endokannabinoidijärjestelmän ollessa taustavaikuttaja lähes kaikissa kehossa tapahtuvissa toiminnoissa, se on myös kuukautiskierron ja sen takana olevien kehon järjestelmien tasapainottaja. Endokannabinoideja on havaittu sekä aivoista niiltä alueilta, jotka säätelevät kuukautisiin ja lisääntymiseen liittyviä toimintoja että myös kohdusta, munasarjoista ja istukasta. (2, 3). Ulkoisten kannabinoidien, kuten CBD:n, vuorovaikutusta endokannabinoidijärjestelmän ja muiden elimistön signalointijärjestelmien kanssa tutkitaan edelleen.
PMS-oireiden kirjo on laaja
PMS-oireiden kirjo on laaja ja se saattaa vaihdella jopa kuukautiskiertojen välillä. Yleisimpiin PMS-oireisiin kuuluvat mm. erilaiset kiputilat, mielen epätasapaino, uneen liittyvät haasteet ja ihon oireilu. Erilaisia oireita on yli 150, joten on todennäköistä, että kaikki menstruoivat tuntevat näistä vähintään muutaman. Syitä oireille on varmasti useita, mutta mitään selkeää juurisyytä PMS:lle ei ole. Kahden hormonin, estrogeenin ja progesteronin pitoisuuksien vaihtelu on yleisin syy, jonka alle kaikki PMS-oireet niputetaan, mutta premenstruaalisen oireyhtymän voimakkuuteen ja esiintyvyyteen vaikuttaa myös kuukautisiin liittyvät uskomukset, kehon epätasapainotila, fyysiset ja/tai psyykkiset traumat jne..
CBD ja PMS-oireet tutkimuksen näkökulmasta
CBD ja PMS-oireiden välistä kliinistä tutkimusta on edelleen vähän. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin suun kautta käytetyn CBD-isolaatin yhteyttä kuukautisiin liittyviin oireisiin 33 osallistujalla. Osallistujat jaettiin kahteen eri CBD-annosta saaneeseen ryhmään, ja CBD:tä käytettiin oireiden alkaessa viiden päivän ajan kolmen kuukautiskierron aikana. (4)
Tutkimuksessa kuukautisiin liittyvien oireiden kokonaismäärä sekä ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, stressiä ja oireiden koettua voimakkuutta mittaavat tulokset vähenivät lähtötilanteeseen verrattuna molemmissa ryhmissä. Masennusta mittaavissa tuloksissa vastaavaa muutosta ei havaittu. Tutkimus oli kuitenkin avoin eikä siinä ollut lumeryhmää, joten tulosten perusteella ei voida varmuudella päätellä, johtuivatko havaitut muutokset CBD:stä. Tutkijat korostivatkin lumekontrolloitujen jatkotutkimusten tarvetta. (4)
CBD:n ja kuukautisiin liittyvien oireiden yhteyttä on tutkittu myös kliinisessä tutkimuksessa.
PMS, CBD ja akne
Kuukautiskierron hormonaaliset muutokset voivat näkyä myös ihossa ja talinerityksessä. CBD:n vaikutuksia ihmisen talirauhassolujen toimintaan on tutkittu laboratorio-olosuhteissa. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa CBD:n havaittiin vähentävän talintuotantoon liittyvää lipogeneesiä viljellyissä ihmisen talirauhassoluissa, sekä vaikuttavan tulehdusreaktioihin liittyviin signalointireitteihin. (5)
Kyseessä oli kuitenkin solu- ja ihokudokseen perustuva laboratoriotutkimus, eikä sen perusteella voida päätellä, että CBD-öljy hoitaisi aknea tai PMS:n yhteydessä esiintyviä iho-oireita ihmisillä. (5)
PMS, CBD ja kivun tuntemus
PMS:ään voi liittyä erilaisia kipuja, kuten päänsärkyä, alavatsan ja alaselän kipua sekä rintojen arkuutta. CBD:n ja kivun välistä yhteyttä on tutkittu erilaisissa prekliinisissä ja kliinisissä tutkimusasetelmissa, ja tutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi kivun käsittelyyn osallistuvia reseptori- ja signalointijärjestelmiä. (6)
CBD:tä koskeva kliininen kipututkimus on kuitenkin vaihtelevaa, eikä nykyisten lähteiden perusteella voida vielä päätellä, että CBD-öljy lievittäisi PMS:ään liittyviä kipuja. (6,7)
PMS, CBD ja mieliala
PMS:ään voi liittyä mielialan vaihtelua, ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja alakuloisuutta. CBD:n yhteyttä ahdistuneisuuteen ja mielialaan on tutkittu sekä prekliinisissä että ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa serotonergiseen signalointiin ja 5-HT1A-reseptoriin liittyviä mekanismeja. (8,9)
Ahdistuneisuutta koskevissa tutkimuksissa on saatu joitakin myönteisiä havaintoja, mutta tutkimusasetelmat, annokset ja tutkittavat ryhmät vaihtelevat. Näistä tutkimuksista ei voida suoraan päätellä, että CBD lievittäisi PMS:ään liittyviä mielialaoireita. (8,9)
Vuoden 2024 kuukautisoireita koskevassa tutkimuksessa ahdistuneisuus ja ärtyneisyys vähenivät CBD:n käyttöjaksojen aikana lähtötilanteeseen verrattuna, mutta lumeryhmän puuttuminen estää varman syy-seurauspäätelmän. (4)
PMS, CBD ja uni
PMS:ään voi liittyä muutoksia unen määrässä ja laadussa, kuten unettomuutta, yöllistä heräilyä tai tavallista suurempaa unentarvetta. Endokannabinoidijärjestelmällä on yhteyksiä unen ja vuorokausirytmin säätelyyn, ja myös CBD:n vaikutuksia uneen on tutkittu. CBD:tä koskevien unitutkimusten tulokset ovat kuitenkin vaihtelevia, eikä nykyisen tutkimustiedon perusteella voida päätellä CBD:n parantavan PMS:ään liittyviä uniongelmia.
Lopuksi
PMS-oireet voivat vaihdella huomattavasti sekä ihmisestä toiseen että eri kuukautiskiertojen välillä. Endokannabinoidijärjestelmän yhteyttä naisen lisääntymisfysiologiaan tunnetaan jo melko hyvin, mutta ulkoisten kannabinoidien merkityksestä PMS-oireisiin tarvitaan edelleen lisää tutkimusta. (2,3)
Vuonna 2024 julkaistussa ensimmäisiin aihetta suoraan tarkastelleisiin tutkimuksiin kuuluvassa tutkimuksessa CBD:n käytön aikana havaittiin muutoksia useissa kuukautisiin liittyvissä oireissa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lumeryhmää, joten tuloksia voidaan pitää vasta alustavina. (4) Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy lievittäisi tai hoitaisi PMS-oireita.
Ferretti, M. L., Stanley, T. B., Peters, E. N., Bonn-Miller, M. O. & Irons, J. G. 2024. Examination of the Effects of Cannabidiol on Menstrual-Related Symptoms. Experimental and Clinical Psychopharmacology 32(6), 745–755. https://doi.org/10.1037/pha0000709. Viitattu 17.09.2026
Cannabidiol exerts sebostatic and anti-inflammatory effects on human sebocytes. 2014. Olah A., Toth B., Borbiro I., Sugawara K., Szöllösi A., Czifra G., Pal B., Ambrus L., Kloepper J., Camera E., Ludovici M., Picardo M., Voets T., Zouboulis C., Paus R., Biro T.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4151231/. Viitattu 13.03.2026
Cannabidiol as a Potential Treatment for Anxiety and Mood Disorders: Molecular Targets and Epigenetic Insights from Preclinical Research. 2021. Melas P., Schrema M., Fratta W., Cifani C., Fadda P. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7917759/. Viitattu 13.03.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 17.09.2026
Fibromyalgia termi tulee sanoista “fibro” joka viittaa sidekudoksiin ja “myalgia”, joka kuvaa lihaskipua. Fibromyalgia on keskushermostoon liittyvä yleinen sairaus ja siitä kärsivät noin viisi prosenttia ihmisistä (1). Tässä artikkelissa tarkastellaan CBD:n ja fibromyalgian yhteyttä sekä aiheesta tehtyä tutkimusta.
Mikä on fibromyalgia?
Fibromyalgia aiheuttaa kroonista uupumusta, muistihäiriöitä, sekä kipua liikunta- ja tukielimistössä ilman, että tapaukseen liittyy selkeästi jokin tulehdus, vaurio tai vamma. Oireisiin liittyy yleensä sellainen heikkolaatuinen uni, joka ei palauta tarpeeksi ja johtaa uupumukseen. (1)
Fibromyalgiaa sairastavat eniten vanhemmat ja keski-ikäiset naiset. Lasten ja nuorten keskuudessa sitä esiintyy vain harvoin (2).
Fibromyalgian syyt
Fibromyalgian syytä ei vielä täysin tunneta, mutta sen arvellaan liittyvän autonomisen hermoston epätasapainotilaan ja hermostoperäiseen kivun säätelyhäiriöön (1).
Sen lisäksi on viitteitä siitä, että fibromyalgia voisi johtua ainakin osittain pitkittyneen stressin aiheuttamasta ahdistuksesta ja mielialan laskemisesta. Tällainen toistuva stressi voi johtua useasta eri syystä ja se voi liittyä kiireeseen, ihmissuhteisiin, rahahuoliin, työhön, työttyömyyteen tai esimerkiksi liikenteen meluun. (2)
Sairaudesta kärsivillä on huomattu olevan myös vastaavia muutoksia hormonitasapainossa kuin kroonisesta stressitilasta kärsivillä ihmisillä. On vielä epäselvää johtuuko kroonistunut stressi suoraan fibromyalgiasta vai sen aiheuttamista muista oireista. Jostain syystä sairaus ilmenee useimmiten vasta keski-iän jälkeen. (2)
Fibromyalginen ilmentymiseen liitetää useita eri tekijöitä kuten jokin vamma, tapaturma tai infektio, jotka voivat saada aikaan keskushermostoon liittyvää herkistymistä. Toisinaan paikallinen kiputila saattaa muodostua kipuherkkyydeksi asti. Taustalla on yleensä muitakin erilaisia sairauksia, joka tekee sairauden määritelmästä haastavaa. Esimerkiksi nivelreumassa esiintyvät oireet saattavat muistuttaa läheisesti fibromyalgian oireita. Fibromyalgian muita yleisiä oireita voivat olla psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat, sekä yliliikkuvat nivelet. (2)
Useiden tutkimusten perusteella kannabinoidien puutostilat sisäisessä kannabinoidijärjestelmässä saattavat liittyä fibromyalgia puhkeamiseen (3).
Tietyt kipupisteet ovat kohtia kehossa, joista painamalla syntyy voimakasta kipua, johon yleensä vain fibromyalgiaa sairastavat reagoivat.
Fibromyalgia ja kipupisteet
Fibromyalgiaan liittyy usein laaja-alaista kipua ja kosketusarkuutta eri puolilla kehoa. Aiemmin diagnoosin tukena käytettiin niin sanottuja kipu- eli aristuspisteitä. Vuoden 1990 luokittelukriteereissä fibromyalgiaan yhdistettiin vähintään 11 aristavaa pistettä 18 ennalta määritellystä kohdasta.
Nykyisessä diagnostiikassa tietyn kipupistemäärän löytymistä ei kuitenkaan enää edellytetä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota laaja-alaisen kivun lisäksi oireiden kokonaisuuteen, kuten uupumukseen, virkistämättömään uneen ja kognitiivisiin oireisiin sekä oireiden kestoon. Myös muut mahdolliset oireita selittävät syyt huomioidaan osana lääkärin tekemää kokonaisarviota.
Kipupisteitä voi siis edelleen esiintyä fibromyalgiassa, mutta niiden puuttuminen tai vähäinen määrä ei yksin sulje fibromyalgiaa pois.
Fibromyalgian oireet
Fibromyalgia on arkielämää haastava sairaus, jonka oireisiin kuuluu mm. jatkuvaa lihaskipua ja särkyä sidekudoksissa, sekä monenlaisia psyykkisiä ja neurologisia oireita. Näiden oireiden lisäksi on yleistä, että fibromyalgiaa sairastavat nukkuvat usein huonosti ja kärsivät uupumuksesta, väsymyksestä, voimattomuudesta, puutumisesta ja turvotuksesta nivelissä. Kun elimistö ei saa tarvittavaa lepoa yön aikana, niin uupumus jatkuu heti herättyään ja se saa arjen tuntumaan raskaalta. Erityisesti psyykkinen paine saattaa lisätä väsymystä. Oireet vaihtelevat tapauskohtaisesti. (2)
Fibromyalgiaan liitettyä kipua kuvataan viiltäväksi, polttavaksi ja kolottavaksi. Oireisiin voi kuulua myös päänsärky, sekä kipuja virtsaelimissä ja vatsan alueella. Tutkimusten perusteella henkisen stressin ja sosiaalisten paineiden lisäksi kylmyys, kosteus ja veto voivat lisätä oireita. Lämmin ilma ja erityisesti saunominen saattaa helpottaa kipua väliaikaisesti, mutta asialla on kääntöpuolensa, sillä kiputilat saattavat mennä pahemmaksi saunomisen jälkeen. (2)
Syvässä unessa erittyy kasvuhormonia, joka vahvistaa kudoksia. Ilman syvää unta tätä kasvuhormonia ei saada ja siksi fibromyalgiapotilailla on havaittu normaalia alhaisemmat kasvuhormonitasot. Häiriöt hormonierityksessä voivat lisätä erilaisten kiputilojen kokemista. Tutkimuksissa, joissa koehenkilöiden unta on häiritty on heidän huomattu saavan fibromyalgiaan kuuluvia oireita (2). Syvällä unella on myös tärkeä rooli tarvittavan levon saamisessa ja päivittäisessä jaksamisessa.
CBD-öljy ja fibromyalgia tutkimuksen näkökulmasta
Kannabista ja erilaisia kannabinoidivalmisteita on tutkittu pitkään kroonisen kivun yhteydessä. Vanhemmissa katsauksissa osassa tutkimuksista havaittiin muutoksia kivun voimakkuudessa, unessa ja muissa oireissa. Tutkimukset käsittelivät kuitenkin useita erilaisia kiputiloja ja valmisteita, joista monet sisälsivät THC:tä tai muita kannabinoideja. Niiden perusteella ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä CBD:n vaikutuksesta fibromyalgiaan. (5,6)
Fibromyalgiaa koskeva kannabinoiditutkimus on muutenkin ollut melko vähäistä. Vuoden 2020 katsauksessa todettiin, että havainnoivissa tutkimuksissa ja pienissä kliinisissä tutkimuksissa oli saatu joitakin kiinnostavia tuloksia, mutta tutkimusten vähäinen määrä, erilaiset valmisteet ja menetelmälliset rajoitteet vaikeuttivat johtopäätösten tekemistä. (6)
Vuonna 2026 julkaistussa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa CBD:tä tutkittiin suoraan 200 fibromyalgiaa sairastavalla henkilöllä. Osallistujat saivat 24 viikon ajan joko 50 mg kasviperäistä CBD:tä päivässä tai lumelääkettä. Kipu väheni tutkimuksen aikana molemmissa ryhmissä, mutta väheneminen oli suurempaa lumeryhmässä. Tutkijat päättelivät, etteivät tulokset tukeneet 50 mg päivittäisen CBD-annoksen käyttöä fibromyalgiakivun lievittämiseen. (8)
Kannabinoideista saatava tutkimustieto ei kuitenkaan ole täysin yhtenäistä. Vuonna 2026 julkaistussa pienessä, 24 osallistujan pilottitutkimuksessa tutkittiin 1:1-suhteessa THC:tä ja CBD:tä sisältävää lääkekannabisöljyä. Tutkimuksessa havaittiin alustavia eroja kivussa, unen laadussa ja fibromyalgian kokonaisvaikutusta mittaavissa tuloksissa valmisteen hyväksi, mutta tutkimus oli pieni ja tulokset vaativat vahvistamista suuremmissa tutkimuksissa. Koska valmiste sisälsi yhtä paljon THC:tä ja CBD:tä, tuloksia ei voida pitää näyttönä CBD itsenäisestä vaikutuksesta. (9)
Nykyinen tutkimustieto ei siten osoita, että CBD tai CBD-öljy lievittäisi fibromyalgian kipua, unihäiriöitä tai muita oireita. Kannabinoideja ja endokannabinoidijärjestelmää koskeva tutkimus fibromyalgian yhteydessä kuitenkin jatkuu. (6,8,9)
Fibromyalgian hoidossa liikuntamuodoiksi suositellaan mm. vesiliikuntaa, pyöräilyä ja tanssia. Positiivisia tuloksia on saatu erityisesti sauvakävelystä ja pilatesharjoituksista.
Fibromyalgian hoito
Fibromyalgian oireiden hoitoa voidaan helpotta, jos sairaus voidaan diagnosoida heti alkuvaiheessa. Kun tiedetään syy pitkäkestoisten oireiden taustalla on sen hoitoon keskittyminen helpompaa kun ylimääräisiä tutkimuksia ei enää tarvita. (2)
Sairauden syyt ja oireiden voimakkuus vaihtelevat fibormyalgiaa sairastavilla ihmisillä. Vielä ei ole tiedossa mitään yhtä ja jokaiselle sopivaa hoitomuotoa sen hoitoon. Psyaktrin hoitoa suositellaan aina mikäli sairauteen liittyy myös masennusta, voimakasta uupumista tai joku muu psyykkinen oire. (2)
Liikunnan uskotaan vahvistavan kehon omia kivun lievittämiseen liittyviä toimintoja. Liikuntamuotoja joita suositellaan on vesiliikkuminen, käveleminen, pyöräileminen, hiihtäminen ja tanssiminen. Positiivisia tuloksia on saatu mm. sauvakävelystä ja pilatesharjoituksista. (2)
Fibromyalgiasta kärsivien on myös mahdollista osallistua kuntoutuskurssille, joka on tarkoitettu rohkaisemaan harjoittelua, hoitoa ja vähentämään sairauteen liittyvää uupumusta yhdessä ryhmien kanssa. Hoitoon kuuluu mm. kehon helliminen johon kuuluu hierontaa, kylpyjä ja keskusteluja. Toisinaan hoidoissa käytetään myös kylmähoitoa kuten avantoa.
Lääkkeet fibromyalgian oireiden hoidossa
Varsinaisia lääkkeitä fibromyalgian hoitoon ei ole kehitetty. Usein ensisijaisesti kokeillaan unta ja mielialaa parantavia lääkeaineita. Haittavaikutusten minimoimiseksi lääkehoito suositellaan aloitettavaksi mahdollisimman pienellä annostuksella. Joissain masennuksen hoitoon tarkoitetuissa lääkeaineissa (kuten duloksetiini ja milnasipraani) on havaittu olevan fibromyalgian oireita lieventäviä vaikutuksia. Jotkut saavat apua myös perinteisemmästä parasetamolista, mutta tulehduskipulääkkeistä voi olla enempi haittoja kuin apua. Vaikeimmissa kiputapauksissa käytetään hermokipujen hoitoon tarkoitettuja lääkeaineita kuten gapapentiinia (Gabrion) ja pregabaliinia (Lyrica). (2)
Vaikka fibromyalgiaa ei osata vielä täysin parantaa, niin sopivan lääkityksen löydyttyä voidaan lievittää mm. kipuun ja uupumukseen liittyviä oireita merkittävästi. Lääkkeistä ei ole kuitenkaan kaikille apua ja niiden haitallisten sivuvaikutusten takia kannattaa mahdollinen lääkekuuri aloittaa matalilla annostuksilla. Koska sairaus ei johdu tulehduksesta, niin siksi myöskään perinteiset tulehduskipulääkkeet eivät siihen auta. Sen lisäksi vahvoista odioidipohjaisista kipulääkkeistä on yleensä vain haittavaikutuksia. (6)
Usein fibromyalgiapotilaiden hoitoon määrätään masennuskipulääkkeitä, hermokipulääkkeitä ja SNRI-lääkkeitä. Lääkityksellä pyritään vähentämään kipuja, univaikeuksia ja ahdistusta. Toisinaan eri lääkkeitä käytetään samaan aikaan, mutta siitä huolimatta ne eivät välttämättä tuo tarvittavaa helpotusta oireisiin. Vaikka parasetamolia käytetään yleisesti kivunhoidossa, niin fibromyalgian hoitoon siitä ei ole saatu todisteita. (6)
10 faktaa fibromyalgiaan liittyen
Fibromyalgiaa esiintyy noin 2-8 prosentilla väestöstä.
Sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta oireita voidaan lievittää tai ne voivat jopa kaodota itsestään.
Aiheuttaa toiseksi eniten pitkäjaksoista kipua tuki- ja liikuntaelimisissä.
Krooninen kipuoireyhtymä johon liittyy vaihtelevaa kipua ja muita oireita.
Kivunsäätelyjärjestelmä muuttuu herkemmäksi ja tahdosta riippumattoman hermoston toiminnassa tapahtuu muutoksia.
Lääkeaineilla voidaan hoitaa lähinnä kipua ja uupumusta.
Perinnölliset tekijät vaikuttavat noin puolessa tapauksista.
Hoidoista olennaista on liikunnasta, unenlaadusta ja henkisen hyvivoinnin ylläpitämisestä.
Sairautta ei voida todeta laboratoriossa.
Lapsilla fibromyalgiaa ei juurikaan esiinny. (6)
CBD ja muiden kannabinoidien yhteyttä fibromyalgiaan on tutkittu, mutta eri kannabinoideista ja valmisteista saadut tutkimustulokset eivät ole suoraan verrattavissa keskenään.
Fibromyalgia ja ruokavalio
Mitään yksiselitteistä näyttöä ruokavalion vaikutuksesta fibromyalgian hoitamisessa ei ole. Ravinnosta saatu apu on aina tapauskohtaista. Yleisiä suosituksia fibromyalgiaan on kiinnittää huomiota erityisesti hivenaineiden ja vitamiinien kuten D-vitamiinin riittävään saantiin. (6)
Toiset fibromyalgikot välttävät ruokaineita kuten alkoholia, punaista lihaa, sokeria ja gluteenia. Tietyistä ruokaineista pidättäytyminen helpottaa toisilla oireita ja toisilla taas ei. Jokaisen onkin tärkeää löytää itselleen sopiva ruokavalio ja ruokarytmit. Ennen kaikkea ruokailuun liittyvää stressaamista olisi hyvä pyrkiä välttämään, jotta elimistö voi löytää optimaalisen tasapainon. (6)
Lopuksi
Kokemusten perusteella terveet elämäntavat, rittävä liikunta, lepo ja sopiva ruokavalio voivat helpottaa sairauden kanssa elämistä kummasti. Positiivisia kokemuksia on saatu myös ryhmäkursseilta, joissa omista kokemuksista voi jutella ja vertaistukea saatavilla.
Fibromyalgia on monimuotoinen krooninen kipuoireyhtymä, jonka hoidossa korostuvat yksilöllisesti suunnitellut lääkkeettömät ja tarvittaessa lääkkeelliset hoitokeinot.
Kannabista ja kannabinoideja on tutkittu fibromyalgian yhteydessä, mutta käytetyt valmisteet ja tutkimustulokset vaihtelevat huomattavasti. Vuoden 2026 laajassa lumekontrolloidussa tutkimuksessa pelkkä CBD ei vähentänyt fibromyalgiakipua lumetta paremmin, kun taas pienessä THC:tä ja CBD:tä sisältäneessä pilottitutkimuksessa havaittiin joitakin alustavia myönteisiä tuloksia. Näiden perusteella ei voida päätellä CBD-öljyn lievittävän fibromyalgian oireita. (8,9)
Rasmussen, M. U., Christensen, R., Wæhrens, E. E., Henriksen, M., Duhn, P. H., Bliddal, H. & Amris, K. 2026. Cannabidiol versus placebo in patients with fibromyalgia: a randomised, double-blind, placebo-controlled, parallel-group, single-centre trial. Annals of the Rheumatic Diseases 85(3), 566–574. https://doi.org/10.1016/j.ard.2025.07.008. Viitattu 17.09.2026
Kurlyandchik, I., Tiralongo, E., Lauche, R., Tracey, G., Ng, J. & Schloss, J. 2026. Feasibility, Safety and Preliminary Efficacy of 1:1 THC:CBD Cannabis Oil for Fibromyalgia Symptoms: Results From a Randomised, Double-Blind, Placebo-Controlled Pilot Trial. Pain Research and Management 2026(1), e7311235. https://doi.org/10.1155/prm/7311235. Viitattu 17.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Viimeksi tarkistettu: 17.09.2026
Tässä artikkelissa tarkastelemme endokannabinoidijärjestelmän merkitystä raskauden ja imetyksen aikana sekä sitä, mitä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään CBD-altistuksesta raskauden ja imetyksen yhteydessä.
Raskauden ja imetyksen aika on hyvin erityistä
Raskauden ja imetyksen aikana nainen ei ole vastuussa vain omasta kehosta ja terveydestä vaan myös pienen ihmisen kasvusta ja kehityksestä. Raskauden aikana vauvaa jossain määrin suojaa istukka, jonka tarkoitus on välittää sikiölle happea ja ravintoaineita sekä osallistua aineenvaihduntatuotteiden poistoon. Vaikka istukka on tehokas suodatin, se ei estä kaikkien ulkoisten aineiden pääsyä sikiöön. Eläinkokeissa on havaittu, että CBD kulkeutuu istukan läpi myös vauvan elimistöön. CBD:n turvallisuudesta raskauden aikana ei ole riittävästi tietoa, minkä vuoksi käyttöä ei suositella.
Raskauteen ja imetykseen voi valmistautua
Raskauden aikaiseen hyvinvointiin, lempeään synnytykseen ja onnistuvaan imetykseen voi ja kannattaa valmistautua etukäteen.
Raskauden aikana mielen hyvinvointi, kehonhuolto ja laadukas ravinto saavat täysin uuden merkityksen ja niihin kannattaa panostaa. Raskausaika voi olla tunteiden vuoristorataa ja jatkuvaa oksentelua synnytykseen asti. Se on ehkä voimakasta hiljentymisen aikaa ja syvää itsetutkiskelua. Se on kenties myös uuden elämäntilanteen vastaanottamista ja todennäköisesti sekalainen soppa tätä kaikkea.
Synnytykseen valmistautuminen voi olla haasteellista, koska jokainen synnytys kulkee omalla tavallaan, eikä ennakolta voi määrittää oikeastaan mitään. Parasta on vahvistaa omaa kehoyhteyttä ja luottamusta siihen, että naisen keho on luotu synnyttämään. Keho osaa toimia oikein yhdessä vauvan kanssa, kun syntymälle antaa rauhaa, aikaa ja vapauden kulkea sen omalla painollaan. Synnytys ja syntymä on voimakas tapahtuma sekä äidille, vauvalle että koko perheelle ja siihen tulisi suhtautua syvällä kunnioituksella ja vanhempien aidolla kohtaamisella.
Imetystä voidaan tukea hyvällä ohjauksella, ihokontaktilla ja tiheällä imetyksellä, mutta imetyksen onnistumiseen vaikuttavat monet yksilölliset tekijät ja vauvan kasvua on tärkeää seurata. Maidontuotannon käynnistää hormonit ja epäonnistuneen imetyksen taustalla on usein stressi ja vajavainen imetyksen tuki. Imetysohjauksen taustalla on vielä harmillisen usein kiire ja vauvan painonnousun liiallinen tarkkailu, jolloin imetys saattaa aiheuttaa turhautumista ja pelkoa sen onnistumisesta. Onneksi sosiaalisessa mediassa ja internetissä on valtavasti tietoa onnistuneen imetystaipaleen tueksi, ja usealla paikkakunnalla on mahdollista saada kasvotusten vapaaehtoisten apua imetykseen liittyviin ongelmiin.
Huolimatta siitä, että endokannabinoidijärjestelmä on osallinen raskausajan prosesseissa, CBD:n käyttö raskauden aikana ei ole suositeltavaa.
Endokannabinoidijärjestelmä raskaudessa
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu useiden fysiologisten toimintojen säätelyyn. Vaikka kehon eri järjestelmät toimivat itsenäisesti, on endokannabinoidijärjestelmällä merkittävä rooli niiden tasapainottajana ja ylimpänä tarkkailijana.
Endokannabinoidijärjestelmä on osallinen useisiin eri toimintoihin raskauden aikana. Sillä on rooli raskauden mahdollistajana ja se on mukana mm. hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisessä ja istukan kehityksessä. (1) Endokannabinoidijärjestelmän on tutkimuksissa yhdistetty kohdun vastaanottavuuteen, istukan kehitykseen ja alkion varhaiseen kehitykseen. (1,2) Endokannabinoidijärjestelmä on mukana myös kuukautiskiertoon liittyvissä toiminnoissa.
Kannabinoidireseptorit
Endokannabinoidijärjestelmän omia reseptoreita on kaksi, CB1 ja CB2 reseptorit. Lisääntymiselimistössä esiintyy yleisesti ottaen enemmän CB2-reseptoria, mutta niitä molempia on havaittu sekä istukassa että munasarjoissa. CB1-reseptorilla vaikuttaa olevan merkitystä raskauden normaaliin kestoon. (1,2)
Endokannabinoidit raskaudessa
Endokannabinoidijärjestelmään kuuluu kaksi luontaista, kehon sisäsyntyistä kannabinoidia. Anandamidilla (AEA) ja 2-arakinoyyliglyserolilla (2-AG) on omat tärkeät tehtävät raskauden aikana aina hedelmöittymisestä synnytykseen saakka. Anandamiditasojen on havaittu olevan alkuraskauden aikana korkeammat kuin toisella ja viimeisellä kolmanneksella, jolloin ne laskevat kunnes nousevat voimakkaasti taas juuri ennen synnytyksen alkamista. Tämän tapahtuman varsinaista merkitystä ei vielä tiedetä, mutta se on havaittu sekä ihmis- että eläinkokein. Anandamidia pidetään tärkeänä alkion ja kohdun välisessä vuorovaikutuksessa. (1)
Endokannabinoidit äidinmaidossa
Rintamaito sisältää runsaasti rasvoja ja rasvahappoja, joilla on tärkeä merkitys vauvan kasvulle ja kehitykselle. Osa samoista rasvahapoista toimii myös endokannabinoidien muodostumisen lähtöaineina.
Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin endokannabinoidien pitoisuuksia 36 imettävän äidin rintamaidossa. 2-AG:tä havaittiin mitattavia määriä, ja sen pitoisuuden havaittiin vaihtelevan muun muassa vuorokaudenajan ja äidin painoindeksin mukaan. Anandamidi eli AEA jäi tässä tutkimuksessa mittausrajan alapuolelle. (3)
Rintamaidon endokannabinoidien tarkkaa fysiologista merkitystä ei vielä tunneta. Eläintutkimuksissa endokannabinoidijärjestelmä ja erityisesti CB1-reseptori on yhdistetty vastasyntyneen imemiseen ja varhaiseen ravinnonsaantiin, mutta havaintojen merkitystä ihmisillä tutkitaan edelleen. (3)
Rintamaidossa on havaittu endokannabinoidijärjestelmään liittyviä yhdisteitä, kuten 2-AG:tä. Niiden tarkkaa merkitystä vauvan kehitykselle tutkitaan edelleen.
CBD-öljyn käyttö raskauden aikana
CBD:n turvallisuudesta raskauden aikana ei ole riittävästi ihmisillä tehtyä tutkimusta, minkä vuoksi sen käyttöä ei suositella. Endokannabinoidijärjestelmän tärkeä rooli raskauden eri vaiheissa ei myöskään tarkoita, että ulkoisten kannabinoidien käyttö olisi raskauden aikana hyödyllistä tai turvallista. (1,2)
CBD:n on tutkimuksissa havaittu kulkeutuvan istukkaan ja myös sen läpi. Vuonna 2023 ihmisen istukoilla tehdyssä ex vivo -tutkimuksessa CBD:tä kertyi istukkakudokseen ja sitä havaittiin myös sikiön puoleisessa verenkierrossa. Tutkimus ei kuitenkaan selvittänyt CBD:n vaikutuksia kehittyvään sikiöön. (5)
Eläintutkimuksissa raskaudenaikaiseen CBD-altistukseen on yhdistetty lisääntymisjärjestelmän kehitykseen sekä neurokehitykseen liittyviä haitallisia muutoksia. Ihmisillä tehtyä tutkimusta on edelleen liian vähän turvallisen annoksen määrittämiseksi. Kannabiksen käyttöä koskevissa väestötutkimuksissa on puolestaan havaittu yhteyksiä esimerkiksi ennenaikaiseen synnytykseen ja alhaiseen syntymäpainoon, mutta näitä havaintoja ei voida suoraan siirtää puhtaan CBD:n vaikutuksiksi, koska kannabis sisältää myös THC:tä ja muita yhdisteitä.
EFSA arvioi vuonna 2026, ettei CBD:n turvallisuutta voida nykyisen tutkimustiedon perusteella vahvistaa raskaana oleville. FDA suosittelee välttämään CBD:tä raskauden aikana. (6,7)
CBD-öljyn käyttö imetyksen aikana
CBD on rasvaliukoinen yhdiste ja sitä on havaittu joidenkin kannabistuotteita käyttäneiden äitien rintamaidossa. CBD:n vaikutuksista imetettävään lapseen tai maidontuotantoon ei kuitenkaan ole riittävästi julkaistua tutkimustietoa. (8)
Vauvan hermosto kehittyy voimakkaasti varhaislapsuudessa ja CBD-altistuksen pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, joten CBD:n käyttöä ei suositella myöskään imetyksen aikana. EFSA mukaan CBD:n turvallisuutta ei voida vahvistaa imettäville, ja FDA suosittelee välttämään CBD:tä imetyksen aikana. (6–8)
Yhteenvetona
Endokannabinoidijärjestelmällä on tärkeitä rooleja koko raskauden aikana ja myös rintamaidosta on havaittu endokannabinoideja.
CBD:tä käytetään laajasti, mutta sen turvallisuudesta raskauden ja imetyksen aikana ei ole riittävää näyttöä ja nykyisen tutkimustiedon perusteella sitä on syytä välttää. CBD:n yleiseen turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa annos, käyttötapa, muut lääkkeet ja tuotteen koostumus.
Datta P., Melkus M., Rewers-Felkins K., Patel D., Bateman T., Baker T. skeä Hale T.. 2021. Human Milk Endocannabinoid Levels as a Function of Obesity and Diurnal Rhythm. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Hale%20TW%5BAuthor%5D. Viitattu 14.01.2026.
Berman, E., Erenburg, N., Beloosesky, R., Eyal, S. & Kovo, M. 2023. Placental disposition of cannabidiol: An ex vivo perfusion study. Epilepsia 64(12), 3354–3364. https://doi.org/10.1111/epi.17778. Viitattu 18.09.2026
European Food Safety Authority (EFSA). 2026. Update of the statement on safety of cannabidiol as a novel food. EFSA Journal. Viitattu 18.09.2026
U.S. Food and Drug Administration (FDA). 2026. What You Should Know About Using Cannabis, Including CBD, When Pregnant or Breastfeeding. Viitattu 18.09.2026
Drugs and Lactation Database (LactMed®). 2025. Cannabidiol. National Institute of Child Health and Human Development, National Library of Medicine. Updated 15 May 2025. Viitattu 18.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 18.09.2026
Ientulehdus on varmasti yksi yleisimmistä terveyshaasteista kaikilla ihmisillä kaikkialla maailmassa. Ikenet tulehtuvat herkästi ja hoitamattomana sillä saattaa olla peruuttamattomat vaikutukset. Suun ja hampaiden terveyteen on onneksi helppo vaikuttaa itse ja tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä tutkimuksissa tiedetään CBD:n yhteydestä suun bakteereihin, ikenien tulehdusreaktioihin ja suun terveyteen.
Mikä ientulehdus on?
Gingiviitti eli ientulehdus on erittäin yleinen ja esiintyy toisinaan myös heillä, jotka huolehtii hammashygieniasta erittäin hyvin. Ientulehdus on seurausta hampaan pinnalle jäävästä plakista, joka ikeniä ärsyttäessään saa aikaan punoitusta ja verenvuotoa. (1,2)
Ientulehdus ei itsessään ole vaarallinen ja hoitamalla sen hyvin, se ei aiheuta mitään vakavampia oireita.
Ientulehdus oireet
Ientulehdus on helppo tunnistaa, sillä tulehtunut ien vuotaa verta hampaita harjatessa. Tulehdus voi olla paikallinen ja verta tulla vain yhden hampaan kohdalta, mutta ien voi olla vuotava myös koko hammasrivistön alueelta. Vuodon lisäksi ien on yleensä hieman punakka ja turvonnut, jonka lisäksi myös kosketusherkkyyttä voi ilmetä. (1,2)
Ientulehduksen hoito
Ientulehdus on ohimenevä vaiva ja paranee yleensä nopeasti itsestään hammashygieniaa tehostamalla. Hampaat tulisi harjata aamuin illoin, käyttää hammaslankaa ja mieluusti purskutella suu vedellä aina ruokailun päätteeksi.
Vuotavan ja punoittavan kohdan entistä huolellisempi puhdistus muutaman päivän ajan riittää yleensä rauhoittamaan tulehtuneen ikenen. (1,2)
Hoitamaton ientulehdus voi johtaa parodontiittiin, hampaiden kiinnityskudoksia tuhoavaan sairauteen.
Hyvä suuhygienia ja plakin säännöllinen poistaminen ovat tärkeimpiä keinoja ehkäistä ientulehdusta.
Hammassärky
Hampaisiin liittyy myös särkyä, joka johtuu yleisimmin hampaassa olevasta reiästä ja sen aiheuttamasta tulehduksesta, ientulehduksesta tai tulehduksesta hampaan juuressa. Hammassäryn syy kannattaa tietysti aina tarkistaa hammaslääkärillä.
Hampaiden hyvinvointia tukevat elintavat
Hampaiden hyvinvointi on pitkälti elintavoista riippuvainen. Päihteet, kahvi, ravinneköyhä ruoka ja huono hammashygienia aiheuttavat erilaisia haasteita suuhun ja niitä on myös suhteellisen helppo hoitaa muuttamalla elintapoja niiden osalta.
Hampaat kestävät noin kuusi happohyökkäystä päivittäin, joten säännölliset ruokailurytmit ovat erittäin tärkeät, kuten myös runsas, monipuolinen ruokavalio, joka sisältää hampaiden terveyttä tukevia ravinteita. Päihteet kuten tupakka ja huumeet lisäävät niin ikään haasteita hammaskalustoon siinä missä huolellinen puhdistaminen aamuin illoin niitä vähentää.
Endokannabinoidijärjestelmä ikenissä
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu useiden elimistön fysiologisten toimintojen säätelyyn, ja sen osia esiintyy myös suun ja ikenien kudoksissa.
Tutkimuksissa periodontaalikudoksesta on havaittu muun muassa CB1- ja CB2-kannabinoidireseptoreita sekä endokannabinoidijärjestelmään liittyviä yhdisteitä, kuten anandamidia ja 2-AG:tä. Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa CB1- ja CB2-reseptorien ilmentymisen havaittiin lisääntyvän paranevassa periodontaalikudoksessa. Myös anandamidin pitoisuudessa havaittiin muutoksia periodontaalikirurgian jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että endokannabinoidijärjestelmä saattaa osallistua periodontaalikudoksen paranemiseen. (3)
CBD ja ikenien hyvinvointi tutkimuksen näkökulmasta
CBD:n vaikutuksia suun bakteereihin ja ikenien tulehdusreaktioihin on tutkittu sekä laboratorio- ja eläinmalleissa että ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa.
Vuonna 2020 julkaistussa alustavassa laboratoriotutkimuksessa CBD:n ja useiden muiden kannabinoidien havaittiin vähentävän hammasplakista kasvatettujen bakteeripesäkkeiden määrää. Tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu CBD-hammastahnan vaikutusta ientulehdukseen ihmisillä, ja tutkijat korostivat tutkimuksen olevan alustava. (4)
Vuonna 2024 julkaistussa lumekontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa tarkasteltiin 1% CBD:tä sisältävän hammasgeelin ja hammastahnan vaikutuksia 90 periodontiittia sairastavalla henkilöllä. CBD-tuotteita käyttäneessä ryhmässä havaittiin 56 päivän jälkeen tilastollisesti merkitseviä parannuksia useissa ikenien tulehdusta ja verenvuotoa kuvaavissa mittareissa verrattuna CBD:tä sisältämättömään verrokkiryhmään. Samassa tutkimuksessa CBD:n havaittiin laboratoriokokeissa vaikuttavan myös periodontaalisairauksiin liittyvään Porphyromonas gingivalis -bakteeriin. (5)
Vuonna 2026 julkaistun systemaattisen katsauksen mukaan CBD:tä on saatu lupaavia tuloksia periodontaalisen tulehdusreaktion, suun biofilmien ja joidenkin suun bakteerien tutkimuksessa. Kliinistä tutkimustietoa on kuitenkin edelleen vähän, eikä vielä tiedetä riittävästi esimerkiksi tehokkaimmasta valmisteesta, pitoisuudesta tai pitkäaikaisesta käytöstä. (6)
Nykyinen tutkimus antaa siten perusteita CBD:n tutkimiselle suunhoitotuotteiden ainesosana, mutta tuloksista ei voida päätellä, että mikä tahansa CBD:tä sisältävä hammastahna tai muu CBD-tuote hoitaisi ientulehdusta tai parodontiittia
Yhteenveto
Vaikka ientulehdus on nopeasti ohimenevä vaiva, ne etenkin uusiutuessa ja pitkittyessä voivat aiheuttaa jopa peruuttamatonta vahinkoa. Ientulehduksen tärkein ehkäisy- ja hoitokeino on plakin huolellinen poistaminen säännöllisellä hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella. Pitkittyvä tai toistuva ientulehdus kannattaa arvioida suun terveydenhuollossa. (1,2)
CBD :nvaikutuksia suun bakteereihin, biofilmeihin ja ikenien tulehdusreaktioihin on tutkittu laboratorio- ja eläintutkimuksissa sekä ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa. Vuonna 2024 julkaistussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa CBD:tä sisältävien suunhoitotuotteiden yhteydessä havaittiin parannuksia joissakin ikenien terveyttä kuvaavissa mittareissa. Tutkimustietoa on kuitenkin vielä rajallisesti, eikä nykyisten tutkimusten perusteella voida päätellä, että CBD tai mikä tahansa CBD:tä sisältävä suunhoitotuote hoitaisi ientulehdusta. (4–6)
Stahl V. ja Vasudevan K.. 2020. Comparison of Efficacy of Cannabinoids versus Commercial Oral Care Products in Reducing Bacterial Content from Dental Plaque: A Preliminary Observation. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6991146/. Viitattu 21.11.2025.
Jirasek, P., Jusku, A., Frankova, J. et al. 2024. Phytocannabinoids and gingival inflammation: Preclinical findings and a placebo-controlled double-blind randomized clinical trial with cannabidiol. Journal of Periodontal Research 59(3), 468–479. https://doi.org/10.1111/jre.13234. Viitattu 21.09.2026
Ștefănescu, R., Tero-Vescan, A., Vari, et al. 2026. Cannabidiol in Periodontal Therapy—Is There Hope or Just a Bias? A Systematic Review. Biomedicines 14(5), 1163. https://doi.org/10.3390/biomedicines14051163. Viitattu 21.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 21.09.2026
Keliakia on autoimmuunisairaus, jonka puhkeamiseen vaaditaan yleensä tietty perinnöllinen alttius ja herkistyminen gluteenille. Sen esiintyminen on yleisempää mitä aikaisemmin on ajateltu. Ennen vain harvinaisena lastentautina pidetty kelia onkin tutkimusten kehittyessä osoittautunut yllättäen kansansairaudeksi. Artikkelista selviää kuinka gluteeniton ruokavalio voi ehkäistä keliakian oireet.
Mikä on keliakia?
Kelakia on viljoissa esiintyvän valkuaisaine gluteenin aiheuttama ohutsuolen pinnan tulehdus ja siitä seurannut suolinukan tuhoutuminen. Keliakia luokitellaan autoimmuunisairaudeksi ja sitä sairastaa n. 2 % väestöstä. Keliakiaa esiintyy kaikenikäisillä lapsista vanhuksiin ja iho-keliakiaa noin yhdellä kymmenestä keliakiaa sairastavasta. (1,2)
Yleensä geeneissä on keliakialle altistava tekijä, mutta se voi ilmetä myös jonkin toisen sairauden liitännäissairautena. Keliakiaan liittyy myös muita sairauksia kuten 1 tyypin diabetes ja ja kilpirauhasen sairauksia. (1,2)
Keliakia oireet
Keliakian oireet ovat selkeät, mutta eivät aivan yksiselitteiset. Keliakiaan liittyy yhtäläisiä oireita jotka voivat poiketa muiden sairastavien oireista. Yleisimpiä syitä epäillä keliakiaa on pidempään jatkunut ripuli tai löysät ulosteet, suolen toiminnan vaihtelu ja vatsaan liittyvät, syömisen jälkeen ilmenevät oireet kuten turvotus, ilmavaivat ja kipuilu. (1,2)
Keliakia voi hoitamattomana aiheuttaa myös mm. anemiaa, vitamiinin puutoksia, hampaiden kiillevaurioita ja aftoja suun limakalvolle. Lapsilla keliakia voi aiheuttaa myös kasvun hidastumista. (1,2)
Ihokeliakian oireina ovat kutisevat rakkulat kyynärpäissä, polvitaipeissa ja pakaroissa.
Keliakian hoito
Keliakian hoito on yksinkertaista, sillä sitä hoidetaan vain gluteenittomalla ruokavaliolla. Oireet ja suoliston tulehduksen aiheuttaa viljojen sisältämä valkuaisaine nimeltään gluteeni. Gluteenia on vehnässä, ohrassa ja rukiissa ja näiden viljojen välttäminen onkin yleensä riittävä tekijä pitämään oireet täysin kurissa. Osalla jo pieni mahdollisuus gluteenin jäämiin saa aikaan oireita, kun toiset voivat silloin tällöin jopa syödä vähän gluteenia ilman sen suurempaa haittaa. (1,2)
Ihokeliakiaan lääkäri usein määrää Dapson-nimistä voidetta, sillä iho-oireet paranevat ilmeisen hitaasti suolen toiminnan palautumiseen verraten. (2)
Pastat, leivät, murot ja jauhot nykyään helppo vaihtaa gluteenittomiin, sillä niitä valmistetaan luontaisesti gluteenittomista raaka-aineista valtavalla valikoimalla, eikä hintakaan enään päätä huimaa.
Gluteenittomuus on myös trendi
Nykyään erilaiset vatsaoireet ovat hyvin tavallisia ja monet välttävät vähintään gluteenia sisältäviä viljoja, jotta vatsa toimisi paremmin ja olo olisi kevyempi ja kirkkaampi. Syitä sille, miksi viljat aiheuttavat oireita, on monia. Perinnöllinen alttius keliakialle, suoliston huono yleiskunto ja suolistolle sopimaton ruokavalio ovat pääasiassa syynä vatsan huonolle toiminnalle, mutta viljan viljelyssä runsain mitoin käytettävä kasvinsuojeluaine glyfosaatti saattaa olla syyllinen oireisiin myös, ainakin osittain.
Täysjyväviljoissa on erilaisia ravintoaineita, jotka ovat välttämättömiä elimistölle. Kun viljanjyvä jauhetaan jauhoksi, alkaa jyvän sisältämät ravinteet haihtua ilmaan melko nopeasti ja vilja menettää ravintoarvoaan turhan tehokkaasti. Kaupan hyllyllä olevat, usein paperiin tai pahviin, ei tiiviisiin pakkauksiin, pakatut jauhot voivat olla jauhettu jo kuukausia ennen kuin ne päätyvät kaappiin odottamaan käyttöä. Siinä vaiheessa kun leipä on uunin kautta saatu pöytään, voi leivän ravintoarvo olla käytännössä mitätön. Mikäli syö viljoja niiden sisältämien ravinteiden vuoksi, parasta on ostaa jyvät kokonaisina ja jauhaa ne juuri ennen leipomista.
Gluteenittomia vaihtoehtoja on nykyään tarjolla lähes kaikenlaisissa muodossa.
Uloste on toimivan suoliston mittari
Ulostaminen on kaikille välttämätön toimenpide, mutta siitä puhutaan erittäin vähän jos ollenkaan. Ulosteen laatu kertoo paljon terveydentilasta ja poikkeamat rytmissä, laadussa ja määrässä saattavat kertoa ongelmista. Hyvä uloste tulee ulos helposti, on tasaisen ruskeaa ja painuu pöntön pohjalle. Löysä, kova, vaalea, tumma, verinen, kelluva tai sellainen, jonka seassa on sulamatonta ruokaa, viestivät siitä että jotain on vialla. Yksittäinen kerta ei ehkä vielä ole vakavaa, mutta pidempään jatkuneen oireilun syy on hyvä selvittää.
Bristolin ulosteskaala kehitettiin vuonna 1997 helpottamaan suoliston toiminnan arviointia. Se on hyvä apu myös kotikäyttöön ja sellainen löytyy mm. täältä (3).
Kannabinoidijärjestelmä ja suolisto
Koko elimistön tarkkailija, endokannabinoidijärjestelmä, toimii myös suoliston alueella. Tähän järjestelmään kuuluvat kannabinoidireseptorit CB1 ja CB2, sekä muita endokannabinoideja, joista tunnetuimmat kaksi ovat anandamidi ja 2-AG, sekä näiden kaikkien hajottajat.
Endokannabinoidijärjestelmässä on havaittu muutoksia myös keliakiaa sairastavien ohutsuolessa. Aktiivista keliakiaa sairastavilla CB1- ja CB2-reseptorien ilmentymisen on havaittu olevan lisääntynyttä, kun taas gluteenittomalla ruokavaliolla olevilla keliakiapotilailla reseptoritasot olivat lähempänä verrokkiryhmää. (4)
Myös anandamidin aineenvaihdunnassa ja pitoisuuksissa on havaittu muutoksia aktiivisen keliakian yhteydessä. Havainnot viittaavat siihen, että endokannabinoidijärjestelmä osallistuu keliakiaan liittyviin suoliston biologisiin prosesseihin, mutta tutkimusten perusteella ei voida päätellä, että järjestelmän muuttaminen ulkoisilla kannabinoideilla hoitaisi keliakiaa. (5)
CBD-öljy ja keliakiatutkimus
CBD:n vaikutuksia suoliston tulehdusreaktioihin ja suolen läpäisevyyteen on tutkittu erilaisissa solu- ja eläinmalleissa. Esimerkiksi kokeellisissa koliittimalleissa CBD:n yhteydessä on havaittu muutoksia tulehdussignaloinnissa, suolen limakalvon vaurioissa ja suolen epiteelibarriäärin toiminnassa. (6)
Nämä tutkimukset eivät kuitenkaan ole keliakiatutkimuksia. Keliakia on gluteenin laukaisema autoimmuunisairaus, ja nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy ehkäisisi tai hoitaisi keliakiaa tai korvaisi gluteenittoman ruokavalion.
Vaikka CBD ei paranna ihokeliakiaa, niin siitä voi olla hyötyä kaikille ihotyypeille. Sen on havaittu mm. hoitavan, uudistavan ja rauhoittavan ihoa. Lisäksi CBD-öljy voi tukea ihon luonnolista suojaa. Voit lukea lisää ihottuman hoidosta CBD-öljyllä.
Yhteenveto
Keliakia on gluteenin laukaisema autoimmuunisairaus, jonka hoidon perustana on gluteeniton ruokavalio. Myös ihokeliakian hoidossa gluteeniton ruokavalio on keskeisessä asemassa.
Endokannabinoidijärjestelmässä on havaittu muutoksia aktiivisen keliakian yhteydessä. Tutkimuksissa on havaittu muun muassa muutoksia CB1- ja CB2-reseptorien ilmentymisessä sekä anandamidin aineenvaihdunnassa. (4,5)
CBD:n vaikutuksia suoliston tulehdusmekanismeihin on tutkittu pääasiassa muissa suolistotulehduksen solu- ja eläinmalleissa. Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy ehkäisisi tai hoitaisi keliakiaa tai sen iho-oireita. (6)
Battista, N., Di Sabatino, A., Di Tommaso et al. 2012. Abnormal anandamide metabolism in celiac disease. Journal of Nutritional Biochemistry 23(10), 1245–1248. https://doi.org/10.1016/j.jnutbio.2011.06.017. Viitattu 22.09.2026
Sun, Q., Bravo Iniguez, A., Tian, Q., Du, M. & Zhu, M.-J. 2024. Dietary Cannabidiol Activates PKA/AMPK Signaling and Attenuates Chronic Inflammation and Leaky Gut in DSS-Induced Colitis Mice. Molecular Nutrition & Food Research 68(4), e2300446. https://doi.org/10.1002/mnfr.202300446. Viitattu 22.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 22.09.2026
Kilpirauhanen on pieni, perhosen muotoinen elin kaulan etuosassa ja sen rooli kehon eri toiminnoissa on merkittävä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kuinka endokannabinoidijärjestelmä liittyy kilpirauhasen liika- ja vajaatoimintaan ja voiko CBD-öljyä käyttää yhdessä kilpisrauhaslääkityksen kanssa?
Mikä on kilpirauhanen?
Kilpirauhanen sijaitsee henkitorven molemmilla puolilla ja sen tehtävä on tuottaa tyroksiini-nimistä hormonia. Kilpirauhasella on tärkeä rooli aineenvaihdunnan säätelyssä ja sen tuottama tyroksiinihormoni on ihmiselle välttämätön. Jos henkilölle kehittyy kilpirauhasen sairaus, se voi vaikuttaa kielteisesti hänen terveyteensä aiheuttamalla hormonaalista epätasapainoa. (1)
Kilpirauhaseen liittyvät sairaudet voivat ilmetä monella eri tapaa. Alla on luettelo yleisimmistä haasteista kilpirauhasen toimintaan liittyen:
Kilpirauhasen tulehtuminen
Kilpirauhanen kasvaa tavallista suuremmaksi
Kilpirauhaseen muodostuu kasvaimia
Tyrosiinin epänormaali tuotanto, joka aiheuttaa kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. (1)
Yksi yleinen syy kilpirauhasen toimintahäiriöihin on Hashimoton kilpirauhastulehdus. Se on eräänlainen autoimmuunisairaus, johon liittyy krooninen kilpirauhasen tulehdus. Kilpirauhaseen liittyvät oireet voivat pahimmillaan haitata merkittävästi tavallista elämää lisäten stressiä, ahdistusta ja pahentaa siten mielialan vaihteluita.
Endokriininen- ja endokannabinoidijärjestelmä
Kilpirauhanen on yksi kahdeksasta suurimmasta rauhasesta, jotka muodostavat endokriinisen järjestelmän. Tämä termi viittaa järjestelmään, joka tuottaa ja erittää useita eri hormoneja kehossa. Endokannabinoidijärjestelmä eli sisäinen kannabinoidijärjestelmä taas kuvaa biologista järjestelmää, joka myös säätelee ja tasapainottaa keskeisiä elimistön toimintoja. Tämän järjestelmän kaksi tärkeää komponenttia ovat endokannabinoidit ja kannabinoidireseptorit.
Kasvikannabinoidit voivat vaikuttaa osittain samoihin signalointijärjestelmiin kuin elimistön omat endokannabinoidit, mutta niiden rakenteet ja vaikutusmekanismit eroavat toisistaan. Ne vaikuttavat elimistön tasapainoon riippuen reseptorin sijainnista kehossa. Sekä endokannabinoidit että ulkoiset kannabinoidit voivat vaikuttaa endokannabinoidijärjestelmän signalointiin eri mekanismeilla. Osa todisteita viittaavat siihen, että endokannabinoidijärjestelmä voi olla yhteydessä endokriinisen järjestelmän kanssa ja vaikuttaa siten myös kilpirauhasen toimintaan. (2)
Kilpirauhasen liikatoiminta ja oireet
Kilpirauhasen liikatoiminta vaikuttaa monipuolisesti elimistön toimintoihin. Liikatoiminta tarkoittaa, että kilpirauhanen tuottaa enemmän kilpirauhashormoneja kuin on tarpeen. Kilpirauhasen liikatoiminta kiihdyttää aineenvaihduntaa ja sen oireisiin kuuluu mm. kunnon huonontuminen, lisääntynyt hikoilu, laihtuminen, kiihtynyt sydämen syke ja suolen toiminta. Näiden lisäksi voi esiintyä myös väsymystä, sydämen eteisvärinää, erilaisia silmäoireita ja näön heikentymistä. Liikatoiminta voi saada aikaan myös sen, että puhe ja liike saattavat muuttua normaalia vilkkaammaksi. Oireet lisääntyvät usein pikkuhiljaa voimistuen ajan saatossa pahemmaksi. (3)
Kilpirauhashormonin puutos hidastaa aineenvaihduntaa, jonka seurauksena voi tulla oireita kuten ihon kuivumista, kylmäherkkyyttä, väsymystä, ummetusta ja sydämen sykkeen hidastumista. Oireisiin voi kuulua myös muistiongelmia ja mielialan vaihteluja.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja sen oireet
Kilpirauhasen vajaatoiminta tarkoittaa, että kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormoneja vastaamaan kehon tarpeita. Kilpirauhasen tuottaman hormonin puutos vaikuttaa aineenvaihduntaan hidastamalla sitä. Aineenvaihdunnan hidastumisen seurauksena voi esiintyä kuivaa ihoa, herkkyyttä kylmälle, väsymystä, ummetusta ja sydämen sykkeen hidastumista. Näiden lisäksi myös turvotusta voi esiintyä erityisesti säärien, kasvojen ja silmien alueella. Vaikeissa tapauksissa oireisiin voi kuulua myös muistiongelmia ja mielialan vaihteluja. Usein kaikki oireet ilmenevät aluksi vähitellen ja pahenevat ajan saatossa. (4)
Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon tarkoitettua tyroksiinia käyttää suomessa jopa yli 300 000 ihmistä eli noin 6% koko väestöstä. Naisilla vajaatoiminta on 4 kertaa miehiä yleisempää. Vaikka sairautta voi esiintyä myös nuoremmilla ihmisillä, niin se on ylivoimaisesti yleisintä keski-ikäisten ja sitä vanhempien ihmisten keskuudessa. (4)
Kilpirauhassyöpä
Kilpirauhassyöpä on harvinainen syöpä, joka kehittyy kilpirauhassoluissa. Kilpirauhassyövän tyyppi vaihtelee sen mukaan, mihin soluihin se vaikuttaa. Erilaisia kilpirauhaseen liittyviä syöpätyyppejä on neljää erilaista, jotka voidaan erottaa toisistaan mikroskoopilla tehtävän solukuvatutkimuksen avulla. Näistä yleisimmät tyypit ovat papillaarinen kilpirauhassyöpä ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Harvinaisempia ovat medullaarinen kilpirauhassyöpä ja anaplastinen kilpirauhassyöpä, joista jälkimmäinen on erittäin harvinainen. Suomalaisilla naisilla kilpirauhaseen liittyvä syöpä on 2-4 kertaa yleisempää kuin miehillä. (5)
Kannabinoidireseptorien merkitystä kilpirauhaskasvainten biologiassa on tutkittu, mutta niiden kliinistä merkitystä hoidon kohteena ei vielä tunneta. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.
CBD ja kilpirauhanen tutkimusten näkökulmasta
CBD:n vaikutuksista kilpirauhasen toimintaan on vielä vähän ihmisillä tehtyä tutkimusta. Nykyinen tutkimustieto ei osoita, että CBD tai CBD-öljy hoitaisi kilpirauhasen vajaatoimintaa, liikatoimintaa, Hashimoton kilpirauhastulehdusta tai muita kilpirauhassairauksia.
Eläintutkimuksissa CBD:n yhteydessä on havaittu muutoksia kilpirauhashormonien pitoisuuksissa ja kilpirauhasen toimintaan liittyvissä biologisissa mekanismeissa. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, eikä niitä voida suoraan soveltaa ihmisiin. (9)
CBD:n vaikutuksista kilpirauhassairauksissa tarvitaan siten lisää kliinistä tutkimusta ennen kuin sen mahdollisista hyödyistä tai haitoista voidaan tehdä varmoja johtopäätöksiä.
CBD:n turvallisuus riippuu muun muassa annoksesta, käytön kestosta, käyttäjän terveydentilasta ja samanaikaisesta lääkityksestä.
Vuonna 2025 julkaistussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa terveillä aikuisilla ei havaittu 28 päivän CBD-käytön aikana muutoksia TSH-, T3- tai vapaan T4 pitoisuuksissa lumeeseen verrattuna. Osalla CBD:tä saaneista havaittiin kuitenkin merkittäviä maksaentsyymien nousuja. (10) Eläintutkimuksissa CBD yhteydessä on havaittu myös kilpirauhashormonien ja kilpirauhaskudoksen muutoksia, minkä vuoksi pitkäaikaisista vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta. (9)
Kannabiksen käyttöä ja kilpirauhasen toimintaa on tutkittu myös väestöaineistoissa. Vuoden 2017 NHANES-analyysissä äskettäiseen kannabiksen käyttöön liittyi keskimäärin matalampi TSH-taso, mutta käyttö ei ollut yhteydessä kliinisesti merkittävään kilpirauhasen toimintahäiriöön. Tutkimus ei myöskään erotellut CBD:n vaikutuksia muista kannabiksen yhdisteistä. (7)
CBD voi vaikuttaa useiden lääkeaineita käsittelevien entsyymien, kuten CYP450- ja UGT-entsyymien, toimintaan. Tämän vuoksi sillä voi olla yhteisvaikutuksia joidenkin lääkkeiden kanssa. Kilpirauhaslääkitystä käyttävän on tämän vuoksi hyvä keskustella CBD:n käytöstä lääkärin tai apteekin kanssa eikä muuttaa kilpirauhaslääkitystä omin päin.
Myös CBD:n ja levotyroksiinin mahdollisesta yhteisvaikutuksesta on raportoitu, mutta kliininen tutkimustieto on vielä hyvin rajallista eikä yhteisvaikutuksen merkitystä tunneta tarkasti. Vuoden 2026 EFSA-arviossa mahdollinen yhteisvaikutus nostettiin esille osana CBD:n lääkeinteraktioihin liittyviä epävarmuuksia. (9)
Riskit ja huomiot
Vaikka CBD:stä tiedetään jo melko paljon, niin on myös syytä tiedostaa, että sillä voi olla ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon tuotteen käyttötarkoitus, teho ja laatu, sekä mahdollisten reseptilääkkeiden yhteisvaikutukset.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan riskin vähentämiseksi olisi hyvä käyttää riittävästi jodia, sillä jodilla on olennainen rooli kilpirauhasen toiminnassa. Koska elimistö ei itse tuota jodia, ihmisten on syötävä jodia sisältäviä ruokia tai otettava jodia ravintolisänä. On kuitenkin tärkeää, että päivittäisannos ei ylitä 150 mikrogrammaa, koska myös liiallinen jodin saanti voi saada aikaan kilpirauhasen liika- tai vajaatoimintaa, sekä kilpirauhasen suurentumista. Jodia sisältäviä ruoka-aineita ovat mm. kananmunat, liha, kala, viljat ja maitotuotteet. (8)
Parapähkinöitä, jodia ja punavaloa
Ihmisten kokemusten mukaan myös luonnontuotteena saatava aminohappo tyrosiini (eli l-tyrosiini) ja seleeni ovat helpottaneet kilpirauhaseen liittyviä haasteita. Seleenin on tutkittu ennaltaehkäisevän erilaisten syöpätyyppien kehittymistä. Parapähkinät sisältävät runsaasti seleeniä hyvin imeytyvässä muodossa. Niiden syöntiä kannattaa tosin rajoittaa enintään muutamaan parapähkinään vuorokaudessa. Myös punavalon hyödyistä puhutaan jonkin verran kilpirauhasta tukevana hoitomuotona. Punavalon on kuitenkin oltava hyvälaatuinen ja sellaisia myydään asiantuntevissa verkkokaupoissa ja hyvinvointiliikkeissä.
Yhteenveto
Kilpirauhanen tuottaa terveyden kannalta välttämätöntä tyroksiini -nimistä hormonia, joka säätelee aineenvaihduntaa. Kilpirauhaseen liittyvät sairaudet voi aiheuttaa hormonaalista epätasapainoa, jonka oireisiin voi kuulua monenlaisia haasteita kuten tulehdusta, väsymystä ja aineenvaihduntaan liittyviä muutoksia. Kilpirauhanen tuottaa aineenvaihdunnan kannalta välttämättömiä kilpirauhashormoneja. Kilpirauhasen liika- ja vajaatoiminta ovat sairauksia, joiden diagnostiikka ja hoito perustuvat muun muassa oireisiin, verikokeisiin ja tarvittaessa lääkitykseen.
Endokannabinoidijärjestelmän on tutkimuksissa havaittu osallistuvan kilpirauhasen ja hypotalamus-aivolisäke-kilpirauhasakselin toiminnan säätelyyn. Eläintutkimuksissa kannabinoidireseptorien aktivointiin on liittynyt muutoksia kilpirauhashormonien pitoisuuksissa. (2,6)
CBD:n vaikutuksia itse kilpirauhassairauksiin on tutkittu vähän. Vuonna 2025 julkaistussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa terveillä aikuisilla CBD ei muuttanut TSH-, T3- tai vapaan T4 pitoisuuksia 28 päivän aikana lumeeseen verrattuna. Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy hoitaisi kilpirauhasen vajaatoimintaa, liikatoimintaa tai Hashimoton kilpirauhastulehdusta. (9,10)
CBD voi vaikuttaa lääkeaineiden metaboliaan, ja myös mahdollisesta yhteisvaikutuksesta levotyroksiinin kanssa on rajallista tutkimustietoa. Kilpirauhaslääkitystä käyttävän on siksi hyvä keskustella CBD:n käytöstä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. (9)
K. Muona. 2021. Duodecim. Kilpirauhasen syöpä. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01002/kilpirauhasen-syopa. Viitattu 10.11.2025.
A. Porcella et al. 2002. PubMed. Evidence for functional CB1 cannabinoid receptor expressed in the rat thyroid. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12153749/. Viitattu10.11.2025
EFSA Panel on Nutrition, Novel Foods and Food Allergens (NDA). 2026. Update of the statement on safety of cannabidiol as a novel food. EFSA Journal 24. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2026.9862. Viitattu 22.09.2026
Florian, J. et al. 2025. Cannabidiol and Liver Enzyme Level Elevations in Healthy Adults: A Randomized Clinical Trial. JAMA Internal Medicine. https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2025.2091. Viitattu 22.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 22.09.2026
Mustat pisteet ihon alla yhdistettynä voimakkaaseen kutinaan voivat olla merkki syyhypunkista. Viime vuosina yleistynyt syyhy on ikävä mutta hoidettavissa oleva tartuntatauti. Tässä artikkelissa tutustumme syyhyyn, syyhypunkkiin ja sen hoitoon sekä siihen, mitä CBD ja ihon hyvinvoinnin yhteydestä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään.
Mikä syyhy on?
Syyhyn aiheuttaa syyhypunkki (Sarcoptes scabiei var. hominis), joka on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni musta punkki. Ne elävät ihon sarveiskerroksessa ihmisillä, sekä ainakin koirilla ja kissoilla. Syyhypunkkinaaras voi elää jopa 2 kuukautta, jonka aikana se munii munia kaivamiinsa käytäviin heti ihon alla. Syyhyn oireet aiheuttavat punkkien erittämät eritteet, joita vastaan elimistö kehittää vastareaktion. (1,2)
Syyhy on nykyään yleinen vaiva ja sitä esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä. Sen esiintyminen on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana Suomessa, sekä koko Euroopassa. Syytä sen yleistymiseen ei vielä tiedetä.
Tarttuuko syyhy aina ja mistä syyhy tulee?
Syyhypunkki tarttuu läheisessä ihokontaktissa, mutta vaatii kättelyä pidemmän kosketuksen. Se leviää helposti ja sen saa todennäköisimmin hoivatyössä, armeijassa ja päiväkodissa. Syyhypunkki tarttuu ihokontaktin lisäksi myös lakanoista ja vaatteista, jotka ovat olleet kosketuksessa tartunnan saaneet ihoon. (1,2) Eläimistä ihmisiin tai toisinpäin syyhypunkki ei kuitenkaan tartu.
Syyhyn oireet
Oireet alkavat n. 3-6 viikon kuluttua tartunnasta. Usein puhutaan syyhypunkin puremasta, mutta todellisuudessa oireet aiheutuvat elimistön herkistymisestä punkeille ja niiden erittämille eritteille, josta seuraa elimistön vastareaktio.
Oireet ovat voimakas iltaan painottuva kutina, ihon punoitus, ihottumat, märkärakkulat ja pienet punaiset näppylät jopa koko kehon alueella. Kutina on yleensä voimakkainta käsissä, (sormien väleissä ja kämmenissä), kasvoissa, jaloissa, alavatsassa, sekä lapsilla usein myös jalkapohjissa. Raapimisen seurauksena iho saattaa tulehtua ja muodostaa märkärakkuloita. Pitkittynyt syyhy lisää usein stressiä ja aiheuttaa häpeää. (1,2)
Syyhypunkki (Sarcoptes scabiei var. hominis) on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni 0,3–0,5 mm kokoinen punkki, joka aiheuttaa syyhy oireet kuten kutinaa ja ihottumaa.
Syyhyn diagnoosi
Syyhyn toteaminen saattaa olla joskus vaikeaa, sillä punkkien määrä voi olla voimakkaasta kutinasta huolimatta todella vähäinen. Ihon raapimisesta johtuva ihon tulehdus ja rakkulointi saattavat osaltaan hankaloittaa diagnosointia, sillä punoittavan ja rikkinäisen ihon alta punkkeja on vaikea havaita. Diagnoosia varten lääkäri yrittää etsiä ihon alta punkin, joka yhdistettynä muihin oireisiin varmistaa tartunnan syyhyksi. (2)
Syyhyn hoito
Syyhyn hoidossa tärkeää on hyvä hygienia. Lakanat ja vaatteet tulisi vaihtaa päivittäin ja pestä ne vähintään 50-60 C asteessa, jotta munat ja punkit kuolevat. Punkki elää ihmisen ulkopuolella vain joitakin päiviä, joten tiukasti solmittuun muovipussiin viikon ajaksi suljetut tekstiilit pitäisi olla pesua vaille turvalliset myös. Tästä syystä neuroottinen siivous ei hyödytä, vaan lakanoiden ja tekstiilien vaihto, sekä ihon peseminen päivittäin riittävät. Hoidon aikana ihokontaktia muihin ihmisiin tulee välttää. (2)
Syyhypunkin hoito voi viedä aikaa ja se vaatii hermoja ja kärsivällisyyttä. Hyvä hygienia ei itsessään riitä punkkeja häätämään, joten hoidossa käytetään myös lääkevoiteita ja luonnonmukaisia teepuu- ja neemöljyjä.
Syyhyn lääkehoito
Syyhyn hoidossa käytettävä voide (mm. Nix emulsiovoide) sisältää permetriiniä ja sellaista saa apteekista ilman reseptiä. Suositellaan, että kaikki lähipiiriin kuuluvat hoidetaan yhtä aikaa ja hoito uusitaan 7-10 pv:n kuluttua ensimmäisestä hoitokerrasta (1). Kokemusten mukaan lääkevoiteet voivat tulla kalliiksi ja tehottomuudesta johtuen punkkien häätö saattaa olla pitkän tien takana.
Toinen lääkkeellinen hoito on sisäisesti otettava tablettimuotoinen imervektiiniä sisältävä lääke, jota saa vain respetillä. Tartunnan pitkittyessä tai ollessa paha saattaa lääkäri määrätä sekä oraalisen että ulkoisen lääkkeen. (1,2)
Syyhypunkin lääkeresistenttisyys on tunnustettu ja sitä on myös tutkittu. Epäselvää on onko hoidon epäonnistumisten taustalla yksin punkin vastustuskyky lääkkeille vai myös hoidon huono toteutus. (3)
Punaiset näppylät saattavat kutista jopa kuukauden hoidon jälkeen, mutta mikäli kutina on selkeästi vain paranevissa näppylöissä, ei välttämättä uudelle lääkärin konsultaatiolle ole tarvetta.
Neem- ja teepuuöljy
Neempuun (Azadirachta indica) hedelmistä saatava neem-öljy on tunnettu erityisesti kasvituholaisten torjunnassa, mutta laadukasta öljyä pienissä määrin voi käyttää myös ihon hoidossa. Neem-öljyllä on antibakteerisia, tulehdusta lievittäviä ja syväpuhdistavia ominaisuuksia. Neem-öljyn on todettu rauhoittavan ihoa, vähentävän punoitusta ja lieventävän sen kutinaa. (4,5)
Jo vuonna 1992 saatiin lupaavia tuloksia tutkimuksissa, jossa kokeiltiin kurkumaa ja neem-öljyä syyhyn hoitoon. Neem-öljystä ja kurkumasta tehtyä tahnaa käytettiin syyhyn hoitoon 814 ihmisellä, joista 97 %:ssa tapauksista paranivat 3–15 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. (6)
Teepuuöljy on australialaisen teepuun (Melaleuca alternifolia) lehdistä ja oksista puristettava öljy, jonka käyttö lääkinnässä ja tuholaistorjunnassa tunnetaan jo vuosituhansien takaa. Teepuuöljyllä on antiseptisiä ja antibakteerisia vaikutuksia. Sitä on käytetty monenlaisiin ihon haasteisiin aina aknesta hyönteisten pistoksiin ja sen on havaittu olevan tehokas hoitamaan syyhypunkin aiheuttamia oireita iholla. Teepuuöljyä voi käyttää iholle, mutta koska se on myös erittäin voimakas öljy, se on ehdottomasti aina laimennettava käyttöohjeen mukaan. (7)
Myös muilla eteerisillä öljyillä saattaa olla vaikutus sekä itse punkkeihin, että niistä johtuviin oireisiin iholla. (5) Kaikki nämä öljyt, neem, teepuu ja muut, ovat erittäin voimakkaita ja ne on aina laimennettava ennen iholle laittamista. Laimennuksen voi tehdä sekoittamalla öljyä muutaman tipan toiseen, iholle soveltuvaan öljyyn kuten jojoba-, kookos- tai hampunsiemenöljyyn. Laimennettu öljy levitetään iholle aina pesun jälkeen ja toistetaan kunnes oireet alkavat olla ohi.
Syyhyn hoito neem-öljyllä ja kurkumasta tehdyllä tahnalla. Tutkimusten mukaan neem ja teepuuöljy, sekä kurkuma voivat auttaa syyhyn hoitoon.
Itsehoito-ohjeita internetin syövereistä
Keskustelupalstoilla ja somessa saattaa joskus törmätä mitä erikoisimpiin ohjeisiin sairauksien itsehoitoon liittyen. Syyhypunkin hävittämiseen mm. käsidesi, sauna ja valkaisuaine saavat kannatusta, mutta lienee sanomattakin selvää, että vaikka näistä olisi apua, on turvallisempiakin vaihtoehtoja tarjolla.
Kuoleeko syyhy saunassa?
Moni kysyy netissä, että kuoleeko syyhy saunassa? Saunassa punkit ja niiden munat tuhoutuvat kahdessa tunnissa lämpötilan ollessa vähintään 80 C astetta, mutta ihon alla eläviin se ei pure sillä lämpötila ei nouse riittävän korkeaksi riittävän pitkäksi aikaa. Tästä syystä sauna ei itsessään näytä poistavan ongelmaa ihmisestä, mutta siitä voi olla apua vaatteiden ja tekstiilien puhdistamiseen.
Endokannabinoidit iholla
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu useiden elimistön fysiologisten toimintojen säätelyyn ja toimii myös ihossa. Järjestelmään kuuluvat elimistön itse tuottamat endokannabinoidit, niitä käsittelevät entsyymit sekä erilaiset reseptorit ja muut molekyylikohteet.
Ihossa esiintyy muun muassa CB1- ja CB2-kannabinoidireseptoreita sekä endokannabinoideja, kuten anandamidia eli AEA ja 2-AGä. Endokannabinoidijärjestelmän on tutkimuksissa yhdistetty muun muassa ihon suojakerroksen toimintaan, ihosolujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihon immuuni- ja tulehdusreaktioiden säätelyyn. (8)
Endokannabinoidijärjestelmä ei valitettavasti meitä syyhyltä suojaa, mutta se on osallinen elimistön aiheuttamaan vastareaktioon, sekä iholla tapahtuvaan oireiluun.
CBD ja iho tutkimuksen näkökulmasta
CBD:n eli kannabidiolin vaikutuksia ihoon on tutkittu solu- ja eläinmalleissa sekä joissakin kliinisissä tutkimuksissa. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa ihon suojakerroksen toiminta, ihon kosteustasapaino, tulehdusreaktiot, kutina sekä tietyt ihosairaudet. (8,9)
CBD:tä on laboratoriotutkimuksissa havaittu myös antibakteerista aktiivisuutta tiettyjä bakteereja vastaan. Syyhyn aiheuttaa kuitenkin bakteerin sijasta Sarcoptes scabiei -punkki, eikä CBD ole osoitettu tappavan syyhypunkkia tai sen munia. (8,9)
Myöskään CBD:n vaikutusta juuri syyhyn aiheuttamaan kutinaan, ihottumaan tai muihin iho-oireisiin ei ole osoitettu kliinisissä tutkimuksissa. Siksi CBD:tä tai CBD-tuotteita ei voida nykyisen tutkimustiedon perusteella pitää syyhyn hoitona.
Yhteenveto
Syyhy on kiusallinen vaiva, jonka hoito voi olla pahimmillaan pitkä ja raskas tie. Toisinaan voiteita saattaa mennä useampi ennen kuin tartunta on täysin ohi. Usein syyhyn saa kuitenkin katoamaan myös luonnollisilla menetelmillä, mikäli sen hoitoon sitoutuu tarpeeksi vahvasti. Hyvä hygienia ja kohtuullinen siivous ovat hyvä pohja syyhypunkin hävittämiselle, mutta myös järeämpiä keinoja tarvitaan. Luontaisesti syyhyä voi hoitaa tutkimusten mukaan tehokkaasti neem- ja teepuuöljyillä.
CBD:tä tutkitaan myös ihon biologisten mekanismien ja ihonhoidon yhteydessä, mutta sen vaikutusta syyhypunkkiin tai syyhyn aiheuttamiin oireisiin ei ole osoitettu.
Charles V. & Charles S.X. 1992. Tropical and geographical medicine. The use and efficacy of Azadirachta indica ADR (’Neem’) and Curcuma longa (’Turmeric’) in scabies. A pilot study. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1496714/. Viitattu 21.10.2025.
Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. 2020. Baswan S., Klosner A., Glynn K., Rajgopal A., Malik K., Yim S., Stern N.. 2020. Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7736837/. Viitattu 22.10.2025
Redmond, M. C. & Finn, D. P. 2025. The Therapeutic Potential of Cannabidiol in Skin Conditions. Journal of Cosmetic Dermatology 24(11), e70527. https://doi.org/10.1111/jocd.70527. Viitattu 22.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 22.09.2026
CBD-luonnonkosmetiikka on yksi viime vuosien kiinnostavimmista trendeistä kosmetiikan saralla. Miten CBD-ihoöljy ja luonnonkosmetiikka vaikuttaa ja kuinka se mahdollistaa luonnollisen tuen ihon hyvinvoinnille?
Vaikka kannabidioli (CBD) on vielä suhteellisen uusi raaka-aine kosmetiikassa, sen mahdollisuudet ihonhoidossa ovat herättäneet kasvavaa huomiota niin tutkijoiden, valmistajien kuin käyttäjien keskuudessa. CBD on hyväksytty kosmetiikan valmistusaineeksi ja se on listattu EU:n viralliseen CosIng-tietokantaan, mikä vahvistaa sen aseman turvallisena ja sallittuna kosmetiikan ainesosana.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä CBD-öljy tekee iholle, mihin sen vaikutus perustuu ja miksi siitä on tullut nopeasti yksi luonnonkosmetiikan kiinnostavimmista ainesosista.
Iho on elimistön suurin elin
Iho ei ole vain kehoa suojaavana pintakerros, vaan todellisuudessa se on elimistön suurin ja yksi tärkeimmistä elimistä. Sen tehtävät ovat moninaiset: iho suojaa ulkoisilta haittatekijöiltä, säätelee lämpötilaa, toimii osana aineenvaihduntaa ja sillä on keskeinen rooli D-vitamiinin muodostuksessa. Kun iho voi hyvin, koko keho hyötyy siitä. Tästä syystä iholle ei kannattaisi laittaa mitään muuta kuin luonnonkosmetiikkaa, joka sisältää vain luonnollisia ainesosia.
Hyvinvoiva iho kykenee uusiutumaan ja korjaamaan itse itseään. Stressi, ympäristötekijät, kemikaalit ja sairaudet voivat kuitenkin horjuttaa ihon luonnollista tasapainoa, jolloin tarvitaan ulkoista tukea. Tässä kohtaa luonnolliset, ihoa hellivät ainesosat kuten CBD tulevat avuksi.
Luonnollinen hoitokeino: CBD-kosmetiikka
Hyvinvoivan ihon hoito perustuu sen luonnollisten toimintojen tukemiseen. Luonnollisista ainesosista valmistettu CBD-ihoöljy tai muu CBD-kosmetiikka on erinomainen valinta, sillä se auttaa ylläpitämään ihon tasapainoa ilman turhia lisäaineita tai ärsyttäviä kemikaaleja.
Tyypillisesti laadukas CBD-kosmetiikka sisältää vain lyhyen lista raaka-aineita kuten CBD-uutetta ja pohjaöljyn, jotka yhdessä tukevat ihon luonnollista toimintaa. CBD-hoivavoiteissa ja salvoissa on usein myös mukana ihoa hoitavia ainesosia kuten yrttejä ja uutteita marjoista, siemenistä, kukista tai hedelmistä.
Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaa myös iholla
Endokannabinoidijärjestelmä on elimistön oma säätelyjärjestelmä, joka ylläpitää tasapainoa monissa biologisissa prosesseissa. Myös iholla sillä on tärkeä rooli. Endokannabinoidit ja niiden kannabinoidireseptorit vaikuttavat solujen kasvuun, uusiutumiseen ja erilaistumiseen, ihon suojaesteen toimintaan sekä immuunipuolustuksen ja tulehdusta aiheuttavien reaktioiden säätelyyn (1). Näitä reseptoreita sijaitsee lähes kaikissa ihon kerroksissa. CBD:llä on kyky tukea tätä luonnollista järjestelmää, mikä tekee siitä erinomaisen raaka-aineen monenlaisiin ihonhoitotuotteisiin.
CBD-ihoöljyn tutkitut hyödyt
Tutkimusten perusteella CBD-öljyllä on useita ihoa kokonaisvaltaisesti tukevia vaikutuksia. Se edistää ihon uusiutumista aktivoimalla solujen luonnollisia prosesseja, mikä voi auttaa ihoa säilyttämään kimmoisuutensa ja nuorekkuutensa. Samalla CBD hoitaa ihon kuntoa ja ulkonäköä, tehden siitä tasaisemman ja elinvoimaisemman.
CBD tunnetaan myös sen rauhoittavista ominaisuuksista: se voi lievittää ärsytystä, punoitusta ja kutinaa, mikä tekee siitä hyödyllisen herkälle tai stressaantuneelle iholle. Lisäksi CBD tukee ja vahvistaa ihon omaa suojamekanismia, joka torjuu haitallisia mikrobeja, kemikaaleja ja ympäristön kuormitusta. Näiden ominaisuuksien ansiosta CBD-ihoöljy on monipuolinen ja tieteellisesti perusteltu lisä päivittäiseen ihonhoitoon.
CBD:n potentiaaliset hyödyt iho-ongelmissa
Sekä tutkimuksissa että käyttäjäkokemuksissa CBD-ihoöljyn on havaittu tukevan ihoa monella tasolla. Se voi edistää ihon uudistumista, mikä on erityisen tärkeää pitkäaikaisten iho-ongelmien, kuten psoriasiksen hoidossa (2). CBD-öljy hoitaa myös ihon kuntoa ja ulkonäköä, tehden siitä elinvoimaisemman ja tasapainoisemman. Lisäksi CBD on tutkitusti tehokkaasti tulehdusta lievittävä antioksidantti.
Rauhoittavat ominaisuudet auttavat lievittämään ärsytystä ja kutinaa, joita esiintyy esimerkiksi ekseeman ja atopian yhteydessä (3). Lisäksi CBD tukee ihon luonnollista suojaa vahvistamalla sen omaa puolustusmekanismia, mikä voi olla hyödyllistä myös akneen taipuvaiselle iholle (4). Käyttäjäkokemusten perusteella moni on saanut CBD-kosmetiikasta nopeaa helpotusta ihoärsytyksiin, kuivaan ihoon ja erilaisiin kroonisiin ihohaasteisiin. Hoivaavasta CBD-ihovoiteesta tai -öljystä voi olla suuria apu myös erilaisten iho-operaatioiden, kuten tatuoinnin poiston jälkeen ihon palauttamisessa luonnolliseen tilaan.
CBD:n kasvava rooli luonnonkosmetiikassa
CBD:tä sisältävät ihonhoitotuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan maailmanalaajuiesti nopeasti viime vuosien aikana. Kuluttajat arvostavat tuotteiden luonnollisuutta ja niiden tarjoamaa tukea ihon omille prosesseille. Yhä useammat valitsevat CBD-kosmetiikan, koska se tarjoaa kokonaisvaltaisen ja hellävaraisen vaihtoehdon, joka sopii osaksi päivittäistä ihonhoitoa.
SOPU CBD hoivavoide on luonnollinen kosmetiikkatuote, joka hoitaa, rauhoittaa, uudistaa ja tukee ihon hyvinvointia.
Mistä ostaa CBD-ihoöljyä?
Hamppumaan tuotevalikoiman lisäksi korkealaatuisia SOPU CBD-ihoöljyjä, sekä muita luonnonkosmetiikkatuotteita voi tilata verkkokaupoista ja ostaa jälleenmyyjiltä ympäri Suomen (5). Korkean laadun varmistamiseksi tuotteet valmistetaan kansainvälisiä standardeja tarkasti noudattaen ja ne ovat 100% luonnollisia, ilman täyteaineita.
Yhteenveto
CBD on luonnollinen ja monipuolinen ainesosa, jonka käyttö kosmetiikassa kasvaa nopeasti. Se tukee ihon omaa uudistumista, hoitaa sen kuntoa ja ulkonäköä, rauhoittaa ärsytystä ja vahvistaa luonnollista suojaa ulkoisia haittoja vastaan. Vaikka tutkimus on vielä osittain kesken, sekä tieteelliset tulokset että käyttäjäkokemukset viittaavat siihen, että CBD-kosmetiikasta voi olla hyötyä niin arjen ihonhoidossa kuin erilaisten iho-ongelmien, kuten psoriasiksen, ekseeman ja aknen, tukemisessa.
CBD-ihoöljy ja muut CBD:tä sisältävät luonnonkosmetiikan tuotteet tarjoavat hellävaraisen, tehokkaan ja kokonaisvaltaisen tavan huolehtia ihon hyvinvoinnista, tukien sen luontaista tasapainoa ja terveyttä.
Lähdeluettelo
Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. 2020. Baswan S., Klosner A., Glynn K., Rajgopal A., Malik K., Yim S., Stern N.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7736837/. Viitattu 22.08.2025
CBD-öljy on hampusta (Cannabis sativa L.) valmistettu uute, joka ei ole päihdyttävä. Tältä sivulta löydät tiiviin kuvauksen siitä, mitä CBD-öljy on, miten se valmistetaan, mitä eroja öljyissä on ja miten laatua voi arvioida neutraalisti ja turvallisesti.
Mitä CBD-öljy on lyhyesti
CBD-öljy tarkoittaa hampusta uutettua, kannabinoideja sisältävää uutetta, joka on sekoitettu kuljetinöljyyn (kuten MCT-öljy tai hampunsiemenöljy). CBD (kannabidioli) on hampun merkittävimpiä fytokannabinoideja. CBD-öljy ei ole päihdyttävä.
Tiivistelmä: CBD-öljy = ei päihdyttävä hamppu-uute + kuljetinöljy. Koostumus vaihtelee tuotetyypeittäin.
Miten CBD-öljy valmistetaan
Uutossa pyritään irrottamaan hampun yhdisteitä (kannabinoidit, terpeenit, flavonoidit) mahdollisimman puhtaasti ja hellävaraisesti. Yleisimmät menetelmät:
CO₂-uuttaminen: teollisuuden standardi, tarkka ja liuottimeton prosessi.
Etanoli ja muut luonnolliset liuottimet: tehokas uutto, mutta vaatii huolellista puhdistusta.
Muut menetelmät: esimerkiksi oliiviöljy-uutos; käytetään lähinnä pienerissä.
Uuttamisen jälkeen konsentraatti laimennetaan kuljetinöljyn avulla haluttuun vahvuuteen (esim. 5–30 %). Kuljetinöljynä käytetään usein hampunsiemenöljyä, kookospohjaista MCT-öljyä tai muuta kasviöljyä.
Täysi spektri, broad spectrum vai isolaatti
Täysi spektri (full spectrum): sisältää useita hampun yhdisteitä (kannabinoideja, terpeenejä).
Laaja spektri (broad spectrum): useita yhdisteitä, mutta tyypillisesti ilman THC:tä (tai alle havaitsemisrajan).
Isolaatti: sisältää pääosin yhtä puhdasta yhdistettä (esim. CBD).
Laajan spektrin ja varsinkin täyden spektrin CBD-öljyn vaikutus on kokonaisvaltaisempi kuin isolaatissa. Lue lisää CBD:n vaikutuksista artikkelista yhteisvaikutukset ”entourage effects”
Mitä CBD-öljy sisältää
Kannabinoidit: esimerkiksi CBD, mahdollisesti myös CBG, CBC, CBN tuotetyypistä riippuen.
Terpeenit ja flavonoidit: kasvin aromeja ja antioksidantteja.
Kantoöljy:MCT (neutraali maku) tai hampunsiemenöljy (sis. omega-rasvoja).
Luonnolliset vaihtelut: koostumus ja väri voi vaihdella lajikkeen, sadon ja erän mukaan; siksi riippumattomat laboratoriotulokset (COA) ovat tärkeitä.
Miten CBD-öljyä käytetään yleisesti
CBD-öljyjä on saatavilla erilaisina tuotteina (esim. sisäiseen käyttöön tarkoitetut tipat sekä ulkoiseen käyttöön tarkoitetut öljyt ja kosmetiikka). Yleinen periaate on edetä maltillisesti ja tarkkailla omaa kokemusta.
Huom: Tämä sivu on informatiivinen eikä sisällä yksilöllisiä terveys- tai lääketieteellisiä suosituksia.
Laatu ja turvallisuus: tarkistuslista
COA / analyysitodistus: eräkohtainen, riippumaton laboratorion tekemä analyysi tuotteen sisällöstä.
Pakkaus ja säilytys: valoa suojaava pullo, selkeät ohjeet.
Väitteet: vältä epärealistisia terveysväitteitä; keskity faktoihin ja käyttöohjeisiin.
Usein kysytyt kysymykset
Onko CBD-öljy päihdyttävä?
CBD ei ole päihdyttävä yhdiste. Tuotteiden koostumus vaihtelee, mutta CBD-öljyt ovat ei-päihdyttäviä. Tutustu aina eräkohtaiseen COA-raporttiin.
Miten CBD-öljy eroaa hampunsiemenöljystä ns. hamppuöljystä?
Hampunsiemenöljy (hamppuöljy) puristetaan Cannabis sativa L. kasvin siemenistä, eikä se sisällä merkittävästi kannabinoideja. CBD-öljy on kasvin vihreistä osista uutettua uutetta, joka sisältää kannabinoideja, terpeeneitä ja flavonoideja. CBD-uute sekoitetaan usein kasviöljyn joukkoon.
Näkyykö CBD-öljyn käyttö huumetestissä?
CBD:tä ei huumetesteillä etsitä. Testit kohdistuvat yleensä kannabiksen päihdyttävään ainesosaan THC:hen. THC-pitoisuus ja ristikontaminaation mahdollisuudet riippuvat tuotteesta. Tarkista tuoteen eräkohtainen COA-raportti varmistaaksesi THC-pitoisuuden.
Onko CBD-öljy laillista?
Sääntely ja luokittelu voivat vaihdella tuotteesta ja käyttötarkoituksesta riippuen. Noudata paikallisia määräyksiä ja tarkista ajantasaiset ohjeet viranomaislähteistä. Tämä sivu ei anna oikeudellista neuvontaa.
Kirjoittanut: Hamppumaa-tiimi Faktantarkistus: 27.8.2026 Tämä sivu on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa ammattilaisen henkilökohtaista neuvontaa.
Olkapäille hiljalleen laskeutuvat hiutaleet ja samanaikainen voimakas kutina ja kihelmöinti päänahassa eivät kerro ensilumen satamisesta, vaan siitä, että päänahka voi huonosti. CBD vaikuttaa tutkimusten mukaan ihon hyvinvointiin ja saattaa olla avuksi myös päänahkaan liittyvien haasteiden selättämisessä. Päänahan optimaalisen toiminnan taustalla on monta asiaa ja tässä artikkelissa tutustutaan sekä niihin että siihen voisiko CBD-öljystä olla avuksi.
Päänahan hyvinvointi
Päänahka voi hyvin silloin kun hiukset kasvavat vahvoina, päänahka ei kutise, hilseile, rasvoitu liikaa tai ole ihottumainen. Terve päänahka on tasavärinen ja huomaamaton. Päänahan hyvinvointi on monen asian summa ja siihen voi vaikuttaa itse melko helposti. CBD-öljy on tutkimusten ja käyttäjäkokemusten mukaan hellävarainen tuote, josta saattaa olla apua myös erilaisiin päänahan haasteisiin.
Päänahan terveyteen vaikuttaa merkittävästi myös ruokavalio.
Päänahan ongelmat ja niiden hoito
Iho on samanlaista koko vartalon alueella, päänahka mukaan lukien. Päänahalle oman lisähaasteen tuo hiukset, joita pestään usein, käsitellään kemiallisesti ja muotoillaan erilaisilla tuotteilla. Päänahan oireille on monia syitä ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta yleisimpiä lienee käsittelyt voimakkailla aineilla, stressi, ruokavalio tai sairaudet.
Päänahan yleisimmät ongelmat ovat hilseily, kutina ja rasvoittuminen. Vaivat ovat hyvin tavallisia ja niitä on lähes kaikilla, vähintään toisinaan.
Hilseilevä päänahka
Hilseilevä päänahka on ikävä vaiva jota aiheuttaa mm. tali-ihottuma, psoriasis, atopia ja kuiva päänahka. Taustalla on ihon tulehtuminen, jonka seurauksena iho yrittää uusiutua liian nopeasti. Ihon uloimmassa kerroksessa keramidirasvat eivät ehdi kypsyä ja aiheuttavat ihon kuivumista. Epäkypsät solut takertuvat toisiinsa ja muodostavat hilsettä. (1)
Hilseilyyn on useita syitä. Tali-ihottumasta johtuva hilseily on seurausta Malassezia-rasvahiivojen pilkkomista talista joka härskiintyessään ärsyttää ihoa. Ärtyvä iho oireilee hilseilynä, kutinana ja lievänä punoituksena. (2) Tali-ihottuma tilanteen ollessa erittäin paha saattaa kuuriluontoinen kortisonishampoo päänahkaan olla paikallaan, mutta tali-ihottumaan ei ole varsinaista hoitokeinoa.
Hilseilevää päänahkaa aiheuttavat myös ihon tulehdukselliset sairaudet kuten atopia ja psoriasis.
Hilseilevän päänahan hoito riippuu sitä aiheuttavasta syystä. Tulehdusta voi helpottaa mahdollisesti mm. jättämällä ylimääräiset kemikaalit pois ja pesemällä hiuspohjaa hellävaraisilla tuotteilla, jotka kosteuttavat ihoa.
Kuiva ja kutiseva päänahka
Kuiva päänahka ei voi jäädä huomaamatta, sillä kutina ja kihelmöinti on niin voimakasta, että raapimiselta ei voi välttyä. Kuiva päänahka usein reagoi pesuun joko oireita helpottavasti tai niitä pahentavasti. Syyt kuivan päänahan taustalla on monet, eikä siihen aina auta ulkoinen hoito. Päänahka kuivuu erilaisten muotoilutuotteiden, kemiallisten käsittelyiden, kovan pakkasen ja stressin seurauksena ja sitä aiheuttaa myös kehon huono rasvatasapaino ja ravinneköyhä ruoka.
Kuivaa päänahkaa voi hoitaa asianmukaisella ravitsemuksella ja käyttämällä hiusten pesuun aineita, jotka sisältävät mahdollisimman vähän lisäaineita ja kemikaaleja. Hiusten laittoon tarkoitettuja tuotteita on hyvä välttää myös, tai vähintäänkin etsiä mahdollisimman kemikaalivapaita tuotteita. Aavistuksen kosteuttavat shampoot ja riittävästi hyviä rasvoja ja ravintoaineita sisältävä ruokavalio auttavat kuivuuteen sitä hoitavasti.
Rasvoittuva päänahka
Rasvoittuva päänahka saattaa olla perinnöllistä, mutta sitä voi aiheuttaa myös liian rasvainen ruokavalio, stressi, epätasainen hormonitoiminta ja kemikaalit kuten muotoilutuotteet ja shampoot. Sen tunnistaa nopeasti pesun jälkeen latistuvista ja tahmaantuvista hiuksista, jotka saattavat myös haista epämiellyttävältä.
Rasvaista päänahkaa voi hoitaa korjaamalla ruokavalion rasvatasapainoa, kiinnittämällä huomiota omaan hormonitoimintaan ja pesemällä hiuksia ja päänahkaa hellävaraisilla tuotteilla.
Psoriasis, atopia ja päänahka
Tulehdukselliset ihosairaudet, kuten psoriasis ja atooppinen ihottuma, aiheuttavat ongelmia usein myös päänahkaan. Iho ei pääse hengittämään, eikä sitä voi rasvata kunnolla. Shampoot, sekä muotoilutuotteet voivat pahentaa oireilua.
Atopian myötä päänahan iho saattaa kuivua. Oireina ovat kutina, kireyden tunne ja hilseily. Atopia saattaa aiheuttaa myös hiusten lähtöä.
Psoriasis tekee päänahkaan läiskämäisiä, kevyesti punoittavia alueita, jotka kutiavat ja hilseilevät. Iho ärtyy hilseestä, joka taas aiheuttaa punoitusta, kutinaa sekä päänahan raapimista. Tästä syntyy vaikeasti katkaistava kierre.
Atopian ja psoriasikseen liittyvää päänahan huonovointisuutta voi hoitaa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota mm. tuotteisiin, joita päänahalle käyttää, sekä ruokavalioon ja pyrkiä elämään mahdollisimman stressitöntä elämää.
Hiustenlähtö
Yksittäisellä hiuksella on oma elinkaari, jonka tullessa loppuun hius tipahtaa pois itsestään tai esim. harjaamisen seurauksena. Hiuksia on tuhansia ja niiden paksuus ja laatu vaihtelee ihmisestä riippuen. Runsas hiustenlähtö tai kaljuuntuminen ei ole tavallista, vaikka sitäkin iän tuomiin vaikutuksiin kuuluu. Vanhemmiten hius ohenee, niiden määrä vähenee ja usein myös väri vaalenee.
Hiusten lähtö kohtalaisessa määrin on normaalia, mutta alueellinen tai runsas hiustenlähtö kielii yleensä jostain muusta. Tyypillisesti äkillistä runsasta hiustenlähtöä aiheuttaa stressi, vamma, infektio, sairaudet kuten atopia ja psoriasis ja syöpähoitona käytettävä kemoterapia.
Pienessä 35 henkilön tapaussarjassa androgeneettista hiustenlähtöä sairastavat käyttivät kuuden kuukauden ajan paikallisesti CBD-rikasta hamppuvalmistetta. Tutkimuksessa hiusmäärän havaittiin lisääntyneen lähtötilanteeseen verrattuna. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lumeryhmää, ja tutkittu valmiste sisälsi CBD:n lisäksi myös muita hampun yhdisteitä. (10)
Tutkimustulos on kiinnostava, mutta se ei vielä osoita CBD:n ehkäisevän tai hoitavan hiustenlähtöä.
Kannabinoidien vaikutus hiustupen kasvusykliin näyttää lisäksi riippuvan muun muassa kannabinoidista, pitoisuudesta ja vaikutuskohteesta, joten CBD:n ja hiusten kasvun välinen yhteys vaatii lisää kontrolloituja tutkimuksia. (5,8,10)
Kaljuuntuminen eli androgeneettinen alopecia
Androgeneettinen alopecia on perinnöllinen ominaisuus, joka aiheuttaa kaljuuntumista nuoresta iästä alkaen, etenkin miehillä. Naisen kaljuuntuminen androgeneettisistä syistä alkaa yleensä vasta keski-iän jälkeen ja harvemmin johtaa täydelliseen kaljuuntumiseen kuten miehillä. Kaljuuntuminen alkaa ohimoilta ja otsalta edeten siitä hitaasti, mutta varmasti kohti päälakea. (3)
Telogeeninen hiustenlähtö
Telogeenisellä hiustenlähdöllä tarkoitetaan äkillisesti, jopa tupoittain lähteviä hiuksia, joka yleensä johtuu voimakkaasta stressireaktiosta, synnytyksestä, vammasta tai vakavasta infektiosta. Samaan aikaan hiuksia kuolee ja uusia syntyy isompi määrä, tämänkaltainen hiustenlähtö paranee siis yleensä itsestään. (4)
Pälvikalju
Pälvikalju eli alopecia areata on autoimmuunisairaus joka aiheuttaa paikoittaista, yhtäkkistä hiusten lähtöä. Se on tavallisinta nuorilla ja nuorilla aikuisilla ja sitä esiintyy alle 2% väestöstä. Taudin kulkua ei voi ennustaa, mutta yleensä hiukset kasvavat ajan kuluessa itsekseen takaisin.
Kuivaa ja kutisevaa päänahkaa voi hoitaa päänahan hyvinvoinnista huolehtimalla.
Endokannabinoidijärjestelmä ja päänahka
Endokannabinoidijärjestelmä on jokaiselta ihmiseltä ja lähes kaikilta eliölajeiilta löytyvä järjestelmä, jonka tehtävä on tarkkailla elimistön tapahtumia ja tarvittaessa puuttua siihen, jotta kaikki toimisi ajallaan ja oikein. Endokannabinoidijärjestelmä koostuu endokannabinoideista, kannabinoidireseptoreista ja niitä hajottavista entsyymeistä.
Endokannabinoidijärjestelmä on mukana lähes kaikissa elimistön toiminnoissa ja se toimii niin ihon, päänahan, kuin hiustenkin taustalla. Endokannabinoideja on kaksi, anandamidi ja 2-AG.
CBD ja päänahka tutkimuksen näkökulmasta
CBD:n vaikutuksia ihoon ja päänahkaan on tutkittu muun muassa talirauhasten toiminnan, ihon tulehdussignaloinnin sekä erilaisten päänahan oireiden yhteydessä.
Laboratoriotutkimuksessa CBD:n on havaittu vaikuttavan ihmisen talirauhassolujen lipidien tuotantoon ja tulehdussignalointiin. Tutkimus antaa tietoa CBD:n biologisista vaikutusmekanismeista ihossa, mutta sen perusteella ei voida päätellä CBD:n hoitavan tali-ihottumaa tai muita päänahan sairauksia. (7)
Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa 50 lievää tai keskivaikeaa päänahan psoriasista tai tali-ihottumaa sairastavaa henkilöä käytti kahden viikon ajan 0,075 % laajakirjoista CBD:tä sisältävää shampoota. Tutkimuksessa havaittiin vähentymistä muun muassa hilseilyssä, punoituksessa, kutinassa ja polttelussa. (9)
Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut lumeryhmää, ja shampoo sisälsi CBD:n lisäksi muita ainesosia, kuten ketokonatsolia. Tämän vuoksi tuloksista ei voida päätellä, kuinka suuri osa havaituista muutoksista johtui CBD:stä. (9)
CBD:n mahdollista käyttöä päänahan ja ihonhoidon ainesosana tutkitaan edelleen, mutta kliinistä tutkimustietoa on toistaiseksi melko vähän.
Päänahan kuivumisen, kutinan, hilseilyn ja rasvoittumisen taustalla voi olla monia tekijöitä. Joskus kyse on ihon kuivumisesta tai ärsytyksestä, mutta taustalla voi olla myös esimerkiksi tali-ihottuma, psoriasis, atooppinen ihottuma tai muu ihosairaus. Hoito kannattaa valita oireiden aiheuttajan mukaan.
Endokannabinoidijärjestelmän osia esiintyy ihossa, talirauhasissa ja hiustupissa, ja järjestelmän on tutkimuksissa havaittu osallistuvan muun muassa talinerityksen ja hiustupen kasvusyklin säätelyyn. (5,7)
CBD:n vaikutuksia ihoon, päänahkaan ja hiusten kasvuun on tutkittu laboratorio- ja kliinisissä tutkimuksissa. Ensimmäisissä päänahkaa ja androgeneettista hiustenlähtöä koskevissa tutkimuksissa on saatu kiinnostavia havaintoja, mutta tutkimukset ovat olleet pieniä ja osin kontrolloimattomia. Nykyisen tutkimustiedon perusteella ei voida päätellä, että CBD hoitaisi tali-ihottumaa, psoriasista, pälvikaljua tai muuta päänahan sairautta. (7–10)
Päänahan hyvinvoinnista voi huolehtia hellävaraisella pesulla, ihotyypille sopivilla tuotteilla ja välttämällä tarpeetonta ärsytystä. Pitkittyvät, voimakkaat tai poikkeavat oireet kannattaa selvittää terveydenhuollossa.
Baswan, S. M., Klosner, A. E., Glynn et al. 2020. Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. Clinical, Cosmetic and Investigational Dermatology 13, 927–942. https://doi.org/10.2147/CCID.S286411. Viitattu 10.10.2025
Vincenzi, C. & Tosti, A. 2020. Efficacy and Tolerability of a Shampoo Containing Broad-Spectrum Cannabidiol in the Treatment of Scalp Inflammation in Patients with Mild to Moderate Scalp Psoriasis or Seborrheic Dermatitis. Skin Appendage Disorders 6(6), 355–361. https://doi.org/10.1159/000510896. Viitattu 22.09.2026
Smith, G. & Satino, J. 2021. Hair Regrowth with Cannabidiol (CBD)-rich Hemp Extract – A Case Series. Cannabis 4(1), 53–59. Viitattu 22.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 22.09.2026
Vaikeana ihosairautena tunnettu psoriasis on ikävä vaiva, mutta sen oireita voi onneksi hillitä monin eri keinoin. Tässä artikkelissa tutustutaan psoriasikseen sairautena ja siihen, mitä CBD:n ja psoriasiksen yhteydestä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään.
Mikä psoriasis on?
Immuunivälitteinen sairaus, psoriasis tai psori, on tulehduksellinen krooninen vaiva, joka oireilee ihottumana joko paikallisesti tai koko kehon alueella. Psoriasis ilmenee pelkästään iholla tai myös kynsissä ja nivelissä. Psoriasis puhkeaa yleensä joko nuorena tai keski-ikäisenä, mutta sitä tavataan kaikenikäisillä. (1)
Psoriasiksen synty on osittain perintötekijöistä kiinni. Nuorella se saa alkunsa usein infektiosta, mutta sille altistavat geenien lisäksi myös mm. runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja epäterveelliset elämäntavat. Tarkkaa syytä sairauden taustalla ei tiedetä. (1)
Valtaosalla psoriasis on lievä, mutta toisinaan se aiheuttaa elämää voimakkaasti hankaloittavia oireita, jotka pahimmillaan saattavat aiheuttaa jopa sosiaalisten tilanteiden välttämistä. (1)
Iho- eli plakkipsoriasis
Iholla esiintyvät oireet ovat yleisin psoriasiksen ilmenemismuoto. Psoriasisihottuma on punapohjainen, tarkkarajainen, hilseilevä ja se kutisee voimakkaasti. Niitä tulee isompina alueina herkimmin kyynärpäihin, taipeisiin ja hiuspohjaan, mutta se voi näkyä myös pienin pyörein läiskin koko kehon alueella. Psoriaattiset plakit saattavat halkeilla ja erittää kirkasta tai veristä märkää. (1)
Märkärakkulainen psoriasis on sairauden harvinainen muoto, joka aiheuttaa märkiviä puhkeavia rakkulamaisia ihottumia.
Psoriasis näkyy usein iholla punottavana, kutisevana ja hilseilevänä läiskänä, joita esiintyy usein kyynärpäissä, taipeissa ja hiuspohjassa, mutta myös koko kehon alueella.
Nivel- ja kynsipsoriasis
Nivelpsoriasis oireet alkavat joko samanaikaisesti tai vuosia iho-oireita myöhemmin. Nivelet ovat kankeat ja kipeät ja niitä turvottaa. Nivelpsoriasiksen diagnosoi yleensä reumalääkäri, eikä sitä valitettavasti voi kokonaan parantaa sillä se on pysyvästi niveliä vaurioittava sairaus. Oireita on mahdollista lievittää ja niiden etenemistä hidastaa. (1)
Kynsimuutoksia esiintyy jopa noin puolella ihopsoriasista sairastavista ja noin 80 %:lla nivelpsoriasista sairastavista aiheuttaen selkeitä muutoksia kynnen ulkonäköön. Kynsi alkaa kupruilla, paksuuntua ja jopa irtoilla kynsipedistä. (1)
Psoriasis hoito
Psoriasis on sairaus, jota voi olla mahdoton parantaa kokonaan, mutta sen oireiden lievittämiseen on useita keinoja.
Lieviä iho-oireita saattaa helpottaa psoriasis voiteet, päänahan hoitoon tarkoitetut shampoot ja muutokset elämäntavoissa. Stressin purku ja hermoston rauhoittaminen, ruokavalion viilaus ja päihteiden käytön vähintäänkin reipas vähentäminen saattavat tuoda merkittävää helpotusta. (1,2) Toisinaan suositellaan että iholle levitetään ruokasoodaa, etenkin ihottuma-alueille, mutta sen hoitavuudesta ei ole takeita.
Vaikeisiin iho-oireisiin kannattaa aina konsultoida ihotautilääkäriä parhaan hoidon varmistamiseksi. Vaikeimmissa tapauksissa hoitona on sekä voide, että myös sisäisesti käytettävät, usein tulehduksen hillitsemiseen käytetyt lääkkeet. (1,2)
Kaikkien sairauksien taustalla on aina jokin syy. Laukaisevaa tekijää psoriasikselle ei välttämättä löydy, mutta ympäristötekijät ovat vähintään oireita pahentavia (1,2). Epäterveelliset elämäntavat kuten runsas alkoholin käyttö, tupakointi, liian rasvainen ravinneköyhä ruokavalio ja stressaava elämänrytmi lisäävät sekä tutkimusten että kokemusten mukaan oireita ja siksi niihin on tärkeä kiinnittää huomiota psoriasiksen hoidossa. Etenkin ruokavaliossa voi olla haastavaa päästä selville mikä aiheuttaa oireita ja mikä ei, mutta yleisesti kokemusten mukaan gluteenin, mausteisten ruokien, pikaruuan ja alkoholin välttäminen saattaa vähentää niitä merkittävästi. (2)
Usein psoriasis oireet ovat kausittaisia ja niiden laatu ja vaikeusaste voi vaihdella. Kokemusten mukaan kesä, eli todennäköisesti aurinko, vähentää oireilua selvästi ja saattaa jopa parantaa ihon kokonaan. Osa psoriasista sairastavista viettää talvella muutaman viikon etelän lämmössä, jotta aurinko katkaisee pitkän kylmän jakson, jonka aikana iho on peitetty vaatteiden alle. (1)
Vältettävät ruoka-aineet
Varsinaisia vältettäviä ruoka-aineita ei tähän sairauteen liity, mutta jotkut ruoka-aineet saattavat pahentaa oireita. Voimakkaat mausteet, kahvi, alkoholi, gluteeni ja erittäin rasvaset ruuat ovat yleisimmin keskusteluissa mainittuja mahdollisesti oireita pahentavia ruoka-aineita. Se miten ruoka-aineet vaikuttavat ihmisiin on hyvin yksilöllistä. Toiset ovat herkempiä.
Psoriasis vai atooppinen ihottuma?
Psoriasis ja atooppinen ihottuma aiheuttavat molemmat vaikeita oireita iholla, mutta ne ovat eri sairauksia. Psori on immuunivälitteinen tulehdussairaus siinä missä atopia on krooninen tulehduksellinen ihosairaus, johon liittyvät ihon suojakerroksen ja immuunijärjestelmän poikkeavuudet. Myös allergia voi liittyä psoriasikseen, mutta se ei yksin selitä sairautta. Psorille tyypillistä ovat punoittavat läiskät, kun atopiassa iho on kauttaaltaan punakka, hilseilevä ja kutiava. Yleensä atopia on lasten sairaus ja psoriasista esiintyy vanhempien, nuorten ja keski-iän ylittäneiden keskuudessa.
Psoriasiksen liitännäissairaudet
Psoriasikseen liitetään myös muita sairauksia, mutta johtuvatko ne psorista vai toisinpäin, ei ole aivan varmaa. Psoriasikseen liittyvät sairaudet ovat hyvin pitkälti elämäntapa sairauksia josta voisi ehkä ajatella, että syyt psoriasiksen oireiden taustalla ovat pitkälti samoja kuin liitännäisillä, vaikka itse sairaus puhkeaisi jostain muusta syystä. 2 tyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, lihavuus ja ahdistus/masennus ovat tyypillisiä, kuten tietysti myös niveliin liittyvät haasteet. Elintavat kuten tupakointi, alkoholi ja lihavuus voivat vaikuttaa riskiin, vaikeusasteeseen ja liitännäissairauksiin, mutta eivät ole sairauden pääasiallinen syy. (1,2)
Endokannabinoidijärjestelmä ja psoriasis
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu monien elimistön fysiologisten toimintojen säätelyyn ja vaikuttaa myös ihoon. Se löytyy kaikilta ihmisiltä ja lähes kaikilta eläimiltä ja sen tehtävänä on huolehtia elimistön tasapainosta. Endokannabinoidijärjestelmä koostuu sisäsyntyisistä eli endokannabinoideista, niihin vastaavista reseptoreista CB1 ja CB2, sekä niiden hajottajaentsyymeistä. Endokannabinoidit eivät varastoidu, vaan ne valmistuvat paikallisesti tarpeen mukaan. (3,4)
Ihon endokannabinoidijärjestelmän on tutkimuksissa havaittu osallistuvan muun muassa ihosolujen kasvuun ja erilaistumiseen, sekä ihon immuuni- ja tulehdusreaktioiden säätelyyn. Endokannabinoidijärjestelmän toiminnassa ja siihen liittyvien reseptorien ilmentymisessä on havaittu muutoksia myös iholla psorasikseen liittyen. (3,4)
Havainnot ovat lisänneet kiinnostusta endokannabinoidijärjestelmään psoriasiksen tutkimuskohteena. Järjestelmän muutoksista ei kuitenkaan voida suoraan päätellä, että ulkoiset kannabinoidit, kuten CBD tai CBG, hoitaisivat psoriasista.
Psoriasis ja CBD
CBD:n eli kannabidiolin vaikutuksia ihoon ja psoriasikseen on tutkittu solu- ja kudosmalleissa, sekä muutamissa kliinisissä tutkimuksissa. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa keratinosyyttien lisääntyminen, oksidatiivinen stressi, tulehdussignalointi, ihon suojakerros, sekä psoriasikseen liittyvät iho-oireet. (3,5,6)
Laboratoriotutkimuksissa CBD:n ja muiden kannabinoidien on havaittu vaikuttavan keratinosyyttien lisääntymiseen ja useisiin psoriasikseen liittyviin biologisiin mekanismeihin. Tulokset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin yhtenäisiä, eikä solu- tai kudostutkimusten perusteella voida päätellä CBD-tuotteiden hoitavan psoriasista ihmisillä. (5,6)
Vuonna 2022 julkaistussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa 51 plakkipsoriasista sairastavalla henkilöllä tutkittiin 2,5 % CBD:tä sisältävää paikallisvalmistetta 12 viikon ajan. CBD:tä käsitellyissä ihomuutoksissa havaittiin hieman suurempi paraneminen paikallista psoriasiksen vaikeusastetta kuvaavassa mittarissa ja hilseilyssä verrattuna lumevalmisteeseen. (8)
Vuonna 2026 julkaistussa kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa 28 plakkipsoriasista sairastavaa henkilöä sai 60 mg CBD-öljyä vuorokaudessa tai lumetta 12 viikon ajan. CBD ei vähentänyt psoriasiksen vaikeusastetta kuvaavia PASI-pisteitä tai muita keskeisiä vaikeusastemittareita merkitsevästi lumeeseen verrattuna. CBD-ryhmässä kutina väheni väliaikaisesti kahdeksan viikon kohdalla, mutta vaikutus ei säilynyt tutkimuksen loppuun asti. (9)
Nykyinen kliininen tutkimusnäyttö CBD:stä psoriasiksen yhteydessä on siten vielä rajallista ja osittain ristiriitaista. Vuoden 2025 katsauksen mukaan prekliinistä näyttöä CBD:nvaikutuksista ihoon on runsaammin kuin laadukasta kliinistä tutkimustietoa. (10)
Tutkimustuloksista ei voida päätellä, että mikä tahansa CBD-öljy tai CBD:tä sisältävä kosmeettinen voide hoitaisi psoriasista tai sen oireita.
CBD:n vaikutuksia psoriasikseen on tutkittu sekä paikallisilla valmisteilla että suun kautta käytetyllä CBD:llä, mutta kliinistä tutkimustietoa on vielä vähän.
Kannabidioli (CBD)
Kannabidioli eli CBD on laajasti tutkittu kannabinoidi. Sillä on todettu olevan monipuolinen vaikutusalue iholla. CBD:n vaikutuksia ihon biologisiin prosesseihin ja psoriasikseen on tutkittu.
CBD:n vaikutuksesta ihoon ja ihottumiin voi lukea lisää täällä ja CBD kosmetiikasta täällä.
Kannabigeroli (CBG)
Myös CBG:n eli kannabigerolin vaikutuksia ihoon on tutkittu. Solu- ja ihomalleissa CBG yhteydessä on havaittu muutoksia muun muassa tulehdussignaloinnissa ja oksidatiiviseen stressiin liittyvissä mittareissa. (6,7)
Vuonna 2022 julkaistussa pienessä 20 henkilön tutkimuksessa 0,1 % CBG:tä sisältävä seerumi paransi joitakin ihon suojakerrokseen ja ärsytyksen aiheuttamaan punoitukseen liittyviä mittareita lumeeseen verrattuna. Tutkimuksessa käytettiin kuitenkin keinotekoisesti ärsytettyä tervettä ihoa eikä psoriasista sairastavia henkilöitä. (7)
CBG:tä on tutkittu myös psoriasikseen liittyvissä keratinosyyttimalleissa, mutta kliinistä näyttöä CBG:n vaikutuksesta psoriasikseen ei ole vielä riittävästi.
Yhteenveto
Psoriasis on krooninen immunologinen tulehdustauti, joka voi oireilla iholla, kynsissä ja nivelissä. Sairauden hoito valitaan yksilöllisesti oireiden vaikeusasteen ja ilmenemismuodon mukaan. (1,2)
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu ihon biologisten toimintojen säätelyyn, ja sen toiminnassa on havaittu muutoksia myös psoriasiksen yhteydessä. Tämä on lisännyt kiinnostusta CBD:n, CBG:n ja muiden kannabinoidien tutkimiseen ihon tulehdus- ja solumekanismien yhteydessä. (3–7)
CBD:stä on saatu ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa vaihtelevia tuloksia. Paikallista CBD-valmistetta koskevassa tutkimuksessa havaittiin jonkin verran paranemista psoriaattisissa ihomuutoksissa, kun taas vuoden 2026 lumekontrolloidussa tutkimuksessa suun kautta käytetty CBD-öljy ei vähentänyt psoriasiksen vaikeusastetta merkitsevästi. (8,9)
Tutkimustietoa tarvitaan edelleen lisää ennen kuin CBD:n tai muiden kannabinoidien merkityksestä psoriasiksen hoidossa voidaan tehdä varmoja johtopäätöksiä. (10)
Tarnanen K., Rantanen T., Rantalaiho V., Sipilä R. ja Psoriasisliitto. 2022. Duodecim käypä hoito. Psoriaasi (iho- ja nivelpsoriaasi) hallintaan säännöllisellä hoidolla.https://www.kaypahoito.fi/khp00073. Viitattu 17.10.2023.
Baswan S., Klosner A., Glynn K., Rajgopal A., Makil K., Yim S. ja Stern N.. 2020. Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7736837/. Viitattu 17.10.2023.
Biro T., Toth B., Hasko G. ja Pache P.. 2009. The endocannabinoid system of the skin in health and disease: novel perspectives and therapeutic opportunities. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2757311/. Viitattu 17.10.2023.
Makhakhe L.. 2022. Topical cannabidiol (CBD) in skin pathology – A comprehensive review and prospects for new therapeutic opportunities. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9210160/. Viitattu 17.10.2023.
Perez E., Fernandez J., Fitzgerald C., Rouzard K., Tamura M., ja Savile C.. 2022. In Vitro and Clinical Evaluation of Cannabigerol (CBG) Produced via Yeast Biosynthesis: A Cannabinoid with a Broad Range of Anti-Inflammatory and Skin Health-Boosting Properties. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8778347/. Viitattu 17.10.2023.
Puaratanaarunkon, T., Sittisaksomjai, S., Sivapornpan, N. et al. 2022. Topical cannabidiol-based treatment for psoriasis: A dual-centre randomized placebo-controlled study. Journal of the European Academy of Dermatology and Venereology 36(9), e718–e720. https://doi.org/10.1111/jdv.18215. Viitattu 23.09.2026
Roongpisuthipong, W., Klangjareonchai, T., Kurathong, S. & Roongpisuthipong, A. 2026. Efficacy and safety of cannabidiol oil in psoriasis: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Journal of Dermatological Treatment 37(1), 2604448. https://doi.org/10.1080/09546634.2025.2604448. Viitattu 23.09.2026
Redmond, M. C. & Finn, D. P. 2025. The Therapeutic Potential of Cannabidiol in Skin Conditions. Journal of Cosmetic Dermatology 24(11), e70527. https://doi.org/10.1111/jocd.70527. Viitattu 23.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 23.09.2026
Mitä ovat CBN ja CBG? Miten ne eroavat CBD:stä? Tästä artikkelista löydät tietoa näiden kannabinoidien eroista ja ominaisuuksista.
Mitä on CBN ja CBG?
CBN ja CBG ovat ovat hamppukasveissa esiintyviä kemiallisia yhdisteitä.
CBN (kannabinoli) on ensimmäinen koskaan hampusta eristetty kannabinoidi, jonka eristi amerikkalainen kemisti Roger Adams 1940-luvulla. (2) Sitä on viime vuosina tutkittu erityisesti unen yhteydessä, minkä vuoksi sitä markkinoidaan joskus ‘unikannabinoidina’. Se muodostuu THC:stä (tetrahydrokannabinoli) hapettumisen seurauksena, kun kannabis altistuu ilmalle tai valolle pitkän ajanjakson ajan.
CBN:n antibakteerista aktiivisuutta on havaittu myös laboratoriotutkimuksissa, ja sen yhteyttä ruokahaluun on tutkittu eläinmalleissa. Näistä tutkimuksista ei voida kuitenkaan vielä päätellä CBN-tuotteiden ehkäisevän tai hoitavan infektioita tai ruokahaluun liittyviä ongelmia ihmisillä. (9,10)
CBG (kannabigeroli) puolestaan on hampussa ensimmäisinä esiintyviä kannabinoideja. Ensin tulee CBG-A, joka muodostaa yhdisteitä, joista CBG, THC, CBD ja muut kannabinoidit myöhemmin syntetisoituvat. (3)
CBG:n vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi reseptoritoiminnan, tulehdusreaktioiden, bakteerien, ruokahalun sekä viime vuosina myös stressin ja ahdistuneisuuden yhteydessä. Suuri osa tutkimuksesta on edelleen prekliinistä. CBG ei ole psykoaktiivinen yhdiste eli se ei aiheuta huumaavaa vaikutusta. (4)
CBG tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1964 Raphael Mechoulam ja Yehil Gaonin toimesta. (5)
Molemmat yhdisteet, CBN ja CBG, ovat saaneet kasvavaa huomiota kannabistutkimuksissa niiden monipuolisten ominaisuuksiensa takia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tutkimukset näiden yhdisteiden vaikutuksista ja soveltamisesta ovat edelleen kesken ja lisää tietoa tarvitaan
Miten CBN ja CBG eroavat CBD:stä?
CBN, CBG ja CBD ovat kaikki hamppukasvissa esiintyviä kannabinoideja, mutta niillä on hieman erilaiset kemialliset rakenteet ja vaikutukset. Alle on poimittu muutamia eroja näiden yhdisteiden välillä:
CBD eli kannabidioli ei aiheuta huumaavaa tai psykoaktiivista vaikutusta. Se ei muuta tajuntaa tai aiheuta euforian tunnetta. Myöskään CBG ei ole psykoaktiivinen yhdiste, eikä se aiheuta lainkaan huumaavaa vaikutusta.
CBN muodostuu kun THC hajoaa ajan kanssa hapen, lämmön ja ajan myötä. Hampun CBN-pitoisuus kasvaa lisää sitä mukaa kun THC hajoaa ja häviää. Koska CBN muodostuu THC:n hapettumisen seurauksena, sillä on havaittu olevan lieviä psykoaktiivisia ominaisuuksia. Monet CBN-tuotteet sisältävät myös CBD:tä. (1)
CBG (kannabigeroli) on happomuodossaan (CBG-A) ensimmäinen kannabinoidi, josta myös muut kannabinoidit muodostuvat.
Kannabinoidien biologisia vaikutuksia koskeva tutkimus
CBD, CBN ja CBG kannabinoidien farmakologia eroaa toisistaan, ja niiden vaikutusmekanismeja tutkitaan aktiivisesti. Tutkimustiedon määrä vaihtelee huomattavasti: CBD:tä on tutkittu ihmisillä selvästi enemmän kuin CBG:tä ja CBN:ää.
CBG:n on havaittu vuorovaikuttavan useiden molekyylikohteiden kanssa, kuten α2-adrenoreseptorien ja 5-HT1A-reseptorien sekä kannabinoidijärjestelmän kanssa. (4) Sen antibakteerista aktiivisuutta on havaittu laboratorio- ja eläinmalleissa, ja vuonna 2024 julkaistiin myös ensimmäinen pieni lumekontrolloitu tutkimus CBG:n vaikutuksista stressiin ja ahdistuneisuuteen terveillä aikuisilla. (11,12)
CBN kliininen tutkimus on viime vuosina keskittynyt erityisesti uneen. Ensimmäisissä lumekontrolloiduissa tutkimuksissa on havaittu joitakin eroja uneen liittyvissä mittareissa, mutta tulokset eivät ole olleet kaikilta osin yhtenäisiä. (7,8)
Näitä tutkimushavaintoja ei voida sellaisenaan siirtää kaupallisten CBG-, CBN- tai CBD-tuotteiden terveys- tai hoitoväitteiksi.
Hamppupeltoa kukintovaiheessa.
Kannabinoidipitoisuudet hampussa
Kannabinoideja kuten CBN, CBG ja CBD esiintyy hampussa luontaisesti vaihtelevissa määrin. Määrät vaihtelevat eri lajikkeissa suuresti. Myös kasvukausi, ympäristö ja muut olosuhteet voivat vaikuttaa kasviin muodostuviin pitoisuuksiin. Eri kannabinoideja hampusta on tunnistettu jo yli 120 erilaista.
CBD:ta esiintyy yleensä runsaammin hamppukasvissa kuin CBN:ää tai CBG:tä. CBN taas muodostuu THC:n hapettumisen seurauksena ajan kuluessa, joten sitä esiintyy yleensä vähemmän nuorissa kasveissa. CBG on kannabiksen varhaisessa kehitysvaiheessa pääasiallinen kannabinoidi, jonka esiintyminen vähenee merkittävästi kasvukauden loppuvaihetta kohti mentäessä.
Hamppulajikkeita löytyy paljon ja eri kannabinoidiprofiililla varustettuna. Nykyään jalostetaan myös sellaisia lajikkeita, jotka voivat sisältää jotain tiettyä kannabinoidia erityisen paljon, ollen kannabinoidiprofiililtaan keskiarvoista hyvinkin paljon muista yleisistä hamppulajikkeista poikkeavia.
Mitä ovat kannabinoidihapot kuten CBG-A, CBN-A ja CBD-A?
Hampussa esiintyvät kannabinoidit ovat aina aluksi happomuodossa kuten CBG-A (kannabigerolihappo) ja CBD-A (kannabidiolihappo). A-kirjain kannabinoidin nimen perässä viittaa sen happomuotoon (Acid).
CBG-A
CBG-A (kannabigerolihappo) ja CBN-A (kannabinolihappo) ovat kannabinoidien happomuotoja, jotka esiintyvät hampussa ennen kuin ne muuttuvat aktiivisiksi yhdisteiksi, kuten CBG:ksi ja CBN:ksi happojen dekarboksylaation tai hapettumisen kautta.
CBG-A on hampussa ensimmäisenä muodostuvan kannabinoidin, CBG:n, happomuoto. CBG-A:ta esiintyy kannabiskasvissa yleensä suurina määrinä varhaisessa kasvuvaiheessa ennen kun kasvi tuottaa vielä muita kannabinoideja. CBG-A:ta muuntuu muihin kannabinoideihin, kuten CBD-A:han (kannabidiolihappo) tai THCA:han (tetrahydrokannabinolihappo), ajan kanssa, hapettumis- tai karbokylaatioreaktioiden kautta.
CBN-A
CBN-A puolestaan on kannabinolihapon happomuoto, joka esiintyy kannabiskasvissa ennen kuin se muuttuu aktiiviseksi yhdisteeksi, CBN:ksi. CBN-A muodostuu kannabislajikkeen THCA:sta hapettumisen seurauksena. Kun THCA altistuu ilmalle tai valolle ajan kuluessa, se hapettuu ja muuttuu CBN-A:ksi. Tämä prosessi voi tapahtua, kun kasvia varastoidaan pitkään tai säilytetään huonosti ei-ilmatiiviissä pakkauksessa.
CBN-A ja CBG-A toimivat lähtöaineina, joista muodostuu kannabinoidit CBG ja CBN.
CBD-A
CBD-A on CBD:n esiaste eli kannabidiolihappo. CBD-A on tutkimusten mukaan voimakas antioksidantti, antimikrobinen ja antibakteerinen.
Yhteenveto
CBD, CBN ja CBG ovat tunnetuimpia kannabinoideja, joita esiintyy erityisesti hamppukasvien lehdissä ja kukinnoissa. Nämä kannabinoidit muistuttavat toisiaan, mutta kullakin niistä on omat erityiset ominaisuuteensa.
CBGA on kannabinoidien biosynteesin keskeinen välituote, josta muodostuvat muun muassa THC-A, CBD-A ja CBC-A. CBN muodostuu puolestaan pääasiassa THC:n ja THC-A:n hapettumisen seurauksena.
CBN:ää on tutkittu erityisesti unen yhteydessä ja CBG:tä muun muassa stressin, ahdistuneisuuden, ruokahalun, tulehdusreaktioiden ja antibakteeristen mekanismien yhteydessä. Monien CBG:tä ja CBN:ää koskevien havaintojen tutkimusnäyttö perustuu kuitenkin edelleen laboratorio- ja eläintutkimuksiin tai ensimmäisiin pieniin ihmistutkimuksiin, joten vahvoja johtopäätöksiä niiden terveysvaikutuksista ei vielä voida tehdä.
Gaoni, Y. & Mechoulam, R. 1964. The structure and synthesis of cannabigerol, a new hashish constituent. Proceedings of the Chemical Society, 82. https://doi.org/10.1039/PS9640000073. Viitattu 21.09.2026
Bonn-Miller, M. O. ym. 2024. A double-blind, randomized, placebo-controlled study of the safety and effects of CBN with and without CBD on sleep quality. Experimental and Clinical Psychopharmacology 32(3), 277–284. https://doi.org/10.1037/pha0000682. Viitattu 21.09.2026
Lavender, I. G. ym. 2026. Cannabinol for Acute Treatment of Insomnia Disorder in a Randomized Placebo-Controlled Crossover Trial. Journal of Sleep Research 35(4), e70284. https://doi.org/10.1111/jsr.70284. Viitattu 21.09.2026
Appendino, G. ym. 2008. Antibacterial Cannabinoids from Cannabis sativa: A Structure–Activity Study. Journal of Natural Products 71(8), 1427–1430. https://doi.org/10.1021/np8002673. Viitattu 21.09.2026
Farrimond, J. A., Whalley, B. J. & Williams, C. M. 2012. Cannabinol and cannabidiol exert opposing effects on rat feeding patterns. Psychopharmacology 223, 117–129. Viitattu 21.09.2026
Cuttler, C., Stueber, A., Cooper, Z. D. & Russo, E. 2024. Acute effects of cannabigerol on anxiety, stress, and mood: a double-blind, placebo-controlled, crossover, field trial. Scientific Reports 14, 16163. https://doi.org/10.1038/s41598-024-66879-0. 21.09.2026
Farha, M. A. ym. 2020. Uncovering the Hidden Antibiotic Potential of Cannabis. ACS Infectious Diseases 6(3), 338–346. https://doi.org/10.1021/acsinfecdis.9b00419. Viitattu 21.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 21.09.2026
MCT-öljy on kookospähkinästä tiivistettyä öljyä, jossa on paljon hyvälaatuisia keskipitkiä omega-rasvahappoja. MCT on nykyisin erityisen suosittua laihduttajien, urheilijoiden ja erikoisruokavaliota noudattavien käytössä.
MCT-öljyn nimi tulee sanoista Medium Chain Triglyceride, joka kuvastaa keskipitkiä rasvoja (C8 ja C10). MCT koostuu kapriinihapoista, kapryylihapoista, kapronihapoista ja lauriinihapoista. MCT-öljystä saa nopeasti energiaa, sillä sen imeytyminen elimistöön on muita rasvoja huomattavasti nopeampaa. MCT-öljyn C8-rasvahapot muuttuvat kehossa nopeasti ketoneiksi. MCT sopii siis erityisen hyvin ketogeeniseen ruokavalioon ja antamaan lisäenergiaa paljon liikkuville.
Rasvan käyttöön liittyy paljon kiivasta keskustelua ja aiheesta löytyy monenlaista tietoa. Tiedetään kuitenkin, että rasvojen välttäminen painonpudotuksessa ei ole välttämättä paras ratkaisu. Toimiakseen optimaalisesti ihmiskeho tarvii hyvälaatuista rasvaa mm. soluille, aivoille, hormoneille ja vastustuskyvylle. Rasvat ovat siis välttämätön osa luontaista hyvinvointia.
Muita ruoka-aineita jotka sisältävät keskipitkiä rasvahappoja (MCT) ovat mm. kookosöljy, juusto, voi, jogurtti, maito ja palmuydinöljy.
Neutraali maku helpottaa käyttöä
Täysin neutraalin maun ja tuoksun ansiosta MCT-öljy sopii erinomaisesti lisukkeeksi erilaisten ruokien ja juomien joukkoon. MCT-öljyn lisääminen pirtelöön, puuroon, keittoon, teehen tai kahviin on nykyään hyvin suosittu tapa saada lisää energiaa esimerkiksi aamulla tai ennen urheilusuoritusta. Rasvaista kahvia kutsutaan myös nimellä voikahvi, voimakahvi ja bulletproof-rasvakahvi. MCT-öljyn rasvahapot hidastavat kofeiinin imeytymistä elimistöön, jolloin kahvin piristävä vaikutus kestää pidempään. Öljyn lisääminen ruokiin ja juomiin antaa koostumusta, mutta ei vaikuta makuun ja siksi sitä on helppoa kokeilla ja käyttää monipuolisesti. MCT-öljyä voi nauttia myös sellaisenaan.
Rasvakahvi valmistuu helposti MCT-öljyllä. Rasva tasapainottaa kofeiinin vaikutusta ja kahvin piristävä vaikutus kestää kauemmin.
MCT-öljy annostus ja käyttö
Annostusohjeet vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta MCT-öljyn käyttöä suositellaan aloitettavaksi ensin pienemmällä annoksella 1 tl – 1 rkl, jotta elimistö tottuu siihen ensin. Hiljalleen annosta voi lisätä oman maun mukaan. Totuttua keskipitkiin rasvahappoihin keskimääräinen suositeltu päiväannos on voi olla 1-3 ruokalusikallista kerran tai useasti vuorokaudessa.
MCT-öljyä suositellaan säilytettäväksi huoneenlämmössä auringolta suojattuna. Avaamisen jälkeen öljy säilyy paremmin viileässä kuten jääkapissa.
MCT-öljy ja paistaminen
Monipuolisesti käytettävä MCT-öljy ei kuitenkaan sovellu paistamiseen ja sitä ei suositella kuumennettavaksi yli 160 °C asteeseen. Liian korkea lämpötila muuttaa MCT:n kemiallista koostumusta ei-toivottuun suuntaan.
MCT-öljyn hyödyt
MCT-öljyn hyvälaatuiset rasvahapot ovat nostaneet kyseisen öljyn suureen suosioon viime vuosina myös Suomessa. Erityisesti monet painonpudottajat ja urheilijat ovat ottaneet MCT:n osaksi ruokavaliotaan. MCT-öljystä saa nopeasti lisää energiaa harjoitteluun ja siitä voi olla apua myös vanhemmille ihmisille. Muiden hyvien ominaisuuksien lisäksi MCT-öljy nopeuttaa myös rasvanpolttoa, joten se sopii erinomaisesti osaksi terveellistä ruokavaliota.
Vuoden 2016 tutkimusten mukaan MCT-öljyllä oli huomattavan positiivinen vaikutus iäkkäämpien ihmisten lihasten toimintaa ja voimaan. Näkyvät tulokset saatiin aikaan 6 gramman päiväannoksella kolmessa kuukaudessa. (1)
MCT-öljy kahvissa taspainoittaa kofeiinin vaikutusta ja juoman piristävät vaikutukset kestävät pidempään. MCT-öljystä saa nopeasti energiaa ilman, että ravinto aktivoi ja kuormittaa ruuansulatusjärjestelmää liikaa.
Painonhallinnassa suositellaan joskus otettavaksi MCT-öljyä ennen nukkumaan menoa, sillä se voi auttaa vähentämään näläntunnetta seuraavana aamuna. Tämä voi olla hyvä keino pätkäpaastoon tai muuten vaan ruokailuvälien pidentämiseen, jolloin myös ruoansulatus saa enemmän aikaa levätä ja palautua.
MCT-öljy lisää vireystasoa
MCT-öljyn sanotaa parantavan vireystasoa lisäksi myös mielialaa. Aivot koostuvat pääosin rasvahapoista ja MCT-öljyn hyvälaatuiset rasvat ovat niille helposti hyödynnettävissä olevaa ravintoa. MCT-öljyn on tutkimuksissa lisännyt muistisairauksista kärsivien ihmisten energiatasoja ja sillä on havaittu olevan muistihäiriöitä ennalta ehkäisevä vaikutus.
MCT-öljyn rasvahappokoostumus
Luontaisessa muodossaan kookosöljystä valmistettu MCT-öljy koostuu neljästä eri rasvahaposta, joita ovat lauriinihappo, kapriinihappo, kapryylihappo ja kapronihappo. Näistä kapryylihappo (C8) on kaikista laadukkain keskipitkä rasvahappo, joka imeytyy erittäin nopeasti ja kulkeutuu suoraan maksaan energian polttoaineeksi.
MCT-öljyä valmistetaan myös palmuöljystä. Terveyden nimissä on hyvä suosia ainoastaan luonnollisesti ei-GMO kookoksesta valmistettua MCT-öljyä. Olennaista on myös varmistaa, että lopputuotteessa rasvahappojen suhde toisiinsa on optimaalinen. Tämä tieto löytyy yleensä pullon etiketistä.
Laadukkaammat MCT-öljyt sisältävät lähinnä vain parhaita kapryyli- ja kapriinihappomuotoja. Heikosti valmistettu MCT-öljy voi sisältää enemmän kapronihappoa (C6) ja lauriinihappoa (C12) kuin kapryyli- ja kapriinihappoja. Keskipitkien rasvahappojen nimissä C-luku viittaa hiiliatomien määrään.
Kapriinihappo (C10)
Kapriinihappo (Capric Acid) on laadukas keskipitkä tyydyttynyt rasvahappo, joka tunnetaan myös nimellä dekaanihappo. Kapriinihapolla on tutkittuja terveysvaikutuksia ja se tukee muun muassa vastustuskykyä. Sitä käytetään myös lääketeollisuudessa ja liukuvoiteissa.
Kapryylihappo (C8)
Kapryylihappo on MCT-öljyn olennaisin rasvahapon muoto, jolla on tutkittu olevan monipuolisesti erilaisia hyötyjä terveydelle. Kapryylihappo imeytyy todella pikaisesti ja palaa maksassa antaen energiaa milteipä samantien, jonka ansiosta se sopii erityisesti urheilusuorituksiin lisäpuhtia antamaan. Kapryylihapolla on kehoa sisäpuolelta lämmittävä vaikutus.
Lauriinihappo (C12)
Lauriinihappo (Lauric acid) on keskipitkä tyydyttynyt rasvahappo. Lauriinihappo on antibakteerinen ja sitä löytyy erityisesti kookosöljystä, mutta myös lehmän-, vuohen- ja äidinmaidosta. Se ei muutu niin nopeasti energiaksi kuin kapryylihappo.
Kapronihappo (C6)
Kapronihappo on lyhyin tyydyttynyt keskipitkä rasvahappo, eikä siitä ole löydetty merkittäviä terveyshyötyjä. Huonelämpötilassa (20 astetta) kapronihappo on kirkasta ja koostumukseltaan juoksevaa.
LISTA MCT-ÖLJYN HYÖDYISTÄ
Lisää lihasvoimaa (1).
Polttaa rasvaa ja auttaa painonpudotuksessa (2).
Vähentää huonon kolesterolin määrää (2).
Lisää kylläisyyden tunnetta (3).
Poistaa nälkää (3).
Nostaa vireystasoa (4).
Edistää ketoosia (4).
Parantaa mielialaa.
Vahvistaa immuniteettia (5).
Ennalta ehkäisee muistihäiriöitä (6).
Tehostaa harjoittelua ja edistää kestävyyttä (7).
Tehostaa omega-3-rasvojen imeytymistä (8).
Auttaa tasapainottamaan verensokeria (9.)
Edistää ruoansulatusta
Sopii myös ihonhoitoon ja liukuvoiteeksi.
.
MCT-öljyn haitat
Myös hyvälaatuisten rasvojen kanssa kannattaa noudattaa varovaisuutta ja kohtuullisuutta. Verrattuna muihin öljyihin MCT-öljy imeytyy todella nopeasti, jonka ansiosta sitä ei kannata käyttää liian paljoa. MCT-öljyn rasvahapot imeytyvät porttilaskimoa pitkin suoraan maksaan. Maksa tuppaa varastoimaan itseensä ylimääräiset aineet jos niitä on liikaa. Runsas MCT-öljyn saanti saattaa aiheuttaa rasvamaksaa, jota kannattaa välttää. (10)
Rasvamaksa tarkoittaa sitä, että maksaan kertyvä ylimääräinen rasva saa maksan laajenemaan. Rasvamaksan määritelmän mukaan jos yli 5 % maksakudoksista muodostuu rasvasta voidaan puhua rasvamaksasta. Myös liiallinen alkoholin käyttö tai 2. tyypin diabetes saattaa aiheuttaa rasvamaksaa. (10)
MCT:tä sisältävän rasvakahvin kanssa kannattaa myös noudattaa kohtuullisuutta ja juoda sitä korkeintaa yksi kuppi vuorokaudessa, jotta öljyä ei tulisi annosteltua suotta liikaa.
Heikosti valmistettu MCT-öljy voi sisältää enemmän kapronihappoa (C6) ja lauriinihappoa (C12), jotka saattavat aiheuttaa ripulia, ilmavaivoja tai haasteita ruoansulatuksen kanssa.
CBD-öljyt myydään yleensä nestemäiseen kasviöljyyn uutettuna. Kasviöljyt ovat yleensä MCT-öljyä, auringonkukkaöljyä, oliiviöljyä tai hampunsiemenöljyä. MCT-öljyn on havaittu olevan paras mahdollinen kuljetinöljy myös CBD-öljyjen ainesosissa, jonka takia MCT-öljy onkin nykyisin ylivoimaisesti suosituin CBD-öljyissä oleva kuljetinöljy.
Miksi MCT on paras kuljetinöljy CBD-öljyihin?
Nopeasti imeytyvä MCT-öljy tehostaa kannabinoidien vaikutusta. Lisäksi MCT on neutraalin makuinen ja antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi se parantaa myös CBD-öljyjen säilyvyyttä. MCT-öljy pysyy juoksevana myös viileässä, jolloin sen annostelu ja käyttö on helpompaa.
MCT- ja kookosöljyn erot
MCT-öljy erotellaan kookoksen lihasta, mutta myös kookosöljyllä on vastaavia vaikutuksia liittyen ihmisaivojen toimintaan ja muistiin kuin MCT-öljyllä. Kookosöljykin toimii polttoaineena aivoille, joka voi vaikuttaa vireyteen, ajatusten kulkuun ja selkeyteen. Myös kookosöljy edistää rasvan palamista. Kookosöljyn rasvoista isoin osa (93%) on tyydyttyneitä rasvahappoja. Samalla tavalla kuin MCT-öljy, niin kookosöljykään ei kaipaa lisäaineita säilyäkseen, joten se on 100% luonnontuote. Kookosöljy on myös antibakteerinen ja siksi sitä voi käytetään myös ihonhoitoon, ärtyneelle tai vaurioituneelle iholle, intiimialueille ja deodorantin korvikkeena.
Kookosöljyn savuamispiste on 180 °C astetta eli hiukan MCT:tä korkeampi ja siksi se sopii paremmin kuumentamiseen kuin MCT, jota ei suositella lämmitettäväksi yli 160 asteeseen.
Kookosöljystä MCT-öljyn erotteleminen mahdollistaa paremman rasvahappokoostumuksen. MCT-öjyssä on luontaisesti vain C6, C8, C10 ja C12-happoja. Kookosöljystä lähes puolet (42%) on lauriinihappoa.
MCT-öljy vs. hamppuöljy
Hamppuöljy ja MCT-öljy sisältävät molemmat hyvälaatuisia rasvahappoja. Suurin ero näiden öljyjen välillä on maku, väri ja rasvahappokoostumus. Hamppuöljystä saa runsaasti välttämättömiä omega-3-rasvahappoja hyvässä suhteessa omega-6-rasvahappoihin. Hampunsiemenöljy sisältää myös omega-9-rasvahappoa.
MCT-öljy sisältää kapryylihappoa (C8), kapriinihappoa (C10), lauriinihappoa (C12) ja kapronihappoa (C6).
MCT-öljyn on havaittu edistävän omega-3-rasvahappojen imeytymistä, joten se sopii erinomaisesti käytettäväksi yhdessä hamppuöljyn kanssa.
Lähteet
Abe S. ym. 2016. The Journal of Nutrition. Medium-Chain Triglycerides in Combination with Leucine and Vitamin D Increase Muscle Strength and Function in Frail Elderly Adults in a Randomized Controlled Trial. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27075909/. Viitattu 15.11.2025.
Ria ym. 2016. Nutrients. Gut Microbiota and Metabolic Health: The Potential Beneficial Effects of a Medium Chain Triglyceride Diet in Obese Individuals. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4882694/. Viitattu 15.11.2025.
St-Onge ym. 2015. Eur J Clin Nutr. Impact of medium and long chain triglycerides consumption on appetite and food intake in overweight men.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4192077/. Viitattu 15.11.2025.
W M A D B Fernando ym. 2015. Br J Nutr. The role of dietary coconut for the prevention and treatment of Alzheimer’s disease: potential mechanisms of action. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25997382/. Viitattu 15.11.2025.
Michael Shilling ym. 2013. J. Med. Food. Antimicrobial effects of virgin coconut oil and its medium-chain fatty acids on Clostridium difficile. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24328700/. Viitattu 15.11.2025.
Candida J Rebello ym. 2015. BBA Clin. Pilot feasibility and safety study examining the effect of medium chain triglyceride supplementation in subjects with mild cognitive impairment: A randomized controlled trial.https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26675661. Viitattu 15.11.2025.
Nasako ym. 2009. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo). Effect of ingestion of medium-chain triacylglycerols on moderate- and high-intensity exercise in recreational athletes. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/19436137/. Viitattu 15.11.2025.
Kondreddy ym. Journal of Nutritional Biochemistry. 2016. Medium-chain triglycerides and monounsaturated fatty acids potentiate the beneficial effects of fish oil on selected cardiovascular risk factors in rats. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26878786/. Viitattu 15.11.2025.
Eckel ym. 1992. Diabetes. Dietary substitution of medium-chain triglycerides improves insulin-mediated glucose metabolism in NIDDM subjects. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1568535/. Viitattu 15.11.2025.
Ihonhoito koskettaa aiheena jokaista. Elämämme jatkuvasti alttiina erilaisille stressitekijöille ja kuormitukselle, joka näkyy valitettavasti myös ihon hyvinvoinnissa ja ihottumina. Ihosta voi kuitenkin huolehtia monella eri tavalla ja ihottumaan kannattaa puuttua ajoissa katkaistakseen mahdollisen ikävän kierteen, johon hoitamaton ihottuma voi pahimmillaan johtaa. Tähän artikkeliin on koottu yleisimmät ihottuman muodot, niiden syyt ja ihonhoitovinkit.
Myös CBD:tä eli kannabidiolia sisältävien ihonhoitotuotteiden vaikutuksia ihoon on viime vuosina alettu tutkia aiempaa enemmän.
Tässä artikkelissa tutustumme yleisimpiin ihottumiin ja niiden hoitoon sekä siihen, mitä tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään CBD:n vaikutuksista ihoon ja sen käytöstä kosmetiikan ainesosana.
CBD-öljy ja ihottuma
CBD-öljyjen ja CBD-tuotteiden suosio ihonhoidossa on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. CBD:tä ja muita kannabinoideja käytetään yhä enemmän kosmetiikan ainesosina. Tässä artikkelissa tarkastelemme yleisimpiä ihottumia ja ihonhoitoa sekä sitä, mitä CBD-öljyn kosmeettisista ominaisuuksista ja sen yhteydestä erilaisiin iho-ongelmiin tutkimuksissa tällä hetkellä tiedetään. Tarkastellaan ensin kuitenkin hieman perusasioita ihottumasta ja sen eri muodoista.
Mikä on ihottuma?
Ihottuma on pahimmillaan elämää vaikeasti hankaloittava vaiva. Ihottuman taustalla on hyvin usein jonkinlainen tulehdus ja yleiset oireet ovat kuiva hilseilevä iho, kutina ja ihon punoitus. Ihottumasta käytetään myös nimeä ekseema, joka kuvastaa yleisesti ihosairauksia. Ihottuma voi olla kroonista tai akuuttia ja ne jaotellaan muun muassa niiden sijaintiin, ulkonäköön ja yksilön taustoihin perustuen. (1)
Akuutin ihottuman oireet
Akuutille ihottumalle ominaista on ihon punoitus, erilaiset näppylät ja rakkulat. Hoitamattomana akuutti ihottuma voi muuttua krooniseksi ihottumaksi, jonka hoito on haastavampaa. Akuuttia ihottumaa voi esiintyä kasvoissa, jaloissa tai koko vartalossa. Akuuttiin ihottuman hoitoon kannattaa siis puuttua aina ajoissa. (1)
Kroonisen ihottuman oireet
Krooniselle ihottumalle tyypilliset oireet ovat ihon hilseily, ihon punoitus ja ns. ihon jäkälöityminen, jossa iho on karhea ja paksu. Yleensä krooniseen ihottumaan liittyy lisääntyneet tulehdukset elimistössä. Ennaltaehkäisemällä tulehduksia saattaa krooninenkin ihottuma pysyä loitolla. (1)
Kuiva iho ja sen syy
Kuiva iho on yleinen vaiva, jota esiintyy erityisesti talvisin kun ilma on kylmä ja kuiva. Kuivan ihon oireet ovatkin varmasti tuttuja melkein kaikille suomalaisille.
Ihon kerrosten liiallinen kuivuus saa aikaan tulehduksen ja iho voi olla kutiseva, sekä tuntua karhealta. Kuivan ihon oireisiin kuuluu usein myös ihon hilseily. (2)
Kuivan ihon syy on usein se, että ihon syvissä kerroksissa oleva vesi haihtuu normaalia nopeammin. Tavallisesti sarveiskerroksessa olevat rasvat (keramidit) hilitsevät veden liiallista haihtumista, mutta mikäli tarvittavaa rasvaa ei ole riittävästi, nesteitä poistuu liikaa. Tiedetään, että mm. perimä vaikuttaa iholla olevien pitkäketjuisten keramidien määrään. (2)
Ikääntyessä ihon keramidien tuotto heikkenee, joka saa aikaan tulehdusta, ihon kutinaa, hilseilyä ja halkeilua. Kuivasta ihosta kärsivien taustalla on myös usein taipumusta atooppiseen ihottumaan. (3)
Kuivan ihon hoito
Kuivan ihon hoidossa olennaista on, että hikoilun jälkeen hiki ja kaikki lika suositellaan pesemään iholta. Ihon pesua ei siis kannata vältellä. Kuitenkin voimakkaiden pesuaineiden ja harjan käyttämistä kannattaa välttää, koska ne voivat pahentaa kuivumista. (3)
Yleensä kevyet vesipohjaiset perusvoiteet riittävät pitämään kuivan ihon oireet poissa. Perusvoidetta suositellaan levitettäväksi puhtaalle iholle välittömästi pesun jälkeen, sillä se kosteuttaa ihoa ja vähentää sen kuivumista. Sopivan voiteen valitseminen riippuu ihotyypistä ja yksilöllisistä tekijöistä ja hyvä yleissääntö onkin, että jos yksi tai kaksi voitelua päivässä ei auta ylläpitämään ihon kosteutta, niin tulehdusta kannattaa hoitaa myös muilla keinoilla. Lisäksi asianmukaisen ravitsemustilan ylläpitäminen auttaa pitämää ihon kosteustasapainon paremmassa kunnossa. (3)
CBD:tä käytetään kosmetiikassa ihoa hoitavana ja suojaavana ainesosana. CBD:tä sisältävä ihonhoitotuote voi tuotteen koostumuksesta riippuen auttaa kosteuttamaan ja hoitamaan kuivaa ihoa sekä ylläpitämään ihon luonnollista suojakerrosta. (4)
Ihottuma käsissä, jaloissa, kasvoissa, vartalossa ja päänahassa ovat kaikki yleisiä iho-ongelmia.
Ihottumien erilaiset muodot
Ihottumat jaetaan monenlaisia muotoihin ja alakategorioihin. Seuraavaksi tarkastellaan erilaisten yleisten ihottumien tyypillisiä oireita ja hoitovinkkejä.
Allerginen ihottuma (kosketusihottumat)
Allerginen ihottuma eli kosketusihottuma on yleinen vaiva ja se jaotellaan kahteen päätyyppiin, hitaaseen ja nopeaan allergiaan.
Nopea allerginen ihottuma
Nopea allerginen ihottuma havaitaan yleensä noin 20 minuutissa kosketuksesta allergiaa aiheuttavaan asiaan ja siihen liittyy usein punoitus, kutina ja ns. nokkospaukamat. Tavallisesti paukamat katoavat puolen tunnin sisällä niiden ilmestymisestä. Mikäli paukamia ilmestyy jatkuvasti voidaan puhua pitkäaikaisesta ihottumasta. Yleensä nopeaa allergiaa aiheuttavat tietyt juurekset ja vihannekset, lateksi, sekä kotieläimien kuten koirien ja kissojen hilse ja karvat. Nopea kosketusallergia todetaan ihopistokokeen avulla. (5)
Hidas allerginen ihottuma
Hitaan allergisen ihottuman oireet muistuttavat pitkälti muita yleisiä ihottuman eli ekseeman oireita. Hitaalle allergiselle kosketusihottumalle on ominaista, että keho reagoi allergeeneihin näkyvästi vasta vuorokauden tai jopa viikon kuluttua kosketuksesta. Hitaan kosketusallergian toteaminen tapahtuu lappustestien avulla. (5)
Tyypillisesti oireisiin kuuluu visvan vuotaminen, joka kirkasta tai kellertävää kudosten tulehduseritettä. Alueelle voi lisäksi muodostua rupia. Kosketusihottuma saattaa levitä myös muualle kehoon. Usein oireet uusiutuvat ja katoavat itsekseen. (5)
Yleisiä hitaan allergian aiheuttajia ovat nikkeli, kromi ja kobolttiyhdisteet, sekä kosmetiikkatuotteissa olevat säilöntäaineet ja tietyt hajusteet. Myös kumissa, liimoissa ja muoveissa käytetyt aineet voivat saada aikaan allergisen reaktion. (5)
Ilmateitse tuleva allergia
Allergisen reaktion voi saada myös ilmateitse ja todennäköisesti silloin allergeeni on aiheuttanut kosketuksen kautta jo aiempaa herkistymistä. Ilmateitse tulevan ihottuman oireet muistuttavat ns. valoihottumaa ja sitä esiintyy siellä missä iho on paljaana. (5)
Yleisiä ilman kautta allergiaa aiheuttavia asioita ovat kemikaalit, tekohartsit, sekä mykerökukkaiset kasvit kuten sikuri- ja asterikasvit. Kemikaaleista allergiaa aiheuttavat erityisesti seskviterpeenilaktonit. (5)
Yleisiä syitä allergiseen kosketusihottumaan sijainnin perusteella
Ihottuma käsissä ja ranteissa -> voi johtua esim. kemikaaleista, työvälineistä, metallista ja nahasta. Ihottuma jaloissa -> voi johtua kumista, liimasta, nahasta, metallista, kromista ja lääkkeistä. Ihottuma säärissä tai reisissä -> voi johtua sukista ja kumisaappaista. Ihottuma kainalossa -> johtuu usein deodoranttien kemikaaleista. Ihottuma kaulassa -> johtuu usein hoitoaineista ja meikeistä (kosmetiikkatuotteista). Ihottuma pakaravaossa -> voi johtua peräpuikoista tai voiteista. (5)
Allergista ihottumaa ja kutinaa voi aiheuttaa ilmateitse myös siitepöly ja mykerökukkaisten kasvien sisältämät allergeenit.
Allergisen ihottuman hoito
Tehokkain tapa välttää allergista kosketusihottumaa on allergeenille altistumisen välttäminen. Mikäli se ei onnistu, niin on hyvä ainakin suojata iho asianmukaisella tavalla.
Allergiaoireiden ilmetessä miedot kortisonivoiteet voivat auttaa pahimman yli. Kortisonia tulisi käyttää vain tarvittaessa ja lyhytkestoisesti esimerkiksi 2 viikkoa kerrallaan. (5)
Mikäli jokin aine tai työhön liittyvät tekijät saavat aikaan ihottumaa tai pahentavat sitä, niin on suositeltavaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Asiaan kannattaa suhtautua vakavasti, sillä allerginen ihottuma voi muuttua krooniseksi ihottumaksi jo 3 kuukauden aikana. (5)
Allergiaan liittyvistä asioista ja kysymyksistä kannattaa keskustella allergioihin erikoistuneiden toimijoiden kuten allergiayhdistysten kanssa. Asiantuntijoilla saattaa olla kokemuksia juuri niistä oireista ja sen aiheuttajista joihin apua kaipaakin.
Auringonpolttama iho
Toiset palavat auringossa helpommin kuin toiset. Palamisen ja ruskettumisen saa aikaan auringon UV-säteily. Yksilön palamisherkkyys riippuu ihotyypistä ja ultraviolettisäteilyn voimakkuudesta. Yleisesti auringossa palaneen ihon hoitoon auttavat samat konstit kuin muihinkin lieviin palovammoihin. (6)
Auringon UV-säteily vaurioittaa ihosoluja ja puolustautuakseen keho lisää pigmenttituotantoa, joka saa aikaa ruskettumisen. Yleisin ihotyyppi Suomessa on sellainen, että se ruskettuu helposti ja palaa toisinaan. Ihon palamisen ja vaurioitumisen lisäksi auringon ultraviolettisäteily voi lisätä riskiä ihosyövälle ja aiheuttaa ihon vanhenemista. Vaikka auringonvaloa hyödynnetään tiettyjen ihotautien hoidossa, niin siitä voi olla myös haittaa esimerkiksi huuliherpekseen tai ruusufinniin. (6)
Auringon polttaman ihon hoito
Auringon polttaman ihon ensihoidossa voi olla avuksi ihon kosteuttaminen, kylmä vesi, jääpalat tai muu viilennystä aikaansaava asia. On tärkeää myös juoda nestettä riittävästi. Palamisen jälkeen iho voi olla herkkä ja punoittaa. Näitä oireita voi vähentää tulehdusta hillitsemällä.
Sieni-ihottumat
Sienistä johtuvat ihottumat eli sieni-infektiot ovat yleisiä ja niitä esiintyy useimmiten päänahassa, jaloissa ja käsissä, erityisesti kynsissä. Sieni-ihottumat luokitellaan sijainnin ja oireiden perusteella jalkasieneen, kynsisieneen, hiuspohjan silsaan, nivussilsaan, vartalon silsaan. Tarkastellaan seuraavaksi lähemmin yleisimpiä sieni-ihottumia, niiden oireita ja hoitovinkkejä.
Jalkasieni
Jalkasieni eli jalkasilsa on sieni-ihottumien eniten tavattu muoto. Jalkasienen saa aikaan silsasienet eli dermatofyytit kuten Trichophyton rubrum. Jalkasientä esiintyy enemmän miehillä, urheilijoilla, iäkkäämmillä ihmisillä ja erityisesti diabetestä sairastavilla. (7)
Jalkasienelle voi altistua suihkutiloissa ja yleisten tilojen kuten kuntosalin lattioilla. Lapsiin jalkasieni tarttuu vain harvoin. Tiiviit jalkineet ja jalkojen hikoaminen voi lisätä todennäköisyyttä saada sieni-infektio. (7)
Jalkasieni oireet
Tyypillisesti jalkasieni ilmestyy pikkuvarpaan väliin ja sen oireet ovat punoitus, rakkulat, hilseily, sekä rikkinäinen iho. Jalkasilsa saattaa siirtyä varvasväleistä myös muualle jalkaan. Jos koko jalkapohjan paksuimmat alueet ovat hilseen peitossa niin silloin puhutaan mokkasiinisilsasta. Tyypillisiä paikkoja sille ovat isovarvas, kantapää ja päkiä. Myös sormissa ja kämmenissä voi esiintyä kutinaa ja rakkuloita. Pahimmillaan jalkasilsasta voi muodostua vaikea sekainfektio tiettyjen bakteerien vaikuttaessa yhdessä sienen kanssa. (7)
Jalkasieni hoito
Jalkasientä hoidetaan yleensä sienivoiteilla, jota käytetään kuuriluontoisesti viikosta kahteen viikkoon kuivalle ja puhdistetulle iholle levitettynä. Sen sijaan mokkasiinisilsan hoito vaatii usein sisäisesti käytettäviä sienilääkkeitä kuuriluontoisesti. Jalkasienen hoitamista suositellaan, koska rikkinäinen iho varpaissa lisää infektioriskiä haastavemmille bakteerien aiheuttamille tulehduksille. (7)
Useimmiten jalkasilsa on herkästi uusiutuva ja siksi on kannattavaa pitää hyvää huolta hygieniasta ja pestä, sekä kuivata jalat joka päivä huolellisesti. On myös suositeltavaa vaihtaa sukkia päivittäin ja pestä ne 60 C asteessa. Yleisissä suihkuissa ja kuntosaleilla suositellaan jalkojen suojaamista tartunnoilta. Jos jalkasieni tulee ajan myötä aina takaisin on syytä miettiä tarkemmin mikä sen aiheuttaa. (7)
Internetistä löytyy eri keskustelupalstoilta ihmisten kokemuksia, jossa jalkasieni on saatu hoidettua luontaisesti osterivinokaskapselien avulla. Aihe tarvii kuitenkin lisää tutkimusta, jotta sen teho voidaan vahvistaa.
Kynsisieni eli kynsisilsa
Kynsisieni on yleinen sieni-infektio kynnessä ja sitä aiheuttaa silsasienet. Kynsisientä tavataan useammin miehillä ja se on yleisempää vanhemmilla ihmisillä. (8)
Kynsisieni oireet
Kynsisieni muodostuu useammin varpaiden kynsiin kuin sormiin ja sille on ominaista keltainen ja ruskea väri. Kynsisilsa tekee kynsistä normaalia paksummat, juostemaiset ja heikkorakenteiset. Oireisiin voi kuulua kynnen irtoaminen ja koko kynnen tuhoutuminen. (8)
Tutkimusten mukaan erilaiset sairaudet ja traumat saattavat lisätä altistusta kynsisienelle. Kynsisieni aiheuttaa ihon rikkoutumista ja se voi saada altistaa myös muille bakteeriperäisille tartunnoille, joten on suositeltavaa pitää hyvää huolta hygieniasta. Kynsisienen esiintymiseen voi liittyä häiriöt ääreisverenkierrossa ja immuunijärjestelmässä. (8)
Kynsien luonnollisesta hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pitämään kynsisienen poissa.
Kynsisieni hoito
Ennen hoidon aloittamista on suositeltavaa tehdä tutkimus saadakseen varmistuksen mahdollisesta kynsisieni-infektiosta. Kynsisieni voidaan todeta sieniviljelyn tai geenitekniikan avulla. (8)
Yleensä kynsisientä hoidetaan sisäisesti nautittavalla sienilääkkeellä useamman kuukauden kestävänä kuurina. Sienilääkkeet tehoavat noin 50 prosentilla kynsisienestä kärsivillä. Myös muilla jalkahoidon ammattilaisten keinoilla voidaan lisätä mahdollisuutta parantua kynsisienestä. Tällaisia keinoja ovat kynnen hiominen, liottaminen ureassa ja lakkahoito. Kynsisilsaa voidaan ennaltaehkäistä samoilla keinoin kuin jalkasientäkin eli riittävällä perushuollolla ja hygienialla. (8)
Stressi ja ihottuma
Stressiä on lähes mahdotonta välttää, mutta siinä on tärkeää löytää sopiva tasapaino. Stressi ei ole pelkästää huono asia. Pitkäkestoinen stressi voi olla kuitenkin vaarallista ja keho saattaa oireilla monella tapaan kuten ihottumana iholla.
Stressin aiheuttamat iho-oireet
Yleisiä stressin aiheuttamia iho-oireita ovat finnit, kutina, punaiset läiskät, ihon hilseily ja vilkastunut talintuotanto. Stressiin liittyvä ihottuma ilmestyy jännityksen hetkellä usein kaulaan ja rintojen väliin. Ihottuman saavat aikaan adrenaliini ja stressihormoni. (9)
Yleisiä stressin oireita ovat ihottumien lisäksi stressivatsa (IBS) ja päänsärky. Suoliston merkitystä hyvinvointiin, ihottumaan ja mieleen on tutkittu paljon. Vaikuttaisi siltä, että pitämällä hyvää huolta suoliston hyvinvoinnista, voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä ja henkistä puolta, mukaan lukien stressiä ja ihottumia. Pelkästään suomessa yli 500 000 ihmistä kamppailee stressivatsan kanssa ja se on myös maailmanlaajuinen ilmiö. (9)
Tee stressitesti
Omia stressitasoja voi testata erilaisilla stressitesteillä, joita löytyy myös internetistä. Tee nopea ilmainen stressitesti.
Psoriasis
Psoriasis on yleinen ja todella ikävä ihottuman muoto. Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 7,5 miljoonaa amerikkalaisista aikuisista kärsii psoriasiksesta. Tilastojen mukaan psoriasis on yleisintä valkoihoisilla ihmisillä. Noin 3,6 % kaikista valkoihoisista sairastaa psoriasista. (10)
Tutkimusten mukaan psoriasis on liitoksissa myös seuraaviin terveysongelmiin:
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)
2. tyypin diabetes
Sydänvika
Ahdistus
Masennus
Psoriasiksen eri muodot
Läiskäpsoriasis
Läiskäpsoriasis on yleisin psoriasiksen muoto ja sille on ominaista erilaiset paksut hilseilevät läiskät, jotka esiintyvät yleensä käsissä, polvissa, selässä ja hiuspohjassa (päänahassa). Läiskät voivat olla eri kokoisia aina puolesta sentistä nyrkinkokoisiin tai isompiin alueisiin. (11)
Taivepsoriasis
Taipeissa esiintyvä taivepsoriasis kuuluu läiskäpsoriasiksen alamuotoon ja se ilmestyy useimmiten ihopoimuihin ja taipeisiin kuten nivusiin, korvalehtiin, napaan, sukupuolielimiin, pakaravakoon ja rintojen alle. Läiskät ovat usein punertavia ja ohuita, eivätkä ne hilseile samalla tavalla kuin läiskäpsoriasis. Taivepsoriasis voi esiintyä myös kosteana, jonka takia sitä saattaa olla hankala erottaa taipeissa ilmenevästä sieni-infektiosta. (11)
Märkärakkulainen psoriasis
Märkärakkulainen psoriasis muodostaa iholle pieniä pienikokoisia märkärakkuloita, jotka ovat kellertävän värisiä ja kutisevat voimakkaasti. Rakkuloita esiintyy jaloissa ja käsissä, mutta toisinaan vaikeissa tapauksissa myös muissa kohdin kehoa. (11)
Pisarapsoriasis
Pisarapsoriasikselle on ominaista läpimitaltaan alle 1 cm kokoiset läiskät ympäri kehoa. Onkin tyypillistä, että pisarapsoriasis puhkeaa angiinan sairastamisen jälkeen. (11)
Kynsipsoriasis
Kynsipsoriasis on yleinen ja tyypillisesti sen oireisiin kuuluvat epämuodostuneet kynnet kuten kynsien paksuuntuminen, kynsien irtoaminen, sekä pistemäiset kuopat ja öljyläiskämäiset muutokset iholla. Kynsipsoriasis on erityisen yleistä niillä, jotka kärsivät nivelpsoriasiksesta tai ihopsoriasiksesta. Apua vaivaan voi saada ihan kynsien perushoidosta. (11)
Erytroderminen psoriasis
Harvinaisin psoriasiksen muodoista on erytroderminen psoriasis, joka aiheuttaa laajaa ihon punoitusta joka puolella kehoa. Oireisiin kuuluu lisäksi usein myös yleisen hyvinvoinnin heikkenemistä, vilunväristystä ja kuumetta. Erytroderminen psoriasis on vakava psoriasiksen muoto, jota suositellaan hoitamaan yhdessä ihotautilääkärien kanssa. (11)
Nivelpsoriasis
Keskimäärin 10 – 30 prosenttia psoriasiksesta kärsivistä sairastavat juurikin nivelpsoriasista. Pitkäaikaiseen tulehdukselliseen nivelsairauteen luokiteltava nivelpsoriasis muodostuu usein niveliin kuten pikkuniveliin raajoissa. Nivelpsoriasista voidaan tavata myös selkärangassa. Nivelpsoriasikseen ei aina kuulu näkyvää ihottumaa, vaan pelkästää niveloireet. (11)
Psoriasis hoito
Vaikka psoriasista ei voida täysin parantaa, niin siihen kuuluvia oireita voidaan helpottaa ja vähentää jopa kokonaan. Tehokas hoitokeino kohdistetaan tulehdusten hillitsemiseen ja lisääntyneen solunjakautumisen vähentämiseen. (12)
D-vitamiinilla on havaittu olevan suotuisia vaikutuksia psoriasiksen hoidossa, sillä D-vitamiini hillitsee ihon solunjakautumista ja se on tärkeä ainesosa solujen normaalin toiminnan kannalta. D-vitamiini edistää myös solujen erilaistumista ja apoptoosia ihon okasolukerroksessa. (12)
Asianmukaisen ja säännöllisen paikallishoidon avulla suurin osa psoriasista sairastavista pystyy pitämään oireet kurissa. Vakavimmissa tapauksissa suositellaan kääntymistä sairaalahoidon ja asiantuntijoiden puoleen. (12)
Hoitojen ensisijaisena tavoitteena on saada minimoitua oireet, parantaa elämänlaatua ja ylläpitää toiminta- ja työkykyä. Hyvien tulosten saaminen voi vaatia monenlaisia kokeiluja ja pitkäjänteisyyttä, jonka takia onkin tärkeää, että psoriasiksesta kärsivä itse osallistuu aktiivisesti hoitosuunnitelman tekemiseen ja sen noudattamiseen. Hoito tulisi sovittaa psoriaatikon elämäntilanteen kanssa sujuvasti yhteen, ettei siitä tule lisää stressiä ja haittaa. Onkin huomattu, että hoidon onnistumisen kannalta merkityksellistä on löytää hyvä luotettava hoitosuhde potilaan, hoitajan ja lääkärin välillä. (13)
Kuiva iho ja kutina on yleisiä ihottumien oireita (esim. atooppinen ihottuma ja psoriasis).
Atooppinen ihottuma
Mikäli sinulla on atooppinen ihottuma, olet mitä luultavimmin jo kokeillut erilaisia voiteita ja rasvoja sen hoitamiseen. Mikäli niistä ei ole ollut merkittävää hyötyä kannattaa miettiä asiaa uudesta näkökulmasta.
Atooppinen ihottuma voi olla ikävä vaiva, joka saattaa vaikuttaa myös ihmisen itsetuntoon. Esimerkiksi atooppinen ihottuma kasvoissa ja käsissä saattaa aiheuttaa häpeää ja vaikeuttaa siten elämää merkittävästi, sillä useimmiten kasvot ja kädet ovat juuri se alue joka ihmisistä näkyy ulospäin. Onkin hyvin yleistä, että atooppista ihottumaa sairastava kärsii myös ahdistuksesta ja masennuksesta, joka vaikeuttaa tilannetta entisestään. Tästäkin syystä ihottuman hoito kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja vaalia tasapainoisia terveitä elämäntapoja. (14)
Atooppisen ihottuman syyt
Syyt atooppisen ihottuman ilmenemiseen liitetään ihon rakenteeseen ja kehon immuunijärjestelmän ominaisuuksiin, sekä perimään. Myös ympäristötekijöiden merkitys kuten ilmasto voi vaikuttaa atopian puhkeamiseen. (14)
Ihon yksi tärkeä tehtävä onkin suojata elimistöä ei-toivotuilta ärsykkeiltä. Ärsykkeet voidaan jakaa fysikaalisiin, kemiallisiin, taudinaiheuttajiin ja allergeeneihin. Fysikaalisia ärsykkeitä voivat olla mm. ihon raapiminen tai hankaus. Kemiallisia ärsykkeitä ovat erilaiset aineet kuten pesuaineet ja saippuat. Taudinaiheuttajat luokitellaan viruksiin, bakteereihin, sieniin ja pieneliöihin. Allergeenejä sisältävät aineet voivat aiheuttaa yliherkkyyttä. (14)
Useimmiten atooppisesta ihottumasta kärsivien ihon läpäisyeste ei toimi niin kuin sen on tarkoitus. Mikäli ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti toivotulla tavalla, niin eri ärsykkeet vaikuttavat koko elimistöön ja siten ihon hyvinvointiin. Mikäli ärsykkeet läpäisevät läpäisyesteen elimistön solut heräävät puolustautumaan ärsykkeiltä, joka saattaa käynnistää tulehdusreaktion. Tulehdusreaktio saattaa saada aikaan ihottumia, sillä tulehdukset pahentavat ihon puutteellista läpäisyestettä ja lisäävät iho-oireita synnyttäen ikävän kierteen. Tutkimuksien mukaan läpäisyesteen tärkein rakennusaine on flaggriini ja yleisin atooppisesta ihottumasta kärsivien ihmisten flaggriinigeenistä on löydetty ihottumalle altistava geenivirhe. (14)
Auringon UV-valosta voi olla apua sellaisissa ihottuman muodoissa kuten psoriasis ja atooppinen ihottuma.
Atooppisen ihottuman hoito
Atooppisesta ihottumasta kärsivät saattavat haluta peittää ihonsa, mutta aina se ei kuitenkaan ole hyvä idea. Tutkimusten mukaan aurigon ultraviolettisäteilyllä voi olla suotuisia vaikutuksia atooppisen ihottuman hoidossa. UV-säteilyn hyödyt vaikuttaa olevan yksilöllisiä sillä tiedetään myös, että joillakin atoopikoilla auringon valo voi myös pahentaa ihottumaa ja oireita. (14)
UV-säteilyn mahdolliset hyödyt saattavat myös jäädä varjoon lämmöstä ja auringosta johtuvan hikoilun lisääntymisen takia, sillä hikoileminen saattaa ärsyttää ihon tulehdusta entisestään. Myös talven kylmyys, kuiva ilma, stressi ja tietyt pesuaineet saattavat aiheuttaa atooppisen ihottuman oireiden pahentumista. (14)
Punajäkälä (ihottuma)
Punajäkälä on ihottuma, joka on hyvin yleinen autoimmuunitauteihin luokiteltava ihotauti ja siihen liitetään tulehdus iholla tai limakalvoilla. Punajäkälä ihottuma jaotellaan ns. tavalliseen ihon punajäkälään ja limakalvojen punajäkälään. Sen syytä ei vielä tunneta. (15)
Punajäkälää esiintyy keskimäärin 30-60-vuotiailla ihmisillä ja se on yleisempää naisilla. Harvinaisemmat muodot ovat karvatuppien punajäkälä ja paksukarstainen punajäkälä. Autoimmuunitauti on elämää haastava tauti, jossa sitä sairastavien elimistö hyökkää kehon omia kudoksia vastaan (15).
Oireet näkyvät usein pieninä (n. 1 cm) hieman koholla olevina sinipunaisina ja kutiavina läiskinä iholla. Näiden lisäksi myös limakalvoilla voi näkyä muutoksia. Punajäkälä esiintyy useimmiten alaselässä, ranteissa ja nilkkojen alueella symmetrisesti samaan aikaan molemmilla puolilla kehoa tai raajoja ja ne ovat muodoltaan kulmikkaita. Toisinaan läiskien yhteydessä saattaa esiintyä myös rakkuloita. (16)
Syytä punajäkälälle ei vielä tunneta, joten sitä on haastava ennaltaehkäistä. Limakalvoissa esiintyvä punajäkälä luetaan autoimmuunisairauteen, missä keho hyökkää omia kudoksia vastaan. Punajäkälän puhkeaminen liitetään stressiin ja tiedetään, että ainakin lisääntynyt stressi saattaa viedä sitä huonompaan suuntaa. Punajäkälä ei ole tarttuva tauti. (16)
Yleensä punajäkälää hoidetaan kortisonilla ja sen hoito vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä oireiden häviäminen saattaa kestää kuukausista vuosiin riippuen tilanteesta. Ihottuman oireet voivat helpottaa tulehduksia hillitsemällä. Punajäkälä saattaa kadota itsekseenkin parissa vuodessa ja se voi tulla myös takaisin. (16)
Ihonhoito ja kosmetiikkatuotteet
Ihonhoidolla tarkoitetaan ihon hyvinvoinnista huolehtimista sekä sisäisesti että ulkoisesti. Onhan iho ihmisen suurin elin ja siitä on tärkeää pitää hyvä huolta.
Kokonaisvaltainen ihonhoito perustuu sopivaan ruokavalioon, kestäviin elämäntapoihin ja ihon huoltamiseen sisäisesti ja ulkoisesti. Tukea ihonhoitoon ja ihottumaan voi saada erilaisista öljyistä, voiteista, rasvoista, kasvon puhdistusaineista ja ihon kuorinnasta. Ruokavalioon kannattaakin lisätä hyvälaatuisia omega-rasvahappoja, joista monet ihottumasta kärsivät ovat saaneet apua.
Suurin osa markkinoilla olevista ihonhoitotuotteista sisältää monenlaista lisäaineita ja suoraan sanoen täysin ylimääräisiä ainesosia, jotka voivat jopa pahentaa ihon kuntoa ja lisätä ihottumaa. Apuaineita lisätään kosmetiikkatuotteisiin koostumuksen ja säilyvyyden parantamiseksi, mutta se ei saisi tapahtua hyvinvoinnin kustannuksella. Tuote saattaa siis helpottaa tilannetta väliaikaisesti, mutta pahentaa asiaa pitkällä käytöllä synnyttäen näin ikävän kierteen.
Paras ihonhoitotuote on monesti yksinkertaisin, josta esimerkkinä kahden ainesosan CBD-öljy, joka sisältää yleensä CBD-uutteen lisäksi hyvälaatuista öljyä kuten hampunsiemenöljyä tai kookoksesta saatavaa MCT-öljyä.
CBD-öljyä käytetään kosmetiikassa muun muassa ihoa hoitavana, suojaavana ja antioksidanttisena ainesosana.
CBD ihonhoidossa
Lähes jokaisella meistä on jossain elämänvaiheessa haasteita ihon kanssa. Toisilla ne ovat lyhyitä ja toisia ne varjostavat läpi koko elämän. Nyt monet ihonhoidon ammattilaiset ovat kääntäneet katseensa CBD-tuotteisiin. CBD:tä käytetään kosmetiikassa ihonhoitoon liittyvien ominaisuuksiensa vuoksi, ja sen vaikutuksia ihoon on tutkittu viime vuosina yhä enemmän. Tutkimuskohteina ovat olleet muun muassa ihon kosteustasapaino, suojakerroksen toiminta, talineritys, oksidatiivinen stressi sekä erilaiset ihoon liittyvät biologiset mekanismit. CBD:n hyödyistä kerrotaan jatkuvasti enemmän positiivisia kokemuksia ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa.
CBD:n vaikutuksia on tutkittu ihon kutinan, atooppisen ihottuman, psoriasiksen ja muiden tulehduksellisten ihosairauksien yhteydessä. Ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa on saatu kiinnostavia havaintoja, mutta tutkimukset ovat vielä pieniä ja käytetyissä valmisteissa on usein ollut CBD:n lisäksi muita ainesosia.
Paikallisesti käytettynä CBD-öljy vaikuttaa suoraan ihon kerroksissa oleviin kannabinoidireseptoreihin.
CBD:n hyödyt ihonhoidossa
CBD-kosmetiikalle saadaan koko ajan lisää tutkittuja kosmeettisia väitteitä. Tällä hetkellä CBD:n hyödyistä ihonhoidossa on tarjolla paljon tieteellisiä tutkimuksia.
CBD:tä käytetään kosmetiikassa erityisesti seuraavien ihonhoitoon liittyvien ominaisuuksien vuoksi:
ihon hoitaminen ja pitäminen hyvässä kunnossa
ihon suojaaminen
ihon luonnollisen suojakerroksen tukeminen
kuivan ihon hoitaminen ja kosteuttaminen
ihon pehmentäminen
antioksidanttiset ominaisuudet
talineritykseen liittyvät ominaisuudet ja soveltuvuus rasvoittuvalle iholle.
Moni CBD:tä sisältävä kosmetiikkatuote voi tuotteen koostumuksesta riippuen soveltua myös kuivalle tai rasvoittuvalle iholle. CBD:tä käytetään kosmetiikassa muun muassa talineritykseen liittyvien sekä ihoa hoitavien ominaisuuksiensa vuoksi.
Hyvä paha kortisoni
Olet varmasti kuullut kortisonivoiteista paljon hyvää ja pahaa. Kortisonia sisältävät tuotteet voivat helpottaa akuuteissa iho-ongelmissa kuten ihottuman ja tulehduksien hoidossa lyhyellä käytöllä, mutta jatkuvassa käytössä sen haitat lisääntyvät ja hyödyt voivat jäädä haittojen alle (21).
Kortisonin avulla voidaan hillitä ihotulehdusta sen inflammatoristen ominaisuuksien ansiosta. Virusten aiheuttamiin tulehduksiin kortisonista ei kuitenkaan ole hyötyä ja bakteeriperäisiiin tulehduksiin kortisonin käyttö on jopa haitallista ja tilannetta pahentavaa.
CBD-kosmetiikka sopii ihon hoitamiseen, suojaamiseen ja esimerkiksi kuivan ihon kosteuttamiseen. Sitä ei pidä kuitenkaan pitää lääkärin määräämän tai itsehoidossa käytettävän kortisonilääkityksen korvaajana.
Miten valita paras tuote ihonhoitoon?
Ihonhoitotuote kannattaa valita oman ihotyypin, käyttötarkoituksen ja tuotteen koko koostumuksen perusteella. Herkälle tai helposti ärtyvälle iholle yksinkertainen ja hajusteeton koostumus voi usein olla hyvä vaihtoehto.
Luonnollisuus tai ainesosien vähäinen määrä ei yksin takaa tuotteen turvallisuutta tai sopivuutta, sillä myös luonnosta peräisin olevat ainesosat voivat esimerkiksi ärsyttää ihoa tai aiheuttaa allergisia reaktioita.
CBD-kosmetiikassa kannattaa suosia valmiita, käyttötarkoitukseensa turvallisuusarvioituja tuotteita ja käyttää niitä valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kerstin Iffland ja Franjo Grotenhermen. 2017. Cannabis Cannabinoid Res. An Update on Safety and Side Effects of Cannabidiol: A Review of Clinical Data and Relevant Animal Studies. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5569602/. Viitattu 23.03.2022
Tamás Bíró ym. 2009. Trends Pharmacol Sci. The endocannabinoid system of the skin in health and disease: novel perspectives and therapeutic opportunities. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2757311/. Viitattu 23.03.2022
Redmond, M. C. & Finn, D. P. 2025. The Therapeutic Potential of Cannabidiol in Skin Conditions. Journal of Cosmetic Dermatology 24(11), e70527. https://doi.org/10.1111/jocd.70527. Viitattu 29.09.2026
Rusu, A., Farcaș, A.-M., Oancea, O.-L. & Tanase, C. 2025. Cannabidiol in Skin Health: A Comprehensive Review of Topical Applications in Dermatology and Cosmetic Science. Biomolecules 15(9), 1219. https://doi.org/10.3390/biom15091219. Viitattu 29.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 29.09.2026
Mitä on dekarboksylointi ja miten se liittyy CBD-öljyyn? Hamppu sisältää valtavan kirjon erilaisia kannabinoideja, joista tunnetuimmat lienevät THC ja CBD. Kasvavassa hampussa, tai juuri kuivatussa hampun kukinnossa näitä kannabinoideja ei sellaisenaan ole oikeastaan ollenkaan. Ne sisältävät vain kannabinoidien esiasteita, kannabinoidihappoja. Kannabinoidihappojen täytyy käydä läpi dekarboksylaatioksi kutsuttu kemiallinen prosessi, jossa nuo kannabinoidihapot muuntuvat kannabinoideiksi. Tässä artikkelissa tutustumme dekarboksylointiin ja siihen mitä tekemistä sillä on CBD-öljyn kanssa!
Kannabinoidihaposta kannabinoidiksi
Kannabinoidien synty on monivaiheinen prosessi. Kasvukauden aikana hamppu kasvattaa kukinnon, johon muodostuu pieniä kiteitä, aivan kuin pieniä kristalleja. Näitä kristalleja kutsutaan trikomeiksi ja niihin kerääntyy valtaosa hampun valmistamista kannabinoidihapoista. Hampussa olevat yhdisteet muotoutuvat ensin kannabigerolihapoksi (CBG-A) ja siitä edelleen kannabinoidihapoiksi kuten CBD-A, THC-A, CBN-A jne. Syksyllä valmistunut kukinto korjataan ja kuivataan, jolloin kannabinoidihappojen muutos kannabinoideksi alkaa. Lämpo, happi, valo ja aika saavat aikaan dekarboksylaatioksi kutsutun prosessin jonka myötä kannabinoidihapot muuntuvat neutraaliin muotoon kannabinoideiksi CBD, THC , CBN jne.
Lämpö saa aikaan dekarboksylaation
Dekarboksylaatio on luonnollinen prosessi joka voi tapahtua kahdella tapaa. Luonnollisesti valon, lämmön, hapen ja ajan vaikutuksesta tai mekaanisesti lämmön avulla, tuota luonnollista prosessia nopeuttaen. Luonnollinen dekarboksylaatioprosessi on hidas, jopa kuukausia kestävä, mutta riittävän korkean lämmön avulla molekyylireaktion saa nopeutettua muutamassa tunnissa tapahtuvaksi.
Dekarboksylaatio on molekyylireaktio
Dekarboksylaatio on kenties biologian tai kemian tunneilta tuttu termi. Se on molekyylireaktio, jossa karboksyyliliite irtoaa molekyylistä vapauttaen samalla hiilidioksidia. Kaikkien kannabinoidien molekyylit ovat keskenään erilaisia, mutta yhtälaisyytenä niistä kaikista, tai niiden kaikkien esiasteesta kannabinoidihaposta, löytyy karboksyyliliite hiili-happi-happi-vety (-COOH). Karboksyyliryhmän sidos molekyyliin ei ole kovin vahva ja se murtuu helposti lämmön vaikutuksesta. Molekyylistä irtoava hiili vapauttaa hiilioksidia ja muuntaa näin kannabinoidihapon neutraaliksi kannabinoidiksi. (1,2)
Onko dekarboksylointi välttämätöntä?
Hampussa esiintyvät kannabinoidien esiasteet kuten CBD-A, vastaavat myös endokannabinoijärjestelmään. CBD-A:ta on tutkittu vähemmän kuin sen kannabinoidimuotoa CBD:tä, mutta se on myös vaikutuksiltaan monipuolinen ja tehokas. Käyttäjäkokemusten mukaan CBD-A auttaa mm. stressiin lieventävästi. Sen on todettu kohottavan mielialaa ja rauhoittavan levotonta mieltä.
CBD:llä hyviä ominaisuuksia on todettu enemmän kuin CBD-A:lla, joka johtuu kenties vain siitä, että CBD:tä on tutkittu enemmän.
Toisaalta uskotaan, että CBD-A on ikäänkuin inaktiivinen, kun taas CBD olisi aktiivinen muoto. Ajatellaan että CBD:llä olisi enemmän terapeuttisia vaikutuksia ja että se vastaisi paremmin ja laajemmin endokannabinoidijärjestelmään. Tästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta.
Onko CBD-öljy dekarboksyloitu?
Vastaus on että kyllä ja ei. Markkinoilla olevista CBD-öljystä suurin osa on käynyt läpi dekarboksylaatioprosessin, mutta meiltä on saatavilla myös ainutlaatuisia CBD-A-öljyjä.
Miten dekarboksylointi vaikuttaa muihin yhdisteisiin?
Hampusta on tunnistettu 120 eri kannabinoidia. Niiden lisäksi, hampussa on valtava määrä muita vaikuttavia yhdisteitä kuten terpeenejä, flavonoideja ja kivennäisaineita. Jotta kannabinoidihappo CBD-A saadaan muuntumaan CBD:ksi, mutta samalla säilytettyä muut tehoaineet kuten terpeenit, on lämpötilan ja ajan kanssa oltava tarkkana. Osa yhdisteistä tuhoutuu alemmissa lämpötiloissa kuin kannabinoidien dekarboksylaatio tapahtuu, eikä kaikkea siis voida säilyttää. Toisaalta, monien vaikuttavien yhdisteiden kiehumislämpötila on korkeampi kuin CBD:n muodostumiseen tarvitaan, joten osa muista yhdisteistä selviää hellävaraisesta lämmittämisestä hyvin.
Yleisiä dekarboksylointi menetelmiä
Erilaisia menetelmiä dekarboksylaatioprosessin nopeuttamiseksi on kehitetty muutamia. Eri kannabinoidihapoilla on omat suhteet lämpötilalle ja ajalle jossa derkarboksylaatio kannabinoidiksi tapahtuu. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi TCH muodostuu matalammassa lämpötilassa, mutta hitaammin kuin CBD (1). CBD-A alkaa dekarboksyloitua 120 asteessa, ja CBD:n kiehumispiste on 160°. Kiehumispisteen ylitettyään CBD alkaa haihtua ja siis hävitä kokonaan olemasta. (1,3)
CBD-A:n ja CBD:n dekarboksylointi onnistuu kotona uunissa.
Dekarboksylointi uunissa
Dekarboksylaatiomenetelmistä tutuin ja käytetyin lienee uunimenetelmä, jossa hampun kukintoa lämmitetään uunissa, uunipellin päällä. Tutkimusten mukaan CBD-pitoisuudet ovat korkeimmillaan, kun uuni pidetään 130 asteisena n. 40 minuuuttia. (1,3)
Dekarboksylointi vakuumimenetelmällä
Toinen, käyttäjäkokemusten mukaan tehokkaampi, menetelmä on vakuumimenetelmä, jossa vakuumipussiin laitetut hampun kukinnot upotetaan kattilassa olevaan veteen. Kattilassa olevan veden lämpötila pidetään 95-100 asteisena n. tunnin ajan. Vesi ei saa kiehua. Vakuumimenetelmä on hitaampi, mutta hellävaraisempi, sillä siinä ei ole vaaraa että kukinnot palavat!
CBD-öljyn dekarboksylointi
CBD-öljyä ei kannata enää alkaa dekarboksyloimaan kun se on kerran pullotettu. CBD-öljy dekarboksyloidaan sen uutosvaiheessa lämmittämällä. Maailmalla myytävät CBD-öljyt on suurilta osin dekarboksyloitu, mutta nykyään, yhä enemmän, on tarjolla öljyjä joissa on esimerkiksi puolet raakahampusta uutettua öljyä ja puolet dekarboksyloitua CBD-öljyä. Saatavilla on myös pelkästä raakahampusta uutettua öljyä joka on ns. CBD-A-öljyä.
Lopuksi
Vaikka dekarboksylointi saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa tarpeelliselta ja tärkeältä reaktiolta, tosiasia on kuitenkin se, että meillä ei ole täyttä varmuutta siitä onko dekarboksylaatio niin oleellinen kuin ajatellaan. CBD-A:lla on tutkimuksissa todettu paljon hyviä vaikutuksia siitä huolimatta, että lähes kaikki tutkimukset kohdistuvat CBD:hen. Periaatteessa voisi jopa sanoa, että tutkimukset vääristävät ajatusta siitä että vasta kannabinoidi CBD olisi ominaisuuksiltaan tehokas.
Lähteet
Decarboxylation Study of Acidic Cannabinoids: A Novel Approach Using Ultra-High-Performance Supercritical Fluid Chromatography/Photodiode Array-Mass Spectrometry. 2016. Wang M., Wang Y-H., Avula B., Radwan M., Wanas A.S., Antwerp J., Parcher J.F., ElSohly M.A., Khan I.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5549281/. Viitattu 28.02.2022
CBD-kosmetiikalla on tutkitusti positiivinen vaikutus ihon hyvinvointiin. CBD on hyväksytty kosmetiikan valmistusaineisiin ja listattu EU CosIng tietokantaan. Kannabidiolia eli CBD:tä on siis hyväksyttyä käyttää kosmetiikan valmistusaineena.
CBD:tä sisältävät ihonhoito- ja luonnonkosmetiikkatuotteet kasvavat kovaa vauhtia. CBD:llä onkin useita virallisia terveysväitteitä. Tästä artikkelista löydät lisää tietoa mitä hyötyjä CBD-kosmetiikasta voi olla.
Ihosta kannattaa pitää hyvää huolta
Ihon helposti ajatellaan olevan vain kuori joka pitää ihmiskehon kasassa, mutta todellisuudessa se on paljon enemmän. Iho on kehon suurin elin, joka uusiutuu nopeasti ja hyvin voivana myös huoltaa itsensä. Iho on elävä, hengittävä kokonaisuus jonka terveydestä on syytä pitää huolta! CBD-tuotteet tekevät siitä helpompaa.
Luonnonkosmetiikkaa
Paras tapa hoitaa ihoa on valita luonnonkosmetiikkaa, joka hoitaa ihoa ja tukee sen luonnollisia ominaisuuksia. Hyvinvoiva iho hoitaa ja parantaa itse itsensä. Iho on herkkä kokonaisuus, jonka tehtävä on suojata kehoa mm. iskuilta, äärilämpötiloilta, kemikaaleilta, haitallisilta mikrobeilta ja soluvaurioilta. Iho toimii myös aineenvaihdunnan välineenä ja D-vitamiinin tuottajana. Iho on elin, jonka toiminta häiriintyy herkästi, mm. stressistä ja kemikaalien vaikutuksesta.
Laadukas, ihon luonnollista toimintaa tukeva CBD-luonnonkosmetiikka koostuu vain muutamasta ainesosasta, CBD-öljystä tai CBD-uutteesta ja hyvin imeytyvästä kuljetinrasvasta. Näiden lisäksi osaan CBD-kosmetiikkatuotteista on lisätty myös muita ihoa hoitavia luontaisia ainesosia.
Endokannabinoideja esiintyy myös iholla
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu iholla mm. solujen kasvuun, uusiutumiseen ja erikoistumiseen, ihoesteen uusiutumiseen ja muodostumiseen sekä immunologisiin ja tulehdusprosesseihin (1). Endokannabinoideja ja kannabinoidireseptoreita on havaittu ihon eri kerroksilla, lukuunottamatta aivan ulointa kerrosta. Myös iholla, endokannabinoidijärjestelmä toimii tarkkailijana ja tasapainottajana eri toimintojen välillä.
CBD:stä apua iho-ongelmiin (psoriasis, ekseema ja akne)
CBD on kosmetiikassa vielä varsin vähän tutkittu, mutta erittäin lupaavalta vaikuttava ainesosa. Sitä on tutkittu ja käytetty hyvin tuloksin erilaisiin, jopa haastaviin kroonisiin ihottumiin kuten psoriasikseen (2), ekseemaan (3,4) ja akneen(1,3). CBD:tä sisältävällä luonnonkosmetiikalla on ihon hoitoon samanlaiset hyödyt kuten CBD:llä yleensä; se on rauhoittava, tasapainottava, hoitava ja hyvin siedetty. Se soveltuu erilaisille ihotyypeille.
Internetin keskustelupalstoilta ja eri valmistajien tuotearvosteluista voi löytää lukemattomia kokemuksia CBD:n positiivista vaikutuksista kuivaan ihoon ja sellaisiin yleisiin iho-ongelmiin kuten psoriasis, akne, atooppinen ihottuma ja ekseema. Monet kertovat saaneensa nopeasti suurta helpotusta CBD-tuotteista.
Mihin CBD-kosmetiikan vaikutus perustuu?
CBD:n vaikutus iholla perustuu samoihin periaatteisiin, joilla se toimii muuallakin kehossa. CBD vastaa kannabinoidireseptoreihin, joita on havaittu olevan myös ihon kahdessa alemmassa kerroksessa. Sopivan kuljetinrasvan avustuksella CBD-kosmetiikka imeytyy hitaasti ihon läpi suoraan verenkiertoon, josta se kulkeutuu ihon lisäksi kaikkialle kehon CBD-reseptoreihin (1). Ihon tulehdusta alentavien (1,3,5) ja talineritystä vähentävien (3) ominaisuuksien vuoksi CBD:n käyttö kosmetiikassa on erinomainen idea.
Fytokannabinoidien, terpeenien, mineraalien ja hivenaineiden lisäksi CBD-öljy sisältää myös fytoravinteita, joilla on todettu olevan iso merkitys ihon hyvinvointia ajatellen. Fytoravinteet mm. ehkäisevät virusten ja bakteerien aiheuttamia tulehduksia ja niillä on todettu olevan antioksidanttisia vaikutuksia.
Useimmat hankalat iho-oireet kuten atopia, ekseema, psoriasis ja ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat yleensä kehon ja ihon tulehdus- ja stressitilasta johtuvia oireita. CBD-öljy kosmetiikassa pureutuu ongelman juurisyyhyn kokonaisvaltaisesti ja paikallisesti.
CBD-öljy on parasta luonnonkosmetiikkaa.
CBD:n imeytyvyys
Viimeaikoina on tutkittu CBD:n imeytymistä ihon läpi, transdermaalisesti, ja vaikuttaa siltä että hydrofoninen CBD-öljy imeytyisi hyvin verenkiertoon suoraan iholle annosteltuna. Haasteena on kuljettaa vettä hylkivä CBD ihon vesiesteen läpi, ja merkittävässä roolissa onkin oikean kuljetinrasvan valinta. (1)
CBD-kosmetiikassa CBD-pitoisuudet ovat varsin matalia, yleensä n. 1% tuotteen kuivapainosta, joten ulkomaisilla markkinoilla olevan kosmetiikan kautta päivittäinen CBD-annos tuskin tulee täyttymään. Kuitenkin, pienelläkin määrällä CBD:tä on positiivinen vaikutus koko kehoon.
CBD-öljyn käyttö iholla ja kosmetiikassa.
CBD-öljyn käyttö kosmetiikassa on helppoa. Lisäät muutaman tipan sellaisenaan iholle ja levität, tai sekoitat 1:100 suhteessa muun kosmetiikan joukkoon. Huomaa että tarvitset vain hyvin pienen määrän, sillä vettä hylkivä CBD tarvitsee saada ihon vesiesteen läpi.
Loppukaneetti
CBD-kosmetiikka on pienilläkin otannoilla tutkittuna varsin lupaavalta vaikuttava, kenties tulevaisuuden ihonhoidon mullistava tuoteryhmä. Euroopan alueella CBD-kosmetiikan valmistus, myynti ja käyttö on sallittua. Laadukkaasti valmistettu CBD:tä sisältävä luonnonkosmetiikka on jo sen verran käytettyä ja tutkittua maailmalla, että sen voi sanoa olevan hellävaraisen tehokas ihonhoitotuote hankalaankin ihottumaan.
Lähteet
Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD) for Skin Health and Disorders. 2020. Baswan S., Klosner A., Glynn K., Rajgopal A., Malik K., Yim S., Stern N.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7736837/. Viitattu 26.1.2022
Cannabidiol exerts sebostatic and anti-inflammatory effects on human sebocytes. 2014. Olah A., Toth B., Borbiro I., Sugawara K., Szöllösi A., Czifra G., Pal B., Ambrus L., Kloepper J., Camera E., Ludovici M., Picardo M., Voets T., Zouboulis C., Paus R., Biro T.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4151231/. Viitattu 26.1.2022
Cannabidiol is an effective helper compound in combination with bacitracin to kill Gram-positive bacteria. 2020. Wassmann C., Hojrup P., Kudsk J.. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7057955/. Viitattu 26.1.2022
A therapeutic effect of cbd-enriched ointment in inflammatory skin diseases and cutaneous scars. 2019. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30993303/. Viitattu 26.1.2022
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 26.8.2026
Oletko ihmetellyt mitä tarkoittaa termit Full Spectrum tai Entourage effect ja miten ne liittyvät hamppuun, CBD-öljyyn ja CBD-tuotteisiin? Tässä tekstissä käymme läpi mikä on entourage effect (eli yhteisvaikutus) ja Full Spectrum (eli täysi spekti) mistä ne muodostuvat.
Entourage effect eli yhteisvaikutus tekee CBD-öljystä monipuolisemman
Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että hampulle ominaiset vaikutukset ovat olleet joissakin tapauksissa parempia, silloin kun on käytetty kokonaista kasvia. Kokonaisen kasvin sisältämistä synergisistä yhteisvaikutuksista tutkijat käyttävät termiä “entourage effect”. Kannabiksen sisältämien kannabinoidien yhteisvaikutus on havaittu olevan laajempi kuin yksittäisten kasvimolekyylien ja tämä tarkoittaa, että kasvin muillakin on ainesosilla kuin CBD:llä ja THC:llä on merkittävä vaikutus elimistöön (1).
Mitä CBD-öljyn ominaisuuksia kuvaava täysi spektri tarkoittaa?
Kun CBD-tuotteessa lukee “Full Spectrum” tai “täysi spektri”, niin se tarkoittaa sitä, että tuote on valmistettu sellaisella tavalla, että se sisältää kaikkia kasvin vaikuttavia yhdisteitä. Täysi spektri ilmaisee siis sen, että tuote mahdollistaa entourage effectin eli yhteisvaikutuksen.
Mistä CBD-öljyn täysi spektri oikeasti syntyy?
Täysi spektri syntyy kun CBD-öljy tai -tuote sisältää kaikkia hampussa luonnollisesti olevia yhdisteitä. Näihin yhdisteisiin lukeutuvat kaikki 120 kannabinoidia sekä kaikki 445 muuta yhdistettä, joita hampusta on tunnistettu (2). Tietenkään kaikissa hamppukasveissa, tai tarkemmin fenotyypeissä ei ole kaikkia yhdisteitä, ainakaan tämän hetkisten analyysimenetelmien perusteella. Mutta täyden spektrin oikeasti saaminen CBD-öljyyn vaatii enemmän, kuin mitä markkinoilla näkyvistä CBD-öljyistä voisi päätellä.
Kuumentaessa CBD-öljyä kadotetaan usein vaikuttavia aineita kuten terpeenejä ja flavonoideja. Kuumennusprosessin myötä myös osa kannabinoideista dekarboksyloituu eli muuttaa muotoaan. Raa’assa hampussa kannabinoidit esiintyvät ensin kannabinoidihappoina, joista syntetisoituu kannabinoideja (3). Kannabinoideilla ja hampun muillakin yhdisteillä on kiehumis- ja muuntumispisteensä. Yleisimmin markkinnoilla olevat CBD-öljyt eivät oikeasti sisällä täyttä spektriä, eikä asiaa voida määritellä pelkästään kannabinoidianalyysien perusteella.
Miksi kannabinoidianalyysien perusteella ei voida määritellä täyttä spektriä?
Yksinkertaisesti sen takia ei voida määritellä, että kannabinoideja voidaan yhdistellä CBD-öljyyn erilaisista ja eri vahvuisista CBD-uutteista. Tällöin kannabinoidianalyysissä näkyy enemmän muitakin kannabinoideja, kuten vaikka CBD-A:ta. Toki yhdistelemällä saadaan laaja kirjoisia (Broad Spectrum) CBD-öljyä, mutta täyttä spektriä niissä ei ole. Niin kauan kuin alalla ei ole selkeitä standardeja tulee myyjät puhumaan CBD-öljyistään täytenä spektrinä.
Eikä todellakaan ole valheellista sanoa CBD-öljyn olevan täyttä spektriä. Sillä kysehän on ennen kaikkea uudesta kasvavasta alasta, sekä asioista joita tutkitaan parhaillaan ja joista ymmärrys koko ajan lisääntyy. Siitä voidaan kuitenkin ollaan alan ammattilaisten kanssa samaa mieltä, että oikeasti täysi spektri syntyy raakauuttamalla.
Raakauuttaminen on oikean täyden spektrin salaisuus
Raakauuttaminen, eli hienovaraisissa lämpötiloissa uuttaminen mahdollistaa oikean täyden spektrin. Täyden spektrin salaisuus on se että CBD-öljyä ei uuteta liian korkeissa lämpötiloissa, koska silloin kasvin hienovaraiset yhdisteet alkavat muuntua ja hajota. Raakauuttaminen vaatii ammattitaitoa ja oikeita lämpötiloja.
Oikean täyden spektrin saa aikaan myös kylmäpuristamalla ja pakastekuivaamalla, eli jälleen matalissa lämpötiloissa. Täyden spektrin CBD-öljyksi kutsuttu öljy, joka on koostumukseltaan kirkasta, eli se on läpikäynyt uuttoprosessissa suodattumista, ei sisällä enää kasvivahoja ja esimerkiksi lehtivihreää, eikä siten ole raakauutettu CBD-öljy. Täyden spektrin CBD-öljyksi sitä kuitenkin täysin hyväksyttävästi kutsutaan silloin, kun siitä ei ole poistettu THC:tä.
Raakauutettu CBD-öljy sisältää lehtivihreää sekä kasvivahoja, ja on siksi maultaan voimakkaampi ja koostumukseltaan värikkäämpi.
Värien täysi spektri kuvaa CBD-öljyn vaikuttavien aineiden täyttä kirjoa.
Mistä tunnistaa CBD-öljyn jossa on oikeasti täysi spektri
Oikeasti täysi spektri CBD-öljyssä näkyy kolmesta asiasta. Onko CBD-öljyssä THC:tä? Onko CBD-öljy kirkasta? Sisältääkö CBD-öljy myös CBD-A:ta?
Ei syytä huoleen sen suhteen, että täysi spektri sisältää myös hiukan THC:tä. Markkinoilla olevat CBD-öljyt valmistetaan hamppukasveista, jotka on jalostettu sisältämään luonnostaan vähäisiä, lähes olemattomia määriä THC:tä (alle 0,2 -0,3%). Onko määrät käytännössäkin olemattomia? Mahdollisesti, mutta useimmat CBD-öljyn käyttäjät täyden spektrin CBD-öljyn merkittävästi tehokkaampana, kuin esimerkiksi laajakirjoisen CBD-öljyn.
Onko täyden spektrin CBD-öljyssä THC:tä?
Kyllä oikeassa täyden spektrin CBD-öljyssä on THC:tä. CBD-öljy jossa ei ole täyttä spketriä kutsutaan laajan kirjon (Broad Spectrum) öljyksi. Laajan kirjon CBD-öljyä tehdään sillä tarkoituksella, että siinä ei olisi THC:tä, koska osa kuluttajista on huolissaan jos tuote sisältää mahdollisesti THC:tä.
Pienistä määristä THC:tä ei kuitenkaan tarvitse olla lainkaan huolissaan, ellei ole tarvetta olla 100% varma, ettei dopingtesteissä tai huumeseuloissa näkyisi THC:tä. Vaikka näissä testeissä CBD-öljystä nautittu THC:n määrä ei suurella todennäköisyydellä aiheuta THC:n näkymistä veressä tai virtsassa.
Aivan tavallisessa hamppuöljyssäkin, eli hampunsiemenöljyssä ja hamppuproteiinissakin on pieniä, kontaminaatioksi luettavia määriä THC:tä. Joten ei ole mitään syytä huoleen siitä, että CBD-öljy sisältää pieniä määriä THC:tä.
Euroopan hampputeollisuuden etujärjestö, EIHA on raportissaan todennut, että 0,3% THC-pitoisuus on täysin turvallinen hampputuotteissa. Euroopan komissio on myös hyväksynyt THC-rajan nostamisesta 0,3 prosenttiin.
Onko kirkas CBD-öljy oikeasti täyden spektrin CBD-öljyä?
Kyllä ja ei ole. Kirkas CBD-öljy voi olla oikeastikin täyden spektrin CBD-öljyä mikäli siitä ei ole poistettu THC:tä, joka on kuitenkin alan epävirallisesti hyväksytty määritelmä täydelle spektrille.
Voiko täysi spektri olla täydempi ei niin kirkaassa CBD-öljyssä? Kyllä ehdottomasti, koska vain silloin on nähtävissä itse öljystä, että CBD-öljyä ei ole kuumennettu uuttamisen yhteydessä, eikä se silloin ole suodattunut kasvivahoista ja lehtivihreistä, sekä muista tärkeistä yhdisteistä kuten flavonoideista.
Sisältääkö täyden spektrin CBD-öljy myös CBD-A:ta?
Kyllä, oikea täyden spektrin CBD-öljy sisältää CBD-A:ta. Usein eri suhteissa, mutta huomattavasti enemmän kuin selvästi kuumennusta läpikäynyt, kirkas tai lähes kirkas CBD-öljy, missä on selvästi lähinnä CBD:tä.
Mistä tilata oikeasti täyden spektrin CBD-öljyä?
Markkinoilla on ainutlaatuisia ylikriittisellä CO2-uuttomenetelmällä raakauutettuja CBD-öljyjä, joita löytyy esimerkiksi internetistä. Tunnistat raakauutetun CBD-öljyt usein maininnasta ”Raw”, joka tarkoittaa suomeksi raakaa.
CBD-öljyn uuttomenetelmistä ylikriittinen hiilidioksidiuutto (CO2) on yksi parhaista raakauuttoon soveltuvista menetelmistä. Se mahdollistaa sen, että lopputuotteessa säilyy täyden spektrin yhteisvaikutukset ja itse tuote on elintarvikelaatuinen ja turvallinen.
Entourage effect eli täyden spektrin CBD-öljyn yhteisvaikutus muodostuu yhdessä muiden hampun luontaisten ainesosien ansiosta.
Mikä erottaa full spectrum ja broad spectrum tuotteet?
Termiä “Full Spectrum” tai “täysi spectrum” käytetään tuotteissa silloin kun se sisältää kaikki kannabinoidit ja muut kasvin vaikuttavat aineet. Toisinaan markkinoilla olevissa tuotteissa käytetään harhaanjohtavasti näitä termejä vaikka kyseiset tuotteet olisivat jotain muuta. Osa CBD-öljyistä valmistetaan kuumentamalla, mutta niihin saatetaan lisätä jälkikäteen erikseen prosessissa kadonneita aineita kuten terpeeneitä.
Silloin kuin jokin kasvin alkuperäinen vaikuttava ainesosa puuttuu tai on muuttanut muotoaan, tulisi tuotetta kutsua muulla nimellä kuten “Broad Spectrum” eli “laaja spektri”. Yksittäisten kannabinoidimolekyylien kohdalla ei voida puhua yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi CBD-isolaatti on lähes puhdasta CBD-kristallia ilman muita vaikuttavia aineita.
Hamppulajikkeissa ja pitoisuuksissa on eroja
Hamppulajikkeilla on suuri merkitys siihen minkälaisia CBD-öljyjä niistä saa. Eri lajikkeiden kannabinoidi- ja terpeeni- ja flavonoidipitoisuudet vaihtelevat suuresti, joten useassa tapauksessa ratkaisevaa on se mistä lajikkeestä tai lajikkeistä tuotteet valmistetaan. Kun CBD-öljy valmistetaan käyttämällä useita eri hamppulajikkeita, sisältää lopputuote todennäköisesti monipuolisemmin kasvin vaikuttavia aineita kuin vain yhtä lajiketta käyttämällä.
Miten valita turvallinen Full Spectrum CBD-tuote?
Tarkista aina, että tuotteista on saatavilla ulkopuolisen toimijan analyysit puhtaudesta ja pitoisuudet kannabinoideista. Näin voit olla varmempi siitä mitä tuote sisältää eikä sinun tartte olla pelkästään markkinointipuheiden varassa.
Lähteet
Marja Vihervaara & Aleksi Hupli. 2021. Lääkekannabis – Tiedettä ja tosielämän tarinoita. Basam Books. s. 53.
Mei Wang ym. 2016. Cannabis Cannabinoid Res. Decarboxylation Study of Acidic Cannabinoids: A Novel Approach Using Ultra-High-Performance Supercritical Fluid Chromatography/Photodiode Array-Mass Spectrometry. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28861498/
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 26.8.2026
Terpeenit ovat aromaattisia yhdisteitä, joita löytyy monista kasveista. Erityisesti hampusta löytyy terpeeneitä suuria pitoisuuksia.
Nämä aromaattiset yhdisteet luovat monille kasveille, kuten hampulle, männylle ja laventelille, sekä tuoreelle appelsiininkuorelle ominaisen tuoksunsa. Useimpien kasvien tuoksu johtuu terpeenien yhdistelmästä. Luonnossa nämä terpeenit suojaavat kasveja eläimiltä ja taistelevat bakteereita vastaan.
Havupuiden pihka koostuu terpeeneistä
Tunnetuimmat terpeenit ovat lieneen havupuissa esiintyvät pihka-aineet jotka muodostuvat monoterpeeneistä ja diterpeeneistä. Pihka-aineet suojaavat puita mm. kaarnakuoriaisilta (1).
Tutkimus terpeeneistä on vielä verrattaen uutta ja tiederyhmät tutkivat parhaillaan niiden hyötyjä ja vaikutuksia enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikka jonkin verran terpeeneistä jo tiedetään, niin niiden roolia ja merkitystä tulee tutkia lisää, jotta tiedettäisiin niiden toimintamekanismista ja yhteisvaikutuksista.
Terpeeneiden tärkeimmät roolit ovat suojella kasveja ja houkutella pölyttäjiä
Terpeeneillä on tärkeä rooli kasveissa. Joissakin kasveissa terpeenit houkuttelevat pölyttäjiä, kun taas toisissa kasveissa ne aiheuttavat voimakkaan reaktion torjuakseen saalistajia, kuten hyönteisiä tai ravintoa etsiviä eläimiä.
Joillakin terpeeneillä on kasvia suojaava vaikutus, mikä auttaa kasvia toipumaan vaurioista. Jotkut terpeeneistä toimii osana kasvin immuunijärjestelmää pitääkseen poissa tarttuvia bakteereita.
Terpeenistä käytetään joskus myös termiä terpenoidi. Terpeenit ja terpenoidit eivät kuitenkaan ole yksi ja sama asia. Terpeenit ovat näiden yhdisteiden luonnollinen muoto, kuten ne ovat elävässä kasvissa. Hampussa olevat terpeenit hapettuvat ja muuttuvat terpenoideiksi kuivaus- ja säilömisprosessin aikana.
Terpeenit ovat aromaattisia yhdisteitä
Aromaattisiin yhdisteisiin luettavat terpeenit määrittävät monien tuttujen kasvien ja yrttien, kuten rosmariinin ja laventelin, sekä joidenkin eläinten tuoksun. Laventelissa tuoksuu erityisesti linaloli terpeeni.
Valmistajat käyttävät eristettyjä terpeenejä luodakseen makuja ja tuoksuja moniin arkisiin tuotteisiin, kuten kosmetiikkaan ja elintarvikkeisiin.
Terpeeneistä beeta-karyofylleeni on ainut sisäiseen kannabinoidijärjestelmään vaikuttava terpeeni joka antaa pippurisen ja mausteisen aromin. Hampun lisäksi muita kasveja jotka sisältävät myös beeta-karyofylleenia ovat esimerkiksi kaneli, thaibasilika ja mustapippuri.
Limoneeni terpeeni on varmasti kaikille tuttu tuoksu sitrushedelmien kuorista.
Yhteisvaikutus (Entourage effect)
Tutkimuksissa on havaittu, että täyden kirjon (full spectrum) CBD-tuotteet ovat monipuolisempia kuin yksittäistä kannabinoidia sisältävät tuotteet. Tämä johtuu siitä, että täydessä spektrissä on mukana terpeenit, flavonoidit ja kaikki kannabinoidit yhdessä. Tätä yhteisvaikutusta kutsutaan nimellä “entourage effect” (2). Yhteisvaikutus saadaan tuotteista joita ei ole kuumennettu valmistusprosessin aikana. Lämmön vaikutuksesta kannabinoidihapot muuttavat muotoaan ja mm. terpeenit ja flavonoidit saattavat tuhoutua. Eli mitä enemmän vaikuttavia aineita on mukana lopputuotteessa, sitä monipuolisempi se on.
Tutkimus suomalaisen FINOLA-öljyhamppulajikkeen terpeeneistä
FINOLA kuuluu Cannabis sativa lajiin ja sitä viljellään ympäri maapalloa erityisesti hampunsiementuotantoon. Vuoden 2017 tutkimuksessa suomalaisesta FINOLA-hamppulajikkeesta löydettiin useita terpeeneitä ja kukintovaiheesta riippumatta runsaimmat monoterpeenit olivat myrseeni, pineeni, limoneeni, terpinoleeni ja okimeeni. Runsaimmat seskviterpeenit olivat karyofylleeni, humuleeni, bergamottiini ja farneseeni (3). Terpeeniprofiileissa havaittiin merkittäviä vaihteluita yksittäisten kasvien välillä. Kukintojen kypsyessä monoterpeenien kokonaismäärä kasvoi verrattuna seskviterpeeneihin. Kukinnon keskivaiheessa (noin 4 viikkoa kukinnan alkamisen jälkeen) keskimääräinen monoterpeenipitoisuus oli 389 μg g1 DW (SE = 44, n = 9) ja keskimääräinen seskviterpeenipitoisuus 34 μg g1 DW (SE = 6,3, n = 9) (3).
FINOLA-lajike
FINOLA-lajike on ensimmäinen Suomessa kehitetty siementuotantoa varten jalostettu hamppulajike, jonka on kehittänyt yhdessä Jace Callaway ja Anita Hemmilä (Ranalli, 2004; Anon., 2015).
Vuonna 1999 FINOLA-lajikkeen oikeudet rekisteröitiin EU:ssa ja se liitettiin EU:n hyväksyttyjen hamppulajikkeiden listalle vuonna 2003.
Lopuksi
Ei ole itsestään selvää, että kaikki CBD-tuotteet sisältävät terpeeneitä. Kysy CBD-myyjältäsi, jotta saat varmasti puhtaat, korkealaatuiset ja terpeenirikkaat CBD-öljyt ja CBD-tuotteet.
Lähteet
Hyvärinen H. 2001. MTT. Kasviperäiset biomolekyylit – fenoliset yhdisteet ja terpeenit. Kirjallisuuskatsaus. Jyväskylän Yliopistopaino.
Haluatko tietää onko CBD-öljyllä sivuvaikutuksia? Tähän artikkeliin on koottu yleisimmät tiedot sivuvaikutuksista, joita CBD-öljyn käyttö saattaa joillekin aiheuttaa. Mahdolliset sivuvaikutukset ovat aina tapauskohtaisia ja siihen vaikuttaa moni tekijä kuten käyttäjän ominaisuudet (paino, aineenvaihdunta, sairaudet), sekä käytettävän CBD-öljyn tai CBD-tuotteiden laatu.
Mitä sivuvaikutuksia CBD-öljyn käytöllä on tai voi olla?
Vaikka CBD:n sivuvaikutuksista on olemassa suuntaa antavia yleistyksiä, niin jokainen käyttäjä reagoi siihen omalla tavallaan ja siitä tilanteesta käsin mikä kulloinkin käyttäjällä on. Yksilön vaikutuksia CBD-tuotteisiin ei voi varmuudella ennustaa ennen kuin sitä on kokeillut. Suosittelemme siis aloittamaan CBD-öljyn käytön aina mahdollisimman matalalla annostuksella ja lisäämään annostusta hiljalleen tarkkailemalla omaa tilannetta parin viikon ajan.
Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan yleisimmin raportoidut haittavaikutukset olivat väsymys, ripuli ja ruokahalun, sekä painon muutokset. Verrattuna muihin lääkkeisiin, joita käytetään näiden sairauksien hoitoon, CBD:llä on vähemmän sivuvaikutuksia (1). Alta löydät tarkemman listan ja huomiot yleisimmistä sivuvaikutuksista, joita CBD:n käytöllä saattaa joissain tapauksissa olla.
Väsymys
Osa käyttäjistä kokee jonkinasteista väsymystä nautittuaan CBD-tuotteita. Samalla myös moni kokee saavansa apua CBD:stä nukahtamiseen ja unen syventämiseen, joten väsymystä ei voi pitää suoraan haitallisena vaikutuksena.
Mikäli koet CBD:n liian väsyttäväksi voit kokeilla pienentää annostusta hieman ja tarkkailla tilannettasi uudelleen. Väsymyksen kokemus saattaa muuttua käytettyään CBD-tuotteita pidempään. Suosituksena onkin aloittaa käyttö mahdollisimman pienellä annostuksella ja lisäten sitä tarpeen mukaan kun keho on tottunut sen vaikutuksiin.
Suun kuivuminen
Suun kuivuminen on yksi yleisimpiä CBD:n aiheuttamia sivuvaikutuksia. Kannabidioli eli CBD vaikuttaa reseptoreihin sylkirauhasissa ja saattaa väliaikaisesti vähentää syljeneritystä. Kuiva suu ei kuitenkaan ole haitallinen asia ja sitä voi ehkäistä helposti juomalla tarpeen tullen nesteitä kuten vettä.
Muutokset ruokahalussa
Ruokahalun kokemiseen liittyvät sivuvaikutukset ovat kohtalaisen yleisiä CBD-öljyn kohdalla. Ruokahaluun vaikuttavia tekijöitä ovat ennen kaikkea henkinen ja fyysinen hyvinvointi, johon CBD:n käyttö saattaa myös vaikuttaa. CBD-tuotteet saattavat siis tilanteesta riippuen lisätä tai vähentää ruokahalua. Mikäli koet ei-toivottuja vaikutuksia ruokahalussa kannattaa kokeilla vähentää CBD-öljyn annostusta, kunnes ruokahalu normalisoituu takaisin.
Muutokset verenpaineessa
CBD-öljyn käyttö saattaa aiheuttaa verenpaineen alenemista. Joskus asia voi jäädä kokonaan huomaamatta ja siksi erityisesti terveysongelmista kärsivien kannattaakin seurata verenpainettaan säännöllisesti mikäli haluaa käyttää CBD-tuotteita. Mikäli CBD:n käyttö ja verenpaineen mahdollinen aleneminen huolestuttaa, niin suosittelemme keskustelemaan lääkärisi kanssa asiasta ennen CBD-tuotteiden käyttöä.
Ripuli
Joissakin tapauksissa CBD-öljyn sivuvaikutuksena on havaittu ripulia. Ripulin saattaa vaikuttaa myös käytettävän CBD-öljyssä oleva kuljetinöljy, johon CBD on uutettu. Kuljetinöljynä käytetään tavallisesti oliiviöljyä, hamppuöljyä tai kookoksesta saatavaa MCT-öljyä, joiden tehtävä on parantaa kannabinoidien imeytymistä elimistöön ja tuomaan täydentäviä ravintoaineita tuotteeseen. Joillakin tietyt öljyt saattavat ärsyttää vatsalaukun limakalvoja ja siksi annostus kannattaa aloittaa mahdollisimman varovasti ja harkita kuljetinaineen vaihtamista toiseen, mikäli sivuoireena ilmenee toistuvasti ripulointia.
Mitkä ovat CBD-öljyn sivuvaikutukset yhdessä lääkkeiden kanssa käytettynä?
Tarvitaan enemmän kliinistä tutkimusta CBD:n vaikutuksesta maksaentsyymeihin, lääkkeiden kuljettajiin ja vuorovaikutukseen muiden lääkkeiden kanssa. Tutkimusten edetessä tiedetään aiheuttaako se pääasiassa positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi vähentämällä tarvittavia klobatsaamiannoksia epilepsiassa ja siten klobatsaamin sivuvaikutuksia.
Yhdessä tiettyjen lääkeaineaineiden ja CBD:n yhdistelmä saattaa lisätä tai vähentää lääkkeen tehoa merkittävällä tavalla. Mikäli käytät tiettyjä lääkeaineryhmään kuuluvia tuotteita suosittelemme keskustelemaan CBD-tuotteiden käytöstä yhdessä lääkärisi kanssa. CBD vaikuttaa käyttäjään kannabinoidireseptorien kautta ja elimistöstä aine poistuu pääasiassa maksan kautta. Sytokromi p450 niminen entsyymi liittyy olennaisesti CBD:n metaboliaan ja CBD:n käyttö voi lisätä näiden entsyymien aktiivisuutta elimistössä. Kyseisiä CYP-entsyymejä on kaikkialla kehossa, erityisesti maksassa. CYP-entsyymit vaikuttavat keskeisesti myös muiden lääkeaineiden käyttäytymiseen kehossa eli CBD ja tietyt lääkeaineet voivat vähentää tai lisätä lääkkeen tehoa joskus vaarallisellakin tavalla (2).
Tutkimuksen mukaan kaikkia yhteisvaikutuksia ei ole vielä tutkittu. Tarvitaan siis lisää kliinisiä tutkimuksia suuremmalla määrällä osallistujia. CBD-öljyn mahdollisia yhteisvaikutuksia Suomessa yleisesti käytettyjen lääkeaineiden kanssa artikkelista CBD-öljyn vaikutus lääkkeiden kanssa.
Millainen on turvallinen CBD-öljy?
Turvallinen CBD-öljy on valmistettu aina laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista ja uutettu turvallisilla menetelmillä kuten hiilidioksidiuuton avulla ilman ylimääräisiä liuottimia. Turvallisuutta lisää merkittävästi myös kolmannen osapuolen laboratorioanalyysit tuotteiden sisällöstä. Tälläisiä analyyseja ovat mm. kannabinoidiprofiili, raskasmetalli- ja kontaminaatioanalyysit.
Lähteet
K. Iffland & F. Grotenhermen. 2017. An Update on Safety and Side Effects of Cannabidiol: A Review of Clinical Data and Relevant Animal Studies https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5569602/. Viitattu 31.08.2021
CBD-tuotteiden suosion myötä joillekin ihmisille on herännyt mieleen kysymys, että voiko CBD-öljyn käyttö näkyä huumetestissä ja onko mitään syytä olla huolissaan asiasta? Yksinkertainen vastaus on, että kannabidiolia eli CBD:tä ei erikseen etsitä huumausainetestien avulla. Koska CBD ei aiheuta käyttäjälleen päihtymystä, niin sen käytöstä ei ole myöskään mitään vaaraa esimerkiksi liikenteessä autolla ajaessa.
Huumetesteillä mitataan kannabiksen kohdalta ainoastaan THC:tä eli tetrahydrokannabinolia, joka on kannabiksen päihdyttävä ainesosa. Useat CBD-tuotteet ovat valmistettu joko täysin ilman THC:tä tai jos pitoisuuksia on, niin ne ovat usein hyvin vähäisiä jäämiä. Syytä huoleen ei siis ole, mikäli valitsee sellaisia CBD-tuotteita, joissa THC:n määrä on vähäinen. On kuitenkin olemassa tapauksia ja tuotteita, joissa THC-pitoisuudet ovat ylittäneet raja-arvot ja käyttäjät ovat saaneet positiivisen tuloksen huumetestissä.
Miten kannabista testataan?
Huumeidenkäyttöä testataan erilaisissa yhteyksissä ja niillä pyritään valvomaan päihteiden käyttöä henkilöillä, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa esimerkiksi liikenteessä tai vastuullisessa työssä ihmisten kanssa. Sellaista asiaa kuten CBD huumetestiä ei ole olemassakaan. Yleensä huumeita testataan yhdellä ja samalla testillä ja se tehdään virtsanäytteen avulla. Testillä mitataan eri yhdisteitä kehosta kuten alkoholia, opiaatteja, kannabista, amfetamiinia, ekstaasia, kokaiinia ja muita lääkeaineita.
Huumeseulassa kannabiksen päihdyttävän ainesosan eli THC:n raja-arvo on Suomessa ja valtaosassa muista maissa 50 nanogrammaa (ng) / 1 ml. Eli jos haluaa saada varmasti negatiivisen testituloksen, niin THC:n määrä tulisi jäädä virtsanäytteessä alle 50 ng jokaista millilitraa kohden. Jos THC:n määrä menee rajan yli niin tulos on positiivinen. Pienin testissä havaittava määrä on 8 ng/ml. Raja-arvot voi tarkistaa esimerkiksi Salofan valmistamien päihdetestien taulukosta.
“Menetelmä määrittää spesifisesti kannabiksen aineenvaihduntatuotetta 11-nor-9-karboksi-delta-9-tetrahydrokannabinolia (THC-COOH). Menetelmän detektioraja on n. 8 ng/ml. Vastaus annetaan joko muodossa NEG (varmistattavaa huumausainetta ei pystytä osoittamaan näytteestä) tai lausuntona, jossa kerrotaan mitä huumausaineita näytteestä löytyy. Aineen määrää tai pitoisuutta ei ilmoiteta.”
Kuinka paljon CBD-tuotteissa on THC:tä ja miten paljon sitä tulisi käyttää, jotta se näkyisi huumetestissä?
Keskimäärin tarjolla olevissa CBD-tuotteissa on THC:tä vain hyvin pieniä määriä (alle 0,2%). Onkin laskettu, että saadakseen positiivisen tuloksen tulisi CBD:tä käyttää yli 2000 mg annoksina. Määrä on siis todella reilusti enemmän kuin mitä keskimäärin CBD:tä käytetään.
Mikäli testitulos olisi kuitenkin positiivinen, niin syy siihen on se, että tuotteessa on ollut enemmän THC:tä kuin mitä tuotetiedoissa on kerrottu tai sitten tuotteita on käytetty valtavia määriä.
On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että rasvaliukoisena aineena THC varastoituu elimistön rasvakudoksiin ja voi näkyä siksi myös pidempää jos käytettävät määrät ovat olleet suuria. Varastoitumiseen vaikuttaa kuitenkin ihmisen yksilölliset erot kuten paino ja aineenvaihdunta.
Kotitestit ja turvallisuus
Mikäli käytät CBD-öljyä säännöllisesti ja sinulle on tulossa huumetesti, niin voit olla turvallisin mielin. Todennäköisesti et ole saanut käyttämästäsi CBD-öljystä, kapseleista tai muusta tuotteesta niin paljon THC:tä, että se voisi näkyä testeissä. Halutessasi voit myös itse testata kotona näkyykö käyttämäsi tuotteiden THC-pitoisuudet virtsatestillä. Kotitestejä voi ostaa apteekista ja niitä voi tilata myös verkkokaupoista.
Paras tapa varmistaa turvallisten CBD-tuotteiden käyttö on ostaa niitä myyjältä, joka tarjoaa tuotteista kolmannen osapuolen laboratoriotestit.
Mikä CBD-öljyn ja muiden CBD-tuotteiden vaikutus ja sivuvaikutukset yhdessä lääkkeiden kanssa? CBD-öljyn ja CBD-tuotteiden pääasiallinen vaikuttava aine on CBD, joka yhdessä tiettyjen lääkeaineaineiden yhdistelmä saattaa lisätä tai vähentää lääkkeen vaikutusta merkittävällä tavalla. Mikäli käytät alla olevaan lääkeaineryhmään kuuluvia tuotteita suosittelemme keskustelemaan CBD-öljyn ja -tuotteiden käytöstä yhdessä lääkärisi kanssa.
CBD-öljyn vaikutus ja sivuvaikutukset Suomessa käytettyjen lääkeaineiden kanssa.
CBD vaikuttaa elimistössä kannabinoidireseptorien kautta ja kehosta aine poistuu pääasiassa maksan kautta. Sytokromi p450 -entsyymi on CBD:n metaboliassa keskeisessä asemassa ja CBD voi lisätä näiden entsyymien aktiivisuutta. Näitä CYP-entsyymejä on erityisesti maksassa, mutta myös kaikkialla muuallakin kehossa. CYP-entsyymit vaikuttavat keskeisesti lääkeaineiden metaboliassa. CBD ja tietyt lääkeaineet saattavat voimistaa tai vähentää lääkkeen tehoa vaarallisella tavalla.
Tältä sivulta löydät listan lääkeaineista, joiden on havaittu vaikuttavan yhdessä CBD:n kanssa. Lista ei ole täydellinen ja lueteltujen lääkeaineiden lisäksi sivuvaikutuksia voi olla myös muilla lääkeaineilla.
CBD öljyn ja tiettyjen lääkkeiden yhteisvaikutus voi olla huono yhdistelmä.
CBD JA EPILEPSIA
Tutkimuksissa CBD:n ja epilepsialääkkeiden yhteiskäyttö on aiheuttanut joillakin potilailla sivuvaikutuksia. Yleisiä ne ovat olleet muun muassa karbamatsepiinin (Tegretol) kanssa.
Muita mahdollisesti yhteisvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä: Absenor, Deprakine, Orfiril, Frisium, Inovelo, Topimax, Zonegran, Zebinix.
CBD JA KEMOTERAPIA
Monet kemoterapialääkkeistä metaboloituu sytokromi p450 -entsyymin avulla, joten niillä voi olla voimakkaita sivuvaikutuksia CBD:n kanssa. CBD:n käyttöä tulee varoa ainakin seuraavien lääkkeiden kanssa:
Etoposidi (mm. Etoposide, Eposin)
Metotreksaatti (Metoject)
Paklitakseli (Paclitaxin, Paclitaxel)
On kuitenkin hyvä huomioida, että yhteisvaikutukset eivät aina ole negatiivisia.
CBD JA SYDÄN- JA VERISUONILÄÄKKEET
CBD:llä voi olla yhteisvaikutuksia monien sydänlääkkeiden, kuten statiinien, kanssa. Statiinit ovat rasva-aineenvaihdunnan lääkkeitä, jotka estävät maksan omaa kolesterolisynteesiä. Maksa tuottaa siten vähemmän kolesterolipitoisia partikkeleita verenkiertoon. Interaktiolistalla on myös useita beetasalpaajia.
Tikagrelori (Brilique)
Kinidiini (Kiniduron)
Atorvastatiini (Lipitor)
Seliprololi (Selectol)
Amiodaroni (Cordarone)
Klopidogreeli (Clobidogrel)
Karvediloli (Carvedilol)
Nifedipiini (Adalat, Procardia)
Valsartaani (Valsartan, Diovan)
Pitavastatiini (Livazo, Vezepra)
CBD JA MIELIALALÄÄKKEET
Mielialalääkkeiden käyttöä CBD:n kanssa samaan aikaan ei suositella. Jotkut masennuslääkkeet aiheuttavat suuremman riskin, kun niitä otetaan CBD:n kanssa.
Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat tällä hetkellä yleisimmin määrättyjä masennuslääkkeitä, jotka estävät serotoniinin imeytymisen takaisin aivoihin.
Serotoniini-norepinefriinin takaisinoton estäjät (SNRI-lääkkeet) toimivat samalla tavalla kuin SSRI-lääkkeet ja sisältävät saman riskitason, mutta voivat toimia paremmin joillekin henkilöille.
Nämä toimivat lisäämällä norepinefriinin ja serotoniinin tasoja aivoissa. Ne voivat olla erittäin tehokkaita, mutta voivat aiheuttaa paljon enemmän riskejä kuin muut masennuslääkkeet.
Bentsodiatsepaameja käytetään ahdistuksen, unettomuuden, pahoinvoinnin, masennuksen ja paniikkihäiriön hoitoon.
Jotkin bentsodiatsepiinit, kuten alpratsolaami (Alprox, Xanor, Alprazolam) ja diatsepaami (Diapam, Diazepam accord) eivät hajoa CBD:n vaikutuksesta niin nopeasti, kuin yleensä. Tämän takia niiden pitoisuudet voivat nousta liian korkeiksi. CBD:n käyttöä tulee varoa ainakin seuraavien lääkkeiden kanssa:
Alpratsolaami (Alprox, Xanor, Alprazolam, Xanax)
Triatsolaami (Triazolam, Halcion)
Diatsepaami (Diapam, Diazepam accord)
Midatsolaami (Dormicum, Midazolam)
Kvatsepaami (Aldizem, Cardizem)
Triatsolaami (Triazolam, Halcion)
Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon käytettävää buspironia (Aksilon, Buspiron), määrätään usein mielialalääkkeiden ohella. Se metaboloituu sytokromi p450 -entsyymin avulla, joten sillä voi olla voimakkaita sivuvaikutuksia CBD:n kanssa. Myös klomipramiinilla (Anafranil) on samanlaisia voimakkaita vaikutuksia.
CBD JA VERENPAINELÄÄKKEET (kalsiumkanavan salpaajat)
Kalsiumkanavan salpaajat, verenohentajat ja lääkkeet, joilla hoidetaan verenpainetta ja rytmihäiriöitä, voi aiheuttaa CBD:n kanssa voimakkaita oireita. CBD vähentää tai estää lääkeaineiden hajoamisen esimerkiksi varfariinin (Marevan) kohdalla voimistaen sen vaikutusta.
MUITA interaktioita aiheuttavia lääkeaineita ovat ainakin alla listatut.
Valsartaani (Amlodipin, Valsartan)
Verapamiili (Verpamil)
Nifedipiini (Adalat, Nifedipin alternova)
Diltiatseemi (Cardizem)
Isradipiini (Lomir)
Torasemidi (Torasemid, Torem)
Felodipiini (Felodipin, Plendil)
Amlodipiini (Ampodipin)
CBD JA ANTIOBIOOTIT
Erityisesti fluorokinoloneilla (Ciprofloxacin) voi olla CBD:n kanssa voimakkaat yhteisvaikutukset.
Siprofloksasiini (Ciprofloxacin)
Gemifloksasiini (Gemifloxacin)
Levofloksasiini (Levofloxacin)
Moksifloksasiini (Moxifloxacin)
Norfloksasiini (Norfloxacin Sandoz)
Ofloksasiini (Tarivid, Exocin)
Rifampisiini (Rimapen)
CBD JA MUUT YHTEISVAIKUTUKSIA AIHEUTTAVAT LÄÄKEAINEET
Ward. S.J. Cannabidiol inhibits paclitaxel-induced neuropathic pain through 5-HT(1A) receptors without diminishing nervous system function or chemotherapy efficacy. 2014. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24117398/
Stott C, ym. A Phase I, open-label, randomized, crossover study in three parallel groups to evaluate the effect of Rifampicin, Ketoconazole, and Omeprazole on the pharmacokinetics of THC/CBD oromucosal spray in healthy volunteers. Springerplus. 2013. 2:236.Crossref, Medline, Pubmed: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23750331/
Benowitz N.L ym. Metabolic and psychophysiologic studies of cannabidiol-hexobarbital interaction. Clin Pharmacol Ther. 1980;28:115–120.Crossref, Medline Pubmed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7389248/
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat. Tarkistettu viimeksi: 26.8.2026