Hamppu eli Cannabis sativa L. on yksi maailman vanhimpia viljelykasveja ja myös Suomessa yksi kolmesta ensimmäisistä viljelyskasveista tattarin ja ohran ohella (1). Hamppu luokitellaan humalan ohella Cannabaceae eli hamppukasvien heimoon.

Hamppu tunnetaan vuosituhansia vanhana lääkekasvina ja ruokana. Niiden lisäksi hamppu on tullut aikoinaan tutuksi tärkeänä raaka-aineena mm. tekstiilien, köysien, paperin, eristeiden ja lamppuöljyn valmistuksessa. Nykyään hampusta valmistetaan tuhansia erilaisia tuotteita kosmetiikasta biokomposiitteihin. Vielä 1900-luvulle asti 75-95 % koko maailman paperista valmistettiin hampusta. Hampusta saadaan erinomaista sellua ja paperia, joka voisi nykypäivänäkin korvata huomattavasti hitaammin kasvavaa metsää. (2)

Hamppu Suomessa

Hamppua on viljelty suomessa jo tuhansia vuosia. Ensimmäiset merkit hampun viljelystä Suomessa ovat jo ajalta 4800 eaa.  Perinne on levinnyt Suomeen todennäköisesti Kiinasta yhdessä tattarin ja saviastioiden valmistustaidon kanssa. Hamppu kasvaa Suomen ilmastossa erittäin hyvin, sillä Suomen kuiva kevä, valoisa kesä ja sopivat maalajit edistävät hampun kasvua. (3)

Entisaikoina useimmilla suomalaisilla maatiloilla oli oma peltolohko hampulle varattuna. Hampulla oli niin merkittävä arvo, että sen kukoistuksen aikaan mm. Hämeessä ja Savossa peräti kolmasosa peltoalasta oli hamppua. Hamppua käytettiin ruokana ja sen kuidusta valmistettiin arkipäivän hyödykkeitä. Hampunsiemenistä on aikoinaan tehty Suomessa myös puuroa. Siemeniä on paahdettu ja niistä on tehty tahinimaista tahnaa, johon on lisätty paahdettua ruis- tai tattarijauhoa.

Jotain hampun yleisyydestä kertoo myös se, että maanmittauslaitoksen mukaan Suomessa on yli 100 ”Hamppulampi” nimistä paikkaa. Hamppua on liotettu vesistöissä kuitujen käsittelyn helpottamiseksi ja nimet Likolampi ja Liinalampi viittaavat myös hampun (ja pellavan) historialliseen käyttöön alueella. (4)

Hyötyhamppu, kuituhamppu ja öljyhamppu ovat kaikki samaa Cannabis sativa lajia.

Hyötyhamppu, öljyhamppu, teollisuushamppu vai ihan vaan hamppu?

Erityisesti suomen kielessä hamppuun viittaaavat termit voivat joskus aiheuttaa hämmennystä. Kuinka öljyhamppu, hyötyhamppu ja teollisuushamppu eroavat toisistaan? Yksinkertainen vastaus on se, että niissä ei ole eroja ja ne tarkoittavat kaikki samaa kasvia . Naapurimaassa Virossa hampulle on olemassa vain yksi termi ja se on ”kanep” riippumatta siitä puhutaanko hampusta vai kannabiksesta. 

Kun puhutaan yleisesti hampusta niin sillä tarkoitetaan useinkin nimenomaan kuituhamppua tai ns. öljyhamppua, jotka molemmat ovat samaa Cannabis sativa lajia.  Nopeasti suureksi kasvavavaa kuituhamppua viljellään kuidun takia ja matalakasvuisempaa öljyhamppua siementuotantoa varten. Öljyhamppu kukkii nopeammin ja sen siemenet ehtivät kypsyä valmiiksi Suomenkin lyhyessä kesässä.

Teollisuudessakin hyödynnettävästä Cannabis sativa hamppualajista käytetään myös nimitystä teollisuushamppu (industrial hemp) ja toisinaan nimeä hyötyhamppu. Eikä suotta, sillä siitä voidaan valmistaa esimerkiksi muovia, betonia, vaatteita, elintarvikkeita, lääkkeitä, biokomposiittia, köysiä, kankaita ja paljon muuta. Hamppu on myös erinomainen maanparannuskasvi, joka puhdistaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia moninkertaisesti metsään verrattuna. Hampun hyödyt ovat siis verrattomat ja se on todennäköisesti käyttökohteiltaan kaikista monipuolisin kasvi mitä on olemassa.

Kuitu- ja öljyhamppulajikkeissa hampun päihdyttävän ainesosan eli THC:n (tetrahydrokannabinoli) määrä on hyvin hyvin alhainen tai miltei olematon. Yleensä kuitenkin alle 0,2 %. THC-pitoisuuden ollessa niin alhainen, ei kasvia voi käyttää päihtymistarkoitukseen. Sen sijaan näissä teollisissa Cannabis sativa kasveissa on usein reilusti muita kannabinoideja kuten CBD:tä. CBD saa aikaan päinvastaisen reaktion kuin THC.

Myös kannabis on hamppua, vaikka sanaan kannabis liitetäänkin vahvasti hampun päihdyttävät ominaisuudet. Lääkekannabiksenakin käytetty Cannabis indica hamppulaji voi sisältää THC:tä useita kymmeniä prosentteja, jolla on voimakkaat päihdyttävät vaikutukset. 

Hamppulajikkeet 

Hamppu on yksi laajimmin menestyneitä kasveja, sillä se pärjää hyvin monenlaisissa ilmastoissa ja olosuhteissa. Erilaisia lajikkeita hampusta on jalostettu kaikista maailman kasveista eniten. Hamppulajikkeita listaavilta internet sivustoilta löytyy tuhansia yksilöllisiä ominaisuuksia omaavia lajikkeita. Eri lajikkeet eroavat toisistaan mm. kasvutavan, koon, vaikutusten, kannabinoidiprofiilin, tuoksun, maun ja värin osalta. 

Lajikkeita risteytetään koko ajan kiihtyvällä tahdilla lisää. Tarkempaa tietoa eri lajikkeista voit lukea hamppulajikkeita listaavilta sivuistoilta.

Hamppulajit

Hamppu jaetaan kolmeen eri alalajiin jotka ovat Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Kun eri hamppulajeja risteytetään saadaan aikaan ns. hybridilajikkeita. Hybridilajikkeiden ulkonäön perusteella on vaikea päätellä kasvin ominaisuuksia ja vaikutuksia, sillä ne voivat vaihdella merkittävästi keskenään. Matalana kasvava ja leveät lehdet omaava Cannabis indica laji saattakin olla risteytettynä vaikutuksiltaan täysin päinvastainen kuin yleensä kasvutavan ja ulkonäön perusteella ajatellaan.

Cannabis sativa

Yksivuotisena, pitkänä ja ohutlehtisenä kasvava Cannabis sativa on kypsyy hitaasti ja sen kasvukausi on huomattavasti pidempi kuin Cannabis indica lajilla. Se pitää lämmöstä ja tarvitsee paljon valoa. Sativaa onkin viljelty paljon päiväntasaajan alueella ja se kasvaa keskimäärin 3 metrin korkuiseksi, mutta parhaimmillaan laji voi kasvaa jopa 7 metrin mittaiseksi. Kukinnon kypsyminen saattaa kestää jopa 3-4 kuukautta ja kukat ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä ja vähemmän tiiviitä kuin indica lajilla. Väriltään sativa on indicaa vaaleampi ja vaikutuksiltaan energisoiva. Cannabis sativa lajin viljely on ollut suosittua varsinkin Meksikossa, Afrikassa, Thaimaassa ja Kolumbiassa. (3) 

Hamppua on kasvatettu Suomessa vähintään rautakaudelta asti. Ikivanhaa hampun siitepölyä on löydetty Huhdasjärven pohjasedimentistä Kouvolasta, joka on radiohiilimittausten perusteella ajalta 2500 – 4800 ennen ajanlaskun alkua. 

Tutkimusten perusteella kuituhampusta saatava sato vaihtelee. Keskimäärin Suomessa kuituhampusta saadaan hehtaarilta noin 4000-8000 kg kuiva-ainetta. Tietyillä leveysasteilla on parhaimmillaan päästy huikeaan 7000-15000 kg satotasoon hehtaarilta. Varsinaista kuitua saadaan kuitenkin vähemmän, keskimäärin 1000-2000 kg / hehtaari.

Cannabis indica hamppulajilla on selvästi sativaa leveämmät lehdet.

Cannabis indica

Cannabis indica on matalakasvuinen hamppulaji, joka pärjää karussakin maaperässä. Ominaista sille on paksut lehdet ja nopea kukinta. Väritykseltään se on tummempi kuin sativa. Indicaa kasvatetaan maailmalla mm. lääkekannabiksen ja hasiksen valmistukseen. Alunperin sitä on viljelty Afganistanissa, Tiibetissä ja Marokossa, josta se on levinnyt joka puolelle maapalloa. (3)

Indica jää kasvultaan yleensä alle 2 metrin mittaiseksi ja sen kukat voivat kypsyä jo 6-8 viikon aikana. Kukinnot ovat suuremmat ja tiiviimmät kuin Cannabis sativalla ja niiden pintaan muodostuu reilusti hartsia, joka suojaa kasvia karulta ympäristöltä. Indican vaikutuksia voidaan kuvata enempi kehollisena ja rauhoittavana kokemuksena kuin sativan.  (3)

Cannabis ruderalis

Villihamppu Cannabis ruderalis kasvaa Ukrainassa ja Venäjällä teiden pientareilla villinä. Ruderalikselle ominaista on pieni koko, jäykkä ja lyhyt varsi, sekä lehtien vaalean vihreä väri. Kooltaan ruderalis jää yleensä alle puolimetriseksi tai jopa sitä lyhyemmäksi. (3)

Ruderalista risteytetään indica ja sativa lajeihin, sillä ruderalis on ns. autoflower eli se kukkii automaattisesti valojakson pituudesta riippumatta. Risteyttämällä saadaan automaattisesti kukkivia hamppulajikkeita, joilla on indican ja sativan ominaisuuksia. 

Yleensä ruderalis aloittaa kukituksen jo 3-4 viikon päästä idätyksestä ja sen kukinto kypsyy valmiiksi 10-12 viikon aikana. Muut hamppulajit tarvitsevat kukituksen alkamiseen myös pimeän vaiheen, mutta ruderalis kukkii vaikka kasvi olisi aina valossa. (3)

Hamppubetonista voi rakentaa ekologisen talon. Hamppubetonin (hempcrete) valmistamiseen tarvitsee vain kolme raaka-ainetta.

Hamppubetoni

Hiilineutraali hamppurakentaminen yleistyy maailmalla. Myös Suomessa ekologisen hamppubetonin käyttö on yleistynyt viime vuosina, sillä se on monikäyttöinen ja verraton rakennusaine, jota on helppo valmistaa. Siihen tarvitaan ainoastaan vettä, kalkkia ja hamppupäistärettä. 

Hamppubetonia valmistetaan kuituhampun päistäreestä eli kasvin puumaisesta sisäosasta. Mukaan sekoitetaan kalkkia ja vettä ja tuloksena on hyvin hengittävä, kevyt, betonimainen rakenne. Seos ei tarvitse mitää muita sidosaineita. Hamppubetoni on myös tavallista betonia huomattavasti ekologisempi vaihtoehto. Hamppubetoni eristää ja tasoittaa luontaisesti rakennusten  kosteus- ja lämpötilavaihteluita. (5)

Hamppubetonista tehdyt tiilet ovat kevyitä, mutta erittäin kestäviä.

Hamppubetonin hyödyt:

• hiilineutraali
• energiatehokas
• hengittävä
• homeenkestävä
• myrkytön
• kevytrakenteinen
• tulenkestävä
• vedenkestävä
• tuholaisten kestävä
• hyvä eristyskyky
• kestää 100 vuotta

Kuituhamppu

Kuituhamppua on viljelty jo vuosituhansien ajan ja välissä sen käyttö on hiipunut lähes olemattomiin, ainakin Suomessa. Hampun viljely ja myös hamppukuidun käyttäminen on herännyt viime vuosina uuteen kasvuun myös Suomessa. Maailmanlaajuisesti hamppu kokee parhaillaan uutta kukoistuksen aikakautta ja uusia hyödykkeitä hampusta tulee markkinoille jatkuvasti. 

Hampusta saatavaa kuitua hyödynnetään teollisuudessa mm. lujitemuoveissa, biokomposiiteissa, jonka lisäksi sillä korvataan monia synteettisiä aineita. Kuituhamppua käytetään myös energiantuotantoon, katteena ja kuivikkeena.

Keski-Suomessa onkin aikoinaan viljelty erityisen paljon hamppua vielä silloinkin, kun pellava tuli ja syrjäytti hampun eri puolella Suomea. Myöhemmin synteettiset kuidut  syrjäyttivät loputkin hamppua raaka-aineena käyttävät tekstiiliteollisuuden toimijat.

Kuituhampun kukinnot ja lehdet sisältävät kannabinoideja kuten kannabidiolia (CBD). CBD vaikuttaa päinvastoin kuin THC eli se on antipsykoottinen, jonka takia kuituhampun polttaminen ei aiheuta päihtymystä (6).

Hamppukuidun on todistettu olevan veto- ja puristuslujuudeltaan terästä vahvempaa.

Hamppukuitu on terästä kestävämpää

Maailman kestävimmäksi kasvikuiduksikin sanottu hamppukuitu on lujuutensa takia aikoinaan ollut yksi merkittävimmistä raaka-aineista Suomessa mm. köysien, narujen, verkkojen ja tekstiilien valmistuksessa.

Hampun kuitu on uskomattoman vahvaa tekoa ja jopa terästä vahvempaa. Lujuutta mitattaessa kiinnitetään pääasiassa huomiota materiaalin veto- ja puristuslujuuteen. Vetolujuus on kyky kestää jännitystä ja puristuslujuus on kyky kestää puristusta. Hamppukuidun on todistettu olevan terästä kestävämpi molemmissa niistä. (7)

Hamppukuitu on kevyttä ja se on yksi syy miksi sitä käytetään korvaamaan muita raskaita materiaaleja. Keveyden ja kestävyyden takia hamppukuitua käytetään mm. autojen ovien rakennusaineena.

Hamppukuitua sen monessa eri muodoissa.

Hamppukuitu vs. puuvilla

Hamppu on monin verroin puuvillaa kestävämpi valinta!

• Hamppu tarvitsee kasvaakseen n. 50% vähemmän vettä kuin puuvilla

• Hamppu rikastuttaa ja parantaa maaperää. Puuvilla ei.

• Hamppu tuottaa viljelyalaltaan 2-3 kertaa enemmän kuituja kuin puuvilla.

• Hamppukuitu on puuvillaa moninkertaisesti vahvempaa ja kestävämpää.

• Hamppu ei tarvitse torjunta-aineita tuholaisille tai kasvitaudeille. Hamppu on luontaisesti vastustuskykyinen niille. Puuvillan viljelyssä tarvitaan haitallisia kemikaaleja ja tuholaismyrkkyjä.

• Huom! Lähes 10% kaikesta maatalouskemikaaleista ja 25% hyönteismyrkyistä tulee puuvillateollisuudesta.

• Lisäksi hamppukangas hengittää paremmin kuin puuvilla. (8)

Öljyhamppu

• Öljyhamppu on perinteinen ravintokasvi jolla on pitkät perinteet myös Suomessa.
  
• Se tuottaa paljon hyvälaatuisia omega-3-rasvahappoja sisältäviä siemeniä, joista  voidaan puristaa hampunsiemenöljyä. Siemeniä voi syödä sellaisenaan ja niitä myydään myös valmiiksi kuorittuina, paahdettuna, rouheena sekä proteiinijauhona. Hampunsiemenistä voidaan valmistaa hyvin monenlaisia elintarvikkeita kuten levitteitä, hefua (hampputofu) ja hamppumaitoa. Siemeniä ja hamppuöljyä voidaan käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa ja leivonnassa.
• Siemenistä saa kylmäpuristamalla hampunsiemenöljyä, joka sisältää >80 % monityydyttymättömiä rasvahappoja ja paljon välttämättömiä omega-rasvahappoja (3, 6 ja 9) ja gammalinoleenihappoa. Hampunsiemenöljyä ei suositella lämmittämään yli 160 asteiseksi.
• Öljyhampulla ei ole päihdyttäviä ominaisuuksia, sillä sen THC-pitoisuus on alle 0,2 %.
• Hampunsiemen sisältää keskimäärin 33 % rasvaa, 25 g proteiinia ja 3 g hiilihydraatteja. Näiden lisäksi siemenet sisältävät reilusti erilaisia antioksidantteja, mineraaleja, fytosteroleita ja vitamiineja.
• Öljyhampun siemenissä on huomattavan paljon laadukasta proteiinia, josta löytyy kaikki välttämättömät aminohapot.
• Hampunsiemenistä saatavaa öljyä käytetään myös kosmetiikkatuotteissa. Hamppuöljy sopii erityisen hyvin jos sinulla on ärtynyt, atooppinen ihottuma tai kuiva iho.
• Siemeniä hehtaarin öljyhamppusadosta tulee keskimäärin noin 500-1000 kg. (9) 

Hamppu on maanparannuskasvi, joka puhdistaa maaperää

Hamppu on erinomainen valinta maaperän puhdistamiseen suuren biomassan, syvien paalujuurien ja nopean kasvunsa ansiosta. Tutkimusten mukaan hampun avulla voidaan puhdistaa maaperää kemikaaleista, raskasmetalleista ja jopa radioaktiivisista myrkyistä! (10)

Ukrainan maataloustieteiden akatemian toimesta hamppua istutettiin Tšernobylin ympärille poistaakseen cesium-137:n radioaktiivisesta maaperästä. Tämä varhainen yritys johti lukuisiin tutkimuksiin ympäri maailmaa sen tutkimiseksi, kuinka hamppu voi puhdistaa pahastikin saastuneen maaperän. (10)

Vuonna 2001 ryhmä saksalaisia tutkijoita havaitsi, että hamppu kasvoi hienosti maaperässä, joka sisälsi erittäin myrkyllistä raskasmetallia kadmiumia. Hamppujen kasvaessa eniten kadmiumia huomattiin kerääntyneen lehtiin. Kontaminoituneet kasvit voitiin tuhota polttamalla saasteiden poistamiseksi turvallisesti. Tämä oli mahdollisesti kustannustehokkaampi vaihtoehto kevyesti saastuneiden alueiden puhdistamiseen, kuin tavallinen kallis prosessi, jossa kaikki maaperä kaivetaan maasta ja viedään pois. (10)

Kuituhampun viljelyllä voidaan vähentää rikkaruohojen määrää ja se voi auttaa kukistamaan jopa juolavehnän. Hampun biomassan muokkaaminen takaisin pellolle lisää humuksen määrää ja tekee maasta kuohkeamman. Hamppu toimii erinomaisena vuoroviljelykasvina ja sen esikasviarvo on korkea. 

Kuituhamppua on aikoinaan lihdattu ja loukutettu sen kuitujen irroittamiseksi.

Hampun historiaa

• Maailman ensimmäiset kankaat valmistettiin hampusta jo 8000-7000 eaa. (2).
• Ainakin 3000 vuotta hamppu oli maapallon suosituin viljelykasvi ja tärkein tuote maataloudessa. Hampulla oli tuhansia eri käyttötarkoituksia. Aikoinaan suurin osa perushyödykkeistä valmistettiin hampusta kuten kankaat, lääkkeet, paperit, hajusteet ja  lamppuöljy. (2)
• Hamppu oli aikoinaan korvaamaton raaka-aine myös Yhdysvalloissa, jossa hampusta tehtiin esimerkiksi seteleitä, lippuja ja raamattuja. Yhdysvaltojen “perustajaisä” ja entinen presidentti Thomas Jefferson onkin sanonut hampun olevan ensisijaisen tärkeä vaurauden ja suojan saavuttamiseksi. ”Hemp is of first necessity to the wealth and protection of the country.”
• Hampulla pystyi maksamaan verot Yhdysvalloissa vuodesta 1631 aina 1800-luvulle asti (11).
• Alunperin Levi’s -merkkiset farkut valmistettiin hamppukankaasta, sillä housujen tarvi olla tarpeeksi kestävät. Hamppukuitu olikin vielä 1800-luvulle asti eniten käytetty luonnonkuitu tekstiileissä, purjeissa, köysissä, naruissa yms. (2).
• Kouvolan Huhdasjärven pohjasedimentistä on löydetty hampun siitepölyä, joka on radiohiilimittausten perusteella ajoitettu ajalle 2500 – 4800 eea.
• Vielä 800 jaa. myös Euroopassa hampun tarve oli niin suurta, että frankkien kuningas Kaarle Suuri laati sen viljelyyn kehottavan lain (3).
• 1930-luvun loppupuolella Yhdysvalloissa säädettiin kaikkia hamppulajikkeita koskeva huumausaineiden  kieltolaki. Kielto koski siis myös kuitu- ja öljyhamppua, vaikka ne eivät soveltuneet päihdekäyttöön matalan THC-pitoisuutensa vuoksi. Kieltolakia lobattiin erityisesti metsä- ja maaöljyteollisuuden toimesta, koska heidän etunsa oli saada keskitettyä tuotanto itselleen. Kieltolaista johtuen hampun useat käyttömahdollisuudet unohtuivat väliaikaisesti melkein kokonaan. Maailmansotien aikaan keinokuidut syrjäyttivät hampun tehtaiden raaka-aineena.
• 1950-luvun aikana, maahantuotujen halpojen puuvillatuotteiden yleistyessä, hampun viljely käytännössä loppui Suomessa. 1960-luvulle tultaessa oli jäljellä vain joitakin kotiviljelmiä. (5)
• Vasta viime vuosikymmenten aikana hamppu on tehnyt näyttävän paluun ja ottanut ansaitun paikkansa länsimaisessa rakennus-, tekstiili-, elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Myös lääkekannabiksen käyttö on sallittu useassa eri maassa vähintään reseptillä. Hampun vaikuttavien ainesosien laillistaminen, sekä niiden dekriminalisointi lisääntyy kiihtyvällä tahdilla eri puolella maapalloa. Nykyisen tahdin jatkuessa hampun tulevaisuus näyttää hyvinkin vihreältä.

Lähteet

1. Transfarm Oy. 2021. Hyötyhamppuyhdistys ry:n hamppufaktaa – älä sekoita viihdekannabista raittiisiin serkkuihinsa. https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/hyotyhamppuyhdistys-ryn-hamppufaktaa-ala-sekoita-viihdekannabista-raittiisiin-serkkuihinsa.html. Viitattu 24.05.2022
2. Ihalainen, J.K. Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa. http://www.palladiumkirjat.fi/hamppu.htm. Viitattu 25.05.2022
3. Vanha-Majamaa, A. 2018. Kannabiskirja. Helsinki. Kosmos.
4. Maanmittauslaitos. 2020.  https://www.maanmittauslaitos.fi/. Viitattu 23.05.2022
5. Malvisalo & Luotola. 2020. Aitomaaseutu.fi. Hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvitys.  https://www.aitomaaseutu.fi/media/Hampun-tuotannon-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuuksien-esiselvitys-30-05-2020.pdf. Viitattu 24.05.2022
6. Eeva Hannula. 2016. Yle. Kuituhamppubisnes kurottaa korkealle – suomalaista luonnonkuitua viedään autoteollisuuden käyttöön Hollantiin. https://yle.fi/uutiset/3-8890322. Viitattu 25.05.2022
7. Vivek. V. Hemp Foundation. 2019.  Is Hemp Really Stronger Than Steel? How? https://hempfoundation.net/is-hemp-really-stronger-than-steel-how/. Viitattu 25.05.2022
8. Neville. M. 2019.. Hemp vs Cotton: 5 Reasons Why Hemp is a Better Choice.  https://wamaunderwear.com/blogs/news/hemp-vs-cotton. Viitattu 25.05.2022
9. Finola. Nutrition. https://finola.fi/nutrition/. Viitattu 24.05.2022
10. Pelger. L. 2020. Mother Earth Living. Cleaning Our Toxic World with Hemp. www.motherearthliving.com/health-and-wellness/cleaning-our-toxic-world-hemp-zm0z20szbut. Viitattu 25.05.2022
11. Herer J. 2015. Keisarilla ei ole vaatteita! Books on Demand.