Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampunsiemen on ylivertainen ravintokuidun lähde

 

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua. Jo yksi ruokalusikallinen idätettyjä hampunsiemeniä täyttää jopa 40,44% päivittäisestä kuidun tarpeestasi. Tämä on todellinen siunaus ravintorikkaan elämän arvostajille – ja varsinkin heille, joiden päivittäiseen ruokavalioon viljat eivät sovi.

 

Ravintokuitu vahvistaa suoliston mikrobikasvustoa

 

Oletko koskaan ajatellut miten samankaltaisia ovat ihmisen suolisto ja kasvien juuret?

 

Molemmat ovat piilossa. Molemmat imevät ravintoaineita ja vettä. Ja sairastuessaan molemmat voivat oireilla kaukana sijaitsevissa elimissä, kuten lehdissä ja ihossa, oksissa ja hiuksissa.

 

Suolisto onkin siis yksi tärkeimmistä järjestelmistäsi ja siksi siitä kannattaa pitää erityistä huolta.

 

Moderniin elämäntapaan usein kuuluu runsaasti ravintoköyhää ruokaa ja myrkyllisiä kemikaaleja. Nämä ja lääkkeet (erityisesti antibiootit) ajan mittaan tuhoavat suolistosi hyvän mikrobikasvuston.

 

Mikrobikasvusto mm. suojelee meitä tulehduksilta. Se valtaa kaikki suoliston seinämän alueet, jotta muut organismit – kuten sairauksia aiheuttavat bakteerit, virukset ja loiset – eivät kirjaimellisesti saa jalansijaa. Hyvä mikrobikasvusto toimii myös kehon suodattimena toksiineille ja neutraloi niistä noin neljänneksen ennen kuin ne pääsevät verenkiertoon. Lisäksi hyvä mikrobikasvusto nopeuttaa ulosteen siirtymistä paksusuoleen, jolloin jäte ei jää suolistoon niin pitkäksi aikaa, että toksiinit imeytyisivät takaisin verenkiertoon (1).

 

Mitä kuitu on ja kuinka paljon sitä tarvitaan?

 

Ravintokuidusta puhuttaessa tarkoitetaan kasvikunnan tuotteista saatavia hiilihydraatteja, jotka koostuvat useista erilaisista yhdisteistä. Ihmisen elimistön ruoansulatuskanavan luontaiset entsyymit eivät pysty sulattamaan ravintokuitua sellaisenaan. Sen sijaan paksusuolen mikrobit pystyvät hajottamaan osan kuidussa olevista ainesosista (3).

 

Keskimääräinen päivittäinen kuidun tarve on noin 25-35 grammaa. Tarvittavan kuitumäärän saat helposti, mikäli syö päivittäin siemeniä, pähkinöitä, täysjyväviljaa, marjoja, kasviksia sekä hedelmiä. Jos viljat eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon, kuitusuositusta voi olla vaikea saavuttaa. Esimerkkinä kuusi ruisleipäviipaletta sisältää puolet päivittäisestä kuidun tarpeesta. Vielä helpommin saat varmistettua ravintokuidun tarpeesi, kun otat puolitoista ruokalusikallista (1 1/2 kukkurallista = n. 45 g = 60% kuidun tarpeesta) idätettyjä hampunsiemeniä päivässä.

 

Minkälaisia kuituja kannattaa syödä?

 

Ruoasta saat sekä vesiliukoista että veteen liukenematonta kuitua.

 

Veteen liukenemattomat kuidut ylläpitävät terveyttä suolistossa. Kuidut antavat myös kylläisyyden tunteen, vaikka niissä oleva energiasisältö on lähestulkoon olematon. Vesiliukoisia kuituja saat erityisesti marjoista, hedelmistä ja kasviksista (3). Esimerkiksi mansikka sisältää liukenevia kuituja 0,9 grammaa ja banaani 0,7 grammaa (4).

 

Idätetystä hampunsiemenistä saat liukenevia kuituja jopa 2 grammaa (5).

 

Useammat elintarvikkeet sisältävät erilaisia kuituja kuten liukenematonta selluloosaa, liukoisia kumeja, sekä pektiinejä. Vehnässä kuitu on verraten puhdasta selluloosan tyyppistä kuitua kun taas kaura, ruis ja ohra sisältävät myös vesiliukoista kuitua. Vesiliukoisten kuitujen määrä on erityisen korkea palkokasveissa kuten herneissä ja pavuissa (4).

 

Terveyden kannalta molemmat, sekä vesiliukoiset että -liukenemattomat, kuitutyypit ovat elimistölle hyväksi. Sekä vesiliukoisten että veteen liukenemattomien kuitujen on todettu ehkäisevän sairauksia kuten paksusuolen syöpää, tyypin 2 diabetestä ja sepelvaltimotautia (2).

Hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde

 

Suomalaiset saavat kuitua verrattain melko hyvin, mutta määrää voisi lisätä noin neljänneksen. Erityisesti nuorten kuidun saannin on havaittu olevan yleisiä suosituksia alhaisempi (2).

 

Kuten alla olevasta taulukosta näet, hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde. Jos siis koet, että et saa tarpeeksi kuitua, tai jos haluat vaihtaa viljakuidut ravintorikkaampaan kuidun lähteeseen, niin idätetystä hamppuproteiini 50%:sta saat kuituja 8,22 g / ruokalusikallisesta, joka on melkein puolet koko päivittäisestä kuidun tarpeestasi.

 

Esimerkkejä ruokien sisältämistä kuitupitoisuuksista (100g):

Ruoka-aine                                                Kuidun määrä (g/100g)     Liukoinen(g)           Liukenematon(g)

Idät. Hampunsiemen (kokonainen)                        33,7                              2,0                              31,7

Idät. Hamppuproteiini 50%                                    27,4                              1,6                              25,7

Rusina                                                                      9,7                               3,5                                6,2

Ruisleipä (Reissumies)                                             9,0                              1,6                                7,4

Maapähkinä                                                              8,1                              0,4                                7,7

Ohrahiutale                                                               7,6                              1,0                                6,6

Auringonkukansiemen                                              6,8                              0,4                                6,4

Kaurahiutale                                                             5,7                              1,1                                4,6

Punainen linssi (kuivattu)                                         5,4                              1,3                                4,1

Riisi (tumma)                                                           4,5                              0,6                                3,9

Vadelm                                                                     3,7                              0,4                                3,3

Herne (tuore)                                                           3,1                              0,3                                2,8

Mansikka                                                                 2,4                              0,9                                1,5

Banaani                                                                    1,7                              0,7                                1,0

Peruna (keitetty)                                                      1,4                              0,4                                1,0

 

Lähde: Fineli.fi (4).

 

LÄHDELUETTELO:

 

  1. Dr. A. Junger. 2009. Clean
  2. A. Aro. 2015. 100 kysymystä ravinnosta – Ravintokuitu

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00013

  1. Ruokatieto Yhdistys ry. 2018. Kuitu tekee hyvää elimistölle.

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/suojaravintoaineet/kuitu-tekee-hyvaa-elimistolle

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki, 2018.

https://fineli.fi/

  1. Germinated Hemp Seed, 2018. http://www.germinatedhemp.eu/images/sprouted/downloads/specs_GerminatedHempSeed.pdf

hamppumaa.fi

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen, kurpitsansiemen ja kaakao on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä. Magnesium on yksi tärkeimmistä mineraaleista, jota ihminen tarvitsee toimiakseen ja pysyäkseen terveenä. Vain harvat ravintoaineet ovat terveydelle yhtä hyödyllisiä kuin magnesium. Kaikista ihmiskehon mineraaleista ainoastaan fosforia, kalsiumia ja kaliumia on enemmän kuin magnesiumia (1).

Hampusta saa magnesiumia monessa eri muodossa. Erityisesti idätetty hampunsiemen ja proteiini on omaa luokkaansa, kun otetaan huomioon se tosiasia, että idättämättömistä siemenistä ja pähkinöistä eivät mineraalit imeydy ihmiskehossa läheskään yhtä hyvin kuin idätettyinä. Artikkelin lopusta löydyt listattuna parhaat magnesiumin lähteet.

Mikä magnesium?

Magnesium on mineraali, joka vakauttaa ja rauhoittaa hermostoa, sekä rentouttaa lihaksia. Se imeytyy heikosti ja sen puute on yksi avaintekijöistä modernissa stressin, ahdistuksen, masennuksen, ärtyneisyyden, muistihäiriöiden, korkean verenpaineen ja turvotuksen epidemiassa (2).

Paljonko ihminen tarvitsee magnesiumia?

Ihmisen tulisi saada ravinnostaan 500–600 mg magnesiumia, vaikka virallinen suositus onkin vain 280–350 mg päivässä. Useimmat suomalaiset saavat magnesiumia vain vajaat 300 mg päivässä. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset saivat ruuastaan päivittäin noin 1200 mg magnesiumia. Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Nykypäivänä ruoka on niin  pitkälle prosessoitua ja puhdistettua, että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan (2). Nykypäivän ruoan vähäiseen mineraalipitoisuuteen vaikuttaa myös tehomaatalouden mineraaliköyhä maaperä.

Hampunsiemen on yksi parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemenissä on magnesiumia 480 mg jokaista sataa grammaa kohden (3). Ottamalla hampunsiemenet osaksi päivittäistä ruokavaliota voi siten helposti lisätä magnesiumin saantia. Hampunsiemen idättäminen varmistaa, että hampputuotteista syöty magnesium ja kaikki muutkin mineraalit imeytyvät 100%:sti.

Magnesiumin terveyshyödyt

Merkittävimmät terveshyödyt magnesiumin käytöstä on mm. syövän, masennuksen ja diabetesriskin vähentyminen. Puutteellinen määrä magnesiumia kehossa voi lisätä riskiä sairastumiseen. Nivelkivut, migreeni, lihaskivut ja huimaus ovat yleisiä magnesiumpuutteen oireita.

Magnesium helpottaa erityisesti lihaskipuja ja auttaa mm. kouristuksiin, kramppeihin, kihelmöintiin ja tunnottumuuteen. Magnesium tuottaa energiaa erityisesti lihassolujen käytettäväksi. Sen lisäksi se on hyvä luonnollinen kalsiumkanavan salpaaja eli verenpainelääke. Magnesium tehoaa myös kuukautisiin liittyviin oireisiin, ehkäisemällä vatsakramppeja, uupumusta ja muita kuukautisiin liittyviä oireita. Sen on myös todettu parantavan naisten mielialaa juuri ennen kuukautisia nautittuna (4).

Magnesiumin puute saattaa ilmetä suolaisen- ja suklaanhimona

Magnesiumin puute on tutkimuksissa liitetty elimistön krooniseen tulehdustilaan, joka voi johtaa muihin kroonisiin sairauksiin. Huolehtimalla optimaalisesta magnesiumin saannista voi tulehduksia vähentää merkittävästi. Magnesiumin puute saattaa ilmetä myös suolaisen- ja suklaanhimona, jota ihmiset eivät useinkaan tunnista magnesiumin tarpeeksi. Tämän vuoksi hampunsiemenet, pähkinät, sekä hedelmät auttavat erinomaisesti suklaanhimossa, joka ei tietenkään muodostu terveydelliseksi ongelmaksi, jos suklaana käytetään raakasuklaata.

Hamppuproteiinista apua makean himoon. Yksi ruokalusikallinen (30 grammaa) hamppuproteiinia sisältää 260 mg magnesiumia (5). Runsaasti hyvin imeytyvää magnesiumia sisältävän idätetyn hamppuproteiinin lisääminen ruokavalioon yhdessä CBD-A hamppumehukapselien kanssa tuo ainutlaatuisen kombon, joista on tehokas apu mielialan kohentamiseen, suorituskyvyn parantamiseen, lihaskipuihin ja kramppeihin, sekä tulehduksien lievittämiseen.

Magnesium ja hamppu avuksi masennuksen hoitoon

Magnesiumilla on myös merkittävä rooli aivojen toiminnassa ja yhdessä kannabinoidituotteiden kanssa ne auttavat kohentamaan mielialaa. Tutkimukset ovat myös löytäneet yhteyden matalien magnesiumpitoisuuksien ja masennuksen välillä. Magnesiumista ja kannabinoidituotteista on apua stressin ja uniongelmien kanssa.

Kannabinoidit auttavat tasapainottamaan endokannabinoidijärjestelmää, mutta se ei yksin riitä luomaan terveellistä ja tasapainoista tilaa, eikä se voi korvata mineraalivajeita kuten magnesiumin puutosta. Harkitse tarkkaan, mitä laitat kehoosi. CBD:n ja magnesiumin synergisillä vaikutuksilla voit helposti vaikuttaa kehosi tilaan.

Monien tutkimusten mukaan CBD:n ja magnesiumin yhteisvaikutuksella on ahdistusta lieventäviä vaikutuksia (6). CBD:tä ja magnesiumia saat kätevästi myös samasta kapselista.

Magnesiumista apua ummetukseen

Tutkimukset puoltavat magnesiumlisän käyttöä sisplatinahoidon (syöpälääkkeiden) aikana. Magnesium ehkäisee solusalpaajien, mm. sisplatinan aiheuttamia munuaisvaurioita

Rauta- ja kalsiumlisät voivat kuivattaa suolistoa, kun taas magnesiumin vaikuttaa päinvastoin, eli suolen sisältöä pehmittävästi 3. Hampunsiemenistä saatavat kuidut ja magnesium voi ennaltaehkäistä ummetusta koska ne kiihdyttävät ruoan etenemistä ruoansulatusjärjestelmässä ja helpottavat suolen puhdistumista erilaisista myrkyistä (7).

Yhteenveto ja loppukommentti

Magnesium on kaiken kaikkiaan yksi tärkeimpiä mineraaleja, jota ihminen tarvitsee voidakseen hyvin ja ollakseen terve. Erityisesti allekirjoittaneelle on tullut ihan käytännön kautta selväksi se kuinka iso merkitys magnesiumilla on suolaisen- ja suklaanhimon hillitsemisessä, kun jouduin olemaan lähes kahden kuukauden ajan ilman idätettyä hamppuproteiinia Slovakian toimitusvaikeuksien vuoksi, huomasin ajautuneeni monen vuoden hiljaiselon jälkeen ruokakauppojen kassojen herkkujen houkuttelemaksi, ja suklaata tuli syötyä oikein olan takaa. Nyt kun idätettyä hamppuproteiinia taas on, en ole syönyt kaupan sokerista maitosuklaata enää ollenkaan.

Lista parhaista magnesiumin lähteistä (per 100g):

Kuorittu hampunsiemen 690.0 mg*

Kaakao 520.0 mg

Idätetty hampunsiemenproteiini 50% 470.0 mg*

Idätetty hampunsiemen 430. mg*

Siemenet: Kurpitsansiemen 535.0 mg, auringonkukansiemen 419.0 mg, kvinoa 197.0 mg

Tummalehtiset kasvikset: Pinaatti 59.0 mg, lehtisalaatti 21.0 mg, mangoldi 59.0 mg.

Hedelmät: Banaani 31.3 mg, aprikoosi 27.9 mg, avokado 29.0 mg, persikka 50.0 mg, luumu 10.0 mg

Pähkinät: Mantelit 278.0 mg, saksanpähkinä 160.0 mg, cashew 260.0 mg

Vihreä Papu 23.4 mg ja punainen linssi 26.0 mg

Viljat: Hirssi 103.0 mg, tumma riisi 101.0 mg, kaura 142.0 mg 

Perunat 20.0 mg

Lähde: fineli.fi 

LÄHDELUETTELO:
  1. Newsner. 2016. 15 syytä miksi sinun pitäisi syödä magnesiumia joka päivä. https://fi.newsner.com/uutiset/15-syytae-miksi-sinun-pitaeisi-syoedae-magnesiumia-joka-paeivae/
  2. Dr. A. Junger. 2009. Clean
  3. Fineli, hampunsiemen kokonainen. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/33121?q
  4. Tohtori Tolonen. 2017. Magnesium – monipuolinen kivennäisaine. http://www.tritolonen.fi/artikkelit/95-magnesium-monipuolinen-kivennaisaine
  5. Dr. Axe. Hemp Protein Powder: The Perfect Plant-Based Protein. https://draxe.com/hemp-protein-powder/
  6. Natural Healt Services: So Cannabis Will Make Me Better Right. https://naturalhealthservices.ca/so-cannabis-will-make-me-better-right/
  7. Kohokohta. 2017. 9 yllättävää syytä syödä hampunsiemeniä. https://kohokohta.com/uutiset/9-yllattavaa-syyta-syoda-hampunsiemenia/
  8. Fineli.fi. 2018. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=&foodType=ANY
Hamppuproteiini – Täydellinen proteiinin lähde

Hamppuproteiini – Täydellinen proteiinin lähde

Vaikka kasviproteiinien kulutus ja suosio on kasvussa, niin silti hamppuproteiini ja hampunsiemenen ainutlaatuinen proteiinikoostumus jää usein mainitsematta kasviproteiineja vertailtaessa.

Artikkelista löydät kattavat taulukot eri proteiinilähteistä ja niiden aminohappokoostumuksista, mutta ennen kuin ryhdymme vertailemaan proteiineja on hyvä selventää.

 

Mitä proteiinit ovat ja mihin niitä tarvitaan?

 

Proteiinit rakentuvat monimutkaisista aminohappoketjuista. Ihminen tarvitsee proteiineja erityisesti lihasten ja luuston rakennusaineeksi. Ne kuuluvat yhdessä rasvan ja hiilihydraattien kanssa energiaravintoaineisiin, eli ns. perusravintoaineisiin.

 

Ihmisen kaikki kudokset rakentuvat proteiineista, niinpä ne ovat elintärkeä osa hyvää ravitsemusta koko elämän ajan.

 

Proteiinit koostuvat aminohapoista. Ihmisen tarvitsemia aminohappoja on 20 erilaista, joista välttämättömiä on 9 -11. Arginiinin ja histidiinin katsotaan olevan välttämättömiä vain lapsilla, ikääntyneillä ja sairailla.

 

Proteiinit vaikuttavat myös ihon kuntoon ja nopeuttavat haavojen paranemista. (1)

 

Kuinka paljon proteiineja tarvitaan?

 

Aikuiselle sopiva määrä on noin 60-80 grammaa päivässä.

 

Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää n. 1 grammaa per painokilo.

 

Urheilijat ja vanhukset tarvitsevat kuitenkin 1,2 – 2 grammaa per painokilo.

 

Ikääntyneillä liian vähäinen proteiinin saanti aiheuttaa lihaskatoa, joka heikentää liikuntakykyä ja kehon hallintaa, sekä altistaa infektioille. Ikääntyessä proteiinien hyväksikäyttö heikkenee.

 

Proteiinin saannin on hyvä jakautua päivän mittaan, esimerkiksi 15-30 g:n annos aamupalalla, lounaalla ja päivällisellä. Tällöin elimistö pystyy hyödyntämään sen parhaiten. (Maito ja Terveys Ry)

 

Vähäenergistä ruokavaliota noudattavan on kiinnitettävä erityistä huomiota proteiinien saantiin. Sillä kun ruoasta on pulaa, elimistö alkaa käyttämään lihaksia energiaksi.

 

Proteiinipitoinen ruoka sopiikin hyvin painonhallintaan, koska se säilyttää kylläisyyden tunteen pitkään. Proteiinia ei kuitenkaan kannata syödä liikaa, sillä se tuottaa aineenvaihdunnassa kuona-aineita, joiden poistaminen rasittaa munuaisia.

 

Imeytyvyys on kaikkein tärkeintä

 

Proteiinien saannin varmistaminen ei yksin riitä. Ruokavalion tulee olla niin monipuolinen, että muidenkin ravintoaineiden saanti on kohdallaan.

 

Erityisesti ikääntyneille ruoka tulisi tarjota sellaisessa muodossa, että he pystyvät sitä syömään. Oleellista on myös, että ruoka on maukasta ja että syömiseen on riittävästi aikaa.

 

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pitää huolta siitä, että ruoka myös imeytyy kehossa. Erityisesti tämä on ongelma kasviproteiinien kanssa, sillä kasvit ovat kehittäneet siemeniin suojamekanismeja saadakseen nämä säilymään satoja vuosia.

 

Pähkinät, siemenet, pavut, herneet, kaura sekä muut viljat sisältävät ravintoaineiden suoja-aineita, kuten fyytinihappoa ja parkkihappoa. Nämä suoja-aineet estävät ravintoaineiden imeytymisen niin tehokkaasti, että elimistösi saa hyödynnettyä ravintoaineista tutkimusten mukaan vain n. 20% (Dr. F. Föglein, B. Baňas ja M. Tőzsér).

 

Parhaiten tämän kasviproteiinien imeytymisongelman välttää käyttämällä täydellisesti imeytyviä bio-aktivoituja kasvisproteiineja.  Esimerkiksi idätetty hampunsiemen, idätetty hamppuproteiini tai idätetty riisiproteiini. Nämä ovat tämän hetken markkinoiden ainoat bio-aktivoidut proteiinin lähteet.

 

Idättäminen helpottaa proteiinien imeytymistä, koska monimutkaiset proteiinit pilkoutuvat oligopeptideihin tai yksittäisiksi aminohapoiksi (Dr. F. Föglein, B. Baňas ja M. Tőzsér).

 

Proteiinin imeytyminen

 

Ruoansulatusentsyymien ansiosta proteiinit hajoavat  kehossa aminohapoiksi ja peptideiksi, jotka sitten imeytyvät verenkiertoon elimistön rakennusaineiksi. Syödyistä proteiineista 10% jää imeytymättä ja päätyy paksusuoleen bakteerien ravinnoksi. Proteiinit kelpaavat erityisesti bakteereille, joita ei yleisesti pidetä terveyttä edistävinä.

 

Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan paksusuoleen päätyy n. 12-18 g proteiinia vuorokaudessa (Scott et al). Puolet proteiinista on peräisin ruoansulatusentsyymien aminohapoista ja toinen puoli ruuan sulamattomasta proteiinista. Paksusuolen bakteerit voivat hyödyntää imeytymätöntä proteiinia ravinnokseen, eli fermentoivat sitä kuten hiilihydraatteja, jotka ovat jääneet suolistossa imeytymättä.

 

Imeytymätöntä proteiinia fermentoivat erilaiset bakteerit kuten sakkarolyyttiset bakteerit, erityisesti Bacteroides lajit (B. fragilis) ja Clostridium perfringens, propionibakteerit, basillit, stafylokokit ja streptokokit. Nämä kuuluvat eri bakteeriryhmiin, kuin ne jotka ovat vastuussa hiilihydraattien fermentoimisesta (bifidobakteerit, laktobasillit) (Scott et al. 2013).

 

Proteiinien fermentaatio tapahtuu paksusuolen loppuosassa vasta kun kaikki  imeytymättömät hiilihydraatit ovat ensin käytetty loppuun. Suoli vaikuttaa siis suosivan hiilihydraattien fermentoimista, mikäli sitä on tarjolla (Scott et al. 2013).

 

Hamppu on alkalinen / emäksinen proteiinin lähde

 

Urheilun jälkeisenä palautusjuomana hamppuproteiini edistää palautumista, sillä se on useita proteiininlähteitä emäksisempi. Kuntoillessa lihakset tuottavat maitohappoa ja ravinnon vaikutuksesta kehon pH voi olla alhainen. Happamuus hidastaa palautumista, siksi emäksisiä proteiinin lähteitä kannattaakin lisätä ruokavalioon, jotta palautuminen olisi nopeampaa. (J. Ferruggia, BPHE, RHN. 2017).

Loistavan proteiinikoostumuksen lisäksi hampunsiemen on yksi parhaista magnesiuminlähteistä. Lihakset tarvitsevat magnesiumia ja magnesiumin puute saattaa tutkimusten mukaan aiheuttaa elimistössä kroonisen tulehdustilan.

 

Proteiinitaulukko

Parhaat proteiininlähteet ja taulukko. Hampunsiemen. Hamppuproteiin. Riisiproteiini. Heraproteiini_

Parhaat proteiininlähteet vertailu. Katso erityisesti idätetty hampunsiemen, idätetty hamppuproteiini, riisiproteiini ja heraproteiini. Hyödyllisin tieto löytyy taulukon oikeasta laidasta – grammaa proteiinia per annos ja hinta per annos proteiinia.

Hyvin imeytyvät proteiinit albumiini ja edestiini

 

Hamppuproteiini sisältää uniikin sekoituksen kahta pehmeää ja hyvin sulavaa proteiinia albumiinia ⅓ ja edestiiniä ⅔ (Finola. 2017). Tämä tekee hampusta imeytyvyydeltään ylivoimaisen kasviproteiinin.

 

Edestiiniä pidetään yhtenä biosaatavimmista proteiineista, kuten sen nimi edestiini, eli kreikan “edestos” – edible, eli syötävä, havainnollistaakin. Hamppu on ainut tunnettu merkittävä edestiinin lähde (S. Stevenson. 2014.). Edestiini on hyvin samankaltainen proteiini, mitä löytyy ihmisen kehosta, ja soveltuu näin täydellisesti kehon soluille, kuten DNA:n kunnostamiseen (T. Wallace. 2015.).

 

Albumiini ja edestiini ovat korkealaatuisia proteiineja, jotka sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja ravinnollisesti merkittäviä määriä, erityisesti metioniinia, jota muista kasveista löytyy vain vähäisiä määriä. Hamppu ei myöskään sisällä trypsiiniä, joka vähentää ravinteiden imeytymistä soijaproteiinissa – eikä myöskään viljoissa esiintyvää allergisoivaa proteiinia gluteenia. Hampussa on myös paljon typpioksidin esiastetta arginiinia, joka tukee tervettä verenkiertoa ja sydämen toimintaa (Finola. 2017).

 

Haaraketjuiset aminohapot rakentavat lihaksia

 

Lihasten rakentamiseen leusiini on tärkein aminohappo. Se pystyy niin sanotusti kytkemään päälle lihassolujen kasvumekanismit. Lisäksi haaraketjuiset aminohapot lisäävät lihassolujen proteiinisynteesin kapasiteettia (L. Norton, PhD. 2017).

Leusiinin lisäksi isoleusiini ja valiini ovat tärkeitä lihasten kasvulle. Näitä kolmea aminohappoa kutsutaan haaraketjuisiksi aminohapoiksi, jotka tunnetaan myös nimellä BCAA.

 

Aminohappotaulukko

Parhaat proteiinilähteet. Aminohappotaulukko. Hamppuproteiini ja hampunsiemen.

Aminohappotaulukko parhaista proteiininlähteistä. Katso miten hamppuproteiini on sijoittunut listalla!

 

 

Lähdeluettelo:

Dr. F. Föglein, B. Baňas ja M. Tőzsér. Changes of fats in germinating hemp. https://www.scribd.com/presentation/183803576/Changes-of-oils-in-germinating-hemp-seed

Finola. 2017. Nutrition. http://finola.fi/nutrition/?lang=fi

  1. Ferruggia, BPHE, RHN. 2017. More Energy And Faster Recovery From Your Workouts (Here’s How). http://jasonferruggia.com/energy-faster-recovery/
  2. Norton, PhD. 2017. BCAAs: The Many Benefits Of Branched-Chain Amino Acid Supplements. bodybuilding.com. https://www.bodybuilding.com/fun/bcaas-the-many-benefits-of-amino-acids.html

Maito ja Terveys Ry. 2014. Ravitsemus 2 julkaisu.

  1. Laatikainen. 2014. Imeytymätön proteiini ja hiilihydraatti vaikuttavat päinvastoin terveyteen. http://www.pronutritionist.net/2014/02/imeytymaton-proteiini-ja-hiilihydraatti-vaikuttavat-painvastoin-terveyteen/.
  2. Stevenson. 2014. 3 Reasons You Need To Change Your Protein Powder. http://theshawnstevensonmodel.com/. http://theshawnstevensonmodel.com/3-reasons-to-change-your-protein-powder/.
  3. Wallace. 2015. 65% Edestin Globulin & 35% Albumin Globulin Protein Found In Hemp. North American Hemp & Grain Co.

 

Aamupalan kruunu on Idätetty hamppuproteiini!

Aamupalan kruunu on Idätetty hamppuproteiini!

Aamupalan kruunu – Idätetty hamppuproteiini (yhdelle)

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟Vege⎟Sokeriton⎟Maidoton⎟Munaton⎟Soijaton

Aamupalan kruunu on ehdottomasti öljyhampusta saatava idätetty hamppuproteiini ja hamppuöljy. Sillä mistään muusta et saa yhtä runsaasti 100% imeytyviä ravintoaineita, vitamiineja ja hivenaineita.

Yhdestä ruokalusikallinen idätettyä hamppuproteiinia kattaa kolmas osan päivän kuidun ja proteiinin tarpeesta, sekä 40% välttämättömän omega 3-rasvahapon tarpeestasi.

Tämän lisäksi saat lähes kolmasosan B1, B6 ja B9 (foolihapon) tarpeestasi, sekä yli kolmanneksen raudan, magnesiumin, sinkin ja fosforin tarpeesta.

Lisätessäsi idätettyä hamppuöljyä varmistat omega 3- ja 6- rasvahappojen saannin kokonaan.

Hamppuproteiinin ja hamppuöljyn hyödyt:

  • Aivot tykkää
  • Vatsa tykkää
  • Lihakset tykkää
  • Energiaa riittää
  • Nälkäinen olo pysyy pitkään
  • Hyvinvointia lisäävät tavat helpottuu (kun kahvipöydän munkien houkuttavuus vähenee)

 

Valmistusaika n. 5 min.

Raaka-aineet:

  • 1 rkl idätettyä hamppuproteiinia
  • 1 rkl idätettyä hamppuöljyä 
  • 1,5 dl  luomu kautahiutaleita
  • 2 rkl mustikoita
  • 1 rkl puolukoita
  • 1 rkl mansikoita
  • 1 rkl tyrnimarjoja
  • ripaus kookossokeria ja suolaa
  • 4 dl vettä

Helppo valmistus:

Kaurahiutaleethan ovat luonnostaan gluteenittomia, mutta jos sinulla on keliakia, niin varmistat tietenkin, että ostamasi kaurahiutaleet on valmistettu gluteenitomassa tuotantolaitoksessa.

Laita vesi kiehumaan. Kaurahiutaleet voi lisätä heti, mutta itse tykkään laittaa vasta kun vesi kiehuu. Tulee jämäkämpää, eikä velliä. Kun vesi kiehuu ja hiutaleet on vedessä, niin lämmön voi tiputtaa jo pienimmälle asteelle. Latele marjat, ja muut mahdolliset herkut, kuten raakakaakaojauhe