Valitse sivu
Hamppu

Hamppu

Hamppu eli Cannabis sativa L. on yksi maailman vanhimpia viljelykasveja ja myös Suomessa yksi kolmesta ensimmäisistä viljelyskasveista tattarin ja ohran ohella (1). Hamppu luokitellaan humalan ohella Cannabaceae eli hamppukasvien heimoon.

Hamppu tunnetaan vuosituhansia vanhana lääkekasvina ja ruokana. Niiden lisäksi hamppu on tullut aikoinaan tutuksi tärkeänä raaka-aineena mm. tekstiilien, köysien, paperin, eristeiden ja lamppuöljyn valmistuksessa. Nykyään hampusta valmistetaan tuhansia erilaisia tuotteita kosmetiikasta biokomposiitteihin. Vielä 1900-luvulle asti 75-95 % koko maailman paperista valmistettiin hampusta. Hampusta saadaan erinomaista sellua ja paperia, joka voisi nykypäivänäkin korvata huomattavasti hitaammin kasvavaa metsää. (2)

 

Hamppu Suomessa

 

Hamppua on viljelty suomessa jo tuhansia vuosia. Ensimmäiset merkit hampun viljelystä Suomessa ovat jo ajalta 4800 eaaPerinne on levinnyt Suomeen todennäköisesti Kiinasta yhdessä tattarin ja saviastioiden valmistustaidon kanssa. Hamppu kasvaa Suomen ilmastossa erittäin hyvin, sillä Suomen kuiva kevä, valoisa kesä ja sopivat maalajit edistävät hampun kasvua. (3)

Entisaikoina useimmilla suomalaisilla maatiloilla oli oma peltolohko hampulle varattuna. Hampulla oli niin merkittävä arvo, että sen kukoistuksen aikaan mm. Hämeessä ja Savossa peräti kolmasosa peltoalasta oli hamppua. Hamppua käytettiin ruokana ja sen kuidusta valmistettiin arkipäivän hyödykkeitä. Hampunsiemenistä on aikoinaan tehty Suomessa myös puuroa. Siemeniä on paahdettu ja niistä on tehty tahinimaista tahnaa, johon on lisätty paahdettua ruis- tai tattarijauhoa.

Jotain hampun yleisyydestä kertoo myös se, että maanmittauslaitoksen mukaan Suomessa on yli 100 ”Hamppulampi” nimistä paikkaa. Hamppua on liotettu vesistöissä kuitujen käsittelyn helpottamiseksi ja nimet Likolampi ja Liinalampi viittaavat myös hampun (ja pellavan) historialliseen käyttöön alueella. (4)

Kuituhamppua eli cannabis sativaa.

Hyötyhamppu, kuituhamppu ja öljyhamppu ovat kaikki samaa Cannabis sativa lajia.

 

Hyötyhamppu, öljyhamppu, teollisuushamppu vai ihan vaan hamppu?

 

Erityisesti suomen kielessä hamppuun viittaaavat termit voivat joskus aiheuttaa hämmennystä. Kuinka öljyhamppu, hyötyhamppu ja teollisuushamppu eroavat toisistaan? Yksinkertainen vastaus on se, että niissä ei ole eroja ja ne tarkoittavat kaikki samaa kasvia . Naapurimaassa Virossa hampulle on olemassa vain yksi termi ja se on ”kanep” riippumatta siitä puhutaanko hampusta vai kannabiksesta. 

Kun puhutaan yleisesti hampusta niin sillä tarkoitetaan useinkin nimenomaan kuituhamppua tai ns. öljyhamppua, jotka molemmat ovat samaa Cannabis sativa lajia.  Nopeasti suureksi kasvavavaa kuituhamppua viljellään kuidun takia ja matalakasvuisempaa öljyhamppua siementuotantoa varten. Öljyhamppu kukkii nopeammin ja sen siemenet ehtivät kypsyä valmiiksi Suomenkin lyhyessä kesässä.

Teollisuudessakin hyödynnettävästä Cannabis sativa hamppualajista käytetään myös nimitystä teollisuushamppu (industrial hemp) ja toisinaan nimeä hyötyhamppu. Eikä suotta, sillä siitä voidaan valmistaa esimerkiksi muovia, betonia, vaatteita, elintarvikkeita, lääkkeitä, biokomposiittia, köysiä, kankaita ja paljon muuta. Hamppu on myös erinomainen maanparannuskasvi, joka puhdistaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia moninkertaisesti metsään verrattuna. Hampun hyödyt ovat siis verrattomat ja se on todennäköisesti käyttökohteiltaan kaikista monipuolisin kasvi mitä on olemassa.

Kuitu- ja öljyhamppulajikkeissa hampun päihdyttävän ainesosan eli THC:n (tetrahydrokannabinoli) määrä on hyvin hyvin alhainen tai miltei olematon. Yleensä kuitenkin alle 0,2 %. THC-pitoisuuden ollessa niin alhainen, ei kasvia voi käyttää päihtymistarkoitukseen. Sen sijaan näissä teollisissa Cannabis sativa kasveissa on usein reilusti muita kannabinoideja kuten CBD:tä. CBD saa aikaan päinvastaisen reaktion kuin THC.

Myös kannabis on hamppua, vaikka sanaan kannabis liitetäänkin vahvasti hampun päihdyttävät ominaisuudet. Lääkekannabiksenakin käytetty Cannabis indica hamppulaji voi sisältää THC:tä useita kymmeniä prosentteja, jolla on voimakkaat päihdyttävät vaikutukset. 

 

Hamppulajikkeet 

 

Hamppu on yksi laajimmin menestyneitä kasveja, sillä se pärjää hyvin monenlaisissa ilmastoissa ja olosuhteissa. Erilaisia lajikkeita hampusta on jalostettu kaikista maailman kasveista eniten. Hamppulajikkeita listaavilta internet sivustoilta löytyy tuhansia yksilöllisiä ominaisuuksia omaavia lajikkeita. Eri lajikkeet eroavat toisistaan mm. kasvutavan, koon, vaikutusten, kannabinoidiprofiilin, tuoksun, maun ja värin osalta. 

Lajikkeita risteytetään koko ajan kiihtyvällä tahdilla lisää. Tarkempaa tietoa eri lajikkeista voit lukea hamppulajikkeita listaavilta sivuistoilta.

 

Hamppulajit

 

Hamppu jaetaan kolmeen eri alalajiin jotka ovat Cannabis sativa, Cannabis indica ja Cannabis ruderalis. Kun eri hamppulajeja risteytetään saadaan aikaan ns. hybridilajikkeita. Hybridilajikkeiden ulkonäön perusteella on vaikea päätellä kasvin ominaisuuksia ja vaikutuksia, sillä ne voivat vaihdella merkittävästi keskenään. Matalana kasvava ja leveät lehdet omaava Cannabis indica laji saattakin olla risteytettynä vaikutuksiltaan täysin päinvastainen kuin yleensä kasvutavan ja ulkonäön perusteella ajatellaan.

 

Cannabis sativa

 

Yksivuotisena, pitkänä ja ohutlehtisenä kasvava Cannabis sativa on kypsyy hitaasti ja sen kasvukausi on huomattavasti pidempi kuin Cannabis indica lajilla. Se pitää lämmöstä ja tarvitsee paljon valoa. Sativaa onkin viljelty paljon päiväntasaajan alueella ja se kasvaa keskimäärin 3 metrin korkuiseksi, mutta parhaimmillaan laji voi kasvaa jopa 7 metrin mittaiseksi. Kukinnon kypsyminen saattaa kestää jopa 3-4 kuukautta ja kukat ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä ja vähemmän tiiviitä kuin indica lajilla. Väriltään sativa on indicaa vaaleampi ja vaikutuksiltaan energisoiva. Cannabis sativa lajin viljely on ollut suosittua varsinkin Meksikossa, Afrikassa, Thaimaassa ja Kolumbiassa. (3) 

Hamppua on kasvatettu Suomessa vähintään rautakaudelta asti. Ikivanhaa hampun siitepölyä on löydetty Huhdasjärven pohjasedimentistä Kouvolasta, joka on radiohiilimittausten perusteella ajalta 2500 – 4800 ennen ajanlaskun alkua. 

Tutkimusten perusteella kuituhampusta saatava sato vaihtelee. Keskimäärin Suomessa kuituhampusta saadaan hehtaarilta noin 4000-8000 kg kuiva-ainetta. Tietyillä leveysasteilla on parhaimmillaan päästy huikeaan 7000-15000 kg satotasoon hehtaarilta. Varsinaista kuitua saadaan kuitenkin vähemmän, keskimäärin 1000-2000 kg / hehtaari.

Cannabis indica hamppulaji.

Cannabis indica hamppulajilla on selvästi sativaa leveämmät lehdet.

Cannabis indica

 

Cannabis indica on matalakasvuinen hamppulaji, joka pärjää karussakin maaperässä. Ominaista sille on paksut lehdet ja nopea kukinta. Väritykseltään se on tummempi kuin sativa. Indicaa kasvatetaan maailmalla mm. lääkekannabiksen ja hasiksen valmistukseen. Alunperin sitä on viljelty Afganistanissa, Tiibetissä ja Marokossa, josta se on levinnyt joka puolelle maapalloa. (3)

Indica jää kasvultaan yleensä alle 2 metrin mittaiseksi ja sen kukat voivat kypsyä jo 6-8 viikon aikana. Kukinnot ovat suuremmat ja tiiviimmät kuin Cannabis sativalla ja niiden pintaan muodostuu reilusti hartsia, joka suojaa kasvia karulta ympäristöltä. Indican vaikutuksia voidaan kuvata enempi kehollisena ja rauhoittavana kokemuksena kuin sativan.  (3)

 

Cannabis ruderalis

 

Villihamppu Cannabis ruderalis kasvaa Ukrainassa ja Venäjällä teiden pientareilla villinä. Ruderalikselle ominaista on pieni koko, jäykkä ja lyhyt varsi, sekä lehtien vaalean vihreä väri. Kooltaan ruderalis jää yleensä alle puolimetriseksi tai jopa sitä lyhyemmäksi. (3)

Ruderalista risteytetään indica ja sativa lajeihin, sillä ruderalis on ns. autoflower eli se kukkii automaattisesti valojakson pituudesta riippumatta. Risteyttämällä saadaan automaattisesti kukkivia hamppulajikkeita, joilla on indican ja sativan ominaisuuksia. 

Yleensä ruderalis aloittaa kukituksen jo 3-4 viikon päästä idätyksestä ja sen kukinto kypsyy valmiiksi 10-12 viikon aikana. Muut hamppulajit tarvitsevat kukituksen alkamiseen myös pimeän vaiheen, mutta ruderalis kukkii vaikka kasvi olisi aina valossa. (3)

Hamppubetonista rakennettu talo.

Hamppubetonista voi rakentaa ekologisen talon. Hamppubetonin (hempcrete) valmistamiseen tarvitsee vain kolme raaka-ainetta.

Hamppubetoni

 

Hiilineutraali hamppurakentaminen yleistyy maailmalla. Myös Suomessa ekologisen hamppubetonin käyttö on yleistynyt viime vuosina, sillä se on monikäyttöinen ja verraton rakennusaine, jota on helppo valmistaa. Siihen tarvitaan ainoastaan vettä, kalkkia ja hamppupäistärettä. 

Hamppubetonia valmistetaan kuituhampun päistäreestä eli kasvin puumaisesta sisäosasta. Mukaan sekoitetaan kalkkia ja vettä ja tuloksena on hyvin hengittävä, kevyt, betonimainen rakenne. Seos ei tarvitse mitää muita sidosaineita. Hamppubetoni on myös tavallista betonia huomattavasti ekologisempi vaihtoehto. Hamppubetoni eristää ja tasoittaa luontaisesti rakennusten  kosteus- ja lämpötilavaihteluita. (5)

Hampputiiliä eli hamppubetonia.

Hamppubetonista tehdyt tiilet ovat kevyitä, mutta erittäin kestäviä.

Hamppubetonin hyödyt:

 

  • hiilineutraali
  • energiatehokas
  • hengittävä
  • homeenkestävä
  • myrkytön
  • kevytrakenteinen
  • tulenkestävä
  • vedenkestävä
  • tuholaisten kestävä
  • hyvä eristyskyky
  • kestää 100 vuotta

 

Kuituhamppu

 

Kuituhamppua on viljelty jo vuosituhansien ajan ja välissä sen käyttö on hiipunut lähes olemattomiin, ainakin Suomessa. Hampun viljely ja myös hamppukuidun käyttäminen on herännyt viime vuosina uuteen kasvuun myös Suomessa. Maailmanlaajuisesti hamppu kokee parhaillaan uutta kukoistuksen aikakautta ja uusia hyödykkeitä hampusta tulee markkinoille jatkuvasti. 

Hampusta saatavaa kuitua hyödynnetään teollisuudessa mm. lujitemuoveissa, biokomposiiteissa, jonka lisäksi sillä korvataan monia synteettisiä aineita. Kuituhamppua käytetään myös energiantuotantoon, katteena ja kuivikkeena.

Keski-Suomessa onkin aikoinaan viljelty erityisen paljon hamppua vielä silloinkin, kun pellava tuli ja syrjäytti hampun eri puolella Suomea. Myöhemmin synteettiset kuidut  syrjäyttivät loputkin hamppua raaka-aineena käyttävät tekstiiliteollisuuden toimijat.

Kuituhampun kukinnot ja lehdet sisältävät kannabinoideja kuten kannabidiolia (CBD). CBD vaikuttaa päinvastoin kuin THC eli se on antipsykoottinen, jonka takia kuituhampun polttaminen ei aiheuta päihtymystä (6).

Hamppuköysi laivassa.

Hamppukuidun on todistettu olevan veto- ja puristuslujuudeltaan terästä vahvempaa.

Hamppukuitu on terästä kestävämpää

 

Maailman kestävimmäksi kasvikuiduksikin sanottu hamppukuitu on lujuutensa takia aikoinaan ollut yksi merkittävimmistä raaka-aineista Suomessa mm. köysien, narujen, verkkojen ja tekstiilien valmistuksessa.

Hampun kuitu on uskomattoman vahvaa tekoa ja jopa terästä vahvempaa. Lujuutta mitattaessa kiinnitetään pääasiassa huomiota materiaalin veto- ja puristuslujuuteen. Vetolujuus on kyky kestää jännitystä ja puristuslujuus on kyky kestää puristusta. Hamppukuidun on todistettu olevan terästä kestävämpi molemmissa niistä. (7)

Hamppukuitu on kevyttä ja se on yksi syy miksi sitä käytetään korvaamaan muita raskaita materiaaleja. Keveyden ja kestävyyden takia hamppukuitua käytetään mm. autojen ovien rakennusaineena.

 

Kuituhampusta saatua hamppukuitua eri muodoissa.

Hamppukuitua sen monessa eri muodoissa.

 

Hamppukuitu vs. puuvilla

 

Hamppu on monin verroin puuvillaa kestävämpi valinta!

 

  • Hamppu tarvitsee kasvaakseen n. 50% vähemmän vettä kuin puuvilla
  • Hamppu rikastuttaa ja parantaa maaperää. Puuvilla ei.
  • Hamppu tuottaa viljelyalaltaan 2-3 kertaa enemmän kuituja kuin puuvilla.
  • Hamppukuitu on puuvillaa moninkertaisesti vahvempaa ja kestävämpää.
  • Hamppu ei tarvitse torjunta-aineita tuholaisille tai kasvitaudeille. Hamppu on luontaisesti vastustuskykyinen niille. Puuvillan viljelyssä tarvitaan haitallisia kemikaaleja ja tuholaismyrkkyjä.
  • Huom! Lähes 10% kaikesta maatalouskemikaaleista ja 25% hyönteismyrkyistä tulee puuvillateollisuudesta.
  • Lisäksi hamppukangas hengittää paremmin kuin puuvilla. (8)

 

 

Öljyhamppu

 

  • Öljyhamppu on perinteinen ravintokasvi jolla on pitkät perinteet myös Suomessa.
  • Se tuottaa paljon hyvälaatuisia omega-3-rasvahappoja sisältäviä siemeniä, joista  voidaan puristaa hampunsiemenöljyä. Siemeniä voi syödä sellaisenaan ja niitä myydään myös valmiiksi kuorittuina, paahdettuna, rouheena sekä proteiinijauhona. Hampunsiemenistä voidaan valmistaa hyvin monenlaisia elintarvikkeita kuten levitteitä, hefua (hampputofu) ja hamppumaitoa. Siemeniä ja hamppuöljyä voidaan käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa ja leivonnassa.
  • Siemenistä saa kylmäpuristamalla hampunsiemenöljyä, joka sisältää >80 % monityydyttymättömiä rasvahappoja ja paljon välttämättömiä omega-rasvahappoja (3, 6 ja 9) ja gammalinoleenihappoa. Hampunsiemenöljyä ei suositella lämmittämään yli 160 asteiseksi.
  • Öljyhampulla ei ole päihdyttäviä ominaisuuksia, sillä sen THC-pitoisuus on alle 0,2 %.
  • Hampunsiemen sisältää keskimäärin 33 % rasvaa, 25 g proteiinia ja 3 g hiilihydraatteja. Näiden lisäksi siemenet sisältävät reilusti erilaisia antioksidantteja, mineraaleja, fytosteroleita ja vitamiineja.
  • Öljyhampun siemenissä on huomattavan paljon laadukasta proteiinia, josta löytyy kaikki välttämättömät aminohapot.
  • Hampunsiemenistä saatavaa öljyä käytetään myös kosmetiikkatuotteissa. Hamppuöljy sopii erityisen hyvin jos sinulla on ärtynyt, atooppinen ihottuma tai kuiva iho.
  • Siemeniä hehtaarin öljyhamppusadosta tulee keskimäärin noin 500-1000 kg. (9) 

 

Hamppu on maanparannuskasvi, joka puhdistaa maaperää

 

Hamppu on erinomainen valinta maaperän puhdistamiseen suuren biomassan, syvien paalujuurien ja nopean kasvunsa ansiosta. Tutkimusten mukaan hampun avulla voidaan puhdistaa maaperää kemikaaleista, raskasmetalleista ja jopa radioaktiivisista myrkyistä! (10)

Ukrainan maataloustieteiden akatemian toimesta hamppua istutettiin Tšernobylin ympärille poistaakseen cesium-137:n radioaktiivisesta maaperästä. Tämä varhainen yritys johti lukuisiin tutkimuksiin ympäri maailmaa sen tutkimiseksi, kuinka hamppu voi puhdistaa pahastikin saastuneen maaperän. (10)

Vuonna 2001 ryhmä saksalaisia tutkijoita havaitsi, että hamppu kasvoi hienosti maaperässä, joka sisälsi erittäin myrkyllistä raskasmetallia kadmiumia. Hamppujen kasvaessa eniten kadmiumia huomattiin kerääntyneen lehtiin. Kontaminoituneet kasvit voitiin tuhota polttamalla saasteiden poistamiseksi turvallisesti. Tämä oli mahdollisesti kustannustehokkaampi vaihtoehto kevyesti saastuneiden alueiden puhdistamiseen, kuin tavallinen kallis prosessi, jossa kaikki maaperä kaivetaan maasta ja viedään pois. (10)

Kuituhampun viljelyllä voidaan vähentää rikkaruohojen määrää ja se voi auttaa kukistamaan jopa juolavehnän. Hampun biomassan muokkaaminen takaisin pellolle lisää humuksen määrää ja tekee maasta kuohkeamman. Hamppu toimii erinomaisena vuoroviljelykasvina ja sen esikasviarvo on korkea. 

Kuituhampun käsittelyä varten tehty loukutin.

Kuituhamppua on aikoinaan lihdattu ja loukutettu sen kuitujen irroittamiseksi.

Hampun historiaa

 

  • Maailman ensimmäiset kankaat valmistettiin hampusta jo 8000-7000 eaa. (2).
  • Ainakin 3000 vuotta hamppu oli maapallon suosituin viljelykasvi ja tärkein tuote maataloudessa. Hampulla oli tuhansia eri käyttötarkoituksia. Aikoinaan suurin osa perushyödykkeistä valmistettiin hampusta kuten kankaat, lääkkeet, paperit, hajusteet ja  lamppuöljy. (2)
  • Hamppu oli aikoinaan korvaamaton raaka-aine myös Yhdysvalloissa, jossa hampusta tehtiin esimerkiksi seteleitä, lippuja ja raamattuja. Yhdysvaltojen “perustajaisä” ja entinen presidentti Thomas Jefferson onkin sanonut hampun olevan ensisijaisen tärkeä vaurauden ja suojan saavuttamiseksi. ”Hemp is of first necessity to the wealth and protection of the country.”
  • Hampulla pystyi maksamaan verot Yhdysvalloissa vuodesta 1631 aina 1800-luvulle asti (11).
  • Alunperin Levi’s -merkkiset farkut valmistettiin hamppukankaasta, sillä housujen tarvi olla tarpeeksi kestävät. Hamppukuitu olikin vielä 1800-luvulle asti eniten käytetty luonnonkuitu tekstiileissä, purjeissa, köysissä, naruissa yms. (2).
  • Kouvolan Huhdasjärven pohjasedimentistä on löydetty hampun siitepölyä, joka on radiohiilimittausten perusteella ajoitettu ajalle 2500 – 4800 eea.
  • Vielä 800 jaa. myös Euroopassa hampun tarve oli niin suurta, että frankkien kuningas Kaarle Suuri laati sen viljelyyn kehottavan lain (3).
  • 1930-luvun loppupuolella Yhdysvalloissa säädettiin kaikkia hamppulajikkeita koskeva huumausaineiden  kieltolaki. Kielto koski siis myös kuitu- ja öljyhamppua, vaikka ne eivät soveltuneet päihdekäyttöön matalan THC-pitoisuutensa vuoksi. Kieltolakia lobattiin erityisesti metsä- ja maaöljyteollisuuden toimesta, koska heidän etunsa oli saada keskitettyä tuotanto itselleen. Kieltolaista johtuen hampun useat käyttömahdollisuudet unohtuivat väliaikaisesti melkein kokonaan. Maailmansotien aikaan keinokuidut syrjäyttivät hampun tehtaiden raaka-aineena.
  • 1950-luvun aikana, maahantuotujen halpojen puuvillatuotteiden yleistyessä, hampun viljely käytännössä loppui Suomessa. 1960-luvulle tultaessa oli jäljellä vain joitakin kotiviljelmiä. (5)
  • Vasta viime vuosikymmenten aikana hamppu on tehnyt näyttävän paluun ja ottanut ansaitun paikkansa länsimaisessa rakennus-, tekstiili-, elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Myös lääkekannabiksen käyttö on sallittu useassa eri maassa vähintään reseptillä. Hampun vaikuttavien ainesosien laillistaminen, sekä niiden dekriminalisointi lisääntyy kiihtyvällä tahdilla eri puolella maapalloa. Nykyisen tahdin jatkuessa hampun tulevaisuus näyttää hyvinkin vihreältä.

 

Lähteet

 

  1. Transfarm Oy. 2021. Hyötyhamppuyhdistys ry:n hamppufaktaa – älä sekoita viihdekannabista raittiisiin serkkuihinsa. https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/hyotyhamppuyhdistys-ryn-hamppufaktaa-ala-sekoita-viihdekannabista-raittiisiin-serkkuihinsa.html. Viitattu 24.05.2022
  2. Ihalainen, J.K. Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa. http://www.palladiumkirjat.fi/hamppu.htm. Viitattu 25.05.2022
  3. Vanha-Majamaa, A. 2018. Kannabiskirja. Helsinki. Kosmos.
  4. Maanmittauslaitos. 2020.  https://www.maanmittauslaitos.fi/. Viitattu 23.05.2022
  5. Malvisalo & Luotola. 2020. Aitomaaseutu.fi. Hampun tuotannon ja käyttömahdollisuuksien esiselvitys.  https://www.aitomaaseutu.fi/media/Hampun-tuotannon-ja-k%C3%A4ytt%C3%B6mahdollisuuksien-esiselvitys-30-05-2020.pdf. Viitattu 24.05.2022
  6. Eeva Hannula. 2016. Yle. Kuituhamppubisnes kurottaa korkealle – suomalaista luonnonkuitua viedään autoteollisuuden käyttöön Hollantiin. https://yle.fi/uutiset/3-8890322. Viitattu 25.05.2022
  7. Vivek. V. Hemp Foundation. 2019.  Is Hemp Really Stronger Than Steel? How? https://hempfoundation.net/is-hemp-really-stronger-than-steel-how/. Viitattu 25.05.2022
  8. Neville. M. 2019.. Hemp vs Cotton: 5 Reasons Why Hemp is a Better Choice.  https://wamaunderwear.com/blogs/news/hemp-vs-cotton. Viitattu 25.05.2022
  9. Finola. Nutrition. https://finola.fi/nutrition/. Viitattu 24.05.2022
  10. Pelger. L. 2020. Mother Earth Living. Cleaning Our Toxic World with Hemp. www.motherearthliving.com/health-and-wellness/cleaning-our-toxic-world-hemp-zm0z20szbut. Viitattu 25.05.2022
  11. Herer J. 2015. Keisarilla ei ole vaatteita! Books on Demand.
Vegaaninen ja gluteeniton sienipiirakka

Vegaaninen ja gluteeniton sienipiirakka

Täyttävä, low carb, vegaaninen ja gluteiiniton sienipiirakka vailla vertaa!
Palanen tätä piirakkaa, salaatilla höystettynä, pitää pitkään kylläisenä ja korvaa vaikka lounaan. Täytteessä myös mehevä määrä kuorittuja hampunsiemeniä, joten palasen mukana haukkaat myös mukavasti päivän omegat, aminohappoja ja proteiineja.

Yksi piirakkavuoka (20cm)

 

Pohja:

3 dl kaurajauhoja (tai muu gluteiiniton jauho)
100 g margariiniä tai kookosöljyä
1/2 tl suolaa
3 rkl nokkosensiemeniä (voi myös jättää pois)
1/2 dl kauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa)

 

Täyte:

1 l tuoreita sieniä (5 dl pakastettuja tai 2,5 dl kuivattuja liotettuna)
1 sipuli
2 dl kuorittuja hampunsiemeniä
2 rkl pellavansiemeniä
1 dl soijajogurttia
1,5 tl herbamarea
100 g savutettua tofua (tai enemmän maun mukaan)
1 tl basilikaa
mustapippuria
1/2 tl rakuunaa

 

Valmistus:

  1. Jos haluat extra mehevää, liota kuorittuja hampunsiemeniä sekä pellavansiemeniä vedessä >2h.
  2. Laita uuni kuumenemaan tasalämmölle 200 asteeseen.
  3. Sekoita suola, margariini ja nokkosensiemenet. Lisää joukkoon kauramaito ja jauhot.
  4. Painele taikina voideltuun vuokaan ja esipaista pohjaa 200 asteessa 8 min.
  5. Leikkaa sipuli pieneksi ja paista sienten kera pannulla miedolla lämmöllä noin 20 min pehmeiksi.
  6. Sekoita muut täyteainekset kulhossa ja lisää joukkoon sieni-sipuli paistos
  7. levitä täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista piirakkaa uunissa 15min, vähennä lämpö 175 asteeseen ja paista vielä 5min.
  8. Anna piirakan jäähtyä täysin jotta koostumus olisi kiinteä. Parhaimmillaa piirakka on jääkaapissa yön yli levänneenä!

Täydellinen täyttävä suolainen tarjottava juhliin!

Rakkaudella, 

Työkokeilija Noora Peltola

hamppumaa.fi

Kotitekoinen mysli

Kotitekoinen mysli

Olen monta vuotta miettinyt kotitekoisen myslin tekemistä, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Kuvittelin sen olevan työlästä, kallista ja hankalaa. Olin väärässä joka kohdassa! Kun myslin valmistaa itse siinä säästää rahaa ja sen lisäksi se on hauskaa, luovaa ja helppoakin! Kotitekoinen mysli maistuu myös paremmalta.

 

Tältä sivulta löydät ohjeet miten kotitekoinen mysli valmistuu helposti!


Mysliini valitsin seuraavia raaka-aineita:

 

*saksanpähkinöitä

*maapähkinöitä

*kurpitsansiemeniä

*auringonkukansiemeniä

*kuorittuja hampunsiemeniä

*taateleita

*aprikooseja

*rusinoita

*kookosöljyä

*hunajaa

 

Työvaiheet:

 

Aloita myslin teko murskaamalla isoimmat pähkinät pienemmäksi morttelilla. 

 

Leikkaa aprikoosit ja taatelit (tai muut isommat kuivahedelmät) pienemmiksi. 

Sekoita isossa astiassa kaikki pähkinät ja siemenet. Lisää joukkoon miedolla lämmöllä sulatettu kookosöljy + hunaja*. Sekoita kaikki hyvin keskenään.

*Hunajakookosmassaan voi lisätä myös hiukan kanelia, kardemummaa tai muita ihania mausteita oman maun mukaan.

Levitä pähkinämassa leivinpaperille tasaisesti ja laita uuniin n. 100+ asteeseen ja kääntele välillä massaa. 

Tarkasta tasaisin väliajoin miltä massa näyttää ja tarvittaessa lisää/laske lämpöä.

Keskimääräinen paahtamisaika on n.30-60 min. kunnes massa on kuivaa ja rapsakkaa.

Varo polttamasta pähkinöitä!

 

Kun pähkinät näyttävät sopivan paahdetuilta, ota pelti uunista jäähtymään ja jäähdyttyään sekoita yhdessä kuivahedelmien kanssa. 

 

Nauti kasvimaidon kera!

 

Huom. Kotitekoinen mysli onnistuu myös paahtamatta aineksia, raakaversiona, jolloin se on vieläkin ravinteikkaampi.

Herkullista syksyä!

Jolanda,

hamppumaa.fi

Siemennäkkileipä hampusta

Siemennäkkileipä hampusta

Tämä herkullinen siemennäkkileipä hampusta syntyy vaivattomasti ja nopeasti, ja se on erinomainen ravinnonlähde esimerkiksi retkille ja vaelluksille.

Luontaisesti gluteeniton ja ravintorikas siemennäkkileipä hampusta


Näkkäri on gluteeniton, sisältää runsaasti hyviä rasvoja, kuituja ja on todella täyttävä!
Sen valmistaminen onnistuu myös aloittelevammalta leipurilta, eikä tekeminen vie paljoa aikaa! 

Saat siis pienellä vaivalla, edullisesti, ravintorikasta purtavaa arkeen ja retkille! Voiko tämä mennä enää paremmaksi? 

Kyllä voi!

Itse tehtyä näkkileipää hampusta voi tehdä myös joululahjaksi sellaiselle, jolla on jo tarpeeksi tavaraa ja joka arvostaa itse tehtyjä herkkuja! Pakkaat vain näkkärit kauniiseen paperipussiin ja kirjailet toivotuksen pussin kylkeen!

Hamppunäkkärin ainesosat

 

°  2,5 dl kuorittuja hampunsiemeniä

°  1 dl kokonaisia hampunsiemeniä TAI idätettyjä hampunsiemeniä 

°  1 dl hamppuproteiinia

°  1 dl auringonkukansiemeniä

°  0,5 dl pellavansiemenrouhetta

°  1 dl gluteenitonta jauhoseosta (kaura)

°  1 dl gluteenittomia kaurahiutaleita

° öljyä n. 2 rkl

° vettä sen verran, että massa notkistuu, mutta ei tule veteläksi.

 

Huom. voit käyttää ohjeessa myös idättämättömiä hampunsiemeniä. Jos kuitenkin haluat saada enemmän irti siemenen arvokkaista ravintoaineista voit idättää kokonaiset hampunsiemenet etukäteen. Liota hampunsiemeniä vesiastiassa vähintään 6 tuntia tai mielummin yön yli. Siemeniä kannattaa sekoittaa välillä, jotta ne likoavat tasaisesti. Huuhtele siemenet ennen käyttöä.

 

Valmistus:


Monet ainesosista imevät itseensä paljon vettä, joten anna seoksen tekeytyä hetki ja lisää vettä hiukan uudelleen, jos massa jää liian kuivaksi tai kokkareiseksi.

Näkkileivästä saat ohuen levittämällä massan leivinpaperille ja laittamalla toisen leivinpaperin massan päälle. Päällimmäisen leivinpaperin pinnalta voit kaulimella siloitella massan ohueksi, leivinpaperin kokoiseksi levyksi.

Laita uuni 100- 150 asteeseen ja paista uunin keskitasolla uunista riippuen n. 15-30 min.

Uuneissa on paljon eroja ja näkkäri valmistuu myös riippuen siitä, kuinka paksun tai ohuen siitä teet.

Tarkkaile siis uunia tasaisin väliajoin. Kun näkkäri on rapsakka ja hiukan ruskettunut, se on valmis! Varo polttamasta näkkileipää, jotta maku ei muutu kitkeräksi.

Nauti sellaisenaan tai lisää päälle lempitäytteesi. Siemenäkkileipä säilyy huoneenlämmössä jonkin aikaa ellei kaikkea tule syötyä heti 🙂

hamppumaa.fi

Suklainen hamppujäätelö

Suklainen hamppujäätelö

Suklainen hamppujäätelö (3 annosta)

 

Gluteeniton – Vegaaninen – Soijaton – Non-GMO – Sokeriton (valkoinen) – 25% hamppua

 

Tämä herkullinen vegaaninen suklainen hamppujäätelö syntyy helposti hampusta, kaakaosta ja kookosmaidosta.

 

Ainesosat:

  • 1,6   dl kuorittuja hampunsiemeniä (Hamppumaa)
  • 2 dl kookosmaitoa 18% (Santa Maria, Extra smooth)
  • ½ dl vettä
  • 1,1 dl kookossokeria (Foodin)
  • 0,5 dl raakakaakaojauhetta (Foodin)
  • tl vaniljajauhetta (Urtekram)
  • tl suolaa, raffinoimaton (Sel Marin)

Valmistusohje: (40 min)

 

  1. Lämmitä vesi (0,5dl) ja sulata joukkoon kookossokeri
  2. Lisää kaikki ainesosat tehosekoittimeen / monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi
  3. Lisää seos jäätelökoneeseen ja valitse asetuksista (hard ice cream)

Jos et omista jäätelökonetta: niin laita hamppujäätelö pakastimeen ja sekoita sitä sähkövatkaimella 20-40 min välein, kunnes koostumus on jäätelömäinen. Voit rouhia annoksen päälle kaakaomassaa koristeeksi ja tuomaan koostumusta ja lisää suklaisempaa makua.

hamppumaa.fi

Luomuhamppu kestävän hyvinvoinnin puolesta

Luomuhamppu kestävän hyvinvoinnin puolesta

Hamppumaan tärkein tavoite on ihmisten ja ympäristön kestävän hyvinvoinnin edistäminen luomuhamppua hyödyntäen. Mielestämme luomutuotanto on hyvä keino päästä tähän tavoitteeseen. Siksi Hamppumaan idätetyt hampunsiementuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Tuotteillemme myönnetty EU-direktiivien mukainen luomusertifikaatti on varustettu EU:n luomutunnuksella, eurolehdellä, joka takaa tuotannossa käytettävien raaka-aineiden olevan vähintään 95-prosenttisesti luomua. Hamppumaan Idätetyt hampunsiementuotteet ovat 100-prosenttisesti luomua. Luomusertifikaatit varmistavat, että tuotteiden valmistus on koko tuotantoketjun varrella tapahtunut luonnon, eläinten ja ihmisten yhteistä hyvinvointia kunnioittaen. Tämä kunnioitus syntyy siitä ymmärryksestä, että me ja luonto emme ole toisistamme erillisiä, vaan jatkuvassa erottamattomassa vuorovaikutuksessa keskenämme.

Tarjolla vain parasta

Me Hamppumaassa tahdomme tarjota mahdollisimman puhdasta, turvallista ja ravintorikasta ruokaa. Luomutuotteet ovat puhtaita ja turvallisia, sillä ne eivät sisällä lukuisia synteettisiä ravinne- ja torjunta-aineita, jotka saastuttavat maaperää, vesistöjä ja kehojamme. Hampunviljelyssä ei tarvita kasvinsuojeluaineita, sillä hampun sisältämät eteeriset öljyt suojelevat kasvia luonnollisesti tuholaisia vastaan. Hampputuotteiden luonnonmukaisuus takaa, että niiden mukana ei kulkeudu elimistöön kemiallisia lannoite- ja torjunta-ainejäämiä eikä fosfaattipohjaisten lannoitteiden sisältämää kadmiumia, joka on raskasmetalli. Lisäksi joidenkin tutkimusten mukaan luomuviljellyissä tuotteissa saattaa olla enemmän terveydelle välttämättömiä antioksidantteja kuin tavallisen viljelyn menetelmin valmistetuissa tuotteissa. Luomutuotteissa on myös havaittu pienempiä ihmisille haitallisia typpi- ja nitraattipitoisuuksia.

Luontoa kunnioittaen

Luomuviljelyssä on tärkeää luonnonvarojen säästeliäs ja uusiutuva käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja turvaaminen. Luomuviljelyssä maaperän ravinnetasapainoa pyritään ylläpitämään vuoroviljelyllä eli kierrättämällä eri viljelykasveja samoilla peltoaloilla. Viimeaikaiset keskustelut ovat vertailleet luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin ilmastossa. Kun luomusadot eivät aina yllä samoihin kokoluokkiin tavanomaisten satojen kanssa, huolena on ollut metsien raivaaminen suurempien viljelyalojen tieltä. Tällainen toiminta olisi kuitenkin  ristiriidassa luomutuotannon periaatteiden kanssa, joista yhtenä tärkeimmistä voidaan pitää luonnon biodiversiteetin, eli monimuotoisuuden, säilyttämistä. Ympäristötietoiset luomuviljelijät tuskin ovat innokkaita kaatamaan hiilinieluina ja hapentuottajina merkittäviä metsiä pelkän tuottavuuden takaamiseksi, koska metsien hävittäminen on vakava isku luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ihmiskunnalle. Tehokas luomuviljely on useiden tekijöiden summa, joista merkittävimpiä lienevät yksittäisten luomuviljelijöiden taidot, tekniikat ja työkalut ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Nähdäksemme tulevaisuutemme riippuu siitä, kuinka terveellisen tasapainon kykenemme  luomaan itsemme ja elinympäristömme välillä. Kunnioittamalla luontoa saamme nauttia luomakunnan tarjoamasta yltäkylläisyydestä. Välinpitämättömyytemme maksajiksi puolestaan ei joudu pelkästään luonto vaan myös oma hyvinvointimme. Vaikka myös luomutuotannossa on kehittämisen varaa ja lisää tutkimustuloksia tarvitaan, mielestämme se on kuitenkin paras vaihtoehto turvaamaan sekä ympäristön että ihmisten kestävää hyvinvointia.

Rakkaudella hyvinvointia toivottaen, hamppukumppani Juuso

Lähdeluettelo:

Benelli, R. Pavela. 2018. The essential oil from industrial hemp (Cannabis sativa L.) by-products as an effective tool for insect pest management in organic crops. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0926669018304515 Viitattu 7.4.2019

Godt, F. Scheidig: The toxicity of cadmium and resulting hazards for human health https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1578573/ Viitattu 22.1.2019

P. Kapiainen-Heiskanen: Luomuruoan terveellisyyden tueksi löytyy tutkimustuloksia https://luomu.fi/kirjoitus/luomuruoan-terveellisyyden-tueksi-loytyy-tutkimustuloksia/2/ Viitattu 22.1.2019

hamppumaa.fi

Maailman paras kasvismakaronilaatikko

Maailman paras kasvismakaronilaatikko

Maailman paras kasvismakaronilaatikko, jota lapsetkin rakastavat

Vege⎟Sokeriton⎟Soijaton

Nyt tuli kaikkien aikojen ja maailman paras kasvismakaronilaatikko, jota meidän lapsetkin rakastaa. Kaiken lisäksi tämä kaikkien rakastama arkinen kotiruoka on soijaton. Eikä se kaipaa päällensä ketsuppia.

Seuraavalla kerralla teen tämän herkun hamppumaidosta, niin tulee hamputettua koko perhe oikein kunnolla 😉

Valmistusaika n. 15 min – kypsennysaika n. 1 tunti.

Raaka-aineet:

  • 1 dl kuorittua hampunsiementä
  • 1 pussi Quorn kuutioita (sieniproteiinia pakasteesta)
  • 1 iso sipuli
  • 2 isoa porkkana
  • 3 kananmunaa
  • 100 g voita
  • 7 dl maitoa (kasvimaito käy myös)
  • 1/4 tl valkopippuria
  • pieni ripaus merisuolaa
  • 5 dl makaronia

 

Helppo valmistaa:

Laita makaronit kiehumaan ja ala itse riehumaan sipulien kuutioimiseksi ja porkkanoiden raastamiseksi.

Kuullota sipulit 50g voissa ja kun ne alkavat kuullottua, niin lisää loppu voi ja porkkanaraaste. Itse käytin 3 keskikokoisen porkkanan kuivat raasteet, jotka tuli kun aamulla mehustin porkkana-appelsiinimehua, joten tämä on ehdottoman hyvä keino hyötykäyttää porkkanamehusta jäävät kuidut.

Kun porkkanat ovat saaneet hieman paistua sipuleiden kanssa on aika lisätä Quorn kuutiot. Itse murskasin kohtalaisen isot Quornit pienemmiksi paloiksi, kun ne olivat sulaneet. Lisää paistokseen pieni ripaus suolaa, muista että lapset eivät suolaa paljoa tarvitse tai kaipaa, eikä myöskään tämä resepti.

Sekoita rikotut munat ja maito keskenään ja mausta ripauksella valkopippuria. Kun makaronit ovat lähes kypsiä ja Quorn kuutiot sulaneet ja murskattu, niin sekoita kaverukset keskenään uunivuokaan ja laita uuniin, jonka olet tietty alussa muistanut laittaa päälle 200 asteeseen. Paista maailman parasta kasvismakaronilaatikkoa, jota lapsetkin rakastaa noin. 45min – 1 tunti uunin keskitasolla. Nauti!

hamppumaa.fi

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampunsiemen on ylivertainen ravintokuidun lähde

 

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua. Jo yksi ruokalusikallinen idätettyjä hampunsiemeniä täyttää jopa 40,44% päivittäisestä kuidun tarpeestasi. Tämä on todellinen siunaus ravintorikkaan elämän arvostajille – ja varsinkin heille, joiden päivittäiseen ruokavalioon viljat eivät sovi.

 

Ravintokuitu vahvistaa suoliston mikrobikasvustoa

 

Oletko koskaan ajatellut miten samankaltaisia ovat ihmisen suolisto ja kasvien juuret?

 

Molemmat ovat piilossa. Molemmat imevät ravintoaineita ja vettä. Ja sairastuessaan molemmat voivat oireilla kaukana sijaitsevissa elimissä, kuten lehdissä ja ihossa, oksissa ja hiuksissa.

 

Suolisto onkin siis yksi tärkeimmistä järjestelmistäsi ja siksi siitä kannattaa pitää erityistä huolta.

 

Moderniin elämäntapaan usein kuuluu runsaasti ravintoköyhää ruokaa ja myrkyllisiä kemikaaleja. Nämä ja lääkkeet (erityisesti antibiootit) ajan mittaan tuhoavat suolistosi hyvän mikrobikasvuston.

 

Mikrobikasvusto mm. suojelee meitä tulehduksilta. Se valtaa kaikki suoliston seinämän alueet, jotta muut organismit – kuten sairauksia aiheuttavat bakteerit, virukset ja loiset – eivät kirjaimellisesti saa jalansijaa. Hyvä mikrobikasvusto toimii myös kehon suodattimena toksiineille ja neutraloi niistä noin neljänneksen ennen kuin ne pääsevät verenkiertoon. Lisäksi hyvä mikrobikasvusto nopeuttaa ulosteen siirtymistä paksusuoleen, jolloin jäte ei jää suolistoon niin pitkäksi aikaa, että toksiinit imeytyisivät takaisin verenkiertoon (1).

 

Mitä kuitu on ja kuinka paljon sitä tarvitaan?

 

Ravintokuidusta puhuttaessa tarkoitetaan kasvikunnan tuotteista saatavia hiilihydraatteja, jotka koostuvat useista erilaisista yhdisteistä. Ihmisen elimistön ruoansulatuskanavan luontaiset entsyymit eivät pysty sulattamaan ravintokuitua sellaisenaan. Sen sijaan paksusuolen mikrobit pystyvät hajottamaan osan kuidussa olevista ainesosista (3).

 

Keskimääräinen päivittäinen kuidun tarve on noin 25-35 grammaa. Tarvittavan kuitumäärän saat helposti, mikäli syö päivittäin siemeniä, pähkinöitä, täysjyväviljaa, marjoja, kasviksia sekä hedelmiä. Jos viljat eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon, kuitusuositusta voi olla vaikea saavuttaa. Esimerkkinä kuusi ruisleipäviipaletta sisältää puolet päivittäisestä kuidun tarpeesta. Vielä helpommin saat varmistettua ravintokuidun tarpeesi, kun otat puolitoista ruokalusikallista (1 1/2 kukkurallista = n. 45 g = 60% kuidun tarpeesta) idätettyjä hampunsiemeniä päivässä.

 

Minkälaisia kuituja kannattaa syödä?

 

Ruoasta saat sekä vesiliukoista että veteen liukenematonta kuitua.

 

Veteen liukenemattomat kuidut ylläpitävät terveyttä suolistossa. Kuidut antavat myös kylläisyyden tunteen, vaikka niissä oleva energiasisältö on lähestulkoon olematon. Vesiliukoisia kuituja saat erityisesti marjoista, hedelmistä ja kasviksista (3). Esimerkiksi mansikka sisältää liukenevia kuituja 0,9 grammaa ja banaani 0,7 grammaa (4).

 

Idätetystä hampunsiemenistä saat liukenevia kuituja jopa 2 grammaa (5).

 

Useammat elintarvikkeet sisältävät erilaisia kuituja kuten liukenematonta selluloosaa, liukoisia kumeja, sekä pektiinejä. Vehnässä kuitu on verraten puhdasta selluloosan tyyppistä kuitua kun taas kaura, ruis ja ohra sisältävät myös vesiliukoista kuitua. Vesiliukoisten kuitujen määrä on erityisen korkea palkokasveissa kuten herneissä ja pavuissa (4).

 

Terveyden kannalta molemmat, sekä vesiliukoiset että -liukenemattomat, kuitutyypit ovat elimistölle hyväksi. Sekä vesiliukoisten että veteen liukenemattomien kuitujen on todettu ehkäisevän sairauksia kuten paksusuolen syöpää, tyypin 2 diabetestä ja sepelvaltimotautia (2).

Hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde

 

Suomalaiset saavat kuitua verrattain melko hyvin, mutta määrää voisi lisätä noin neljänneksen. Erityisesti nuorten kuidun saannin on havaittu olevan yleisiä suosituksia alhaisempi (2).

 

Kuten alla olevasta taulukosta näet, hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde. Jos siis koet, että et saa tarpeeksi kuitua, tai jos haluat vaihtaa viljakuidut ravintorikkaampaan kuidun lähteeseen, niin idätetystä hamppuproteiini 50%:sta saat kuituja 8,22 g / ruokalusikallisesta, joka on melkein puolet koko päivittäisestä kuidun tarpeestasi.

 

Esimerkkejä ruokien sisältämistä kuitupitoisuuksista (100g):

Ruoka-aine                                                Kuidun määrä (g/100g)     Liukoinen(g)           Liukenematon(g)

Idät. Hampunsiemen (kokonainen)                        33,7                              2,0                              31,7

Idät. Hamppuproteiini 50%                                    27,4                              1,6                              25,7

Rusina                                                                      9,7                               3,5                                6,2

Ruisleipä (Reissumies)                                             9,0                              1,6                                7,4

Maapähkinä                                                              8,1                              0,4                                7,7

Ohrahiutale                                                               7,6                              1,0                                6,6

Auringonkukansiemen                                              6,8                              0,4                                6,4

Kaurahiutale                                                             5,7                              1,1                                4,6

Punainen linssi (kuivattu)                                         5,4                              1,3                                4,1

Riisi (tumma)                                                           4,5                              0,6                                3,9

Vadelm                                                                     3,7                              0,4                                3,3

Herne (tuore)                                                           3,1                              0,3                                2,8

Mansikka                                                                 2,4                              0,9                                1,5

Banaani                                                                    1,7                              0,7                                1,0

Peruna (keitetty)                                                      1,4                              0,4                                1,0

 

Lähde: Fineli.fi (4).

 

LÄHDELUETTELO:

 

  1. Dr. A. Junger. 2009. Clean
  2. A. Aro. 2015. 100 kysymystä ravinnosta – Ravintokuitu

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00013

  1. Ruokatieto Yhdistys ry. 2018. Kuitu tekee hyvää elimistölle.

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/suojaravintoaineet/kuitu-tekee-hyvaa-elimistolle

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki, 2018.

https://fineli.fi/

  1. Germinated Hemp Seed, 2018. http://www.germinatedhemp.eu/images/sprouted/downloads/specs_GerminatedHempSeed.pdf

hamppumaa.fi

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen, kurpitsansiemen ja kaakao on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä. Magnesium on yksi tärkeimmistä mineraaleista, jota ihminen tarvitsee toimiakseen ja pysyäkseen terveenä. Vain harvat ravintoaineet ovat terveydelle yhtä hyödyllisiä kuin magnesium. Kaikista ihmiskehon mineraaleista ainoastaan fosforia, kalsiumia ja kaliumia on enemmän kuin magnesiumia (1).

Hampusta saa magnesiumia monessa eri muodossa. Erityisesti idätetty hampunsiemen ja proteiini on omaa luokkaansa, kun otetaan huomioon se tosiasia, että idättämättömistä siemenistä ja pähkinöistä eivät mineraalit imeydy ihmiskehossa läheskään yhtä hyvin kuin idätettyinä. Artikkelin lopusta löydyt listattuna parhaat magnesiumin lähteet.

Mikä magnesium?

Magnesium on mineraali, joka vakauttaa ja rauhoittaa hermostoa, sekä rentouttaa lihaksia. Se imeytyy heikosti ja sen puute on yksi avaintekijöistä modernissa stressin, ahdistuksen, masennuksen, ärtyneisyyden, muistihäiriöiden, korkean verenpaineen ja turvotuksen epidemiassa (2).

Paljonko ihminen tarvitsee magnesiumia?

Ihmisen tulisi saada ravinnostaan 500–600 mg magnesiumia, vaikka virallinen suositus onkin vain 280–350 mg päivässä. Useimmat suomalaiset saavat magnesiumia vain vajaat 300 mg päivässä. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset saivat ruuastaan päivittäin noin 1200 mg magnesiumia. Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Nykypäivänä ruoka on niin  pitkälle prosessoitua ja puhdistettua, että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan (2). Nykypäivän ruoan vähäiseen mineraalipitoisuuteen vaikuttaa myös tehomaatalouden mineraaliköyhä maaperä.

Hampunsiemen on yksi parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemenissä on magnesiumia 480 mg jokaista sataa grammaa kohden (3). Ottamalla hampunsiemenet osaksi päivittäistä ruokavaliota voi siten helposti lisätä magnesiumin saantia. Hampunsiemen idättäminen varmistaa, että hampputuotteista syöty magnesium ja kaikki muutkin mineraalit imeytyvät 100%:sti.

Magnesiumin terveyshyödyt

Merkittävimmät terveshyödyt magnesiumin käytöstä on mm. syövän, masennuksen ja diabetesriskin vähentyminen. Puutteellinen määrä magnesiumia kehossa voi lisätä riskiä sairastumiseen. Nivelkivut, migreeni, lihaskivut ja huimaus ovat yleisiä magnesiumpuutteen oireita.

Magnesium helpottaa erityisesti lihaskipuja ja auttaa mm. kouristuksiin, kramppeihin, kihelmöintiin ja tunnottumuuteen. Magnesium tuottaa energiaa erityisesti lihassolujen käytettäväksi. Sen lisäksi se on hyvä luonnollinen kalsiumkanavan salpaaja eli verenpainelääke. Magnesium tehoaa myös kuukautisiin liittyviin oireisiin, ehkäisemällä vatsakramppeja, uupumusta ja muita kuukautisiin liittyviä oireita. Sen on myös todettu parantavan naisten mielialaa juuri ennen kuukautisia nautittuna (4).

Magnesiumin puute saattaa ilmetä suolaisen- ja suklaanhimona

Magnesiumin puute on tutkimuksissa liitetty elimistön krooniseen tulehdustilaan, joka voi johtaa muihin kroonisiin sairauksiin. Huolehtimalla optimaalisesta magnesiumin saannista voi tulehduksia vähentää merkittävästi. Magnesiumin puute saattaa ilmetä myös suolaisen- ja suklaanhimona, jota ihmiset eivät useinkaan tunnista magnesiumin tarpeeksi. Tämän vuoksi hampunsiemenet, pähkinät, sekä hedelmät auttavat erinomaisesti suklaanhimossa, joka ei tietenkään muodostu terveydelliseksi ongelmaksi, jos suklaana käytetään raakasuklaata.

Hamppuproteiinista apua makean himoon. Yksi ruokalusikallinen (30 grammaa) hamppuproteiinia sisältää 260 mg magnesiumia (5). Runsaasti hyvin imeytyvää magnesiumia sisältävän idätetyn hamppuproteiinin lisääminen ruokavalioon yhdessä CBD-A hamppumehukapselien kanssa tuo ainutlaatuisen kombon, joista on tehokas apu mielialan kohentamiseen, suorituskyvyn parantamiseen, lihaskipuihin ja kramppeihin, sekä tulehduksien lievittämiseen.

Magnesium ja hamppu avuksi masennuksen hoitoon

Magnesiumilla on myös merkittävä rooli aivojen toiminnassa ja yhdessä kannabinoidituotteiden kanssa ne auttavat kohentamaan mielialaa. Tutkimukset ovat myös löytäneet yhteyden matalien magnesiumpitoisuuksien ja masennuksen välillä. Magnesiumista ja kannabinoidituotteista on apua stressin ja uniongelmien kanssa.

Kannabinoidit auttavat tasapainottamaan endokannabinoidijärjestelmää, mutta se ei yksin riitä luomaan terveellistä ja tasapainoista tilaa, eikä se voi korvata mineraalivajeita kuten magnesiumin puutosta. Harkitse tarkkaan, mitä laitat kehoosi. CBD:n ja magnesiumin synergisillä vaikutuksilla voit helposti vaikuttaa kehosi tilaan.

Monien tutkimusten mukaan CBD:n ja magnesiumin yhteisvaikutuksella on ahdistusta lieventäviä vaikutuksia (6). CBD:tä ja magnesiumia saat kätevästi myös samasta kapselista.

Magnesiumista apua ummetukseen

Tutkimukset puoltavat magnesiumlisän käyttöä sisplatinahoidon (syöpälääkkeiden) aikana. Magnesium ehkäisee solusalpaajien, mm. sisplatinan aiheuttamia munuaisvaurioita

Rauta- ja kalsiumlisät voivat kuivattaa suolistoa, kun taas magnesiumin vaikuttaa päinvastoin, eli suolen sisältöä pehmittävästi 3. Hampunsiemenistä saatavat kuidut ja magnesium voi ennaltaehkäistä ummetusta koska ne kiihdyttävät ruoan etenemistä ruoansulatusjärjestelmässä ja helpottavat suolen puhdistumista erilaisista myrkyistä (7).

Yhteenveto ja loppukommentti

Magnesium on kaiken kaikkiaan yksi tärkeimpiä mineraaleja, jota ihminen tarvitsee voidakseen hyvin ja ollakseen terve. Erityisesti allekirjoittaneelle on tullut ihan käytännön kautta selväksi se kuinka iso merkitys magnesiumilla on suolaisen- ja suklaanhimon hillitsemisessä, kun jouduin olemaan lähes kahden kuukauden ajan ilman idätettyä hamppuproteiinia Slovakian toimitusvaikeuksien vuoksi, huomasin ajautuneeni monen vuoden hiljaiselon jälkeen ruokakauppojen kassojen herkkujen houkuttelemaksi, ja suklaata tuli syötyä oikein olan takaa. Nyt kun idätettyä hamppuproteiinia taas on, en ole syönyt kaupan sokerista maitosuklaata enää ollenkaan.

Lista parhaista magnesiumin lähteistä (per 100g):

Kuorittu hampunsiemen 690.0 mg*

Kaakao 520.0 mg

Idätetty hampunsiemenproteiini 50% 470.0 mg*

Idätetty hampunsiemen 430. mg*

Siemenet: Kurpitsansiemen 535.0 mg, auringonkukansiemen 419.0 mg, kvinoa 197.0 mg

Tummalehtiset kasvikset: Pinaatti 59.0 mg, lehtisalaatti 21.0 mg, mangoldi 59.0 mg.

Hedelmät: Banaani 31.3 mg, aprikoosi 27.9 mg, avokado 29.0 mg, persikka 50.0 mg, luumu 10.0 mg

Pähkinät: Mantelit 278.0 mg, saksanpähkinä 160.0 mg, cashew 260.0 mg

Vihreä Papu 23.4 mg ja punainen linssi 26.0 mg

Viljat: Hirssi 103.0 mg, tumma riisi 101.0 mg, kaura 142.0 mg 

Perunat 20.0 mg

Lähde: fineli.fi 

LÄHDELUETTELO:
  1. Newsner. 2016. 15 syytä miksi sinun pitäisi syödä magnesiumia joka päivä. https://fi.newsner.com/uutiset/15-syytae-miksi-sinun-pitaeisi-syoedae-magnesiumia-joka-paeivae/
  2. Dr. A. Junger. 2009. Clean
  3. Fineli, hampunsiemen kokonainen. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/33121?q
  4. Tohtori Tolonen. 2017. Magnesium – monipuolinen kivennäisaine. http://www.tritolonen.fi/artikkelit/95-magnesium-monipuolinen-kivennaisaine
  5. Dr. Axe. Hemp Protein Powder: The Perfect Plant-Based Protein. https://draxe.com/hemp-protein-powder/
  6. Natural Healt Services: So Cannabis Will Make Me Better Right. https://naturalhealthservices.ca/so-cannabis-will-make-me-better-right/
  7. Kohokohta. 2017. 9 yllättävää syytä syödä hampunsiemeniä. https://kohokohta.com/uutiset/9-yllattavaa-syyta-syoda-hampunsiemenia/
  8. Fineli.fi. 2018. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=&foodType=ANY
Palak Paneer hampusta ja nokkosesta

Palak Paneer hampusta ja nokkosesta

Palak Paneer Hampusta ja Nokkosesta (neljälle)

Gluteeniton ⎟ Munaton ⎟ Soijaton ⎟ GMO-vapaa ⎟ Laktoositon

 

Hortoilijoille tutusta nokkos palak paneerista saa herkullisempaa lisäämällä siihen palsternakkaa ja ravitsevampaa lisäämällä hamppuproteiinia. Jos käytät ruoka- tai kuohukermaa, kuten minä tässä reseptissä, tarvitset lime- tai sitruunamehua, jotta saat kaikkia viittä perusmakua kastikkeeseen. Toinen vaihtoehto on käyttää kermaviiliä, joka on jo valmiiksi hapan, tällöin ei välttämättä tarvitse limemehua. Tosin en ole vielä kokeillut tehdä kermaviilistä, koska rakastan kuohukermaa kastikkeissa.

Ihanan herkullista idätettyä luomu hamppuproteiinia, joka sopii makunsa ansiosta kaikkeen ruoanlaittoon, saa nyt 2,5 kg säästöpakkauksesta.

Valmistusaika n. 30 min

 

Raaka-aineet:

  • 3 rkl idätettyä hamppuproteiinia 
  • 200 g leipäjuustoa (laktoositon)
  • 2 sipulia
  • 1 palsternakka
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 2 dl kuohukermaa (laktoositon)
  • 2-3 dl kuivattua nokkosta (hienonnettuna)
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • 1 rkl garam masalaa 
  • 2 tl mustapipppuria
  • 2 rkl voita paistamiseen
  • 2 dl riisiä ja 4 dl vettä

 

Helppo valmistus:

Laita 4 dl vettä kiehumaan. Huuhtele riisi ja jätä siivilään odottamaan, kunnes vesi kiehuu. Kun vesi kiehuu, laita levy ykköselle, lisää riisit ja hieman suolaa joukkoon, sekoita ja laita kansi päälle raolleen.

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Ryhdy kuullottamaan sipuleita pannulla. Kuutioi sillä aikaa palsternakka ja leipäjuusto. Lisää palsternakka kuullottuneiden sipulien joukoon ja paista hetki. Lisää tomaattipyre ja kuohukerma sekä lopuksi mausteet ja leipäjuusto. Laita sitten lämpö pienimmälle ja lisää joukkoon nokkonen ja idätetty hamppuproteiini.

Annostele riisi pieneen kahvikuppiin, kippaa lautaselle, levitä ympärille nokkos-hamppu palak paneeria ja koristele tuoreella korianterin lehdellä. Tarjoile hymyillen.

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

Täydellinen kasvislasagne

Täydellinen kasvislasagne

Täydellinen kasvislasagne syntyy hampusta ja nokkosesta (6 – 8 hengelle)

Soijaton⎟VegeGMO vapaa

Lasagne on parhaimmillaan herkkkuruokaa, jota voisi syödä vaikka kuinka paljon. Täydellinen kasvislasagne syntyy nokkosen ja idätetyn hamppuproteiinin tasapainoisella tanssilla. Tämä ruoka sopii erinomaisesti sinulle joka haluat saada tärkeät hivenaineet ruoasta. Hamppuproteiinin ansiosta saat runsaasti rautaa, magnesiumia ja fosforia. Nokkosen ansiosta saat runsaasti kalsiumia ja kaliumia.

 

Valmistusaika n. 45 min + kypsennys n. 25-30 min

 

Raaka-aineet:

  • 12 levyä täysjyvälasagnelevyjä

Tomaattikastike:

  • 4 rkl idätettyä hamppuproteiinia
  • 1 pkt jalotofua
  • 5 dl vettä (kädenlämpöistä)
  • 1 pkt tomaattimurskaa (500g)
  • 1 kpl palsternakka
  • 2 kpl porkkanaa
  • 1 tanko selleriä
  • 3 rkl öljyä / voita (paistamiseen)
  • 1 rkl umebosikastiketta (törkeen hyvää kaikkeen muuhunkin ruoanlaittoon)
  • 1 rkl kookossokeria
  • 1 rkl perunajauhoa
  • 2 rkl oreganoa aka mäkimeiramia
  • 1/8 tl cayennepippuria (VAROVASTI tämän kanssa, varsinkin jos käytät tätä luomulaatuista)
  • 1 tl savupaprikamaustetta

Juustokastike:

  • 5 dl maitoa
  • 2 dl kuivaa nokkosta (tuoreena 3-4 dl)
  • 2 dl juustoraastetta
  • 1/2 tl valkopippuria
  • 1 tl juustokuminaa (jeeraa)
  • 1 tl muskottipähkinää
  • 1/3 merisuolaa
  • 1 rkl perunajauhoa

Helppo valmistus:

Pilko tofu kuutioiksi, ja kuulota kuutiot paistinpannulla tilkassa öljyä (2 rkl). Sekoita tofua kokoajan, ettei ne tartu. Kun tofu on saanut hieman väriä nosta ne lautaselle odottamaan.

Raasta porkkanat ja palsternakka, sekä hienonna selleri pieneksi. Kuulota tämän jälkeen raasteet pannulla öljyssä. Lisää sitten selleri ja tomattikastike, sekä kookossokeri. Sekoita ja ryhdy lisäämään loppuja aineksia (paitsi tofu ja idätetty hamppuproteiini). Keittele kastiketta kasaan n. 25 min. Suurusta lopuksi kylmään vesitilkkaan sekoitetulla perunajauholla. Sekoita lopuksi joukkoon idätetty hamppuproteiini ja paistettu tofu. Tarkista maku, jos maku on hyvä, niin olet onnistunut, jos ei, niin lisää tarvittavaa makua.

Juustokastiketta varten kuumenna maito kiehumispisteeseen. Lisää maitoon silputtu nokkonen ja suurusta kylmään vesitilkkaan sekoitetulla perunajaholla. Nosta kattila liedeltä ja sulata joukkoon puolet juustoraasteesta. Lisää mausteet. Tarkista maku.

Voitele uunivuoka ja levitä pohjalle ensin kevyt kerros tomaattikastiketta. Lisää kerokksittain lasagnelevyjä ja molempia kastikkeita, päällimäiseksi tulee aina juustokastiketta. Päätä kerrostelu lasagnelevyihin, jotka sivelet kevyesti loppukastikkeella. Ripottele vielä päälle loput juustoraasteesta, ja avot! Olet valmis kypsentämään täydellisen kasvislasagnen 200-asteisessa uunissa, noin 30 minuuttia.

Tarjoile hymyillen ja elämästä nauttien <3

hamppumaa.fi

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

Hamppu-riisikakku

Hamppu-riisikakku on ravintorikas ja herkullinen superfoodvälipala

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟GMO vapaa⎟Maidoton

 

Hamppu-riisikakku on nerokas pikavälipala, josta keho ja mieli saa runsaasti elintärkeitä ravintoaineita. Levität vain riisikakulle suklaapähkinävoita, ripottelet sen päälle pähkinöitä ja idätettyjä hampunsiemeniä. Voit käyttää myös idättämättömiä hampunsiemeniä tai idättää siemenet itse. Näin saat helposti ja nopeasti päivän omega 3-rasvahapot, sekä runsaasti proteiinia, kuitua, rautaa, magnesiumia, kalsiumia, foolihappoa sekä muita B- vitamiineja, E-vitamiineja ja hivenaineita.

 

Valmistusaika n. 3 min.

Raaka-aineet:

 

  • 1 kpl riisikakkuja
  • 1-2 rkl idätettyjä hampunsiemeniä
  • 1 rkl suklaapähkinävoita
  • 1 rkl pähkinäsekoitusta

 

Helppo valmistus:

 

Voitele riisikakku suklaapähkinävoilla. Ripottele idätettyjä hampunsiemeniä ja muita pähkinöitä suklaavoihin. Nauti!

 

Rakkaudella,

Jaakko Myllyniemi

Hamppukokki⎟Hamppuyrittäjä

hamppumaa.fi

Helpot hamppu-papupyörykät

Helpot hamppu-papupyörykät

Gluteeniton⎟ Maidoton⎟ Vegaaninen⎟ Soijaton

 

Tällä ohjeella valmistat helppoa, halpaa ja herkullista kasvisruokaa hampusta.

Tällä reseptillä tulee noin uunipellillinen hamppu-papupyöryköitä.

Valmistusaika n. 15 min + kypsennys

 

Raaka-aineet:

 

  • 500 g kidneypapuja suolaliemessä (n. 2 prk)
  • 1 ½ dl idätettyä hamppuproteiinia
  • 1 ½ dl riisijauhoa
  • 1 ½ dl tattarijauhoa
  • 1 dl kauramaitoa (tai muuta nestettä)
  • 1 iso sipuli
  • 2-3 kpl valkosipulin kynsiä
  • 4-5 rkl idätettyä hamppuöljyä tai oliiviöljyä
  • 2 tl merisuolaa
  • 2 tl mustapippuria

Helppo valmistus:

 

Murskaa kidneypavut esim. haarukalla tai sauvasekoittimella. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää joukkoon loput ainesosat. Anna seoksen turvota muutama minuutti. Lisää joukkoon tarvittaessa nestettä tai jauhoja kunnes koostumus on sopiva jotta pyörykät pysyvät kasassa. Levitä leivinpaperille oliiviöljyä ja muotoile seoksesta pyöryköitä uunipellille. Pieni määrä öljyä käsissä vähentää seoksen tarttumista käsiin ja helpottaa pyörittelyä.

Kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 20-30min kunnes pinta on ruskea ja koostumus napakka mutta ei liian kuiva. Valmistusaika vaihtelee pyöryköiden koon mukaan. Pienemmät pyörykät valmistuvat nopeammin ja tasaisesti. Vaihtoehtoisesti voit paistaa pyörykät myös pannulla öljyssä.

Nauti hyvässä seurassa huolellisesti pureskellen ja ennen ruokailua silmät kiinni kiitos lausuen, koska näin saat ruoastasi eniten hyvää oloa.

Hamppumaito

Hamppumaito

Helppo hamppumaito (n. litra)

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟Maidoton⎟Munaton⎟Soijaton⎟GMO vapaa

 

Hamppumaito on hampunsiemenestä valmistettu maitojuoma, joka sisältää hampunsiemenen optimaalisen rasvahappokoostumuksen ja kattavan aminohappoprofiilin ym. vesiliukoiset ravinteet, kuten vitamiineja ja hivenaineita ilman kasvikuituja. Rasvahappojen optimaalinen suhde ylläpitää tervettä verenkiertoa, alentaa verenpainetta (C. Schacky ja W. Harris. 2007.) ja on tärkeää aivotoiminnalle (K. Pearson, PhD. 2017)

Urheilun jälkeisenä palautusjuomana hamppu edistää palautumista, sillä se on useita proteiininlähteitä emäksisempi. Kuntoillessa lihakset tuottavat maitohappoa ja ravinnon vaikuksesta kehon pH voi olla alhainen. Happamuus hidastaa palautumista, näin ollen kannattaa lisätä emäksisiä proteiinin lähteitä ruokavalioon, jotta palautuminen olisi nopeampaa. (J. Ferruggia, BPHE, RHN. 2017).
Hamppumaidon helppous tekee siitä erinomaisen välipalajuoman ja lisän ruokavalioon. Juomalla lasillisen hamppumaitoa voit nopeuttaa urheilusta palautumista, tukea aivojen suorituskykyä, sekä edistää verenkiertoelimistön toimintaa.

 

Verrattuna muihin kasvimaitoihin

Soijasta valmistettu kasvimaito on usein geenimuunneltua ja sisältää trypsiiniä, joka vähentää ravinteiden imeytymistä soijaproteiinissa (Finola. 2017.), toisin kuin hampussa. Koostumukseltaan hamppumaito on hieman soijamaitoa paksumpaa rasvapitoisuutensa vuoksi.

 

Hamppumaidon valmistus

Hamppumaidon valmistukseen on olemassa useita eri reseptejä, joissa vain mielikuvitus on rajana. Valmistusperiaate on kuitenkin osaltaan aina samankaltainen, mutta voi sisältää eri määriä hampunsiementä ja mausteita. Tarvitset tehosekoittimen, suodatinkankaan, 2dl hampunsiemeniä ja litran vettä.

Raaka-aineet:

  • 2 dl idätettyjä hampunsiemeniä
  • litra vettä

 

Helppo valmistus:

Laita tehosekottimeen 2 dl  idätettyjä hampunsiemeniä. Lisää litra vettä. Aja tehosekoitinta, kunnes kuidusta tulee hienojakoista ja neste muuttuu valkoiseksi. Kaada neste suodatinkankaan läpi ja purista maitoastiaan. Onnistuu myös ilman suodatinkangasta (kaatamalla varovasti ilman siemenmassan lähtemistä mukaan), mutta silloin jää osa kermaisimmasta maidosta siemenmassaan. Halutessasi voit makeuttaa juoman hunajalla tai taatelisiirapilla. Nauti viikon sisällä ja säilytä jääkaapissa.

Siemenmassan voi käyttää esim. leivonnassa.

 

Siementen idättäminen

Laita hampunsiemeniä likoamaan vesiastiaan vähintään 6 tunniksi tai mielummin yön yli. Kannattaa sekoittaa siemeniä, jotta likoavat tasaisesti. Huuhtele siemenet ja kuten edellä mainittu.

 

Lähteet
Finola. 2017. Nutrition. http://finola.fi/nutrition/?lang=fi
K. Pearson, PhD. 2017. How Omega-3 Fish Oil Affects Your Brain and Mental Health. www.healthline.com
C. von Schacky ja W. S. Harris. 2007. Cardiovascular benefits of omega-3 fatty acids.
Cardiovascular Research, nidos 73, number 2, sivut 310–315.
J. Ferruggia, BPHE, RHN. 2017. More Energy And Faster Recovery From Your Workouts (Here’s How). http://jasonferruggia.com/energy-faster-recovery/

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

hamppumaa.fi

Hamppukinkku

Hamppukinkku – vegaanin paras joulukinkku 

Vegaaninen⎟Maidoton⎟Munaton⎟Soijaton⎟GMO vapaa⎟Julmuus vapaa

Parasta vegaanin joulupöytään on hamppukinkku, joka ajaa tavallisen seitankinkun karsinaan nopeammin kuin Joulupukki kiertää maailman ympäri. Hamppukinkku syntyy tutulla kaavaalla ja raaka-aineilla, mutta sen maun ja ravintorikkauden kruunaa idätetty hamppuproteiini, sekä Umeboshi-kastike, joka vie marinaadin aivan uudelle tasolle.

Valmistusaika n. 15 min + kypsennys n. 1 – 1,5 h.

 

Raaka-aineet:

Marinadi:

Helppo valmistus:

Murskaa valkosipuli ja lisää se muitten kuiva-aineiden kanssa riittävän isoon kulhoon.

Sekoita huolellisesti, ja lisää sitten vesi. Vaivaa taikinaa huolella, aktivoidaksesi gluteenia tekemään hieman sitkoa. Pyöräytä hamppukinkkusi haluttuun paistimuotoon. Omenaa ei tarvii laittaa suuhun. Paitsi, jos olet nälkäinen.

Sulata marinaadia varten kookosöljy kattilassa. Nosta liedeltä ja lisää muut aineet. Valele hamppukinkku marinaadilla ja nuolaise lusikkaa, niin tiedät miten ihanaa umaamimakua olet saamassa elämäsi parhaaseen kinkkuun.

Annan hamppukinkin marinoitua mielellään yön yli, mutta ainakin 1-2 tuntia.

Kinkun paistopäivänä kääräisen hamppukinkkusi folioon ja pidä huoli, että kaavit kaiken marinaadin sen ympärille. Kääri folio kiinni, ja paista uunin keskitasolla 175 asteessa, noin 1 – 1,5 tuntia.

Tarjoile bataattilaatikon ja hamppusienisalaatin kanssa.

 

 

Perinteinen sienisalaatti hamppuproteiinilla

Perinteinen sienisalaatti hamppuproteiinilla

Perinteinen sienisalaatti (n. 5 hengelle)

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟Vege⎟Maidoton⎟Munaton⎟Soijaton⎟GMO vapaa⎟Sokeriton

Perinteinen sienisalaatti paranee idätetyn hamppuproteiinin ansiosta. Saat sillä sienisalaatiistasi entistä ravintorikkaampaa ja maukkaampaa. Tämä ihana perinteinen sienisalaatti syttyy entistä ehommaksi Oatlyn iMat Fraiche:lla, jolle Hamppumaa muutenkin antaa vahvan suosituksen. Ja jos et vielä tiennyt, niin perinteisen sienisalaatin salaisuus on suolakurkku.

Monet saavat vatsanväänteitä raa’asta sipulista, eikä se ole kivaa! Siksi suosittelen lioattamaan sipuleita pilkkoamisen jälkeen etikalla höystetyssä vedessä. Tämä vähentää sipulin voimakasta makua ja vatsanväänteitä.

Valmistusaika n. 10 min.

Raaka-aineet:

  • 2 rkl idätettyä hamppuproteiinia
  • 1 suolakurkku (etikkakurkku kaupan tynnyristä)
  • 3 dl suolasieniä pilkottuna (rouskuja, haperoita)
  • 1 prk Oatly iMat Fraiche
  • 1 pieni sipuli (keltainen, valkoinen, mikä onkin )
  • suolaa ja mustapippuria

Plus sipulia varten:

  • 1 rkl etikkaa sipulia varten (riisi-, omena-, tai valkoviinietikka käy)
  • 2-3 dl vettä 

Helppo valmistus:

Pilko sipuli ja laita ne ”likoamaan” vesi-etikka ”liemeen”, niin pitkäksi aikaan kun maltat, no ei vaan, 5 minuuttia riittää.

Pilko suolasienet, jos ne ei vielä ole pilkottu. Halkaise suolakurkku puoliksi ja molemmat palat uudestaan puoliksi, sitten kuutioi kurkkusi.

Sekoita kaikki ainekset kulhossa yhteen ja tarjoile perinteinen sienisalaatti vaikka täydellisten gluteenittomien sämpylöiden päällä.

Helppo couscoussalaatti

Helppo couscoussalaatti

Helppo ja nopea couscoussalaatti hampusta (neljälle)

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟Vege⎟Sokeriton⎟Munaton⎟Maidoton

Todella helppoa, nopeaa ja edullista kasvisruokaa, joka kaiken lisäksi on niin hyvää, että sitä voi tarjota juhlissakin.

Valmistusaika n. 15 min

Raaka-aineet:

Helppo valmistus:

Valmista couscous ohjeiden mukaan. Kuutioi kaikki pilkottavissa olevat ainekset. Sekoita ainekset ja lorauta lopuksi öljy sekaan. Koristele tarjoiltaessa tuoreella oregaanolla.

Nauti hyvässä seurassa.

Herkullinen kaalilaatikko hampusta

Herkullinen kaalilaatikko hampusta

Helppoa ja herkullista kasviruokaa

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟Vege⎟Sokeriton⎟Munaton⎟Maidoton

Kaalilaatikko on helppoa ja halpaa kasvisruokaa ja kun lisäät siihen idätettyä hamppuproteiinia saat siihen vielä aimo annoksen ravintorikkautta ja makua.

Valmistusaika n. 15 min – kypsennysaika n. 50 min.

Raaka-aineet:

  • 1 dl idätettyä hamppuproteiinia
  • 2-3 rkl idätettyä hamppuöljyä tai oliiviöljyä
  • 3 dl hapankaalia
  • 1 kg valkokaalia
  • 1/2 dl vettä
  • 1 porkkana
  • 3 dl kypsää riisiä
  • 2 dl tomaatimurskaa
  • 2 dl kaurafraiche
  • 2 tl juustokuminaa (jeeraa)
  • 2 tl timjamia
  • 2 tl mäkimeiramia / oreganoa
  • ripaus merisuolaa

 

Helppo valmistus:

Keitä riisi paketin ohjeiden mukaan. Suikaloi kaalia juustohöylällä ja raasta porkkana. Hauduta kaalia ja porkkanaa hetki öljyssä. Lisää vesi ja jatka haututtamista, kunnen kaali- ja porkkanaseos on läpikuultavaa. Lisää loput ainekset, mausta ja sekoita hyvin. Kaada seos voideltuun vuokaan ja kypsennä 200-asteisessa uunissa vajaan tunnin ajan.

Nauti hyvässä seurassa huolellisesti pureskellen ja ennen ruokailua silmät kiinni kiitos lausuen, koska näin saat ruoastasi eniten hyvää oloa.

 

 

Kasvismakaronilaatikko hampusta

Kasvismakaronilaatikko hampusta

Kasvismakaronilaatikko idätetystä hamppuproteiinista ja soijarouheesta

Vege⎟Sokeriton

Makaronilaatikosta saa idätetyllä hamppuproteiinilla ja soijarouheella lähes tulkoon yhtä hyvää kuin äidin tekemästä. Tämän parempaa kasvismakaronilaatiokkoa saa hakea.

Valmistusaika n 15 min – kypsennysaika n. 1 tunti.

Raaka-aineet:

  • 1 dl idätettyä hamppuproteiinia
  • 1 dl soija- tai hernerouhetta (kuivana 1 dl)
  • 1 iso sipuli
  • 1 iso porkkana
  • 3 kananmunaa
  • 5 dl maitoa
  • 1/4 tl valkopippuria
  • 1/4 tl mustapippuria
  • ripaus merisuolaa
  • 300 g makaronia

 

Helppo valmistus:

Keitä makaronit ja valitsemasi rouhe paketin ohjeen mukaan. Kuulota sipulit. Lisää porkkana raasteena ja kuulota hetki. Lisää keitetty ja siivilöity rouhe. Mausta ja sekoita keitetyt makaroonit joukkoon. Kaada seos voideltuun vuokaan. Sekoita vispilällä kanamunat maidon joukkoon ja kaada vuokaan. Paista uunissa 200-asteisen uunin keskitasolla n. 1 h.

Maidottoman saat käyttämällä kasvilientä, mutta siten se ei maistu äidin perinteiseltä makaronilaatikolta. Mutta muista kuitenkin pureskella hyvin ja olla kiitollinen ruoasta. Ei ole myöskään haitaksi ihailla ruokaasi samalla kun nautit sitä 😉

Olen myös kokeillut käyttä soijarouheen / herneproteiinin tilalta idätettyä hamppuproteiinia, mutta silloin makaronilaatikosta tulee lian jauhoista. Ehkä yksi 1 dl hamppuproteiinia riittäisi..

 

Helppo kasvisrisotto hampusta

Helppo kasvisrisotto hampusta

Helppo ja herkullinen kasvisrisotto hampusta

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟Vege⎟Sokeriton⎟Maidoton⎟Munaton

Helppoa ja herkullinen kasvisrisotto hampusta on ravintorikasta ja halpaa kotiruokaa. 

 

Valmistusaika n. 20 min.

Raaka-aineet:

 

Helppo valmistus:

Keitä riisi paketin ohjeiden mukaan. Kuutioi pilkottavissa oleva raaka-aineet. Kuulota sipuli. Lisää joukkoon porkkanat ja paprika. n. 3 min kulutta herneet. Mausta. Sekoita joukkoon keitetty riisi. Viimeistele öljyllä ja lempi yrtilläsi.

Tarjoile halutessasi fetajuuston kera.

Nauti hyvässä seurassa huolellisesti pureskellen ja ennen ruokailua silmät kiinni kiitos lausuen, koska näin saat ruoastasi eniten hyvää oloa.

 

 

Hamppuduqqah

Hamppuduqqah

Ihanasti rouskuva lisuke salaatin tai risoton kanssa.

Raaka-aineet:

  • 1 dl idätettyjä luomu hampunsiemeniä
  • 1 dl auringonkukan siemeniä
  • 1 dl kurpitsan siemeniä
  • loraus idätettyä luomu hamppuöljyä
  • ripaus laadukasta suolaa
  • lempi yrttiä

 

Helppo valmistus:

Paahda kurpitsan- ja auringonkukansiemenet paistinpannulla kullanruskeiksi. Lisää idätettyjen hampunsiemenien kanssa blenderiin ja anna laitteen laulaa. Älä päästä jauhoksi asti, vaan pikainen surrautus riittää. Lisää suolaa ja öljyä, sekä vaihtoehtoisesti lempi yrttiäsi. Nautitaan salaatin, ruoan tai leivän kanssa.

Huolellinen valmistus:

Jos haluat olla huolellinen ja tehdä itsellesi parasta, niin osta luomu ja raaka laatuisia auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, ja liota niitä vähintään 8h lasipurkissa. Anna niiden olla 2-3 päivää lasipurkissa, joka päivä 2-3 kertaa huuhdellen ne. Tämän jälkeen paahdat auringonkukan- ja kurpitsansiemenet uunissa 200 asteessa n. 7 min kunnes ovat saaneet hieman väriä.

HUOM! Idätettyjä hampunsiemeniä ei tarvitse tietenkään liottaa, eikä paahtaa, koska ne on jo liotettu ja idätetty, sekä raakakuivattu alle 43 asteessa.

Lisää kaikki siemenet blenderiin tai monitoimikoneeseen ja anna laitteen laulaa, mutta ei jauhoksi asti. Pikainen surratus riittää. Myös huhmareella onnistuu.

Tämän jälkeen lisää öljy ja suola, sekä lopuksi kourallinen saksittua lempi yrttiäsi.

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

Gluteeniton hamppuleipä

Gluteeniton hamppuleipä

Mehukas leipä sellaisenaan nautittavaksi tai keittojen ja salaattien kaveriksi.

Raaka-aineet:

  • 1 dl idätettyä hamppuproteiinia
  • 2 rkl idätettyjä hampunsiemeniä (pinnalle)
  • 1 dl perunajauhoja
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 1 1/2 dl Jytte jauhoseos
  • 3 munaa (huoneenlämpöisiä)
  • 300 g smetanaa
  • 1 rkl psylliumrjauhe
  • 1 dl kylmää vettä
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 1/2 tl merisuolaa
  • 1 dl vihreitä kivettömiä oliiveja
  • 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
  • 2 tl kuivattua rosmariinia
  • ripaus mustapippuria

Helppo valmistus:

Helppo ja nopea gluteeniton leipä, joka on hyvää. Helppo varioida kaapista löytyvillä jauhoilla ja lisukkeilla. Kunhan pidät huolen, että jauhoja ja hiutaleita on yhteensä n. 4,5 – 5,5 dl.

Laita uuni lämpeämään 175 asteiseksi. Vaahdota munat. Sekoita psylliumjauhe huolellisesti kylmään veteen ja anna turvota. Sekoita se sitten munavahtoon yhdessä smetanan kanssa. Mittaa kaikki kuiva-aineet ja mausteet riittävän isoon astiaan, ja ryhdy sitten pikkuhiljaa lisäämään jauho-mausteseosta taikinan sekaan. Lopuksi lisätään viipaloidut oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit. Jos käytät monitoimikonetta tai muuta taikinantekoon soveltuvaa konetta, niin sekoita oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit käsin tai puulastalla.

Kaada taikina kevyesti voideltuun ja jauhotettuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle idätetyt hampunsiemenet. Paista 175 asteessa noin 1 h.

Anna leivän vetäytyä rauhassa 1-2 h kun olet ottanut sen uunista. Nauti sellaisenaan, tai keittojen ja ruokien kanssa.

 

Helppo ja ravitseva hamppupuuro kahdelle

Helppo ja ravitseva hamppupuuro kahdelle

Helppo ja ravitseva hamppupuuro kahdelle. Tällä reseptillä puuro maistuu myös perheen pienimmille. Tällä ohjeella valmistat kaksi annosta.

 

Raaka-aineet:

 

 

  • 4dl    vettä
  • 1/5tl  suolaa
  • 2,5dl kaurahiutaleita
  • 1rkl   idätettyä hamppuproteiinia
  • 1rkl   idätettyä hamppuöljyä
  • 1dl    lempi marjoja, esim mustikoita
  • 1rkl   hunajaa

Helppo valmistus:

Kiehauta vesi suolan kanssa. Sekoita joukkoon kaurahiutaeet. Keitä hiljalleen n. 10min välillä sekoittaen. Tarjoile hamppuöljyn, hamppuproteiinin, marjoen ja hunajan kanssa. Myös kuusenkerkät sopii mainiosti 😉

Huolellinen valmistus:

Mittaa vesi ja kaurahiutaleet lasiastiaan likoamaan 8 h ennen puuron valmistusta (min. 30min), esim edellisenä iltana, jos aamulla haluat nauttia ravintorikasta puuroa. Liottamisen ansiosta sinun tarvitsee ainoastaan lämmittää puuro. Näin kaikki ravintoaineet säilyvät täydellisesti ja puuro valmistuu nopeammin. Eli liottamisen jälkeen kiehautat liotetun puuron kattilassa höyrymispisteeseen asti. Sitten tarjoilet hamppuöljyn, hamppuproteiinin, marjojen ja hunajan, sekä muiden mahdollisten superfoodien kera.

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

Hamppuchocoballs

Hamppuchocoballs

Herkulliset raakasuklaa hamppuchocoballsit  n. 30 kpl

Gluteeniton⎟Vegaaninen⎟Maidoton⎟Munaton⎟Soijaton⎟GMO vapaa

Ravitsevia ja terveellisiä pähkinä-suklaapallosia proteiinipitoiseen herkutteluun.

Raaka-aineet:

  • 1/2 dl cashew
  • 1/2 dl manteli
  • 1/2 dl idätetty hampunsiemenproteiini
  • 2 dl taateleita
  • 2 dl viikunoita
  • 1 rkl raakakaakaojauhetta
  • 1 rkl neitsytkookosöljyä
  • n. 1 dl kookoshiutaleita
  • 1/4 tl kardemummaa
  • 1/2 tl bourbon vanilja
  • ripaus hyvälaatuista suolaa

 

Helppo valmistus:

Liota taatelieta ja viikunoita vähintään 1 h. Mittaa kaikki raaka-aineet monitoimikoneeseen ja sekoita tahmeaksi taikinaksi. Pyöritä sopivan kokoisiksi pallosiksi ja viimeistele pallot pyörittämällä niitä kookoshiutaleissa.

Huolellinen valmistus:

Liota manteleita ja cashewpähkinöitä yön yli lasiastiassa (vähintään 3 h). Valmista kuten edellä.

hamppumaa.fi

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

Hamppusmoothie

Hamppusmoothie

Voimaannuttava ja palauttava proteiinipirtelö, vaikka treenin jälkeiseen tankkaukseen.

Raaka-aineet:

  • 1/2 dl idätettyä hamppuproteiinia
  • 1 rkl idätettyä hamppuöljyä
  • 1 banaani
  • 1 avocado
  • 1 rkl cashew
  • 4 taatelia
  • 1 rkl chia
  • 1 rkl raakakaakaojauhetta
  • 2 tl chlorellajauhetta tai spiruliinajauhetta
  • 1/3 tl suolaa
  • 1/2 tl hyvälaatuista suolaa
  • 1/3 tl aitoa vaniljaa
  • vettä ja pakuriteetä 50 / 50 kunnes kannu on täynnä

Koristeeksi ja pureskeltavaksi:

  • kaakao nibsejä
  • mehiläisen siitepölyä
  • idätettyjä hampunsiemeniä

Extrapotkua:

  • 1/2 tl cordyceps sieniuutetta
  • 1/4 tl cayanne-pippuria

 

Helppo valmistus:

Laita ainekset blenderiin/sekoittimeen ja kaada kannu täyteen lämmintä pakuriteetä. VARO: Kuuma tee voi purshkahtaa kannen alta! Sekoita muutama minuutti. Kaada lasiin ja nauti voimaannuttavasta ja maukkaasta juomasta, jolla saat potkua aamuun! (Kuten allekirjoittanut tekee)

Vinkki: Pirtelöä voi käyttää palautumisjuomana treenin jälkeen.

Huolellinen valmistus:

Muuten kuten edellä helpossa valmistustavassa, mutta esikäsittele cashewpähkinät ja pakuritee saadaksesi niistä ravintoaineet paremmin imeytymään.

Liota pakurijauhetta tai 2-3 cm palasia isossa lasiastiassa, joka on täynnä vettä, mieluiten 2-3 päivää (min. 1 pv). Perinteinen venäläinen tapa valmistaa pakuri on liottaa sitä 2-3 päviää vedessä ja vasta tämän jälkeen keittää se. Näin saadaan enemmän vesiliukoiset ainesosat irtoamaan paremmin.

Liota cashewpähkinöitä n. 8 h (min. 3h). Liottamisen jälkeen anna cashewpähkinöiden olla lasipurkissa 2-3 päivää itämässä. Muista kuitenkin huuhdella pähkinöitä 2-3 kertaa päivässä. Näin saat kaikki antiravinteet irtoamaan ja hyödylliset ravintoaineet 100% imeytymään.

HUOM! Cashewpähkinöäiden liottaminen tulee kysymykseen ainoastaan raaka pähkinöitä käytettäessä. Paahdetut pähkinät ovat jo kuolleita.

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

Hamppukräkkerit

Hamppukräkkerit

Rapeat ja suolaiset hamppukräkkerit. Herkulista raakaruokaa, joka maistuu myös perheen pienimmille. Sopii välipalaksi ja kulkevat kevyesti myös mukana matkalla.

Raaka-aineet:

  • 3,5 dl pellavansiemeniä (jauhettuna)
  • 2,5 dl pellavansiemeniä (liotettuna)
  • 1 dl auringonkukansiemeniä (liotettuna)
  • 3 dl idätetty hamppuproteiini
  • 2 dl oliiveja
  • 3 tomaattia
  • 4 isoa porkkanaa
  • 2 sipulia
  • 1 valkosipuli
  • 1 tl cayanne-pippuria
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl rosmariinia
  • 1 rkl oreganoa

 

Helppo valmistus:

Laita omiin lasikulhoihin 2,5 dl pellavansiemeniä ja 1 dl auringonkukansiemeniä. Liota siemeniä vedessä yön yli tai vähintään pari tuntia. Jauha tehosekoittimessa 3,5 dl liottamattomia pellavansiemeniä ja laita ne kulhoon. Aja tomaatti, porkkana, valkosipuli, sipuli ja mausteet tehosekoittimessa kastikkeeksi. Sekoita isossa kulhossa yhteen kastike, liotetut siemenet ja muut ainekset. Levitä taikina ohuelti leivinpaperin päälle ja kuivata kuivurissa tai uunissa noin 12 tuntia 40 asteessa. Nauti sellaisenaan tai suosikkilisukkeesi kanssa. Valmiit hamppukräkkerit säilyvät huoneenlämmössä.

hamppumaa.fi

[grwebform url=”https://app.getresponse.com/view_webform_v2.js?u=hQZyw&webforms_id=23020104″ css=”on” center=”off” center_margin=”200″/]

0
    0
    Sinun ostoskorisi
    Ostoskori on tyhjä.Takaisin kauppaan