Miten maailmaa muutetaan?

Miten maailmaa muutetaan?

 

Alan kirjoittamaan ja tämä lause putkahtaa ruudulle. Miten maailmaa muutetaan? Ja kolikon kääntöpuoli: tarvitseeko maailmaa muuttaa?  Onko ihmisen halu kehittyä itse asiassa aiheuttanut muovikatastrofin, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden? Mitä tekemistä motivaatiolla on kaiken tämän kanssa?

 

Kaikki mikä on tuonut meidät kohti hyvinvointia, muodossa jona nyt sen koemme, on ollut jonkun henkilön sattuma, virtuoosi, sielun hedelmä, oivallus tai onnistuminen. Uusien keksintöjen ja elämää parantavien tapojen löytäminen on joka kerta ilahduttava ja onnellinen ilmiö, erityisesti ihmiselle joka saa olla ilmentymän kanavana – kunnian jakaa oivalluksensa maailman kanssa.

 

Jokainen innovaatio tähtää parempaan huomiseen, mutta kuinka pysyä kultaisella keskitiellä? Miten me voimme tietää mikä on hyvää, mikä pahaa? Tai onko moisia olemassakaan, jos kaikki palvelevat kokonaisuutta, kuin luonnon osanen?

 

Muutoksen alfa ja omega: motivaatio?

 

Kun tutkija tekee läpimurron, voiko hän tietää sen pitkäaikaiset vaikutukset? Intentiohan on aina hyvä: luoda tehokkaampi, turvallisempi ja terveempi elämä yhteiskunnalle, eikö? Niin haluan uskoa.

 

Kehityksen motivaatio, läpimurron aloittavan prosessin juuri, se kipinä sielussa perehtyä aiheeseen ja valaistua tiedon myötä on kiehtovaa. Jotta tieto pääsisi käytäntöön, tarvitaan pääomaan panostamista. Niin menneessä kuin nykyhetkessä rahoittajan ja tutkijan motivaatiot vaihtelevat ja voivat erota toisistaan. Tutkittu paras tieto ei pääse käytäntöön, jos se ei ole rahoittajalle tuottavin vaihtoehto. Aikamme vaatii suurta henkistä taitoa pysyä rahan ja oikean motivaation keskitiellä – siellä missä yksilön todelliset arvot ja materiaaliset tavoitteet ovat tasapainossa.

 

Sydämen tie

 

Elämme kompromissien maailmassa, jossa ihminen tekee helposti ja huomaamatta hypyn sielun inspiroimasta motivaatiosta rahan orjaksi. Motivoiko sinua raha ja materiaaliset tavoitteet vai halu palvella ekosysteemiämme ja yhteisöä? Omia tavoitteita ei missään nimessä tarvitse tuomita, sillä jokainen ihminen on hyvä perimmiltään, rentoutuneessa tilassa. Maslowin tarvehierarkian mukaan ihminen, jonka ei tarvitse olla huolissaan huomisesta, jonka fyysiset ja emotionaaliset tarpeet ovat tyydytettyjä, on motivoitunut palvelemaan kokonaisuutta omista arvoistaan lähtien.

 

Arvot: se tunne kun sisäinen tila on puhdas ja kirkas, kun selkeys ja hyvä olo ohjaavat valintoja. Pieni ja hento ote punaisesta langasta, joka vie sydämeen ja antaa elämälle tarkoituksen. Tunne että tämä on oikein. Tiedätkö mistä puhun?

 

Uskon, että yksilö ja yhteisö, joka on kosketuksissa luontoon ja itseensä, tuntee tekojensa kauaskantoiset seuraukset. Tuota tunnetta nöyrästi seuraamalla pystymme tekemään valintoja sydämestä käsin, paremman maailman puolesta. Tuo tunne on helppo selittää pois rahan tarpeella tai loogisella mielellä, mutta seuraamalla omia todellisia arvoja sydämen ääni voimistuu jokaisesta oikeasta valinnalla. Ja elämä täyttyy kiitollisuudella. Ihminen joka palvelee kokonaisuutta, ei ole koskaan yksin. Tämä mielessäni mietin mm. kuinka moni oikeasti haluaa työskennellä ydinvoimalassa?

 

Riippuu yksilöstä mitkä arvot nousevat prioriteeteiksi: kaikkien elävien olentojen arvostaminen, vegaaninen ruokavalio, lähiruoka, ekologiset valinnat, lähimmäisistä huolehtiminen, seksuaalinen vapaus, sukupuolten tasa-arvo…

 

Voiko olla että yksilöä ohjaavan motivaatio, hyvä pössis koko olemuksessa on osasena myös lopputulemassa, tai ennemminkin ihmisen levittämässä hyvässä tuulessa ja sopusointuisuudessa? Motivaation arvopohja antaa lähtölaukauksen toiminnan summalle ja prosessin kantavuudelle kokonaisuuden hyväksi.

 

Kolme kysymystä, worth all the money in the world

 

Aloittaessani Hamppumaalla, jouduin todella miettimään unelmiani ja mikä minua motivoi.

 

Hamppumaan väki kysyi minulta maailman tärkeimmät kysymykset auttaakseen minua kartoittamaan oman sydämeni polkua ja ohjatakseen minut oikeisiin tehtäviin, lähemmäksi oman elämäni tarkoitusta.

 

Nämä kysymykset olivat:

 

  1. Mikä on se unelmasi, jota et uskalla sanoa ääneen, koska se tuntuu liian suurelta?
  2. Mikä on se yksi asia, josta uskaltautuisit unelmoimaan, jos tietäisit ettet voi epäonnistua? Tee itsellesi lista kaikista asioista, joita tekisit jos olisit varma menestyksestäsi.
  3. Jos sinulla olisi 6 kuukautta elinaikaa, mitä tekisit?

 

Olin juuri valmistunut ammattikorkeakoulusta, suorastaan hengästynyt kaikesta suorittamisesta. Siinä uuden puhtaan sivun alussa, nämä kysymykset tulivat juuri oikeaan aikaan. Mikä minun sisälläni haluaa tulla eloon ja näkyväksi?

 

Jouduin pysähtymään ja tutkailemaan omaa sisäistä liekkiäni. Lopulta vastaus oli helppo. Haluan olla siellä, missä minusta on eniten hyötyä yhteiskunnalle. Siellä missä voin kommunikoida luonnon ja kasvien kanssa. Haluan luoda puutarhoja ja surffata. Haluan luoda uran, joka tukee yhteiskuntamme uudistumista kestävästi ihmisten hyvinvoinnin kautta. Toivon, ettei motivaationi muutu rahan perässä, vaan pysyy puhtaana, jotta parhaiten palvelisin kokonaisuutta.

 

Opiskelujeni ajan tiesin, että haluan työskennellä hampun kanssa, erityisesti CBD-tuotteiden parissa. Toisinaan vaati rohkeutta puhua hampun puolesta ja painottaa ekologisia valintoja seminaareissa. Hampun stigma on vahva, mutta faktat ovat stigmaa vahvempia argumentteja, joten en pelännyt leimautumista.

 

Tämä rohkeus on ystävien ja sattumien kautta tuonut minut työskentelemään inspiroivaan tiimiin Hamppumaalle. Tunnen suurta iloa että kuuntelemalla sydäntäni, silloinkin kun valinnat tuntuivat suolaisilta, elämä on johtanut minut toteuttamaan unelmiani: työskentelemään yritykseen, jolla on kestävän kehityksen arvot ja motivaationa halu palvella ekosysteemiämme ihmisten ja ympäristön terveyden kautta.

 

Haastan teidän kysymään yllä olevat kolme kysymystä, todella syventymään itseenne ja omiin unelmiinne. Uskon että jokainen, joka herää aamuisin innostuneena täyttämään unelmansa levittää positiivisuutta ympärilleen!

 

Surffilaudan vierestä, mullat kynsien alla kirjoitellen,

 

Noora, hamppukumppani

Agrologi AMK, luonnontuotekehittäjä & permakulttuurisuunnittelija

Luomuhamppu kestävän hyvinvoinnin puolesta

Luomuhamppu kestävän hyvinvoinnin puolesta

 

Hamppumaan tärkein tavoite on ihmisten ja ympäristön kestävän hyvinvoinnin edistäminen. Mielestämme luomutuotanto on hyvä keino päästä tähän tavoitteeseen. Siksi Hamppumaan idätetyt hampunsiementuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Tuotteillemme myönnetty EU-direktiivien mukainen luomusertifikaatti on varustettu EU:n luomutunnuksella, eurolehdellä, joka takaa tuotannossa käytettävien raaka-aineiden olevan vähintään 95-prosenttisesti luomua. Hamppumaan Idätetyt hampunsiementuotteet ovat 100-prosenttisesti luomua. Luomusertifikaatit varmistavat, että tuotteiden valmistus on koko tuotantoketjun varrella tapahtunut luonnon, eläinten ja ihmisten yhteistä hyvinvointia kunnioittaen. Tämä kunnioitus syntyy siitä ymmärryksestä, että me ja luonto emme ole toisistamme erillisiä, vaan jatkuvassa erottamattomassa vuorovaikutuksessa keskenämme.

 

Me Hamppumaassa tahdomme tarjota mahdollisimman puhdasta, turvallista ja ravintorikasta ruokaa. Luomutuotteet ovat puhtaita ja turvallisia, sillä ne eivät sisällä lukuisia synteettisiä ravinne- ja torjunta-aineita, jotka saastuttavat maaperää, vesistöjä ja kehojamme. Hampunviljelyssä ei tarvita kasvinsuojeluaineita, sillä hampun sisältämät eteeriset öljyt suojelevat kasvia luonnollisesti tuholaisia vastaan. Hampputuotteiden luonnonmukaisuus takaa, että niiden mukana ei kulkeudu elimistöön kemiallisia lannoite- ja torjunta-ainejäämiä eikä fosfaattipohjaisten lannoitteiden sisältämää kadmiumia, joka on raskasmetalli. Lisäksi joidenkin tutkimusten mukaan luomuviljellyissä tuotteissa saattaa olla enemmän terveydelle välttämättömiä antioksidantteja kuin tavallisen viljelyn menetelmin valmistetuissa tuotteissa. Luomutuotteissa on myös havaittu pienempiä ihmisille haitallisia typpi- ja nitraattipitoisuuksia.

 

Luomuviljelyssä on tärkeää luonnonvarojen säästeliäs ja uusiutuva käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja turvaaminen. Luomuviljelyssä maaperän ravinnetasapainoa pyritään ylläpitämään vuoroviljelyllä eli kierrättämällä eri viljelykasveja samoilla peltoaloilla. Viimeaikaiset keskustelut ovat vertailleet luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin ilmastossa. Kun luomusadot eivät aina yllä samoihin kokoluokkiin tavanomaisten satojen kanssa, huolena on ollut metsien raivaaminen suurempien viljelyalojen tieltä. Tällainen toiminta olisi kuitenkin  ristiriidassa luomutuotannon periaatteiden kanssa, joista yhtenä tärkeimmistä voidaan pitää luonnon biodiversiteetin, eli monimuotoisuuden, säilyttämistä. Ympäristötietoiset luomuviljelijät tuskin ovat innokkaita kaatamaan hiilinieluina ja hapentuottajina merkittäviä metsiä pelkän tuottavuuden takaamiseksi, koska metsien hävittäminen on vakava isku luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ihmiskunnalle. Tehokas luomuviljely on useiden tekijöiden summa, joista merkittävimpiä lienevät yksittäisten luomuviljelijöiden taidot, tekniikat ja työkalut ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi.

 

Nähdäksemme tulevaisuutemme riippuu siitä, kuinka terveellisen tasapainon kykenemme  luomaan itsemme ja elinympäristömme välillä. Kunnioittamalla luontoa saamme nauttia luomakunnan tarjoamasta yltäkylläisyydestä. Välinpitämättömyytemme maksajiksi puolestaan ei joudu pelkästään luonto vaan myös oma hyvinvointimme. Vaikka myös luomutuotannossa on kehittämisen varaa ja lisää tutkimustuloksia tarvitaan, mielestämme se on kuitenkin paras vaihtoehto turvaamaan sekä ympäristön että ihmisten kestävää hyvinvointia.

 

Rakkaudella hyvinvointia toivottaen, hamppukumppani Juuso

 

Lähdeluettelo:

 

Benelli, R. Pavela. 2018. The essential oil from industrial hemp (Cannabis sativa L.) by-products as an effective tool for insect pest management in organic crops. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0926669018304515 Viitattu 7.4.2019

Godt, F. Scheidig: The toxicity of cadmium and resulting hazards for human health https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1578573/ Viitattu 22.1.2019

P. Kapiainen-Heiskanen: Luomuruoan terveellisyyden tueksi löytyy tutkimustuloksia https://luomu.fi/kirjoitus/luomuruoan-terveellisyyden-tueksi-loytyy-tutkimustuloksia/2/ Viitattu 22.1.2019

 

Hamppuinen Earth Hour

Hamppuinen Earth Hour

 

Maailman suurimman ilmastotapahtuman, WWF:n Earth Hour -hetken, myötä maailma pimenee taas hetkeksi. Ympäri pallon, annamme Äiti Maalle hetken tauon sähköpiikistä ja valosaasteesta. Tulemme yhteen kunnioittaen läheisiämme ja luontoa. Kynttilöiden hämärässä voimme myös itse hengähtää, ja tuntea, että sulkemalla elektroniset laitteemme, koko maailma huokaa. Tunniksi.

 

Tänä Earth Hourina haluan leikkiä mielikuvitusleikkiä. Pimeässä suljen silmäni ja kuvittelen: Mitä jos kaikki ympärilläni olisi tehty hampusta? Jos paha hamppu olisikin aina ollut hyvä hamppu? Ajatellaan mustavalkoisesti Earth Hourin nimissä. Hampun tieto sammutettiin 1900-luvulla. Minkälainen se tiedolla valaistu hamppumaailma olisi ollut meille ja ympäristölle? Kuvitellaan!

 

Kaikkea koskettava hamppu

 

Olen pukeutunut t-paitaan ja farkkuihin. Päälläni olevat vaatteet painavat hieman enemmän, mutta ovat niin pehmeät ja hengittävät. Perinteiset suomalaiset liinapellot ovat säilyneet viljelykierrossa, hampun kasvattaminen vaatteeksi on osa kulttuuriperintöämme. Paitani on kotimaisen pitkän linjan hamppukankaan tuottajalta. Suomesta löytyy monia hamppubrändejä ja paikallinen vaatesuunnittelu kukoistaa. Pehmeät hamppuvaatteet ovat yksi suomalaisen designin suurista vientituotteista.

 

Talo, josta vuokraan asuntoni on tehty hamppubetonista, puusta ja hamppuvillasta. Sisäilmaongelmat ovat harvinaisia ja huoltoremontit toteutetaan kotimaisia raaka-aineita käyttäen. Kuituhampun saatavuus ja kilpailu ovat laskeneet hinnat ja oman talon rakentaminen on nuorillekin varteen otettava vaihtoehto. Terve infrastruktuuri ja laadukkaan rakentamisen mahdollisuudet kotimaisista raaka-aineista ehkäisevät pois muuttoa maaseudulta ja Lapista. Elinvoimaiset kylät ulottuvat käsivarteen saakka. Inarissa on oma sairaala.

 

Kuituhampun tuotanto kukoistaa puuteollisuuden rinnalla. Kaksi vahvaa raaka-ainetta, puu ja hamppu, sekä suomalainen suunnittelu ovat nostaneet Suomen edelläkävijäksi ekologisessa asumisessa. Metsät ja hamppupellot lasketaan myös arvokkaiksi ekosysteemipalveluiksi. Molempien kuitujen kasvualat palvelevat tärkeänä hiilinieluna. Suomen hiilijalanjälki onkin lähellä neutraalia.

 

Arjen materiaali

 

Katson hämärässä ympärilleni. Mitkä kaikki esineet ja tuotteet voisivat olla hamppukuidusta valmistettuja? Jos muovi korvattaisiinkin hamppukuidulla? Miten se vaikuttaisi koko ympäröivään ekosysteemiin? Kuinka paljon metsiä olisi säästetty jos hamppu olisi aina ollut paperin pääraaka-aine?

 

Pöydällä on pussillinen porkkanoita, banaanikakkua, sipsipussi, pari tölkkiä olutta, kannullinen kasvimaitoa, foccaciaa ja kulhollinen sienisalaattia. Kaikessa on käytetty hamppua. Porkkanat ja sipsit ovat pakattu hamppumuoviin, joka maatuu jopa puolessa vuodessa.  Banaanikakusta sekä foccaciasta löytyy hampunsiemenjauhoa sekä -rouhetta. Oluen maustamiseen on käytetty kannabisöljyä, CBD:tä. Kasvimaito on tehty kuorituista hampunsiemenistä liottamalla ja blendaamalla. Sienisalaatista löytyy idätettyä hamppuproteiinia sekä idätettyä hampunsiemenöljyä.

 

Pissahätä. Damn. Noh, jatkamme mielikuvitusleikkiä kynttilän valossa vessassa. Ensimmäisenä käteeni osuu vessapaperi, tietty hampusta. Peilikaapin sisältö: Meikkejä, kuukautissuojia, vaippoja, kynsilakkaa, saippuaa, shampoota… Kaikki kosmetiikkatuotteet ovat hamppuöljypohjaisia, myös kynsilakka. Hamppuöljy on antibakteerinen ja hellii ihoa ja hiuksia erityisellä kombinaatiolla omegoita sekä A-, E- ja C-vitamiineja. Hamppukuidun käyttäminen vaipoissa ja kuukautissuojissa on pelastanut kaatopaikat ja vesistöt suurelta määrältä muovijätettä.

 

Ystävä maalaa pikkutarkkaa taidetta pöydän ääressä. Maalit ovat hamppuöljypohjaisia. Toinen ystävä kertoo ostaneensa uuden surffilaudan, hamppukuidusta tietty. Lento surffirannoille käy lentokoneella, jossa on käytetty hamppukuitua. Polttoaineena käytetään laajalti kasvipohjaisia öljyjä. Suomalainen biodiesel on tehty hamppu- ja rypsiöljystä.

 

Jatkaessa tätä leikkiä alkaa silmät pyörimään päässä. On hankala sanoa, mikä ei voisi olla tehty hampusta! Hamppu riittää pitkälle. Voimme pukeutua lenkkareita myöten hamppuun. Niin eläimet kuin ihmiset saavat hampusta täysipainoista ravintoa. Kosmetiikka, kulkuvälineet, pakkaus- ja rakennusmateriaalit voidaan tehdä hampusta. Kuituhaketta voidaan käyttää puutarhassa katteena ja maataloudessa eläinten kuivikkeena.

 

Maailmanlaajuisesti hamppu on kuitu, jota käytetään raaka-aineena autoista vaippoihin. Biohajoavan hamppukuidun ja -öljyn käyttäminen öljypohjaisen muovin sijasta pääasiallisena pakkausmateriaalina ehkäisee merten saastumista ja mikromuovien leviämistä ekosysteemissämme.

 

Yhden muovipullon maatuminen kestää kestää 500-1000 vuotta ja meressä muovi hajoaa auringon säteilylle altistuneena pienen pieneksi palasiksi, toksiseksi mikromuoviksi, joka aiheuttaa terveysongelmia ihmisille ja eliöstölle. Hamppumuovin käyttäminen ei ole pelkästään biohajoavuutensa vuoksi öljy pohjaista muovia parempi vaihtoehto – siinä missä öljyn poraaminen tuottaa kasvihuonekaasuja, hampun kasvatus toimii hiilinieluna.

 

Hamppu suojaa sekä minua että ympäristöä. Miten?

 

Hamppukuitu suojaa UV-säteilyltä ja vähentää myös muiden säteilyjen vaikutusta kehoon. Se pystyy myös imemään raskasmetalleja sekä radioaktiivista säteilyä juuristollaan mullasta.

 

Kuidun tuotanto on yksi kiertotalouden tärkeimmistä linjoista. Kuituhamppu tarvitsee kasvupanokseksi paljon typpeä ja hyödyntää tehokkaasti pelloille levitettävät lietteet ja lannan ehkäisten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. On huomattu, että parhaat paikat hampulle ovat peltojen reuna-alueet, jolloin se suojaa muita viljelykasveja sääilmiöiltä, säilöö maaperän ravinneverkostoa ylläpitävää sienijuurta, mykorritsaa, ja tarjoaa suojavyöhykkeen paikalliselle eläimistölle ympäri vuoden.

 

Kuituhamppu kylvetään keväällä, se kasvaa kesän ja tiputtaa syksyllä lehtensä maahan tarjoten maan pieneliöstölle ja mikrobeille mitä parhainta ravintoa. Hampun suuri lehtimassa sitoo yhteyttäessä paljon hiilidioksidia ja puhdistaa ilmaa. Vahvat juuret tunkeutuvat syvälle maahan hellien mullan muru-rakennetta, ja imee itseensä raskasmetalleja maaperästä tehden siten maan turvallisemmaksi ruoka-kasveille.

 

Kuituhamppu jää talveksi pellolle. Suomen arktinen ilmasto tarjoaa energiatehokkaimman tavan kuidun liotukseen: talven. Syksyn sateet, tuulet ja sulava lumi tekevät kuidut nöyräksi ja taipuisaksi liuottaen kasvin vihreät osat maahan. Syksyllä maan yläpuolinen kasvu pysähtyy, mutta juurimassa jatkaa työtänsä ilmaston hyväksi. Sienijuuri, mykorritsa, varastoi maaperään hiilidioksidia ja ravinteita. Keväällä maan ollessa roudassa, hamppu keritään pelloilta paaleiksi ja viedään jatkokäsittelyyn. Uusi siemen kylvetään sängelle ilman pellon kääntämistä.

 

Mielikuvitustodellisuudessa hamppu on puun rinnalla nostanut meidät kestävään talouteen ja hyvinvointiin. Illuusiossani meitä hengissä pitävät luonnon elementit kättelevät hampun kanssa. Se suojaa auringolta, niin kuituna kuin varjona. Pelloilla hampulla voi luoda mikroilmastoja ja suojaa muille kasveille. Rakennusmateriaalina se tarjoaa terveen ja maadoittavan elinpaikan, suojan sateelta, säteilyltä ja tuulelta.

 

Nopeasti uusiutuva kuituhamppu taistelee ilmastonmuutosta vastaan metsien rinnalla ja suojaa vesistöjen vihertymistä. Metsien ja teiden välissä onkin varattu kaistaleet hampulle suojaamaan peltoja saasteelta ja puhdistamaan ilmaa kaupungeissa. Teollisuus on tuottanut hamppulajikkeita, jotka ovat erikoistuneet erilaisten ympäristömyrkkyjen poistamiseen maaperästä. Fukushima ja Tšernobyl ovatkin nykyään hamppukaupunkeja!

 

Hampun terveyshyödyt saataville

 

Jatketaan mielikuvitusleikkiä. Onko minulla sairauksia tai itsehoitoa jota hamppu koskisi?

 

Kädessäni on kupillinen teetä. Mummo opetti pienestä asti että kupillinen finolankukkateetä poistaa varjoja kehosta. Kansanperinne on muuttunut tieteeksi koko kansan hyväksi. Hampun hyvät vaikutukset kehoon ja mieleen mm. anandamidin kautta tunnetaan hyvin. Kokonaisvaltainen stressinhallinta ja sairauksien luonnollinen ehkäisy onkin Suomen terveydenhuollon johtotähti. Kotimaiset luonnontuotteina sekä lääkinnässä käytetyt kannabislajikkeet ovat hyvin tutkittuja ja kasvavat hyvin hallituissa olosuhteissa.

 

Ihmisen kehon endokannabinoidisysteemiä ruokkivat kannabinoidit tasapainottavat kehon toimintoja tarpeen mukaan. Sairauksilta suojaava mekanismi on hyvin tunnettu etenkin diabeteksen, epilepsian sekä reuman ehkäisyssä ja hoidossa. Varsinkin toimistotyöläiset, joilla ei ole aikaa paljolle liikunnalle, hyötyvät CBD-kannabisöljystä sen aktivoidessa kehon luonnollisen korjaus- ja säätelymekanismin kannabinoidireseptoreiden kautta. Luonnontuotteet ovat lääketieteen rinnalla palvelemassa ihmistä – sairauksia ehkäisevästi.

 

Me Hamppumaassa olemme erityinen tiimi eri alojen ammattilaisia, jotka uskovat hampun uuteen tulemiseen osaksi jokapäiväistä arkea. On hankala löytää toista kasvia, joka palvelisi ihmistä ja ympäristöä yhtä monipuolisesti. Siksi teemmekin työtä vilpittömästi sydämestä käsin saman päämäärän eteen, jota Earth Hour myös edustaa: Kohti kestävää arkea, joka kunnioittaa elämää ja ekosysteemiä sen kaikissa muodoissa, kohti terveyttä – sisäistä ja ulkoista.

 

Aina parempaan nykyhetkeen ja huomiseen!

Noora Peltola,

Agrologi Amk, luonnontuotekehittäjä & permakulttuurisuunnittelija