Kumppanin kynästä: Kannabiksen laillistaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Kumppanin kynästä: Kannabiksen laillistaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Hampulla on tuhansia vuosia vanha historia monipuolisena hyötykasvina kautta maailman. Sen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole rajoittunut vain erilaisten tuotteiden valmistukseen eikä edes lääkinnälliseen käyttöön, vaan ihmiset kautta aikojen ovat käyttäneet kannabista sen miellyttävien vaikutusten vuoksi, laajentaakseen mielenmaisemiaan ja kokeakseen hengellisiä tajunnantiloja.

 

Olen itse tutustunut hamppuun alun perin kannabiksen viihdekäytön muodossa, ja olen saanut kokea sekä sen valoisat että varjoisat puolet. Kulttuurissamme, jossa alkoholilla örveltäminen on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, jos ei kuitenkaan suotavaa, antoi kannabis minulle raikkaan ja miellyttävämmän vaihtoehdon rentoutumiselle. Sen lämpöinen hyvänolon tunne toi hymyn huulille ja sai naurun purskahtelemaan. Parin tunnin vaikutuksen aikana kannabis ei aiheuttanut huonovointisuutta, alentunutta harkintakykyä ja tietoisuuden tilaa, muistin ja kontrollin menetystä eikä perästä seuraavaa krapulaa. Kasvi loi voimakkaan kontrastin verrattuna totuttuun päihteeseen lähes täysin päinvastaisilla vaikutuksillaan. Kannabiksen vapauttama ajattelu on ollut merkittävässä osassa oman elämänkatsomukseni kehittymisessä positiivisempaan suuntaan. Luova ajattelu on saanut minut oivaltamaan asioita itsestäni, elämästäni ja maailmankatsomuksestani, johon turruttava alkoholi ei koskaan ole kyennyt.

 

Kannabiksen avartamat näkökulmat ovat tehneet minusta rauhallisemman ja hyväntahtoisemman ihmisen. Enkä minä ole suinkaan ainoa. Olen tavannut lukuisia erilaisia kannabiksen käyttäjiä ja viettänyt mielelläni aikaa heidän kanssaan. Viihdekäytölle löytyy yhtä monia syitä kuin on käyttäjiäkin, mutta taustalla vaikuttaa usein myös aito tarve käyttää kannabista tiettyyn tarkoitukseen.

 

Yleistä on, että nautinnon lisäksi ihmiset kokevat tarvitsevansa kannabista, sillä heillä saattaa olla vaikeuksia esimerkiksi unensaannin kanssa, helpotusta vaativia stressitiloja tai laaja kirjo erilaisia fyysisiä vaivoja, oireita ja koviakin kipuja, joihin kannabis suo helpotuksen.

 

Yksilöllisiä syitä käyttää kannabista

 

Monet käyttäjät kokevat kannabiksen haitattomammaksi ja lievempää riippuvuutta aiheuttavaksi luonnolliseksi valinnaksi kalliiden synteettisten lääkkeiden sijaan. On pidettävä mielessä, että myös kannabiksen tärkeimmällä psykoaktiivisella kannabinoidilla, THC:lla, on päihdyttävästä vaikutuksestaan huolimatta lääkinnällisiä vaikutuksia.

 

Vaikka omakohtainen ihastukseni hamppua kohtaan syntyi kannabiksen viihteellisestä käytöstä, myös minä olen tarvinnut sen lääkinnällisiä vaikutuksia. Olen kamppaillut koko elämäni ajan ruokahaluttomuuden ja painonhallinnan kanssa. Ruoka ei ole aina maistunut ja sellaisina aikoina piinaava näläntunne muuttui usein ahdistukseksi ja pahoinvoinniksi. Sellaisina hetkinä kannabis toi välittömän helpotuksen. Sen vaikutus vei mennessään ahdistuksen ja pahoinvoinnin, jättäen tilalle terveen ruokahalun.

 

Kokemukseni mukaan kannabiksen käyttäjiä ei voi yleistää tietynlaisiksi, eikä mieltymys kannabiksen käyttöön määrittele ihmisten elämänlaatua, -tapoja tai valintoja. Valtaosa tuntemistani kannabiksen käyttäjistä elää yhteiskunnallisesti hyväksyttyä ja tuotteliasta elämää. He tekevät töitä, opiskelevat, harrastavat, vaikuttavat yhteisössä ja pitävät huolta perheistään.

 

Toki on myös sellaisia kannabiksen käyttäjiä, joiden elämänhallinta ei ole kunnossa ja joiden henkilökohtaiset ongelmat sisältävät kannabiksen liiallista ja väärinkäyttöä, mutta kannabis itsessään on hyvin harvoin ongelmien juurisyy. Oma kokemukseni osoitti aikanaan myös, että vaikeassa elämäntilanteessa liiallinen kannabiksen käyttö ei suinkaan helpottanut oloa, vaan lisäsi ahdistusta ja laukaisi pahimmillaan paniikkikohtauksia.

 

En pyri mainostamaan kannabista haitattomana päihteenä, mutta korostan sen suhteellista harmittomuutta yhtenä vähiten haitallisista päihteistä. Toki kannabiksen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, eivätkä kaikki pidä sen vaikutuksista saati että se sopisi kaikille. Kannabis voi olla laukaiseva tekijä vakavammille mielenterveyden ongelmille, mikäli sellaisia on piilevinä ihmisillä, joilla on niille taipumusta.

 

Kannabiksen laittomuuden haitallisuus

 

Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella julistettu kannabiksen laittomuus perustui erittäin kyseenalaisille syille. Silloin alettiin levittää haitallista valheisiin perustuvaa pelottelupropagandaa, jonka mukaan kannabiksella ei ole lääkinnällistä käyttöä, se tappaa, tekee ihmisistä mielipuolia ja pilaa elämän. Tällaiset väitteet eivät ole koskaan todistaneet paikkansapitävyyttä.

 

Kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen itsensä vuoksi ja tiedämme nykyään paljon sen lääkinnällisistä vaikutuksista. Valheet eivät kestä ikuisesti ja on ilahduttavaa nähdä, kuinka kannabis on alkanut vapautumaan maailmalla, mutta on harmillista, että niin monet ihmiset ovat joutuneet epäoikeudenmukaisesti kärsimään kannabiksen käyttönsä rangaistavuudesta.

 

Mielestäni on ihmisoikeuksien vastaista rangaista luonnontuotteiden käytöstä silloin kun niiden käyttö ei aiheuta huomattavaa haittaa käyttäjälle ja hänen ympäristölleen. On turhauttavaa ajatella, kuinka monille tervettä ja tuotteliasta elämää eläville ihmisille aiheutetaan ulkopuolisten toimesta merkittävää haittaa ja vaikeuksia, kun halutaan kontrolloida ja rajoittaa ihmisten elämäntapavalintoja.

 

On jokseenkin ironista, kuinka rangaistuksilla voidaan huonontaa ihmisen elämänlaatua ja jopa syrjäyttää hänet yhteiskunnasta sellaisen kasvin käytön vuoksi, joka harvoin itsessään aiheuttaa samaa haittaa.

 

Kuvitelkaamme yhteisössään pidettyä ja yhteiskunnallisesti osallistuvaa, työssäkäyvää, opiskelevaa ja harrastavaa ihmistä, joka on vuosia käyttänyt kannabista rentoutuakseen stressiltään ja saadakseen unta helpommin. Sitten eräänä päivänä poliisi löytää hänen hallustaan kannabista, sakottaa siitä ja päättää tehdä kotietsinnän. Jos kotoa löytyy oma kannabisviljelmä, johtavat rangaistustoimenpiteet taloudellisiin ongelmiin sakkojen maksujen muodossa, ja pahimmillaan jopa työ- ja opiskelupaikan menettämiseen tai ihmisen sulkemiseen ulos tietyistä ryhmistä. Jopa ihmisen vapaus voidaan riistää kannabiksen kasvatuksen vuoksi.

 

Kysynpä vain, mitä hyötyä on tällaisesta menettelystä yhteiskunnalle? Syrjäytetään rangaistuksilla ennen tuottelias veroja maksava kansalainen yhteiskunnan ulkopuolelle. Näin on taas luotu yhteiskunnalle yksi maksava pahoinvoiva ihminen lisää.

 

Kannatan kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumista, sillä koen sen olevan haitallisempaa yksilöille ja yhteiskunnalle kuin itse kannabiksen käyttö. On järjetöntä hyökätä sellaisia ihmisiä vastaan, joiden henkilökohtainen valinta käyttää kannabista omista syistään ei aiheuta haittaa hänelle eikä hänen ympäristölleen. Etenkään jos kannabiksen käytön taustalta löytyy lääkinnällinen syy käyttää kasvia. Kärsivä ihminen ei kysele ulkopuolisten lupia helpottaa vaivojaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

 

Tahdon olla mukana luomassa hyväksyvämpää yhteiskuntaa, jossa erilaiset ihmiset ja heidän elämäntapavalintansa ollaan valmiita hyväksymään ja heistä pidetään huolta sen sijaan, että heitä rangaistaan kasvin käytöstä ja suljetaan sen vuoksi ulkopuolelle.

 

Yksilönvapauden ja yhteisöllisyyden puolesta, hamppukumppani Juuso

 

 

Miten maailmaa muutetaan?

Miten maailmaa muutetaan?

 

Alan kirjoittamaan ja tämä lause putkahtaa ruudulle. Miten maailmaa muutetaan? Ja kolikon kääntöpuoli: tarvitseeko maailmaa muuttaa?  Onko ihmisen halu kehittyä itse asiassa aiheuttanut muovikatastrofin, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden? Mitä tekemistä motivaatiolla on kaiken tämän kanssa?

 

Kaikki mikä on tuonut meidät kohti hyvinvointia, muodossa jona nyt sen koemme, on ollut jonkun henkilön sattuma, virtuoosi, sielun hedelmä, oivallus tai onnistuminen. Uusien keksintöjen ja elämää parantavien tapojen löytäminen on joka kerta ilahduttava ja onnellinen ilmiö, erityisesti ihmiselle joka saa olla ilmentymän kanavana – kunnian jakaa oivalluksensa maailman kanssa.

 

Jokainen innovaatio tähtää parempaan huomiseen, mutta kuinka pysyä kultaisella keskitiellä? Miten me voimme tietää mikä on hyvää, mikä pahaa? Tai onko moisia olemassakaan, jos kaikki palvelevat kokonaisuutta, kuin luonnon osanen?

 

Muutoksen alfa ja omega: motivaatio?

 

Kun tutkija tekee läpimurron, voiko hän tietää sen pitkäaikaiset vaikutukset? Intentiohan on aina hyvä: luoda tehokkaampi, turvallisempi ja terveempi elämä yhteiskunnalle, eikö? Niin haluan uskoa.

 

Kehityksen motivaatio, läpimurron aloittavan prosessin juuri, se kipinä sielussa perehtyä aiheeseen ja valaistua tiedon myötä on kiehtovaa. Jotta tieto pääsisi käytäntöön, tarvitaan pääomaan panostamista. Niin menneessä kuin nykyhetkessä rahoittajan ja tutkijan motivaatiot vaihtelevat ja voivat erota toisistaan. Tutkittu paras tieto ei pääse käytäntöön, jos se ei ole rahoittajalle tuottavin vaihtoehto. Aikamme vaatii suurta henkistä taitoa pysyä rahan ja oikean motivaation keskitiellä – siellä missä yksilön todelliset arvot ja materiaaliset tavoitteet ovat tasapainossa.

 

Sydämen tie

 

Elämme kompromissien maailmassa, jossa ihminen tekee helposti ja huomaamatta hypyn sielun inspiroimasta motivaatiosta rahan orjaksi. Motivoiko sinua raha ja materiaaliset tavoitteet vai halu palvella ekosysteemiämme ja yhteisöä? Omia tavoitteita ei missään nimessä tarvitse tuomita, sillä jokainen ihminen on hyvä perimmiltään, rentoutuneessa tilassa. Maslowin tarvehierarkian mukaan ihminen, jonka ei tarvitse olla huolissaan huomisesta, jonka fyysiset ja emotionaaliset tarpeet ovat tyydytettyjä, on motivoitunut palvelemaan kokonaisuutta omista arvoistaan lähtien.

 

Arvot: se tunne kun sisäinen tila on puhdas ja kirkas, kun selkeys ja hyvä olo ohjaavat valintoja. Pieni ja hento ote punaisesta langasta, joka vie sydämeen ja antaa elämälle tarkoituksen. Tunne että tämä on oikein. Tiedätkö mistä puhun?

 

Uskon, että yksilö ja yhteisö, joka on kosketuksissa luontoon ja itseensä, tuntee tekojensa kauaskantoiset seuraukset. Tuota tunnetta nöyrästi seuraamalla pystymme tekemään valintoja sydämestä käsin, paremman maailman puolesta. Tuo tunne on helppo selittää pois rahan tarpeella tai loogisella mielellä, mutta seuraamalla omia todellisia arvoja sydämen ääni voimistuu jokaisesta oikeasta valinnalla. Ja elämä täyttyy kiitollisuudella. Ihminen joka palvelee kokonaisuutta, ei ole koskaan yksin. Tämä mielessäni mietin mm. kuinka moni oikeasti haluaa työskennellä ydinvoimalassa?

 

Riippuu yksilöstä mitkä arvot nousevat prioriteeteiksi: kaikkien elävien olentojen arvostaminen, vegaaninen ruokavalio, lähiruoka, ekologiset valinnat, lähimmäisistä huolehtiminen, seksuaalinen vapaus, sukupuolten tasa-arvo…

 

Voiko olla että yksilöä ohjaavan motivaatio, hyvä pössis koko olemuksessa on osasena myös lopputulemassa, tai ennemminkin ihmisen levittämässä hyvässä tuulessa ja sopusointuisuudessa? Motivaation arvopohja antaa lähtölaukauksen toiminnan summalle ja prosessin kantavuudelle kokonaisuuden hyväksi.

 

Kolme kysymystä, worth all the money in the world

 

Aloittaessani Hamppumaalla, jouduin todella miettimään unelmiani ja mikä minua motivoi.

 

Hamppumaan väki kysyi minulta maailman tärkeimmät kysymykset auttaakseen minua kartoittamaan oman sydämeni polkua ja ohjatakseen minut oikeisiin tehtäviin, lähemmäksi oman elämäni tarkoitusta.

 

Nämä kysymykset olivat:

 

  1. Mikä on se unelmasi, jota et uskalla sanoa ääneen, koska se tuntuu liian suurelta?
  2. Mikä on se yksi asia, josta uskaltautuisit unelmoimaan, jos tietäisit ettet voi epäonnistua? Tee itsellesi lista kaikista asioista, joita tekisit jos olisit varma menestyksestäsi.
  3. Jos sinulla olisi 6 kuukautta elinaikaa, mitä tekisit?

 

Olin juuri valmistunut ammattikorkeakoulusta, suorastaan hengästynyt kaikesta suorittamisesta. Siinä uuden puhtaan sivun alussa, nämä kysymykset tulivat juuri oikeaan aikaan. Mikä minun sisälläni haluaa tulla eloon ja näkyväksi?

 

Jouduin pysähtymään ja tutkailemaan omaa sisäistä liekkiäni. Lopulta vastaus oli helppo. Haluan olla siellä, missä minusta on eniten hyötyä yhteiskunnalle. Siellä missä voin kommunikoida luonnon ja kasvien kanssa. Haluan luoda puutarhoja ja surffata. Haluan luoda uran, joka tukee yhteiskuntamme uudistumista kestävästi ihmisten hyvinvoinnin kautta. Toivon, ettei motivaationi muutu rahan perässä, vaan pysyy puhtaana, jotta parhaiten palvelisin kokonaisuutta.

 

Opiskelujeni ajan tiesin, että haluan työskennellä hampun kanssa, erityisesti CBD-tuotteiden parissa. Toisinaan vaati rohkeutta puhua hampun puolesta ja painottaa ekologisia valintoja seminaareissa. Hampun stigma on vahva, mutta faktat ovat stigmaa vahvempia argumentteja, joten en pelännyt leimautumista.

 

Tämä rohkeus on ystävien ja sattumien kautta tuonut minut työskentelemään inspiroivaan tiimiin Hamppumaalle. Tunnen suurta iloa että kuuntelemalla sydäntäni, silloinkin kun valinnat tuntuivat suolaisilta, elämä on johtanut minut toteuttamaan unelmiani: työskentelemään yritykseen, jolla on kestävän kehityksen arvot ja motivaationa halu palvella ekosysteemiämme ihmisten ja ympäristön terveyden kautta.

 

Haastan teidän kysymään yllä olevat kolme kysymystä, todella syventymään itseenne ja omiin unelmiinne. Uskon että jokainen, joka herää aamuisin innostuneena täyttämään unelmansa levittää positiivisuutta ympärilleen!

 

Surffilaudan vierestä, mullat kynsien alla kirjoitellen,

 

Noora, hamppukumppani

Agrologi AMK, luonnontuotekehittäjä & permakulttuurisuunnittelija

Hamppuinen Earth Hour

Hamppuinen Earth Hour

 

Maailman suurimman ilmastotapahtuman, WWF:n Earth Hour -hetken, myötä maailma pimenee taas hetkeksi. Ympäri pallon, annamme Äiti Maalle hetken tauon sähköpiikistä ja valosaasteesta. Tulemme yhteen kunnioittaen läheisiämme ja luontoa. Kynttilöiden hämärässä voimme myös itse hengähtää, ja tuntea, että sulkemalla elektroniset laitteemme, koko maailma huokaa. Tunniksi.

 

Tänä Earth Hourina haluan leikkiä mielikuvitusleikkiä. Pimeässä suljen silmäni ja kuvittelen: Mitä jos kaikki ympärilläni olisi tehty hampusta? Jos paha hamppu olisikin aina ollut hyvä hamppu? Ajatellaan mustavalkoisesti Earth Hourin nimissä. Hampun tieto sammutettiin 1900-luvulla. Minkälainen se tiedolla valaistu hamppumaailma olisi ollut meille ja ympäristölle? Kuvitellaan!

 

Kaikkea koskettava hamppu

 

Olen pukeutunut t-paitaan ja farkkuihin. Päälläni olevat vaatteet painavat hieman enemmän, mutta ovat niin pehmeät ja hengittävät. Perinteiset suomalaiset liinapellot ovat säilyneet viljelykierrossa, hampun kasvattaminen vaatteeksi on osa kulttuuriperintöämme. Paitani on kotimaisen pitkän linjan hamppukankaan tuottajalta. Suomesta löytyy monia hamppubrändejä ja paikallinen vaatesuunnittelu kukoistaa. Pehmeät hamppuvaatteet ovat yksi suomalaisen designin suurista vientituotteista.

 

Talo, josta vuokraan asuntoni on tehty hamppubetonista, puusta ja hamppuvillasta. Sisäilmaongelmat ovat harvinaisia ja huoltoremontit toteutetaan kotimaisia raaka-aineita käyttäen. Kuituhampun saatavuus ja kilpailu ovat laskeneet hinnat ja oman talon rakentaminen on nuorillekin varteen otettava vaihtoehto. Terve infrastruktuuri ja laadukkaan rakentamisen mahdollisuudet kotimaisista raaka-aineista ehkäisevät pois muuttoa maaseudulta ja Lapista. Elinvoimaiset kylät ulottuvat käsivarteen saakka. Inarissa on oma sairaala.

 

Kuituhampun tuotanto kukoistaa puuteollisuuden rinnalla. Kaksi vahvaa raaka-ainetta, puu ja hamppu, sekä suomalainen suunnittelu ovat nostaneet Suomen edelläkävijäksi ekologisessa asumisessa. Metsät ja hamppupellot lasketaan myös arvokkaiksi ekosysteemipalveluiksi. Molempien kuitujen kasvualat palvelevat tärkeänä hiilinieluna. Suomen hiilijalanjälki onkin lähellä neutraalia.

 

Arjen materiaali

 

Katson hämärässä ympärilleni. Mitkä kaikki esineet ja tuotteet voisivat olla hamppukuidusta valmistettuja? Jos muovi korvattaisiinkin hamppukuidulla? Miten se vaikuttaisi koko ympäröivään ekosysteemiin? Kuinka paljon metsiä olisi säästetty jos hamppu olisi aina ollut paperin pääraaka-aine?

 

Pöydällä on pussillinen porkkanoita, banaanikakkua, sipsipussi, pari tölkkiä olutta, kannullinen kasvimaitoa, foccaciaa ja kulhollinen sienisalaattia. Kaikessa on käytetty hamppua. Porkkanat ja sipsit ovat pakattu hamppumuoviin, joka maatuu jopa puolessa vuodessa.  Banaanikakusta sekä foccaciasta löytyy hampunsiemenjauhoa sekä -rouhetta. Oluen maustamiseen on käytetty kannabisöljyä, CBD:tä. Kasvimaito on tehty kuorituista hampunsiemenistä liottamalla ja blendaamalla. Sienisalaatista löytyy idätettyä hamppuproteiinia sekä idätettyä hampunsiemenöljyä.

 

Pissahätä. Damn. Noh, jatkamme mielikuvitusleikkiä kynttilän valossa vessassa. Ensimmäisenä käteeni osuu vessapaperi, tietty hampusta. Peilikaapin sisältö: Meikkejä, kuukautissuojia, vaippoja, kynsilakkaa, saippuaa, shampoota… Kaikki kosmetiikkatuotteet ovat hamppuöljypohjaisia, myös kynsilakka. Hamppuöljy on antibakteerinen ja hellii ihoa ja hiuksia erityisellä kombinaatiolla omegoita sekä A-, E- ja C-vitamiineja. Hamppukuidun käyttäminen vaipoissa ja kuukautissuojissa on pelastanut kaatopaikat ja vesistöt suurelta määrältä muovijätettä.

 

Ystävä maalaa pikkutarkkaa taidetta pöydän ääressä. Maalit ovat hamppuöljypohjaisia. Toinen ystävä kertoo ostaneensa uuden surffilaudan, hamppukuidusta tietty. Lento surffirannoille käy lentokoneella, jossa on käytetty hamppukuitua. Polttoaineena käytetään laajalti kasvipohjaisia öljyjä. Suomalainen biodiesel on tehty hamppu- ja rypsiöljystä.

 

Jatkaessa tätä leikkiä alkaa silmät pyörimään päässä. On hankala sanoa, mikä ei voisi olla tehty hampusta! Hamppu riittää pitkälle. Voimme pukeutua lenkkareita myöten hamppuun. Niin eläimet kuin ihmiset saavat hampusta täysipainoista ravintoa. Kosmetiikka, kulkuvälineet, pakkaus- ja rakennusmateriaalit voidaan tehdä hampusta. Kuituhaketta voidaan käyttää puutarhassa katteena ja maataloudessa eläinten kuivikkeena.

 

Maailmanlaajuisesti hamppu on kuitu, jota käytetään raaka-aineena autoista vaippoihin. Biohajoavan hamppukuidun ja -öljyn käyttäminen öljypohjaisen muovin sijasta pääasiallisena pakkausmateriaalina ehkäisee merten saastumista ja mikromuovien leviämistä ekosysteemissämme.

 

Yhden muovipullon maatuminen kestää kestää 500-1000 vuotta ja meressä muovi hajoaa auringon säteilylle altistuneena pienen pieneksi palasiksi, toksiseksi mikromuoviksi, joka aiheuttaa terveysongelmia ihmisille ja eliöstölle. Hamppumuovin käyttäminen ei ole pelkästään biohajoavuutensa vuoksi öljy pohjaista muovia parempi vaihtoehto – siinä missä öljyn poraaminen tuottaa kasvihuonekaasuja, hampun kasvatus toimii hiilinieluna.

 

Hamppu suojaa sekä minua että ympäristöä. Miten?

 

Hamppukuitu suojaa UV-säteilyltä ja vähentää myös muiden säteilyjen vaikutusta kehoon. Se pystyy myös imemään raskasmetalleja sekä radioaktiivista säteilyä juuristollaan mullasta.

 

Kuidun tuotanto on yksi kiertotalouden tärkeimmistä linjoista. Kuituhamppu tarvitsee kasvupanokseksi paljon typpeä ja hyödyntää tehokkaasti pelloille levitettävät lietteet ja lannan ehkäisten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. On huomattu, että parhaat paikat hampulle ovat peltojen reuna-alueet, jolloin se suojaa muita viljelykasveja sääilmiöiltä, säilöö maaperän ravinneverkostoa ylläpitävää sienijuurta, mykorritsaa, ja tarjoaa suojavyöhykkeen paikalliselle eläimistölle ympäri vuoden.

 

Kuituhamppu kylvetään keväällä, se kasvaa kesän ja tiputtaa syksyllä lehtensä maahan tarjoten maan pieneliöstölle ja mikrobeille mitä parhainta ravintoa. Hampun suuri lehtimassa sitoo yhteyttäessä paljon hiilidioksidia ja puhdistaa ilmaa. Vahvat juuret tunkeutuvat syvälle maahan hellien mullan muru-rakennetta, ja imee itseensä raskasmetalleja maaperästä tehden siten maan turvallisemmaksi ruoka-kasveille.

 

Kuituhamppu jää talveksi pellolle. Suomen arktinen ilmasto tarjoaa energiatehokkaimman tavan kuidun liotukseen: talven. Syksyn sateet, tuulet ja sulava lumi tekevät kuidut nöyräksi ja taipuisaksi liuottaen kasvin vihreät osat maahan. Syksyllä maan yläpuolinen kasvu pysähtyy, mutta juurimassa jatkaa työtänsä ilmaston hyväksi. Sienijuuri, mykorritsa, varastoi maaperään hiilidioksidia ja ravinteita. Keväällä maan ollessa roudassa, hamppu keritään pelloilta paaleiksi ja viedään jatkokäsittelyyn. Uusi siemen kylvetään sängelle ilman pellon kääntämistä.

 

Mielikuvitustodellisuudessa hamppu on puun rinnalla nostanut meidät kestävään talouteen ja hyvinvointiin. Illuusiossani meitä hengissä pitävät luonnon elementit kättelevät hampun kanssa. Se suojaa auringolta, niin kuituna kuin varjona. Pelloilla hampulla voi luoda mikroilmastoja ja suojaa muille kasveille. Rakennusmateriaalina se tarjoaa terveen ja maadoittavan elinpaikan, suojan sateelta, säteilyltä ja tuulelta.

 

Nopeasti uusiutuva kuituhamppu taistelee ilmastonmuutosta vastaan metsien rinnalla ja suojaa vesistöjen vihertymistä. Metsien ja teiden välissä onkin varattu kaistaleet hampulle suojaamaan peltoja saasteelta ja puhdistamaan ilmaa kaupungeissa. Teollisuus on tuottanut hamppulajikkeita, jotka ovat erikoistuneet erilaisten ympäristömyrkkyjen poistamiseen maaperästä. Fukushima ja Tšernobyl ovatkin nykyään hamppukaupunkeja!

 

Hampun terveyshyödyt saataville

 

Jatketaan mielikuvitusleikkiä. Onko minulla sairauksia tai itsehoitoa jota hamppu koskisi?

 

Kädessäni on kupillinen teetä. Mummo opetti pienestä asti että kupillinen finolankukkateetä poistaa varjoja kehosta. Kansanperinne on muuttunut tieteeksi koko kansan hyväksi. Hampun hyvät vaikutukset kehoon ja mieleen mm. anandamidin kautta tunnetaan hyvin. Kokonaisvaltainen stressinhallinta ja sairauksien luonnollinen ehkäisy onkin Suomen terveydenhuollon johtotähti. Kotimaiset luonnontuotteina sekä lääkinnässä käytetyt kannabislajikkeet ovat hyvin tutkittuja ja kasvavat hyvin hallituissa olosuhteissa.

 

Ihmisen kehon endokannabinoidisysteemiä ruokkivat kannabinoidit tasapainottavat kehon toimintoja tarpeen mukaan. Sairauksilta suojaava mekanismi on hyvin tunnettu etenkin diabeteksen, epilepsian sekä reuman ehkäisyssä ja hoidossa. Varsinkin toimistotyöläiset, joilla ei ole aikaa paljolle liikunnalle, hyötyvät CBD-kannabisöljystä sen aktivoidessa kehon luonnollisen korjaus- ja säätelymekanismin kannabinoidireseptoreiden kautta. Luonnontuotteet ovat lääketieteen rinnalla palvelemassa ihmistä – sairauksia ehkäisevästi.

 

Me Hamppumaassa olemme erityinen tiimi eri alojen ammattilaisia, jotka uskovat hampun uuteen tulemiseen osaksi jokapäiväistä arkea. On hankala löytää toista kasvia, joka palvelisi ihmistä ja ympäristöä yhtä monipuolisesti. Siksi teemmekin työtä vilpittömästi sydämestä käsin saman päämäärän eteen, jota Earth Hour myös edustaa: Kohti kestävää arkea, joka kunnioittaa elämää ja ekosysteemiä sen kaikissa muodoissa, kohti terveyttä – sisäistä ja ulkoista.

 

Aina parempaan nykyhetkeen ja huomiseen!

Noora Peltola,

Agrologi Amk, luonnontuotekehittäjä & permakulttuurisuunnittelija