Valitse sivu
CBD:n vaikutus suoliston hyvinvointiin

CBD:n vaikutus suoliston hyvinvointiin

Artikkelissa tarkastellaan CBD:n vaikutusta suoliston hyvinvointiin tieteen näkökulmasta. Lisäksi perehdytään siihen mikä merkitys suolistolla on elimistön tasapainoon ja yleiseen hyvinvointiin.

Länsimaissa on saanut vähitellen alaa näkemys, että suolistomme on meidän toiset aivomme. Ne ovatkin erikoista kyllä hieman samanlaisia poimuiselta ulkonäöltään,  ja nykyään tiedetään myös suolistomme tuottavan ja sisältävän paljon hermostomme välittäjäaineita. 

Länsimainen kulttuuri on varsinkin viime vuosikymmenet painottunut yhä enemmän päässämme sijaitsevien aivojen kehittämiseen ja vähemmän suolistomme hyvinvointiin; suolisto-ongelmat ovat nykyään yhä yleisempiä. 

Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyysluvut ovat Suomessa huippukorkeat koko maailman tasolla, kerrotaan potilasjärjestö IBD ja muut suolistosairaudet ry:ssä (1). Suolistovaivat voivat olla epämiellyttäviä ja pahimmillaan invalidisoivia. CBD antaa uusia näkymiä näiden haasteiden helpottamiseen.

Tutkimukset osoittavat suolistosta huolehtimisen olevan yksi tärkeimmistä osista optimaalisen terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamisessa. Viimeaikaiset läpimurrot viittaavat suolistobakteerien ja niinkin erilaisten sairauksien kuin fibromyalgian ja masennuksen välisiin yhteyksiin. Voimme odottaa, että CBD:stä ja ruoansulatuskanavan terveydestä saadaan lisää tieteellisiä paljastuksia. Katsotaan seuraavaksi, mitä tiedetään tässä vaiheessa: 

Ruoansulatuskanava, ymmärrettyä laajempi kokonaisuus

Muistan jo koulun penkillä lapsena ihmetyksekseni kuulleeni, että ruoansulatuksemme alkaa suussa. Tosiasiassa hermostomme valmistautuu ruokaan jo hajujen ja näköaistimusten avulla, mutta ruoansulatuskanava alkaa suustamme ja loppuu peräsuoleemme. 

Suumme ruoansulatus toimii sylkemme entsyymien ja pureksimisemme avulla, nämä valmistelevat ruoan yhä hienojakoisempaan käsittelyyn. Ruoan matka jatkuu mahalaukkuumme kirjaimellisemmin sulateltavaksi, jonka jälkeen se siirtyy suolistoomme käsiteltäväksi. Ruoansulatuskanavaamme voisi myös kutsua jonkinlaiseksi ravinnon erittelykanavaksi, sillä emme ota vastaan ihan kaikkea, mitä suuhun laitamme. Tässä tulee esiin meidän suolistomme eri tehtävät. 

Suolistoon liittyvä imukudos: vähemmän tunnettu tekijä

Suolistoon liittyvä imukudos eli GALT (gut-associated lymphoid tissue) on osa limakalvoon liittyvää imukudosta, joka toimii immuunijärjestelmässämme suojellakseen elimistöä suolistossa tapahtuvilta hyökkäyksiltä. Suolistossa on runsaasti immuunisoluja juurikin GALT:ssa. Tämän imukudoksen tärkeys esiintyy keskustelussa suolistotoiminnosta vielä erittäin vähän, ja se on osa muutenkin vähän tunnettua aineenvaihdunnallemme ja immuniteetillemme tärkeää imunestekiertoa. 

Koska limakalvon pinnalla on fysiologinen tehtävä ruoan imeytymisessä, se on ohut ja toimii läpäisevänä esteenä elimistön sisäosiin nähden. Samoin sen hauraus ja läpäisevyys luovat haavoittuvuutta infektioille, ja itse asiassa valtaosa ihmiskehoon tunkeutuvista tartunnanaiheuttajista käyttää tätä reittiä. GALT:n merkitys elimistön puolustautumisessa perustuu sen suureen plasmasolupopulaatioon, joka on vasta-aineiden tuottaja ja jonka määrä ylittää pernan, imusolmukkeiden ja luuytimen plasmasolujen määrän yhteensä. GALT:n osuus immuunijärjestelmän massasta on noin 70 prosenttia, ja heikentynyt toiminta voi vaikuttaa merkittävästi koko immuunijärjestelmän vahvuuteen.

Suolistoon liittyvä imukudos sijaitsee koko suolistossa, ja sen pinta-ala on noin 260-300 m². Imeytymispinta-alan lisäämiseksi suolen limakalvo koostuu sormenmuotoisista ulokkeista. Suoliston rauhasten pohjalla olevissa kryptoissa tuotetaan jatkuvasti useita antibakteerisia aineita, muun muassa lysotsyymiä, ja niiden uskotaan osallistuvan infektioiden torjuntaan. GALT:hen kuuluvat myös mm. ohutsuolen Peyerin laikut, eristetyt imusolmukemunarakkulat, joita esiintyy kaikkialla suolistossa ja ihmisellä umpilisäkkeessä. GALT:n immunologinen toiminta on ensisijaisesti ennakoiva ja välttää tulehdusta. GALT säätelee meidän suolistomikrobistoamme. (2)

Suoliston mikrobiomi: elintärkeä kokonaisuus

Ruoansulatusjärjestelmämme avulla saamme ravintoaineita ja energiaa, joita tarvitsemme elääksemme. Syömmehän joka päivä, ellemme ole paastossa, mutta ruoansulatusjärjestelmän ja yleisen terveydentilan välinen yhteys menee kuitenkin pidemmälle kuin mikä on välittömästi ilmeistä. Kiehtovaa kyllä, suolistobakteerimme saattavat olla avainasemassa hyvinvointimme kannalta.

Ihmisen ruoansulatuskanavassa on yli 10 biljoonaa bakteerisolua, jotka koostuvat sadoista bakteerilajeista, suurin osa osallistuu ruoansulatukseesi. Suoliston mikrobien kokonaisuutta kutsutaan suolistomikrobiomiksi. Terve suolistomikrobiomi koostuu mikrobien terveestä tasapainosta. Immuunijärjestelmä säätelee sinun mikrobiomiasi. 

Häiriöt mikrobiomin normaalissa kehityksessä voivat altistaa esimerkiksi allergioiden syntymiselle (3), ja 31.1.-22 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa sen epätasapaino on liitetty myös aineenvaihdunnallisten sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, kehittymiseen (4). Lisäksi terve suolistomikrobiomi voi pienentää riskiä sairastua keliakian ja tulehdussairauksien, kuten IBS:n, Crohnin taudin ja niveltulehduksen kaltaisiin sairauksiin, myös on nähty yhteys fibromyalgian (5) ja masennuksen (6) kohdalla suolistomikrobeihin. 

Nämä yhteydet viittaavat siihen, että suolistobakteerien ja ruoansulatuskanavan ulkopuolisten erilaisten kehon toimintojen välillä on yhteys. Vaikka näiden yhteyksien laajuutta ja luonnetta tutkitaan edelleen, osa selityksestä saattaa olla immuunijärjestelmässä. Johns Hopkinsin lääketieteen professori havaitsi, että paksusuolen syöpä voi olla seurausta immuunijärjestelmän, suolistomikrobiston ja paksusuolta reunustavien solujen välisestä vuorovaikutuksesta (7). Tutkimuksissa on myös esitetty yhteys keuhkojen tuberkuloosin, immuunivasteen ja tiettyjen suolistobakteerien vähentyneen määrän välillä.

Vaikka näitä ilmiöitä tutkitaan edelleen, yksi asia on selvä: ruoansulatuskanavan terveydestä huolehtiminen on tärkeä tapa tukea immuunijärjestelmää (ja päinvastoin).

Ihmisen suolisto.

CBD:llä on positiivinen vaikutus suoliston hyvinvointiin.

CBD ja suoliston terveys

Endokannabinoidijärjestelmämme eli ECS  ylläpitää kehomme homeostaasia eli tasapainoa, mutta erityisesti aiheeseemme liittyen se säätelee immuunivastetta, ruoansulatuskanavan liikkuvuutta ja ruokahalua. Kannabinoidireseptoreita löytyy soluista kaikkialla ruoansulatusjärjestelmässä. Tähän kuuluu myös suolistohermosto, jota on kutsuttu suoliston toiseksi aivoksi.

On näyttöä siitä, että ECS:n säätelyhäiriöillä voi olla osuutta huonoon suolistoterveyteen. Tutkimuksissa on havaittu, että endokannabinoidien tasot ovat muuttuneet potilailla, joilla on suolistosairauksia, kuten IBS, keliakia ja paksusuolen syöpä.

CBD on eksogeeninen kannabinoidi tai fytokannabinoidi – endokannabinoidit tuotetaan sisäisesti, kun taas CBD on peräisin kehon ulkopuolelta. Molemmat voivat vaikuttaa ECS:ään ja sen moninaisiin toisiinsa kytkeytyneisiin järjestelmiin. Vuorovaikutuksessa ECS:n kanssa CBD voisi auttaa edistämään asianmukaista suoliston terveyttä säädellen imukudoksen toimintaa ja mikrobiomia. Seuraavassa on joitakin sen mahdollisia vaikutuksia:

CBD ja tulehdustilat

Monet ruoansulatuskanavaan vaikuttavat sairaudet ja häiriöt ovat luonteeltaan tulehduksellisia. Haavaista paksusuolen tulehdusta, Crohnin tautia ja IBS:ää muistuttavien sairauksien, kuten haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti ja IBS, tarkat syyt ovat tuntemattomia. Asiantuntijoiden mukaan immuunijärjestelmän toimintahäiriöillä voi kuitenkin olla merkitystä. Elimistö kääntyy itseään vastaan hyökkäämällä suoliston soluja vastaan ikään kuin ne olisivat vieraita hyökkääjiä, mikä johtaa tulehdukseen. Suolistolliset tulehdustilat voivat aiheuttaa myös närästystä ja ihohaasteita.

Tutkimuksissa on korostettu CBD:n potentiaalia immuunijärjestelmän säätelijänä. Sen on osoitettu vähentävän tulehdusta ja suolistovaurioita sekä kroonisen että akuutin tulehduksen aikana. Se vaikuttaa useiden mekanismien kautta, vaikuttamalla erityisesti immuunijärjestelmään sekä puuttumalla immuunijärjestelmän ja suolistohermoston väliseen akseliin.

Lihavuus ja kylläisyyden tunne

Vaikka monet ihmiset eivät pitäisi lihavuutta ruoansulatuskanavan häiriöiden seurauksena, kykysi ylläpitää painoasi ja hallita ruokahalua saattaa riippua enemmän suoliston terveydestä kuin uskotkaan. Todisteet viittaavat siihen, että suolistosi bakteerikoostumuksella on suora vaikutus siihen, miten kehosi polttaa kaloreita, imee ravintoaineita ja ruokahalusi kasvaa.

Painon ja ruokahalun hallitsemiseksi suolistobakteerit pilkkovat aiemmin sulamattomia hiilihydraatteja (polysakkarideja) lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi. Kun rasvasolut havaitsevat lyhytketjuisia rasvahappoja, ne vapauttavat leptiini-nimistä hormonia, joka viestii aivoille, että olet kylläinen. Jos epäterveellinen suolistobiomi estää lyhytketjuisten rasvahappojen vapautumisen, haluat jatkaa syömistä. Aterian aiheuttama tyydytyksen tunteesi riippuu siitä, mitkä bakteerit voittavat taistelun.

Tutkimukset osoittavat, että kannabinoidireseptorit osallistuvat suoraan syömisen, kalorinkulutuksen, hormonien erityksen ja rasvan varastoitumisen säätelyyn. Tiettyjen ECS-reseptorien stimuloinnin on osoitettu vähentävän syömistä ja lisäävän rasvan aineenvaihduntaa. Endokannabinoidijärjestelmän toimintojen tukeminen voisi auttaa sinua tuntemaan olosi tyytyväiseksi vähemmällä ruoalla ja samalla tukea terveitä ruoansulatusprosesseja (8).

CBD:n ja vatsan toimintojen jännittävä tulevaisuus

Endokannabinoidijärjestelmä ja suolistomikrobiomi ovat molemmat olleet viimeaikaisen huippututkimuksen kohteena. Myös suolistoon liittyvä imukudos on otettava tarkemmin huomioon. Näiden kaikkien välillä on löydetty kiehtovia yhteyksiä, ja niiden on todettu liittyvän suoliston terveyden ja laajemman hyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Tutkijat ovat havainneet endokannabinoidien ja tiettyjen suolistobakteerien muuttuneita tasoja erilaisista vaivoista kärsivillä potilailla.

CBD:llä voi olla ECS:n kanssa tapahtuvien vuorovaikutustensa kautta rooli tämän monimutkaisen suhteen välittäjänä. Vaikka tutkimus on vielä alustavaa, se on lupaava fytoravinne, joka lievittää tulehdusta ja edistää terveellistä ruoansulatusta lukemattomilla tavoilla. Se saattaa jopa edistää suolistomikrobiston bakteerien tervettä tasapainoa. Tämä on hyvä uutinen ruoansulatushäiriöistä kärsiville ja muillekin. Kun uusia läpimurtoja on näköpiirissä, tulevaisuus näyttää yhä valoisammalta.

Lopuksi pari mainintaa lisäksi: CBD:n huokeampi raakamuoto CBD-A voi olla parempi vaihtoehto erityisesti vatsahaasteille, varsinkin pahoinvointihaasteisiin, mm. tulehdusta lievittävien ominaisuuksiensa ansiosta. CBD-A sopii hyvin myös kannabinoidituotteiden käytön aloittamiseen ja pienempään budjettiin. Suolistolle ravinnostakin löytyy tukea: eräänä esimerkkinä hapatetut tuotteet, kuten hapankaali, tekee hyvää suolistolle ja siten myös mielelle, kuten tässä tohtori Andrew Hubermanin mielenkiintoisessa podcastissä kerrotaan.

Lähteet

  1. Haapa-aho, O., Suvanto, U. 2020. Suolistosairauksien esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia – työssäkäynti onnistuu yksilöllisin järjestelyin. IBD ja muut suolistosairaudet ry. https://ibd.fi/suolistosairauksien-esiintyvyys-on-suomessa-maailman-korkeimpia/
  2. Gut-associated lymphoid tissue. Wikipedia, the free encyclopedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Gut-associated_lymphoid_tissue
  3. Jungles, K., et al. 2021. The Infant Microbiome and Its Impact on Development of Food Allergy. Pubmed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33863484/
  4. Ruuskanen, M., et al. 2022. Gut Microbiome Composition Is Predictive of Incident Type 2 Diabetes in a Population Cohort of 5,572 Finnish Adults. Diabetes Care. https://diabetesjournals.org/care/article-abstract/doi/10.2337/dc21-2358/141052/Gut-Microbiome-Composition-Is-Predictive-of?redirectedFrom=fulltext
  5. Catharine Paddock. 2019. People with fibromyalgia have different gut bacteria.  Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/325535
  6. Elizabeth Pennisi. 2019. Evidence mounts that gut bacteria can influence mood, prevent depression. Science.  https://www.science.org/content/article/evidence-mounts-gut-bacteria-can-influence-mood-prevent-depression
  7. Fields, H. 2015. The Gut: Where Bacteria and Immune System Meet. Johns Hopkins Medicine. https://www.hopkinsmedicine.org/research/advancements-in-research/fundamentals/in-depth/the-gut-where-bacteria-and-immune-system-meet
  8. Rossi, F. et al. 2018. Role of Cannabinoids in Obesity. Int J Mol Sci. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6163475/
  9. How Might CBD Help With Gut Health And Digestion? 2019. Cibdol. https://www.cibdol.com/blog/777-how-might-cbd-help-with-gut-health-and-digestion?search_query=gut&results=13
Luomuhamppu kestävän hyvinvoinnin puolesta

Luomuhamppu kestävän hyvinvoinnin puolesta

Hamppumaan tärkein tavoite on ihmisten ja ympäristön kestävän hyvinvoinnin edistäminen luomuhamppua hyödyntäen. Mielestämme luomutuotanto on hyvä keino päästä tähän tavoitteeseen. Siksi Hamppumaan idätetyt hampunsiementuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Tuotteillemme myönnetty EU-direktiivien mukainen luomusertifikaatti on varustettu EU:n luomutunnuksella, eurolehdellä, joka takaa tuotannossa käytettävien raaka-aineiden olevan vähintään 95-prosenttisesti luomua. Hamppumaan Idätetyt hampunsiementuotteet ovat 100-prosenttisesti luomua. Luomusertifikaatit varmistavat, että tuotteiden valmistus on koko tuotantoketjun varrella tapahtunut luonnon, eläinten ja ihmisten yhteistä hyvinvointia kunnioittaen. Tämä kunnioitus syntyy siitä ymmärryksestä, että me ja luonto emme ole toisistamme erillisiä, vaan jatkuvassa erottamattomassa vuorovaikutuksessa keskenämme.

Tarjolla vain parasta

Me Hamppumaassa tahdomme tarjota mahdollisimman puhdasta, turvallista ja ravintorikasta ruokaa. Luomutuotteet ovat puhtaita ja turvallisia, sillä ne eivät sisällä lukuisia synteettisiä ravinne- ja torjunta-aineita, jotka saastuttavat maaperää, vesistöjä ja kehojamme. Hampunviljelyssä ei tarvita kasvinsuojeluaineita, sillä hampun sisältämät eteeriset öljyt suojelevat kasvia luonnollisesti tuholaisia vastaan. Hampputuotteiden luonnonmukaisuus takaa, että niiden mukana ei kulkeudu elimistöön kemiallisia lannoite- ja torjunta-ainejäämiä eikä fosfaattipohjaisten lannoitteiden sisältämää kadmiumia, joka on raskasmetalli. Lisäksi joidenkin tutkimusten mukaan luomuviljellyissä tuotteissa saattaa olla enemmän terveydelle välttämättömiä antioksidantteja kuin tavallisen viljelyn menetelmin valmistetuissa tuotteissa. Luomutuotteissa on myös havaittu pienempiä ihmisille haitallisia typpi- ja nitraattipitoisuuksia.

Luontoa kunnioittaen

Luomuviljelyssä on tärkeää luonnonvarojen säästeliäs ja uusiutuva käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpito ja turvaaminen. Luomuviljelyssä maaperän ravinnetasapainoa pyritään ylläpitämään vuoroviljelyllä eli kierrättämällä eri viljelykasveja samoilla peltoaloilla. Viimeaikaiset keskustelut ovat vertailleet luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin ilmastossa. Kun luomusadot eivät aina yllä samoihin kokoluokkiin tavanomaisten satojen kanssa, huolena on ollut metsien raivaaminen suurempien viljelyalojen tieltä. Tällainen toiminta olisi kuitenkin  ristiriidassa luomutuotannon periaatteiden kanssa, joista yhtenä tärkeimmistä voidaan pitää luonnon biodiversiteetin, eli monimuotoisuuden, säilyttämistä. Ympäristötietoiset luomuviljelijät tuskin ovat innokkaita kaatamaan hiilinieluina ja hapentuottajina merkittäviä metsiä pelkän tuottavuuden takaamiseksi, koska metsien hävittäminen on vakava isku luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle ja ihmiskunnalle. Tehokas luomuviljely on useiden tekijöiden summa, joista merkittävimpiä lienevät yksittäisten luomuviljelijöiden taidot, tekniikat ja työkalut ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Nähdäksemme tulevaisuutemme riippuu siitä, kuinka terveellisen tasapainon kykenemme  luomaan itsemme ja elinympäristömme välillä. Kunnioittamalla luontoa saamme nauttia luomakunnan tarjoamasta yltäkylläisyydestä. Välinpitämättömyytemme maksajiksi puolestaan ei joudu pelkästään luonto vaan myös oma hyvinvointimme. Vaikka myös luomutuotannossa on kehittämisen varaa ja lisää tutkimustuloksia tarvitaan, mielestämme se on kuitenkin paras vaihtoehto turvaamaan sekä ympäristön että ihmisten kestävää hyvinvointia.

Rakkaudella hyvinvointia toivottaen, hamppukumppani Juuso

Lähdeluettelo:

Benelli, R. Pavela. 2018. The essential oil from industrial hemp (Cannabis sativa L.) by-products as an effective tool for insect pest management in organic crops. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0926669018304515 Viitattu 7.4.2019

Godt, F. Scheidig: The toxicity of cadmium and resulting hazards for human health https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1578573/ Viitattu 22.1.2019

P. Kapiainen-Heiskanen: Luomuruoan terveellisyyden tueksi löytyy tutkimustuloksia https://luomu.fi/kirjoitus/luomuruoan-terveellisyyden-tueksi-loytyy-tutkimustuloksia/2/ Viitattu 22.1.2019

hamppumaa.fi

Endokannabinoidijärjestelmän tarkoitus

Endokannabinoidijärjestelmän tarkoitus

Endokannabinoidijärjestelmän tarkoitus on ylläpitää tasapainoa kehon eri järjestelmissä hidastamalla ja nopeuttamalla prosesseja tarpeen mukaan.

 

Endokannabinoidijärjestelmä on yksi ihmisen laajimmista reseptoriverkostoista 1. Se on ihmisen yksi tärkeimmistä terveyden ylläpitoon liittyvistä fysiologisista järjestelmistä, ja sen reseptoreita löytyy joka puolelta kehoa vaikuttaen miltei kaikkiin kehon fysiologisiin prosesseihin. 2, 3

 

“Endokannabinoidijärjestelmän tarkoituksena on ylläpitää tasapainoa kehon eri järjestelmissä hidastamalla ja nopeuttamalla prosesseja tarpeen mukaan.” – Ethan Russo –

 

Endokannabinoidijärjestelmän löytämiseksi tehtiin läpimurto vasta 1990-luvun alussa, kun Lisa Matsuda ja hänen kollegansa Kansallisesta Mielenterveyskeskuksesta onnistuivat määrittämään THC:lle herkän reseptorin rottien aivoissa. Näin löydettiin ensimmäinen kannabinoidireseptori CB1. 4

Tämän jälkeen vuonna 1993 löydettiin seuraava kannabinoidireseptori – osana immuunijärjestelmää ja hermostoa. CB2-reseptoreita on todettu löytyvän runsaasti koko kehosta, kuten suolesta, pernasta, maksasta, sydämestä, munuaisista, luustosta, verisuonista, imusoluista ja lisääntymiselimistä. 5

Hampussa luonnollisesti esiintyvät kannabinoidit, terpeenit ja flavonoidit vaikuttavat yhdessä ja yksittäin, suoraan tai epäsuorasti endokannabinoidijärjestelmää tasapainottavasti. 6

 

Endokannabinoidijärjestelmän perustoiminnot: ”rentoudu, syö, nuku, unohda ja suojele”

 

Endokannabinoidijärjestelmä on kuin silta kehon ja mielen välissä. Sitä ymmärtämällä voi alkaa nähdä mekanismin, joka vaikuttaa aivojen toimintaan, fyysiseen terveydentilaan ja sairauksien hoitoon.  2

 

Vuonna 1998 Professori Di Marzo kiteytti endokannabinoidijärjestelmän perustoiminnot sanoin “rentoudu, syö, nuku, unohda ja suojele”. (2, 3)

 

Endokannabinoidijärjestelmä on ainakin nisäkkäillä, linnuilla, liskoilla ja kaloilla tunnettu reseptoriverkosto 7. Endokannabinoidien tutkimus on nuorta ja alituisesti kehittyvää. Uusia ja yllättäviä löytöjä ilmenee säännöllisesti. Havainnot endokannabinoidijärjestelmän toiminnoista ja evoluutiosta paljastavat uutta tietoa siitä, miten kannabinoidit vaikuttavat terveyteen ja sairauksien hoitoon. 8, s. 53

 

Kannabinoidit vaikuttavat kehoon sitoutuessaan geeniemme koodaamiin molekyylireseptoreihin. Nämä kannabinoideja kaappaavat reseptorit ovat proteiineja, joita löytyy solukalvojemme pinnoilta. Koska kannabinoidit sitoutuvat kannabinoidin muotoisiin reseptoreihin, niitä kutsutaan kannabinoidireseptoreiksi. 8, s. 53

 

Miten endokannabinoidijärjestelmä toimii?

 

Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaa kehossa kokonaisvaltaisesti usealla eri tavalla. Se on osallisena kivun, ruokahalun, aineenvaihdunnan, tunnetilojen, muistamisen ja uni-valverytmin sääntelyssä. Endokannabinoidijärjestelmään kuuluu CB1- ja CB2-kannabinoidireseptoreita, sekä muita jo tunnettuja ja vielä tuntemattomia reseptoreita. Se on myös yhteyksissä endorfiinijärjestelmään, sekä eri välittäjäaineiden vapautumiseen hermosoluissa. Lisäksi kehossa on niin sanottuja endokannabinoideja, joista tunnetuimpia ovat anandamidi ja 2-AG. 8, s. 54

 

Mistä löytyy endokannabinoidijärjestelmän CB1- ja CB2-reseptorit?

 

Endokannabinoidijärjestelmän CB1- ja CB2-reseptoreita löytyy miltei joka puolelta kehoa. CB1-reseptoreita on erityisesti aivoissa ja keskushermostossa.

 

G-proteiinireseptorit ovat kehon laajin reseptoriluokka – ihmisillä niitä on yli 1000 erilaista. Kaikista moderneista lääkkeistä 30-50 % vaikuttaakin juuri näihin reseptoreihin. 9  10, 3. Yleisin g-proteiinireseptori aivoissa on kannabinoidireseptori CB1, joita on muihin g-proteiinireseptoreihin verrattuna noin 10-kertainen määrä 10.

 

CB2-reseptoreita sen sijaan löytyy eniten immuunijärjestelmästä. Eri reseptoreilla ja niihin liittyvillä kannabinoideilla yms. yhdisteillä on erilaisia tehtäviä ja vaikutuksia kehossa. 8, s. 54.)

 

Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaakin kehossa moniulotteisesti säädellen keskushermostoa ja immuunijärjestelmää. Järjestelmän toiminta voi sekä nopeuttaa, että hidastaa fysiologisia toimintoja. Hampun ja elimistön sisäisten kannabinoidien psykologiset vaikutukset ovat CB1-reseptoreiden ansiota. CB2-reseptorien vaikutukset ovat enemmänkin fysiologisia. 11, 8

 

Miten endokannabinoidijärjestelmään vaikutetaan?

 

Endokannabinoidijärjestelmään voidaan vaikuttaa lisäämällä eksogeenisiä, eli ulkoisia kannabinoideja (syömällä CBD-tuotteita tai juomalla CBD-A-hamppumehua), jotka liittyvät niitä vastaanottaviin kannabinoidireseptoreihin, tai vaikuttamalla endokannabinoidien pilkkoontumiseen liittyviin entsyymeihin 12. Lisäksi endokannabinoidien tasapainoon voidaan vaikuttaa liikunnalla 13.

 

Uusimpien tutkimusten pohjalta Ethan Russo, neurologiaan erikoistunut lääkäri ja tutkimuksen ja kehittämisen ohjaaja kansainvälisestä kannabis ja kannabinoidi-instituutista (ICCI), sekä monet muut alan tutkijat teorisoivat, että endokannabinoidijärjestelmän tarkoituksena onkin ylläpitää tasapainoa kehon eri järjestelmissä hidastamalla ja nopeuttamalla prosesseja tarpeen mukaan 14. Hänen mukaansa monet sairaudet johtuvatkin endokannabinoidijärjestelmän puutostiloista 15.

 

Endokannabinoidijärjestelmän kannabinoidireseptorit ja siihen vaikuttavat kannabinoidit ja niiden löytyminen

 

CBN, kannabinoli

Tutkijat löysivät kannabinolin, eli CBN:n ensimmäisenä kannabinoidina vuonna 1896 16

 

CBD, kannabidioli

Kannabidioli, eli CBD löydettiin vuonna 1970 17

 

THC

THC:n, eli tetrahydrokannabiniolin löysi kannabinoiditutkijoiden esi-isä Raphael Mechoulam yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. THC on yksi tärkeimmistä kannabinoideista koko endokannabinoidijärjestelmän löytymisen kannalta, sillä sen myötä löydettiin myös kannabinoidireseptorit ja endokannabinoidit 18

 

CB1

Kannabinoidireseptori CB1 löydettiin 1990 4

 

CB2

Toinen kannabinoidireseptori CB2 löydettiin pian ensimmäisen jälkeen vuonna 1993 5

 

Anandamidi

Raphael Mechoulam löysi myös ensimmäisen kehon sisäisen endokannabinoidin tutkimusryhmänsä kanssa 19

 

2-AG

Myös toinen endokannabinoidi 2-AG löydettiin pian anandamidin jälkeen Raphael Mechoulamin johdolla 20.

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että vielä ei  täysin tunneta miten hampussa luonnostaan olevat sadat eri yhdisteet, kuten kymmenet kannabinoidit ja terpeenit kehossasi tarkalleen ottaen vaikuttaa yksittäin ja yhdessä. Vaikka tämä tutkimus onkin vuosikymmeniä jäljessä huumeiden vastaisen sodan aiheuttaman propagandan vuoksi, niin voidaankin sanoa, että hampun vaikutukset ihmisen ja eläinten kestävän hyvinvoinnin kannalta ovat hyvinkin merkittävät.

 

Rakkaudella,

Tommi Saltiola

Hamppututkija⎟Hamppuyrittäjä

&

Jaakko Myllyniemi

Hamppukokki⎟Hamppuyrittäjä

&

Eetu Laitinen

Hamppuyrittäjä

 

Lähteet

 

  1. Mechoulam, R. The Scientist. Fundacion Canna. https://www.fundacion-canna.es/en/the-scientist.  Viitattu 12.5.2018
  2. Alger, B. E. 2013. Getting High on the Endocannabinoid System. Cerebrum. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3997295/. Viitattu 12.5.2018
  3. Russo, E.  Introduction to the Endocannabinoid System. PHYTECS. https://www.phytecs.com/wp-content/uploads/2015/02/Russo-Introduction-to-the-Endocannabinoid-System-corr-January-2015.pdf
  4. Matsuda, L. A. ym. 1990. Structure of a cannabinoid receptor and functional expression of the cloned cDNA. Nature. https://www.nature.com/articles/346561a0.
  5. Sean Munro, Kerrie L. Thomas & Muna Abu-Shaar. 1993. Molecular characterization of a peripheral receptor for cannabinoids. Nature. https://www.nature.com/articles/365061a0.  
  6. E. Russo ja J. McPartland. 2001. Cannabis and Cannabis Extracts: Greater Than the Sum of Their Parts? Journal of Cannabis Therapeutics. https://www.researchgate.net/publication/228897917_Cannabis_and_cannabis_extracts_Greater_than_the_sum_of_their_parts. Viitattu 12.5.2018
  7. McPartland, JM.; Agraval, J.; Gleeson, D.; Heasman, K; Glass M. 2006. Cannabinoid receptors in invertebrates. 366-373. European Societey for Evolutionary Biology. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/j.1420-9101.2005.01028.x . Viitattu 12.5.2018
  8. Holland, J.  2010. Endocannabinoid System. The Pot Book. https://www.amazon.com/Pot-Book-Complete-Guide-Cannabis/dp/1594773688
  9. Tsai, W.. 2014. G Protein Coupled Receptors. Khan Academy. https://www.khanacademy.org/test-prep/mcat/organ-systems/biosignaling/v/g-protein-coupled-receptors.
  10. Cinar, R. ja Szücs, M. 2009. CB1 Receptor-Independent Actions of SR141716 on G-Protein Signaling: Coapplication with the μ-Opioid Agonist Tyr-d-Ala-Gly-(NMe)Phe-Gly-ol Unmasks Novel, Pertussis Toxin-Insensitive Opioid Signaling in μ-Opioid Receptor-Chinese Hamster Ovary Cells. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19448142. Viitattu 12.5.2018
  11. Pacher, P. ym. 2006. The Endocannabinoid System as an Emerging Target of Pharmacotherapy. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2241751/
  12. Huttunen, R. 2016. Kipu ja endokannabinoidijärjestelmä. Oulun Yliopisto. Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201702101163.pdf. Viitattu 22.4. 2018.
  13. Dietrich, A. ym. 2004 Endocannabinoids and exercise. British Journal of Sports and Medicine. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1724924/
  14. Russo, E. B. 2015. Introduction to the Endocannabinoid System. Phytecs. https://www.phytecs.com/wp-content/uploads/2015/02/IntroductionECS.pdf. Viitattu 19.4.2018
  15. Russo, E. 2016. Clinical Endocannabinoid Deficiency Reconsidered: Current Research Supports the Theory in Migraine, Fibromyalgia, Irritable Bowel, and Other Treatment-Resistant Syndromes. Cannabis and Cannabinoid Research. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28861491
  16. Wood, T. B. ym. 1896. Cannabinol Part I. Journal of the Chemical Society. https://archive.org/stream/journalchemical10britgoog/journalchemical10britgoog_djvu.txt
  17. Adams, R.; Hunt, M. ja  Clark, J. H. 1940. Structure of Cannabidiol, a Product Isolated from the Marihuana Extract of Minnesota Wild Hemp. https://drive.google.com/file/d/0B8fn7XCE0Wf4NjNZeTc0R2c4Q0k/view
  18. Y. Gaoni, and R. Mechoulam. 1964. Isolation, Structure, and Partial Synthesis of an Active Constituent of Hashish.  Journal of the American Chemical Society. https://echoconnection.org/discovery-endocannabinoid-system/  
  19. Mechoulam, R. 1992. Isolation and structure of a brain constituent that binds to the cannabinoid receptor. Science. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1470919  
  20. Mechoulam, R, Ben-Shabat S, Hanus L, Ligumsky M, Kaminski NE, Schatz AR, Gopher A, Almog S, Martin BR, Compton DR, Pertwee RG, Griffine G, Bayewitch M, Barg J & Vogel Z. 1995. Identification of an endogenous 2-monoglyceride, present in canine gut, thatbinds to cannabinoid receptors. Biochemical Pharmacology. 50: 83−90. https://www.researchgate.net/publication/222497387_Mechoulam_R_Ben-Shabat_S_Hanus_L_Ligumsky_M_Kaminski_NE_Schatz_AR_Gopher_A_Almog_S_Martin_BR_Compton_DR_Pertwee_RG_Griffine_G_Bayewitch_M_Barg_J_Vogel_ZIdentification_of_an_endogenous_2-monoglyceride_
0
    0
    Sinun ostoskorisi
    Ostoskori on tyhjä.Takaisin kauppaan