Mikä on infarkti?
Infarkti tarkoittaa kudoksen kuoliota, joka syntyy, kun verenkierto estyy verisuonen tukkeutumisen vuoksi. Infarkti voi kehittyä esimerkiksi sydämessä tai aivoissa. Suomessa se on merkittävä kuolinsyy ja noin puolet työikäisten kuolemista liittyy sydän- ja aivoverenkiertosairauksiin.
Infarktien esiintyvyys on selvästi pienentynyt 1970-luvulta tähän päivän, mutta edelleen ne ovat tilastollisesti suurin yksittäinen kuolinsyy.
Aivoinfarkti
Aivoinfarkti voi syntyä muutamasta eri syystä. Yleisimmin se aiheutuu verisuonten ahtaumasta ja on tällöin sydäninfarktin tapaan sepelvaltimon ahtaumasta aiheutuva sairauskohtaus. Osa tapauksista johtuu sydämessä syntyvästä veritulpasta, emboliasta, joka lähtee liikkeelle ja päätyy pieneen verisuoneen tai suonen haaraan ja näin tukkii ravinnon virtauksen aivoihin. Aivoinfarkti voi johtua myös aivovaltimon repeämästä, joka aiheuttaa verenvuotoa aivoihin. (1)
Oireet
Aivoinfarkti syntyy yleensä äkillisesti. Selkeimmät oireet ovat toispuoleinen raajojen toimintahäiriö ja saman puolen suupielen roikkuminen sekä yläraajojen heikkous. Yleensä oireisiin liittyy myös puutumista, lihasheikkoutta ja vaikeuksia tuottaa puhetta. Aivoinfarktin sijainnista riippuen myös näköhäiriöt, kaksoiskuvat, huimaus ja sekavuus ovat tavallisia, mutta kipua aivoinfarktiin ei liity. (1)
Sydäninfarkti eli sydänkohtaus
Sydäninfarkti eli sepelvaltimotautikohtaus on seurausta sydämen sepelvaltimon tukoksesta tai tukosta aiheuttavan plakin irtoamisesta. Sydäninfarkti on aina vakava, hoitoa vaativa tilanne, joka pahimmillaan johtaa sydämen pysähtymiseen ja kuolemaan.
Infarkti aiheuttaa sydänkudokseen kuolion jopa muutamassa tunnissa ja nopea hoitoon pääsy on erittäin tärkeää. (2,3)
Sydäninfarktin taustalla on lähes aina sepelvaltimotauti, eli ahtautunut sepelvaltimo. Sepelvaltimo on on tärkein sydämessä sijaitseva verisuoni ja se tukkeutuu mm. tupakoinnin, runsaan alkoholin käytön ja epäterveellisen ruokavalion seurauksena. Ahtauma kehittyy hitaasti, mutta sillä hetkellä kun se lopulta, yleensä äkillisesti, tukkeutuu se aiheuttaa infarktin. (2,3)
Sydäninfarktin ennakko-oireet
Sydäninfarktin oireena on lähes poikkeuksetta äkillinen kova rintakipu, joka voi säteillä käsivarteen, selkään, hampaisiin ja vatsaan. Toisinaan oire voi olla myös enemmänkin puristava, tukahduttava tunne rintakehän alueella, joka aiheuttaa voimakasta hengenahdistusta. (2,3)
Sydäninfarkti, tuttavallisemmin sydänkohtaus, on pikaista hoitoa vaativa hengenvaarallinen tilanne, joka on hyvä osata tunnistaa.
Liikkuminen mahdollisesti pahentaa oireita, tai ainakaan ei helpota niitä. Toisinaan, etenkin esimerkiksi diabeetikoilla, vanhuksilla ja muistisairailla kipua ei välttämättä esiinny ollenkaan, vaan oireilu on lähinnä epämiellyttävää tuntemusta ja hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahoinvointia. Tämä tunnetaan nimellä hiljainen sydäninfarkti. (2,3)
Ensiapu ja hoito
Sydäninfarktin hoito aloitetaan yleensä jo kotona tai viimeistään ambulanssissa tukoksia estävien ja kipua lievittävien lääkkeiden avulla. Beetasalpaajia käytetään rytmihäiriöiden ehkäisyyn ja verenpaineen alentamiseen.
Sairaalaan päästyä tehdään tavallisesti joko pallolaajennus tai liuotushoito ja tästä muutaman päivän kuluessa usein myös ohitusleikkaus, jossa tukkeutunut verisuoni ohitetaan. (2,3)
Infarktien syyt?
Sekä aivo- että sydäninfarktien taustalla olevat syyt ovat pitkälti samat. Vanhuus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, diabetes, lihavuus, korkea kolesteroli ja korkea verenpaine, mutta myös infarkteille altistavia perintötekijöitä on havaittu.
Toipumisaika infarkteista
Aivoinfarktista ja aivohalvauksesta toipuminen voi olla hidas prosessi ja infarktin laajuudesta riippuen, aina ihan entiseen ei ole mahdollista enää palata. Kuntoutus alkaa yleensä jo sairaalassa moniammatillisen ryhmän kanssa ja se saattaa jatkua vielä vuosia infarktin jälkeen. Kuntoukseen kuuluu yleensä ruokavalion muutos terveellisempään suuntaan, fysioterapia, puheterapia ja loppuelämän lääkitys. (1)
Sydäninfarktista ja siihen liittyvistä toimenpiteistä parantuminen on yleensä nopeaa. Yleensä kevyeen työhön voi palata jopa viikon päästä leikkauksesta, mutta suositeltavaa on levätä ja ottaa rennommin ainakin muutama kuukausi infarktin ja tehtyjen toimenpiteiden jälkeen.
Kuntoutukseen ja toipumisaikaan liittyy vahvasti mahdolliset elämäntapojen muutokset kuten terveellisempi ruokavalio, tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettaminen ja liikunnan lisääminen. Useimmiten taustalla on korkeaa verenpainetta, ahtaita valtimoita ja korkeat kolesteroliarvot ja näihin huomion kiinnittäminen ja huolellinen hoito on erityisen tärkeää. (2,3)
Sydäninfarkti voi pahimmillaan johtaa kuolemaan ja siihen liittyvät oireet on hyvä oppia tunistamaan.
Myokardiitti eli sydänlihastulehdus
Sydänlihastulehdus ei varsinaisesti liity infarkteihin tai ole niille altistava tekijä, mutta se on melko yleinen tulehdussairaus. Myokardiitti syntyy elimistössä verenkierron mukana liikkuvasta viruksesta tms. joka pääsee sydämeen ja aiheuttaa siellä infektion. Sydänlihastulehdus (acute myocarditis) on suurin yksittäinen sydämen vajaatoimintaa ja äkillisiä sydänkuolemia aiheuttava syy alle 35-vuotiailla. (4,5)
Sydänlihastulehdus useimmiten paranee itsestään noin viikon kuluessa ja on arveltu että kaikki ihmiset sairastavat sen muutaman kerran elämän aikana ihan huomaamattaan. Toisinaan tulehdus kroonistuu ja aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. (4,5)
CBD:n vaikutuksia sydänlihastulehdukseen liittyviin mekanismeihin on tarkasteltu kokeellisissa tutkimuksissa, mutta kliininen näyttö on vielä rajallista. (7)
Endokannabinoidijärjestelmä
Endokannabinoidijärjestelmä on kaikkien elimistön prosessien tarkkailujärjestelmä. Se löytyy melkein kaikilta ihmisiltä ja eläinlajeilta, ja sen tehtävä on sekä tasata elimistön toimintoja että huolehtia elämän perusasioista kuten unesta, syömisestä, muistista, rentoutumisesta ja kehon suojaamisesta.
Endokannabinoidijärjestelmään kuuluvat endokannabinoidit, kannabinoidireseptorit ja niitä hajottavat molekyylit. Näistä mikään ei varastoidu, vaan ne valmistuvat siellä missä tarvitaan, silloin kun tarvitaan. Endokannabinoideja tunnetaan useita ja niistä tutkituimmat ovat anandamidi ja 2-AG. Reseptoreita puolestaan on tunnustettu vain kaksi, CB1 ja CB2- reseptorit.
Aivoissa esiintyy runsaasti sekä molempia endokannabinoideja että kannabinoidireseptoreita. CB1-reseptori on aivoissa yleisempi ja sillä on lukuisia tehtäviä niissä prosesseissa joita aivoista ohjataan. (6)
Aivotärähdysten yhteydessä CBD:n mahdollisia neuroprotektiivisia mekanismeja on tutkittu muun muassa aivojen verenkierron säätelyn, tulehdusreaktioiden ja oksidatiivisen stressin näkökulmasta. Havainnot perustuvat kuitenkin suurelta osin prekliiniseen tutkimukseen, eikä CBD:n hyötyä aivotärähdyksen hoidossa ole vielä osoitettu kliinisissä tutkimuksissa. (6)
Endokannabinoidijärjestelmä on mukana säätelemässä myös sydämen ja verenkierron toimintaa ja niiden taustalla olevia toimintoja. (7)
Endokannabinoidit
Molemmilla endokannabinoideilla, anandamidilla ja 2-AG:lla on lukuisia tehtäviä aivojen toiminnassa ja verenkiertojärjestelmässä, mutta anandamidi saattaa mm. vähentää suolan aiheuttamaa verenpaineen nousua TRPV-reseptoreiden kautta ja 2-AG vaikuttaa verisuonten laajenemiseen. (8)
CBD sydän- ja aivoinfarktien tutkimuksissa
CBD eli kannabidioli on hampussa esiintyvä fytokannabinoidi, jonka vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön on tutkittu erilaisissa solu-, eläin- ja ihmistutkimuksissa. Tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa verisuonten toiminta, verenkierto, tulehdusreaktiot, oksidatiivinen stressi sekä iskemian eli kudoksen hapenpuutteen aiheuttamat muutokset. (7,8)
Kokeellisissa eläinmalleissa CBD:n yhteydessä on havaittu kiinnostavia vaikutuksia sydämen ja aivojen iskemia-reperfuusiovaurioihin. Joissakin tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi pienempiä kudosvaurioita, muutoksia tulehdus- ja oksidatiivisen stressin markkereissa sekä aivohalvausmalleissa lisääntynyttä aivoverenkiertoa. (7,8)
Vuonna 2026 Mayo Clinic Proceedings -lehdessä julkaistussa katsauksessa koottiin yhteen CBDä ja sydän- ja verisuonisairauksia koskevaa prekliinistä sekä alustavaa kliinistä tutkimusnäyttöä. Katsauksessa tarkasteltiin muun muassa CBD yhteyttä iskemia-reperfuusiovaurioon, tulehdusreaktioihin, oksidatiiviseen stressiin, sydänlihaksen fibroosiin ja rytmihäiriöihin. Tutkijat pitivät aiempia havaintoja kiinnostavina, mutta korostivat samalla kliinisten tutkimusten vähäisyyttä, annostukseen liittyviä epävarmuuksia sekä turvallisuutta ja lääkeyhteisvaikutuksia koskevan lisätutkimuksen tarvetta. (10)
Tulokset ovat kiinnostavia jatkotutkimuksen kannalta, mutta suuri osa infarkteihin liittyvästä näytöstä perustuu eläin- ja solumalleihin. Niiden perusteella ei voida päätellä, että CBD tai CBD-öljy ehkäisisi sydän- tai aivoinfarkteja, lievittäisi akuuttia kohtausta tai vähentäisi sen aiheuttamia vaurioita ihmisillä. (7,8)
Sydän- ja aivoinfarktit ovat välitöntä lääketieteellistä hoitoa vaativia tilanteita, eikä CBD:tä tule pitää niiden hoidon vaihtoehtona.
CBD:n vaikutuksia muun muassa tulehdusreaktioihin, uneen ja aineenvaihduntaan on tutkittu erilaisissa tutkimusasetelmissa.
CBD ja sydänlääkkeiden yhteensopivuus
CBD metaboloituu maksassa useiden sytokromi P450 -entsyymien kautta ja voi myös vaikuttaa näiden entsyymien toimintaan. Tämän vuoksi CBD:llä voi olla yhteisvaikutuksia joidenkin lääkeaineiden kanssa. Yhteisvaikutuksia on tarkasteltu muun muassa veren hyytymiseen, verenpaineeseen ja kolesteroliin vaikuttavien lääkkeiden yhteydessä. (7)
Erityistä varovaisuutta tarvitaan silloin, kun käytössä on useita reseptilääkkeitä tai lääkkeitä, joiden pitoisuuden muuttumisella voi olla merkittäviä seurauksia. Esimerkiksi CBD:n ja warfariinin samanaikaisen käytön yhteydessä on kuvattu veren hyytymistä kuvaavan INR-arvon nousua. (7)
Sydän- tai aivoverenkiertosairauteen lääkitystä käyttävän on siksi hyvä selvittää CBD mahdolliset yhteisvaikutukset lääkärin tai apteekin kanssa ennen käyttöä. Lääkkeiden yhteensopivuudesta voi lukea lisää täältä.
Yhteenveto
Sydän- ja aivoinfarktien taustalla on useita tunnettuja riskitekijöitä, ja niiden ehkäisyssä keskeisiä ovat muun muassa verenpaineen, kolesterolin ja diabeteksen hyvä hoito sekä terveelliset elintavat.
CBD vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön sekä iskemian aiheuttamiin muutoksiin on tutkittu, ja erityisesti eläin- ja solumalleissa on saatu kiinnostavia tuloksia. Nykyinen kliininen tutkimusnäyttö ei kuitenkaan osoita, että CBD ehkäisisi sydän- tai aivoinfarkteja tai soveltuisi niiden akuuttiin hoitoon. (7,8)
Lähteet
- Atula S.. 2023. Duodecim terveyskirjasto. Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001. Viitattu 25.3.2026
- Kettunen R.. 2020. Duodecim terveyskirjasto. Sydäninfarkti ja sydänkohtaus. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00086. Viitattu 25.3.2026
- Hekkala A-M.. 2019. Sydänliitto. Sydäninfarkti. https://sydan.fi/fakta/sydaninfarkti/. Viitattu 25.3.2026
- Cardiol therapeutics. Acute myocarditis. https://www.cardiolrx.com/our-focus/acute-myocarditis/. Viitattu 25.3.2026
- Kettunen R.. 2020. Duodecim terveyskirjasto. Sydänlihastulehdus (myokardiitti). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00635. Viitattu 25.3.2026
- Singh Jyotpal sekä Neary J.P.. 2020. Neuroprotection Following Concussion: The Potential Role for Cannabidiol. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32029015/. Viitattu 25.3.2026
- Kicman A. ja Toczek M.. 2020. The Effects of Cannabidiol, a Non-Intoxicating Compound of Cannabis, on the Cardiovascular System in Health and Disease. Viitattu 25.3.2026
- Stanley C., Hind W sekä O’Sullivan S.. 2012. Is the cardiovascular system a therapeutic target for cannabidiol?. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22670794/. Viitattu 25.3.2026.
- Montecucco F. ja Di Marzo V.. Cell press. At the heart of the matter: the endocannabinoid system in cardiovascular function and dysfunction.
- Abdalla, H. M. et al. 2026. Cannabidiol in Cardiovascular Disease: A Review of Current Evidence and Future Directions. Mayo Clinic Proceedings 101(2), 297–309. https://doi.org/10.1016/j.mayocp.2025.10.009. Viitattu 17.09.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat.
Viimeksi tarkistettu: 17.09.2026
