Sisällysluettelo
Ihmisen sisäisestä kannabinoidijärjestelmästä tiedetään koko ajan enemmän. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Terveysviraston katselmuksen mukaan endokannabinoidijärjestelmä ja sen puutostilat liittyvät lähes kaikkiin sairauksiin (1). Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti endokannabinoidien puutostilaa mahdollisena syynä migreeniin, fibromyalgiaan ja ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS).
Endokannabinoidijärjestelmän tarkoitus
Endokannabinoidijärjestelmän tarkoituksena on valvoa, tasapainottaa ja ylläpitää elimistön eri toimintoja. Tämä viisas järjestelmä on osa laajaa reseptoriverkostoa. Kannabinoidireseptoreita CB1 ja CB2 sijaitsee joka puolella elimistöä ja siksi se vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön fysiologisiin toimintoihin (2).
Hampusta luontaisesti löytyvät aineet kuten kannabinoidit (CBD ym.), terpeenit ja flavonoidit vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmää tasapainottavalla tavalla kaikki yhdessä (entourage effect), sekä yksittäin (3).
Ihmisen sisäinen kannabinoidijärjestelmä löydettiin vasta 1990-luvulla.
Endokannabinoidijärjestelmän eli sisäisen kannabinoidijärjestelmän löytämisessä tapahtui merkittävä löytö 1990-luvun alkupuolella. Vasta silloin Lisa Matsudan ja hänen kollegoidensa ansiosta löydettiin ensimmäinen kannabinoidireseptori CB1. Seuraavaksi löydettiin CB2-reseptori, jonka havaittiin liittyvän osaksi immuunipuolustusjärjestelmään ja hermostoon. CB2-kannabinoidireseptoreita on löydetty joka puolelta kehoa. Niitä löytyy muun muassa verisuonista, sydämestä, maksasta, munuaisista, suolesta, pernasta, luustosta, sukupuolielimistä ja imusoluista (4).
Kannabinoidijärjestelmän puutostilat (CECD) voivat olla syynä mm. ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS), fibromyalgiaan ja migreeniin
Vuoden 2004 tutkimuksessa johtava endokannabinoiditutkija tohtori Ethan Budd Russo nosti ensimmäisenä esille teorian liittyen sisäisten kannnabinoidien puutostilaan (CECD eli Clinical Endocannabinoid Deficiency) ja siihen liittyviin terveysongelmiin. Puutostila voi johtua elimistön sisäisten kannabinoidien vähäisestä määrästä tai se voi liittyä myös viallisiin tai kehosta puuttuviin kannabinoidireseptoreihin. Mikäli keho ei pysty ylläpitämään homeostaasia eli tasapainotilaa sen fysiologisissa järjestelmissä, saattaa se edesauttaa erilaisten sairauksien puhkeamista. Tutkimuskohteena olevat sairaudet liittyvät merkittävästi immuunijärjestelmän toimintaan.
Uusien tutkimusten perusteella useat tutkijat ajattelevat, että puutostilat sisäisessä kannabinoidijärjestelmässä saattaa liittyä migreeniin ja sellaisiin sairauksiin kuten fibromyalgia ja ärtyvän suolen oireyhtymään eli IBS:ään (5). Vaikka kaikki lääketieteen toimijat eivät tätä ajatusta vielä tue, niin uudet tutkimustulokset puoltavat teoriaa ja niitä tulee koko ajan kasvavissa määrin lisää.
Migreeni
Migreenillä tarkoitetaan päänsärkykohtauksia aiheuttavaa sairautta. Vaikka vielä ei täysin tunneta migreenin täsmällistä syytä, niin tiedetään, että se aiheutuu yleensä ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta häiriötilasta aivorungossa. Myös geneettinen taipumus vaikuttaa ratkaisevasti migreenin kehittymiseen. Erityisesti aurallinen migreeni vaikuttaisi olevan periytyvää sorttia (6).
Migreeniä esiintyy jossain määrin joka kymmenellä ihmisellä ja se on keskimäärin kolme kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Naisille migreenikohtaukset esiintyvät useimmiten samaan aikaan kuukautisten kanssa, jolloin voidaan puhua kuukautismigreenistä. Migreeniä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla (6).
Migreenin oireet
Migreenikohtaukset ja voimakkuudet vaihtelevat ihmisillä ja usein syynä on ulkoiset tekijät. Migreenikohtaus voi laueta esimerkiksi stressistä, auringon valosta, alkoholista, unettomuudesta ja liian pitkistä ruokailuväleistä (6).
Fibromyalgia
Fibromyalgialla tarkoitetaan sellaista kroonista sairautta, joka aiheuttaa pitkäkestoista tuki- ja liikuntaelimistön kipua, joka ei ole vamman, tulehduksen tai vaurion aiheuttama. Muut yleiset fibromyalgiaan liittyvät oireet ovat muistihäiriöt, uupuminen ja uneen liittyvät ongelmat. Uniongelmilla tarkoitetaan useimmiten sitä, että uni ei virkistä eli väsymys jatkuu yöunien jälkeenkin (7).
Fibromyalgia on suomessa melko yleinen oireyhtymä ja sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaisista. Enemmistö sairastavista on naispuolisia henkilöitä (7).
Ethan Russon 2004 tekemän tutkimusten mukaan on saatu selville, että sisäinen kannabinoidijärjestelmä liittyy osaltaan kivun havaitsemiseen ja kipusignaalien lähettämiseen aivoille. Tutkimustulosten perusteella häiriöt signaaleissa voi edesauttaa pitkäaikaisia kiputiloja tuottavien sairauksien muodostumiseen. Tutkimuksessa selvisi, että kannabinoidit voivat vähentää mekanismeja ääreishermostossa, ruuansulatuselimistössä ja selkäytimessä, jotka lisäävät kivun tuntemista (5).
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)
Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (Irritable Bowel Syndrome) on hyvin yleinen Suomessa. Ainakin 10 % suomalaisista kärsii tästä vaivasta. Naisilla IBS:ää esiintyy yleisesti kaksi kertaa useammin kuin miehillä (8).
Siitä huolimatta, että IBS on ikävä vaiva, niin sitä ei pidetä vaarallisena eikä siihen liitetä muita vaikeita sairauksia. Aiemmin tätä oireyhtymää kutsuttiin ärtyneeksi paksusuoleksi, mutta myöhemmin sen nimeämistä on muutettu, koska oireisiin liittyy olennaisesti myös ohutsuoli (8).
IBS oireet
Ärtyneen suolen oireyhtymä on suoliston toiminnallinen vaiva, jossa suoliston toiminta on häiriintynyt ja potilaalla voi ilmetä kipua vatsan alueella. Yleensä oireisiin liittyy myös vatsan turvotus ja ilmavaivat. Myös suolen toiminta voi muuttua, siten että ulostaminen on keskimääräistä harvempaa tai tiheämpää ja vatsa on niin sanotusti joko löysänä tai kovana (8).
Useimmiten IBS-potilaan suolistomikrobien kirjo on pienempi kuin täysin terveillä. Syitä oireille ei täysin vielä tunneta, mutta tutkijat arvioivat sen liittyvän suolen liikkeisiin, suolessa olevien seinämien läpäisevyyteen, matala-asteiseen tulehdukseen, kivun aistimiseen tai hermoston toimintaan. Toisilla ruokailu saattaa vaikeuttaa oireita ja siksi muutokset ruokailutottumuksiin saattaa helpottaa ärtyneen suolen oireyhtymästä johtuvia oireita. Toisinaan ärtyvä suoli liitetään muuhun toiminnalliseen oireeseen. Myös psyykkiset tekijät kuten ahdistus ja masennus voi liittyä ärtyneen suolen oireyhtymään (8).
Tulevaisuudessa puutostiloja voitaisiin helpottaa sopivilla kannabinoidilääkkeillä.
Tohtori Ethan Russon tutkimuksen perusteella endokannabinoidien puutostila voi olla merkittävä tekijä ärtyvän suolen oireyhtymän syntymisessä samalla tapaa kuten migreenin ja fibromyalgiankin kohdalla. Kaikkiin näihin sairauksiin vaikuttaisi liittyvän serotoniinitasot ja sen toiminta.
Näyttäisi siltä, että oireiden hoitoa voidaan kehittää erityisesti vaikuttamalla potilaan serotoniinitasoihin ja siinä kannabinoidit tarjoavat luonnollisesti olennaista apua. Vaikka lisää tutkimusta tarvitaan, niin Ethan Russon mukaan endokannabinoidien puutostilaa voitaisiin helpottaa sopivilla kannabinoidilääkkeillä. Aiheesta tarvitaan myös lisää tutkimusta, jotta koko endokannabinoidien puutostilan käsitettä pystytään ymmärtämään paremmin (5).
Lähteet
1. Pál Pacher & George Kunos. 2014. Modulating the endocannabinoid system in human health and disease: successes and failures. FEBS J. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3684164/
2. Bradley E. Alger. 2013. Getting High on the Endocannabinoid System. Cerebrum. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3997295/
3. Ethan Russo & John McPartland. 2001. Cannabis and Cannabis Extracts: Greater Than the Sum of Their Parts? Journal of Cannabis Therapeutics. https://www.researchgate.net/publication/228897917_Cannabis_and_Cannabis_Extracts_Greater_Than_the_Sum_of_Their_Parts
4. Sean Munro ym. 1993. Molecular characterization of a peripheral receptor for cannabinoids. Nature. https://www.nature.com/articles/365061a0
5. Russo, E. B. 2004. Clinical Endocannabinoid Deficiency (CECD): Can this Concept Explain Therapeutic Benefits of Cannabis in Migraine, Fibromyalgia, Irritable Bowel Syndrome and other Treatment-Resistant Conditions? Neuroendocrinology Letters. https://www.nel.edu/userfiles/articlesnew/NEL251204R02.pdf?route=pdf_/25_12/NEL251204R02_Russo_.pdf
6. Sari Atula. 2019. Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047. Viitattu 03.01.2022
7. Heikki Julkunen. 2019. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00016/fibromyalgia?q=fibromyalgia. Viitattu 04.01.2022
8. Tiia Reho. 2021. Lääkärilehti Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00068/artyvan-suolen-oireyhtyma-ibs?q=%C3%A4rtyv%C3%A4n%20suolen%20oireyhtym%C3%A4. Viitattu 04.01.2022
