Kestävää hyvinvointia ei saavuteta jatkuvaan talouskasvun tavoittelulla. Tarvitaan talouskäsityksen laajentamista tarvelähtöiseen talouskäsitykseen, jolla siirtää talouden painopiste markkinaehtoisesta tuotannon ja kulutuksen kasvusta hyvinvointia palvelevaan talouteen.

 

Tarvitaan esimerkiksi enemmän sellaisten tuotteiden ja raaka-aineiden tuotantoa ja kulutusta jotka palvelevat kestävää kehitystä ja taloutta. Paras raaka-aine tähän olisi vuosittain satoa antava hamppu.

 

Hamppu on todellinen kestävä lähiraaka-aine. Sen voimakkaat juuret parantavat maaperän laatua. Suuri lehtimassa kuohkeuttaa maa-ainesta ja lisää siten kastematojen määrää. Nämä maan kuntoa parantavat vaikutukset lisäävät muiden kasvien satoa vuoroviljelyssä ja tukahduttavat rikkakasvit alleen. Vesistönkuormitus vähenee, kun hamppu nostaa syvältä maasta ravinteita muidenkin kasvien hyödynnettäviksi. Kaiken lisäksi hamppu kasvaa ilman kasvinsuojeluaineita. Hampusta saatavilla tuhansilla erilaisilla hyödykkeillä voidaan korvata fossiilisia ja kaukaa tuotuja raaka-aineita, kuten soijaa ja puuvillaa. Hampputuotteet ovat kaiken lisäksi ekologisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan parempia kuin edellä mainitut raaka-aineet.

 

Hamppumaa Oy:n tarkoitus on kotimaisen hampputeollisuuden ja -tutkimuksen edistäminen ja tietoisuuden lisääminen, sillä hamppu käsitteenä saa aikaan ihmisissä erilaisia tunteisiin pohjautuvia mielipiteitä. Tämän vuoksi vaarana on vääristyneet mielikuvat hampputeollisuudesta, jolla kuitenkin on potentiaalia kasvaa suureksi ekologista kestävyyttä edistäväksi toimialaksi.

 

Painoarvoa tekstissä esitellyille väitteille ja lisää mielenkiintoista luettavaa löydät kirjasta Talous kasvun jälkeen (Joutsenvirta, 2016).

 

Jatkuvan talouskasvun tavoittelu ei ratkaise aikamme taloudellisia ja ekologisia ongelmia

 

Viimeistään nyt on selvää, että rikkaiden maiden jatkuvaan talouskasvuun tähtäävä politiikka on menettänyt kykynsä ratkaista aikamme taloudelliset ja ekologiset ongelmat.

 

Jos jatkamme talouskasvun tavoittelua lisäämällä jatkuvasti tuotantoa ja kulutusta, ympäristöhaitat pahenevat entisestään. Jos taas pyrimme lieventämään ympäristöhaittoja leikkaamalla harkitsemattomasti tuotantoa ja kulutusta, työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus kärjistyvät.

 

Vaikka sosiaaliturvajärjestelmämme onkin rakennettu talouskasvun varaan, ei se tarkoita, että tulonjako olisi ainoa keino auttaa heikommissa asemissa olevia ihmisiä.  

Valtavirran ekonomistitkin esittävät, että talouskasvua tavoittelevat palkkaleikkaukset ja työajan pidennykset vain pahentavat talousahdinkoa supistamalla ostovoimaa, lisäämällä työttömyyttä ja kiihdyttämällä velkaantumista.

 

Kaiken kukkuraksi talouskasvua tavoitteleva vientiyrityksiä suosiva politiikka heikentää pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia.

 

Yhä useampi talouden asiantuntija on sitä mieltä, että olematon kasvu on uusi normaalitila ja talouskasvun ideologiasta olisi siirryttävä ympäristöystävälliseen suuntaan.

Talous kasvun jälkeen

 

Maapallon ekologinen kestävyys, ihmisten arkinen hyvinvointi ja elävä kansalaisyhteiskunta ovat harmonisen olemassaolomme kannalta välttämättömiä tavoitteita, joita ei saavuteta keskittämällä ratkaisuyrityksiämme julkisen velan pienentämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

 

Tämän vuoksi laajeneva joukko tutkijoita ja poliitikkoja kokee, että kasvu ei edes sen vihreimmässä muodossa helpota saati ratkaise isoja ongelmia.

 

Olisi kuitenkin epärealistista ja naiivia väittää, että poliitikot voivat hylätä kasvutavoitteet heti ja ilman laajoja yhteiskunnallisia muutoksia. Yhteiskuntamme kun on monin tavoin rakennettu kasvutalouden varaan. Nykyisessä järjestelmässä talouskasvun hiipuminen on todellinen uhka pääomien tuotoille, terveyspalveluiden järjestämiselle, koulutukselle, liikenneverkoston ylläpitämiselle ja monelle arkipäivän hyvinvointia lisäävälle asialle.

 

Rikkaissa hyvinvointivaltioissa ei vielä oikein ymmärretä, miltä talouskasvusta riippumaton ja kestävää hyvinvointia tuottava hyvinvointivaltio voisi näyttää. Se kuitenkin on selvää, että remontin tarve on suuri.

 

Kasvukriittisen tutkimuksen uranuurtajat brittiläinen Tim Jackson ja kanadalainen Peter Vicktor ovat esittäneet, että talousjärjestelmän muuttaminen vaatii monien tekijöiden ajattelemista uudella tavalla. Työ ja tuottavuus on heidän mukaansa määriteltävä uudelleen. Sen lisäksi tarvitaan uutta näkökulmaa kestävään liiketoimintaan, investointeihin ja rahajärjestelmään. Samoin on muutettava käsitystä siitä, miten ja missä vaurautta luodaan.

 

Muutos merkitsee myös talouskäsityksen laajentamista. Näkökulma talouteen on rajoittunut, jos se nähdään vain globaalista finanssi- ja kilpailutaloudesta riippuvaisena markkinavaihtona, jonka ehdoilla ylläpidetään suuruuden ekonomiaa tavoittelevaa julkista sektoria.

 

Hyvinvoinnille arvokkaita tavaroita ja palveluita tuotetaan myös monilla muilla talouden kentillä. Kasvutalous on kuitenkin kutistanut kotitalouksien ja yhteistoiminnallisten paikallistalouksien merkitystä. Nyt kasvun hiipuessa meidän kannattaisi avata silmät kaikelle sille yhteiselle vauraudelle, joka ylläpitää ja parantaa arkipäiväistä elämäämme. Me voimme kasvattaa sekä luonnon yhteisvaurautta että monia yhteisöjen voimavaroja tavalla, joka lisää suomalaisten työpaikkoja ja edistää kestävää liiketoimintaa ja innovointia.

 

Uudenlainen vaurausajattelu tuo esiin, että hyvinvoinnin kasvaminen on yhteydessä tarpeisiin, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Tällainen tarvelähtöinen talouskäsitys siirtää talouden painopisteen markkinaehtoisesta tuotannon ja kulutuksen kasvusta hyvinvointia palvelevaan talouteen.

 

Käsitys kaikkia ihmisiä yhdistävistä tarpeista auttaa myös kantamaan vastuuta sekä tulevien sukupolvien että köyhyydestä kärsivien ihmisten hyvinvoinnista.

 

Monet toimijat, kuten esimerkiksi Greenpeace ja Suomen Luonnonsuojeluliitto, kehittävät parhaillaan ideoita siitä, miten voisimme turvata hyvinvointia kaikille ekologisesti kestävällä tavalla. Vaihtoehtoiset talousmallit, kuten esimerkiksi ekologinen, feministinen ja jälkikeynesiläinen taloustiede,  kertovat puolestaan siitä, että tapamme ymmärtää taloudellisia suhteita ja lainalaisuuksia on muuttumassa.

 

Monia asioita, joita kasvutaloudessa pidetään itsestään selvinä oletuksina tai lähtökohtina, on alettu pitää poliittista keskustelua vaativina kysymyksinä. Tämä kyseenalaistaminen on uuden kestävän hyvinvointitarinan alku.

 

Mitä Suomessa voitaisiin tehdä?

 

Suomella on monia vahvuuksia: hyvät edellytykset uuden teknologian omaksumiseen, hyvin koulutettu työvoima, hyvä yritysilmasto. Suomi on historian valossa menestystarina poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Perusasiat ovat kunnossa ja sosioekonominen mallimme puolustamisen arvoinen.

 

Vahvuuksista huolimatta eriarvoisuus ja kahtiajakautuminen kasvavat. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu, koska pitkittyessään työttömyys johtaa herkästi pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

 

Meidän tulee vastustaa kasvutaloutta ylläpitävää kertomusta ja kehittää vaihtoehtoista tarinaa ja visiota, joka vastaisi paremmin oman aikamme yhteiskunnallista ja ekologista todellisuutta.

 

Muutos vaatii, että hahmotamme taloudelle perustan, joka on nykyistä kestävämpi ja oikeudenmukaisempi, ja vahvistamme ruohonjuuritasolta nousevia tämän perustan mukaisia käytäntöjä.

 

Lisäksi tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja eli sääntöjä ja instituutioiden uudistamista, niin että ne tukevat kestävää muutosta.

 

Erityisesti tarvitaan uudenlaisia työn ja toimeentulon muotoja, joita toteuttaessaan ihmiset voivat hyvin ja saavat riittävän elintason kasvattamatta kuitenkaan ympäristöhaittoja.

 

Uudistamisen tie vaatii ennakkoluulotonta suhtautumista ja valmiutta uhrauksiin.

 

Me Hamppumaassa aiomme ratkaisuvaihtoehtona kokeilla yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia, jossa käytämme suurimman osan voitoistamme kestävää hyvinvointia luovaan toimintaan. Tämän lisäksi meillä on kiinnostusta kokeilla Sveitsin mallin mukaista oppisopimuskoulutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys (ei oppilaitos) kouluttaa työharjoittelijat alan ammattiin.  

 

Mitä te aiotte tehdä viedäksenne yhteiskuntaamme kohti kaivattua muutosta?

 

Rakkaudella,

Jaakko Myllyniemi

Hamppuyrittäjä⎜Hamppukokki