Terpeenit ovat aromaattisia yhdisteitä, joita löytyy monista kasveista. Erityisesti hampusta löytyy terpeeneitä suuria pitoisuuksia.
Nämä aromaattiset yhdisteet luovat monille kasveille, kuten hampulle, männylle ja laventelille, sekä tuoreelle appelsiininkuorelle ominaisen tuoksunsa. Useimpien kasvien tuoksu johtuu terpeenien yhdistelmästä. Luonnossa nämä terpeenit suojaavat kasveja eläimiltä ja taistelevat bakteereita vastaan.
Havupuiden pihka koostuu terpeeneistä
Tunnetuimmat terpeenit ovat lieneen havupuissa esiintyvät pihka-aineet jotka muodostuvat monoterpeeneistä ja diterpeeneistä. Pihka-aineet suojaavat puita mm. kaarnakuoriaisilta (1).
Tutkimus terpeeneistä on vielä verrattaen uutta ja tiederyhmät tutkivat parhaillaan niiden hyötyjä ja vaikutuksia enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikka jonkin verran terpeeneistä jo tiedetään, niin niiden roolia ja merkitystä tulee tutkia lisää, jotta tiedettäisiin niiden toimintamekanismista ja yhteisvaikutuksista.
Terpeeneiden tärkeimmät roolit ovat suojella kasveja ja houkutella pölyttäjiä
Terpeeneillä on tärkeä rooli kasveissa. Joissakin kasveissa terpeenit houkuttelevat pölyttäjiä, kun taas toisissa kasveissa ne aiheuttavat voimakkaan reaktion torjuakseen saalistajia, kuten hyönteisiä tai ravintoa etsiviä eläimiä.
Joillakin terpeeneillä on kasvia suojaava vaikutus, mikä auttaa kasvia toipumaan vaurioista. Jotkut terpeeneistä toimii osana kasvin immuunijärjestelmää pitääkseen poissa tarttuvia bakteereita.
Terpeenistä käytetään joskus myös termiä terpenoidi. Terpeenit ja terpenoidit eivät kuitenkaan ole yksi ja sama asia. Terpeenit ovat näiden yhdisteiden luonnollinen muoto, kuten ne ovat elävässä kasvissa. Hampussa olevat terpeenit hapettuvat ja muuttuvat terpenoideiksi kuivaus- ja säilömisprosessin aikana.
Terpeenit ovat aromaattisia yhdisteitä
Aromaattisiin yhdisteisiin luettavat terpeenit määrittävät monien tuttujen kasvien ja yrttien, kuten rosmariinin ja laventelin, sekä joidenkin eläinten tuoksun. Laventelissa tuoksuu erityisesti linaloli terpeeni.
Valmistajat käyttävät eristettyjä terpeenejä luodakseen makuja ja tuoksuja moniin arkisiin tuotteisiin, kuten kosmetiikkaan ja elintarvikkeisiin.
Terpeeneistä beeta-karyofylleeni on ainut sisäiseen kannabinoidijärjestelmään vaikuttava terpeeni joka antaa pippurisen ja mausteisen aromin. Hampun lisäksi muita kasveja jotka sisältävät myös beeta-karyofylleenia ovat esimerkiksi kaneli, thaibasilika ja mustapippuri.
Limoneeni terpeeni on varmasti kaikille tuttu tuoksu sitrushedelmien kuorista.
Yhteisvaikutus (Entourage effect)
Tutkimuksissa on havaittu, että täyden kirjon (full spectrum) CBD-tuotteet ovat monipuolisempia kuin yksittäistä kannabinoidia sisältävät tuotteet. Tämä johtuu siitä, että täydessä spektrissä on mukana terpeenit, flavonoidit ja kaikki kannabinoidit yhdessä. Tätä yhteisvaikutusta kutsutaan nimellä “entourage effect” (2).
Yhteisvaikutus saadaan tuotteista joita ei ole kuumennettu valmistusprosessin aikana. Lämmön vaikutuksesta kannabinoidihapot muuttavat muotoaan ja mm. terpeenit ja flavonoidit saattavat tuhoutua.
Eli mitä enemmän vaikuttavia aineita on mukana lopputuotteessa, sitä monipuolisempi se on.
Tutkimus suomalaisen FINOLA-öljyhamppulajikkeen terpeeneistä
FINOLA kuuluu Cannabis sativa lajiin ja sitä viljellään ympäri maapalloa erityisesti hampunsiementuotantoon. Vuoden 2017 tutkimuksessa suomalaisesta FINOLA-hamppulajikkeesta löydettiin useita terpeeneitä ja kukintovaiheesta riippumatta runsaimmat monoterpeenit olivat myrseeni, pineeni, limoneeni, terpinoleeni ja okimeeni. Runsaimmat seskviterpeenit olivat karyofylleeni, humuleeni, bergamottiini ja farneseeni (3).
Terpeeniprofiileissa havaittiin merkittäviä vaihteluita yksittäisten kasvien välillä. Kukintojen kypsyessä monoterpeenien kokonaismäärä kasvoi verrattuna seskviterpeeneihin. Kukinnon keskivaiheessa (noin 4 viikkoa kukinnan alkamisen jälkeen) keskimääräinen monoterpeenipitoisuus oli 389 μg g1 DW (SE = 44, n = 9) ja keskimääräinen seskviterpeenipitoisuus 34 μg g1 DW (SE = 6,3, n = 9) (3).
FINOLA-lajike
FINOLA-lajike on ensimmäinen Suomessa kehitetty siementuotantoa varten jalostettu hamppulajike, jonka on kehittänyt yhdessä Jace Callaway ja Anita Hemmilä (Ranalli, 2004; Anon., 2015).
Vuonna 1999 FINOLA-lajikkeen oikeudet rekisteröitiin EU:ssa ja se liitettiin EU:n hyväksyttyjen hamppulajikkeiden listalle vuonna 2003.
Lopuksi
Ei ole itsestään selvää, että kaikki CBD-tuotteet sisältävät terpeeneitä. Kysy CBD-myyjältäsi, jotta saat varmasti puhtaat, korkealaatuiset ja terpeenirikkaat CBD-öljyt ja CBD-tuotteet.
Lähteet
- Hyvärinen H. 2001. MTT. Kasviperäiset biomolekyylit – fenoliset yhdisteet ja terpeenit. Kirjallisuuskatsaus. Jyväskylän Yliopistopaino.
- Ferber, Sari G. ym. 2020. The “Entourage Effect”: Terpenes Coupled with Cannabinoids for the Treatment of Mood Disorders and Anxiety Disorders. Current Neuropharmacology, Volume 18. Number 2. 2020. https://www.ingentaconnect.com/contentone/ben/cn/2020/00000018/00000002/art00004
- Booth, J. ym. 2017. Terpene synthases from Cannabis sativa. PLoS One. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5371325/
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat.
Tarkistettu viimeksi: 26.8.2026
