Valitse sivu
Laadunvalvojan terveiset hamppupellolta

Laadunvalvojan terveiset hamppupellolta

Elämme kerrassaan jännittäviä aikoja. Hampusta osataan valmistaa tuhansia erilaisia hyödykkeitä ekologisemmin kuin koskaan aiemmin. Maailmalla hampun tuotanto on räjähtänyt käsistä ja uusia innovaatioita sataa joka puolelta. Suomi tulee perässä viimeisten joukossa, mutta ei suinkaan vähäisimpänä. Ainakin Keski-Suomessa hamppu kukkii ja hymyilee kauniisti pelkäämättä kenenkään katsetta.

 

Hyvä sato kesän kuivuudesta huolimatta

 

Kesä on ollut viljelijöille erittäin haastava sen kuivuuden ja ankarien olosuhteiden vuoksi. Siitä huolimatta satoa hampusta on saatu talteen Jyväskylässä ja olemme siitä hyvin innoissamme! Meille se on kultaakin arvokkaampaa.

 

Olet ehkä kuullut väitteen, että jos selviytyäkseen pitäisi valita jokin yksi asia niin hampun avulla eläisi todennäköisesti pisimpään. Sen kasvuvauhti on todella hurjaa ja siitä kun voi lopulta tehdä lähes mitä tahansa. Pienestä määrästä siemeniä saat helposti kaikki tarvitsemasi proteiinit, hyvälaatuiset omega-3-rasvahapot, kuidut ja mineraalit. Puhumattakaan lehdistä, kukinnoista, varsista tai juurista. Siementen lisäksi myös niiden käyttötarkoitukset ovat lähes rajattomat.



Ulkomaisia toimijoita on tulossa Suomeen alati kasvalla vauhdilla, mutta laajemmalla sektorilla suurin harppaus on vielä ottamatta. Laitan pääni pantiksi siitä, että kaikki tulee vielä puhumaan hampun monipuolisista mahdollisuuksista. Sitä ennen, näen että tärkeintä tässä on nyt erottaa ns. teolliset hyötyhamput ja huumavia aineita omaavat hamppulajikkeet toisistaan.

 

 

THC -nollatoleranssi tarpeeton ruokateollisuudessa

 

Hampun jalostuksessa ollaan jo sen verran pitkällä, että sille saadaan juuri sellaisia ominaisuuksia kuin mitä ikinä halutaan. Isosta osasta tuotteista hampun huumaavaa vaikutusta aiheuttava yhdiste THC on saatu kokonaan pois jalostamalla kasvia ja mahdollisesti lopputuotetta niin pitkälle, ettei jäämiä THC:stä voida enää havaita. 

 

Allekirjoittaneen mielestä kyse on energian hukkaan heittämisestä. Tuotteiden marketteihin saaminen saattaa edellyttää nollatoleranssia THC:n osalta, eli jo valmiiksi minimaalisten pitoisuuksien vielä pienemmäksi saamista tavalla tai toisella. Vain välttääksemme sen mahdollisesti päihdyttävän vaikutuksen, vaikka pelko siitä on aivan turha. 

 

Kun puhutaan lääkelajikkeista ja huumaavista vaikutuksista, niin silloin prosentteja olisi oltava jopa kymmeniä, eikä käsittelemättömän hampun sisältämä THC:n esiaste aiheuta siltikään sellaisenaan syötynä päihtymystilaa, koska ainesosa vaatii aktivoimisen kuumentamalla tai uuttamalla materiaali esim. liuotinaineiden avulla.



Suomen tämän hetken THC-raja peltoviljelyssä on 0,2 % mutta työ olisi helpompaa jos raja ei olisi niin tarkka. Noilla määrillä kun ei ole mitään tekemistä päihdyttävyyden kanssa. Kasvin muut kannabinoidit kuten kannabiodioli (CBD) ikään kuin kumoaa THC:n päihdyttävän vaikutuksen sen antipsykoottisten ominaisuuksiensa vuoksi. 

 

Suomalaisessa Finolassa CBD:tä on kiitettävästi eikä syytä päihtymyksen pelkoon ole vaikka THC:n määrä olisi monikymmenkertainen. Tämän kun viranomaiset ymmärtäisivät, niin voisimme keskittyä oleelliseen eli parantamaan maailmaa hampun avulla tehokkaammin. Noh, kaikki aikanaan… Missionamme on kehittää maistuvinta ja huippulaadukasta hamppuruokaa koko kansalle, ottaen huomioon luonnonmukaisuuden, gluteenittomuuden ja raaka-aineiden puhtauden.


hampunsiemen-ravintorikasta-kasvisruokaa-1800-luvulta

 

Euroopan parhaimmat hampputuotteet tulevat Suomesta

 

Me Hamppumaalla pyrimme olemaan Suomelle eduksi ja tutkimme hampun käyttöä menneisyydestä nykypäivään. Kehitämme tuotteet parhaiden mahdollisten menetelmien avulla resurssiviisaasti ja luontoa säästäen. Periaatteenamme on se, että meiltä lähtevä tuote täyttää aina korkeimman mahdollisen laatuvaatimuksen ja reilusti yli sen. 

 

Teemme työtä hampputeollisuuden kehittämisen puolesta Suomessa ja maailmalla. Suomalaisten etulyöntiasema on se, että meillä on Pohjolan pitkän valojakson hyötyvaikutus, joka tekee kasvista entistäkin aromikkaamman, omegapitoisemman ja siten arvokkaamman ja maailman halutuimman kasvin. 

 

Mitään muuta kasvia ei ole jalostettu niin monimuotoisesti kuin hamppua. Sen lajikekanta on tällä hetkellä suurempi kuin millään muulla kasvilla, sillä ihmiset ovat niin uteliaita, että kehittävät lajikkeita itselleen ja yleiseen käyttöön sopivaksi. Ennustanpa että, suomalainen hamppu tulee olemaan jatkossa menestyvä vientituote myös elintarvikepuolella.

 

Suurin osa kansoista on nyt keskittänyt huomionsa hamppuun ja siitä saataviin mahdollisuuksiin ruoantuotannon kehittämisessä. Työintomme tuotekehityspuolella on kova, sillä hampun parissa toimiminen on meidän yhteinen intohimomme. Jos Suomessa hamppua olisi tutkittu edes osittain siinä määrin mitä muualla, niin työ olisi helpompaa ja meillä olisi enemmän hamppualan yrittäjiä. Sen mahdollisuudet ovat jo nyt niin laaja-alaiset, että on yksinkertaisempaa miettiä mitä siitä ei saa.

 

Yötä päivää asiaa pyöriteltyä parhaat ideat kumpuavat kuin itsestään silloin kuin niitä vähiten odottaa. Nyt olemme siis pitkällä ja suorastaan jännän äärellä. Suomesta tulee mielenkiintoisia innovaatioita hampusta ja me olemme siinä vahvasti mukana. 

 

Hamppua hampun päälle

 

Tämä on ehdottomasti hauskinta hommaa, mitä olen koskaan itse tehnyt. Moni olisi varmaan samaa mieltä. Meillä nauretaankin välillä sitä, että laitetaanko hampun päälle hamppua vai hamppua? Hampun hyvälaatuisen öljyn ja proteiinirakenteen ansiosta mahdollisuudet ovat esimerkiksi kauraan nähden moninkertaiset, jopa lukemattomat. Siitä kun voi tehdä niin leivät kuin levitteen, juuston ja muut tarvittavat lisukkeet kasvisleikkeistä tofumaiseen hefuun. 

 

Tuotekehitystiimi työssään

 

Ruokajuomana voi toimia vaikka siemenistä valmistettu hamppumaito tai olut. Hyvän makuisten hampputuotteiden tekeminen ei ole kuitenkaan aina helppoa, sillä haasteena voi olla esim. siementen kitkerä maku, jonka poistamiseksi onneksi on olemassa erilaisia menetelmiä. Hampun proteiinipitoisuus on korkea ja laatu ainutlaatuinen. Muun muassa suuren edestiinipitoisuuden ja sen erikoisen rakenteen ansiosta hampulla voidaan korvata myös tavallisesti kananmunaa sisältäviä tuotteita.

 

Tavoitteena palvella yhteiskuntaa

 

Haluamme osaltamme olla parantamassa yhteistä hyvinvointia ja terveysjärjestelmää siltä osin, mitä se on hampulla mahdollista. Elintarvikepuolella hoito- ja vanhainkoteihin herkulliseen muotoon tarjoiltu hamppuruoka tarjoaisi mahdollisuuden laadukkaaseen kotimaiseen proteiinin lähteeseen, jonka tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. 

 

Uskon, että jos asiakkailta kysytään laitosruoan laadusta, niin suuri osa toivoisi siihen parannusta ja esimerkiksi mahdollisimman paljon lähiruokaa. Ja miksipä ei, jos se vaan suinkin on mahdollista? Nyt, kun ilmaston tilanteen vuoksi ruoan tuotantoa ja kuljetuksia joudutaan sääntelemään ja järkeistämään, tulee hamppu pakostikin kuvioon sen monipuolisuuden ja ekologisuutensa ansiosta.



Olemme keskustelleet hampusta useiden elintarvikealan ja suurtalouskeittiöiden edustajien kanssa ja havainneet ikäväksemme sen, ettei hampusta tiedetä juuri lainkaan. Varsinkaan sen käyttötapoja ei tunneta ja kokeilut jäävät monesti hätäiseksi. Vain harvat edelläkävijät ovat rohkeasti ottaneet tuotteita ja siemeniä testiin esim. ruokaloihin ja huomanneet niiden herättäneen kiinnostusta ja kysyntää myös asiakkaissa. 

 

Vaikka testit ovat olleet menestyksekkäitä, tarvitsee hampun hyötyjen ja ennen kaikkea sen käyttömahdollisuuksien korostamista ja niihin perehdyttämistä tehdä jatkossakin. Sillä tavoin varmistamme mahdollisuuksien hyödyntämisen sen tiedon pohjalta, mitä me olemme vuosikausien kokemuksesta jo saaneet.

 

2020 huippulaatuiset tuotteet suomalaisiin marketteihin

 

Työn tuloksia nähdään pian kaupoissa, kun tuotantopuoli on sen osalta valmis. Maistuvia herkkuja ja hyödykkeitä tulee olemaan jatkossakin aina resurssien mukaisesti ja meidän visiomme mukaisessa tärkeysjärjestyksessä. Maltatko odottaa? Minä en ainakaan 🙂

Hamppupellot Jyväskylän Oravasaaressa


Keskisuomalaisessa järvimaisemassa kasvaneita hampputuotteita nähdään kaupoissa ympäri Suomen 2020.

Rakkaudella,

Eetu Laitinen

Tuotekehitys, Hamppumaa

Kotitekoinen mysli

Kotitekoinen mysli

Olen monta vuotta miettinyt kotitekoisen myslin tekemistä, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Kuvittelin sen olevan työlästä, kallista ja hankalaa. Olin väärässä joka kohdassa! Kun myslin valmistaa itse siinä säästää rahaa ja sen lisäksi se on hauskaa, luovaa ja helppoakin! Kotitekoinen mysli maistuu myös paremmalta.

 

Tältä sivulta löydät ohjeet miten kotitekoinen mysli valmistuu helposti!


Mysliini valitsin seuraavia raaka-aineita:

 

*saksanpähkinöitä

*maapähkinöitä

*kurpitsansiemeniä

*auringonkukansiemeniä

*kuorittuja hampunsiemeniä

*taateleita

*aprikooseja

*rusinoita

*kookosöljyä

*hunajaa

 

Työvaiheet:

 

Aloita myslin teko murskaamalla isoimmat pähkinät pienemmäksi morttelilla. 

 

Leikkaa aprikoosit ja taatelit (tai muut isommat kuivahedelmät) pienemmiksi. 

Sekoita isossa astiassa kaikki pähkinät ja siemenet. Lisää joukkoon miedolla lämmöllä sulatettu kookosöljy + hunaja*. Sekoita kaikki hyvin keskenään.

*Hunajakookosmassaan voi lisätä myös hiukan kanelia, kardemummaa tai muita ihania mausteita oman maun mukaan.

Levitä pähkinämassa leivinpaperille tasaisesti ja laita uuniin n. 100+ asteeseen ja kääntele välillä massaa. 

Tarkasta tasaisin väliajoin miltä massa näyttää ja tarvittaessa lisää/laske lämpöä.

Keskimääräinen paahtamisaika on n.30-60 min. kunnes massa on kuivaa ja rapsakkaa.

Varo polttamasta pähkinöitä!

 

Kun pähkinät näyttävät sopivan paahdetuilta, ota pelti uunista jäähtymään ja jäähdyttyään sekoita yhdessä kuivahedelmien kanssa. 

 

Nauti kasvimaidon kera!

 

Huom. Kotitekoinen mysli onnistuu myös paahtamatta aineksia, raakaversiona, jolloin se on vieläkin ravinteikkaampi.

Herkullista syksyä!

Jolanda,

hamppumaa.fi

Siemennäkkileipä hampusta

Siemennäkkileipä hampusta

Tämä herkullinen siemennäkkileipä hampusta syntyy vaivattomasti ja nopeasti, ja se on erinomainen ravinnonlähde esimerkiksi retkille ja vaelluksille.

Luontaisesti gluteeniton ja ravintorikas siemennäkkileipä hampusta


Näkkäri on gluteeniton, sisältää runsaasti hyviä rasvoja, kuituja ja on todella täyttävä!
Sen valmistaminen onnistuu myös aloittelevammalta leipurilta, eikä tekeminen vie paljoa aikaa! 

Saat siis pienellä vaivalla, edullisesti, ravintorikasta purtavaa arkeen ja retkille! Voiko tämä mennä enää paremmaksi? 

Kyllä voi!

Itse tehtyä näkkileipää hampusta voi tehdä myös joululahjaksi sellaiselle, jolla on jo tarpeeksi tavaraa ja joka arvostaa itse tehtyjä herkkuja! Pakkaat vain näkkärit kauniiseen paperipussiin ja kirjailet toivotuksen pussin kylkeen!

Hamppunäkkärin ainesosat

 

°  2,5 dl kuorittuja hampunsiemeniä

°  1 dl kokonaisia hampunsiemeniä TAI idätettyjä hampunsiemeniä 

°  1 dl hamppuproteiinia

°  1 dl auringonkukansiemeniä

°  0,5 dl pellavansiemenrouhetta

°  1 dl gluteenitonta jauhoseosta (kaura)

°  1 dl gluteenittomia kaurahiutaleita

° öljyä n. 2 rkl

° vettä sen verran, että massa notkistuu, mutta ei tule veteläksi.

 

Huom. voit käyttää ohjeessa myös idättämättömiä hampunsiemeniä. Jos kuitenkin haluat saada enemmän irti siemenen arvokkaista ravintoaineista voit idättää kokonaiset hampunsiemenet etukäteen. Liota hampunsiemeniä vesiastiassa vähintään 6 tuntia tai mielummin yön yli. Siemeniä kannattaa sekoittaa välillä, jotta ne likoavat tasaisesti. Huuhtele siemenet ennen käyttöä.

 

Valmistus:


Monet ainesosista imevät itseensä paljon vettä, joten anna seoksen tekeytyä hetki ja lisää vettä hiukan uudelleen, jos massa jää liian kuivaksi tai kokkareiseksi.

Näkkileivästä saat ohuen levittämällä massan leivinpaperille ja laittamalla toisen leivinpaperin massan päälle. Päällimmäisen leivinpaperin pinnalta voit kaulimella siloitella massan ohueksi, leivinpaperin kokoiseksi levyksi.

Laita uuni 100- 150 asteeseen ja paista uunin keskitasolla uunista riippuen n. 15-30 min.

Uuneissa on paljon eroja ja näkkäri valmistuu myös riippuen siitä, kuinka paksun tai ohuen siitä teet.

Tarkkaile siis uunia tasaisin väliajoin. Kun näkkäri on rapsakka ja hiukan ruskettunut, se on valmis! Varo polttamasta näkkileipää, jotta maku ei muutu kitkeräksi.

Nauti sellaisenaan tai lisää päälle lempitäytteesi. Siemenäkkileipä säilyy huoneenlämmössä jonkin aikaa ellei kaikkea tule syötyä heti 🙂

hamppumaa.fi

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua

Hampunsiemen on ylivertainen ravintokuidun lähde

 

Hampusta saa runsaasti ravintokuitua. Jo yksi ruokalusikallinen idätettyjä hampunsiemeniä täyttää jopa 40,44% päivittäisestä kuidun tarpeestasi. Tämä on todellinen siunaus ravintorikkaan elämän arvostajille – ja varsinkin heille, joiden päivittäiseen ruokavalioon viljat eivät sovi.

 

Ravintokuitu vahvistaa suoliston mikrobikasvustoa

 

Oletko koskaan ajatellut miten samankaltaisia ovat ihmisen suolisto ja kasvien juuret?

 

Molemmat ovat piilossa. Molemmat imevät ravintoaineita ja vettä. Ja sairastuessaan molemmat voivat oireilla kaukana sijaitsevissa elimissä, kuten lehdissä ja ihossa, oksissa ja hiuksissa.

 

Suolisto onkin siis yksi tärkeimmistä järjestelmistäsi ja siksi siitä kannattaa pitää erityistä huolta.

 

Moderniin elämäntapaan usein kuuluu runsaasti ravintoköyhää ruokaa ja myrkyllisiä kemikaaleja. Nämä ja lääkkeet (erityisesti antibiootit) ajan mittaan tuhoavat suolistosi hyvän mikrobikasvuston.

 

Mikrobikasvusto mm. suojelee meitä tulehduksilta. Se valtaa kaikki suoliston seinämän alueet, jotta muut organismit – kuten sairauksia aiheuttavat bakteerit, virukset ja loiset – eivät kirjaimellisesti saa jalansijaa. Hyvä mikrobikasvusto toimii myös kehon suodattimena toksiineille ja neutraloi niistä noin neljänneksen ennen kuin ne pääsevät verenkiertoon. Lisäksi hyvä mikrobikasvusto nopeuttaa ulosteen siirtymistä paksusuoleen, jolloin jäte ei jää suolistoon niin pitkäksi aikaa, että toksiinit imeytyisivät takaisin verenkiertoon (1).

 

Mitä kuitu on ja kuinka paljon sitä tarvitaan?

 

Ravintokuidusta puhuttaessa tarkoitetaan kasvikunnan tuotteista saatavia hiilihydraatteja, jotka koostuvat useista erilaisista yhdisteistä. Ihmisen elimistön ruoansulatuskanavan luontaiset entsyymit eivät pysty sulattamaan ravintokuitua sellaisenaan. Sen sijaan paksusuolen mikrobit pystyvät hajottamaan osan kuidussa olevista ainesosista (3).

 

Keskimääräinen päivittäinen kuidun tarve on noin 25-35 grammaa. Tarvittavan kuitumäärän saat helposti, mikäli syö päivittäin siemeniä, pähkinöitä, täysjyväviljaa, marjoja, kasviksia sekä hedelmiä. Jos viljat eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon, kuitusuositusta voi olla vaikea saavuttaa. Esimerkkinä kuusi ruisleipäviipaletta sisältää puolet päivittäisestä kuidun tarpeesta. Vielä helpommin saat varmistettua ravintokuidun tarpeesi, kun otat puolitoista ruokalusikallista (1 1/2 kukkurallista = n. 45 g = 60% kuidun tarpeesta) idätettyjä hampunsiemeniä päivässä.

 

Minkälaisia kuituja kannattaa syödä?

 

Ruoasta saat sekä vesiliukoista että veteen liukenematonta kuitua.

 

Veteen liukenemattomat kuidut ylläpitävät terveyttä suolistossa. Kuidut antavat myös kylläisyyden tunteen, vaikka niissä oleva energiasisältö on lähestulkoon olematon. Vesiliukoisia kuituja saat erityisesti marjoista, hedelmistä ja kasviksista (3). Esimerkiksi mansikka sisältää liukenevia kuituja 0,9 grammaa ja banaani 0,7 grammaa (4).

 

Idätetystä hampunsiemenistä saat liukenevia kuituja jopa 2 grammaa (5).

 

Useammat elintarvikkeet sisältävät erilaisia kuituja kuten liukenematonta selluloosaa, liukoisia kumeja, sekä pektiinejä. Vehnässä kuitu on verraten puhdasta selluloosan tyyppistä kuitua kun taas kaura, ruis ja ohra sisältävät myös vesiliukoista kuitua. Vesiliukoisten kuitujen määrä on erityisen korkea palkokasveissa kuten herneissä ja pavuissa (4).

 

Terveyden kannalta molemmat, sekä vesiliukoiset että -liukenemattomat, kuitutyypit ovat elimistölle hyväksi. Sekä vesiliukoisten että veteen liukenemattomien kuitujen on todettu ehkäisevän sairauksia kuten paksusuolen syöpää, tyypin 2 diabetestä ja sepelvaltimotautia (2).

Hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde

 

Suomalaiset saavat kuitua verrattain melko hyvin, mutta määrää voisi lisätä noin neljänneksen. Erityisesti nuorten kuidun saannin on havaittu olevan yleisiä suosituksia alhaisempi (2).

 

Kuten alla olevasta taulukosta näet, hamppu on ylivertaisesti paras ravintokuidun lähde. Jos siis koet, että et saa tarpeeksi kuitua, tai jos haluat vaihtaa viljakuidut ravintorikkaampaan kuidun lähteeseen, niin idätetystä hamppuproteiini 50%:sta saat kuituja 8,22 g / ruokalusikallisesta, joka on melkein puolet koko päivittäisestä kuidun tarpeestasi.

 

Esimerkkejä ruokien sisältämistä kuitupitoisuuksista (100g):

Ruoka-aine                                                Kuidun määrä (g/100g)     Liukoinen(g)           Liukenematon(g)

Idät. Hampunsiemen (kokonainen)                        33,7                              2,0                              31,7

Idät. Hamppuproteiini 50%                                    27,4                              1,6                              25,7

Rusina                                                                      9,7                               3,5                                6,2

Ruisleipä (Reissumies)                                             9,0                              1,6                                7,4

Maapähkinä                                                              8,1                              0,4                                7,7

Ohrahiutale                                                               7,6                              1,0                                6,6

Auringonkukansiemen                                              6,8                              0,4                                6,4

Kaurahiutale                                                             5,7                              1,1                                4,6

Punainen linssi (kuivattu)                                         5,4                              1,3                                4,1

Riisi (tumma)                                                           4,5                              0,6                                3,9

Vadelm                                                                     3,7                              0,4                                3,3

Herne (tuore)                                                           3,1                              0,3                                2,8

Mansikka                                                                 2,4                              0,9                                1,5

Banaani                                                                    1,7                              0,7                                1,0

Peruna (keitetty)                                                      1,4                              0,4                                1,0

 

Lähde: Fineli.fi (4).

 

LÄHDELUETTELO:

 

  1. Dr. A. Junger. 2009. Clean
  2. A. Aro. 2015. 100 kysymystä ravinnosta – Ravintokuitu

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00013

  1. Ruokatieto Yhdistys ry. 2018. Kuitu tekee hyvää elimistölle.

https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/suojaravintoaineet/kuitu-tekee-hyvaa-elimistolle

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki, 2018.

https://fineli.fi/

  1. Germinated Hemp Seed, 2018. http://www.germinatedhemp.eu/images/sprouted/downloads/specs_GerminatedHempSeed.pdf

hamppumaa.fi

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen, kurpitsansiemen ja kaakao on parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemen on parhaita magnesiumin lähteitä. Magnesium on yksi tärkeimmistä mineraaleista, jota ihminen tarvitsee toimiakseen ja pysyäkseen terveenä. Vain harvat ravintoaineet ovat terveydelle yhtä hyödyllisiä kuin magnesium. Kaikista ihmiskehon mineraaleista ainoastaan fosforia, kalsiumia ja kaliumia on enemmän kuin magnesiumia (1).

Hampusta saa magnesiumia monessa eri muodossa. Erityisesti idätetty hampunsiemen ja proteiini on omaa luokkaansa, kun otetaan huomioon se tosiasia, että idättämättömistä siemenistä ja pähkinöistä eivät mineraalit imeydy ihmiskehossa läheskään yhtä hyvin kuin idätettyinä. Artikkelin lopusta löydyt listattuna parhaat magnesiumin lähteet.

Mikä magnesium?

Magnesium on mineraali, joka vakauttaa ja rauhoittaa hermostoa, sekä rentouttaa lihaksia. Se imeytyy heikosti ja sen puute on yksi avaintekijöistä modernissa stressin, ahdistuksen, masennuksen, ärtyneisyyden, muistihäiriöiden, korkean verenpaineen ja turvotuksen epidemiassa (2).

Paljonko ihminen tarvitsee magnesiumia?

Ihmisen tulisi saada ravinnostaan 500–600 mg magnesiumia, vaikka virallinen suositus onkin vain 280–350 mg päivässä. Useimmat suomalaiset saavat magnesiumia vain vajaat 300 mg päivässä. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset saivat ruuastaan päivittäin noin 1200 mg magnesiumia. Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Nykypäivänä ruoka on niin  pitkälle prosessoitua ja puhdistettua, että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan (2). Nykypäivän ruoan vähäiseen mineraalipitoisuuteen vaikuttaa myös tehomaatalouden mineraaliköyhä maaperä.

Hampunsiemen on yksi parhaita magnesiumin lähteitä

Hampunsiemenissä on magnesiumia 480 mg jokaista sataa grammaa kohden (3). Ottamalla hampunsiemenet osaksi päivittäistä ruokavaliota voi siten helposti lisätä magnesiumin saantia. Hampunsiemen idättäminen varmistaa, että hampputuotteista syöty magnesium ja kaikki muutkin mineraalit imeytyvät 100%:sti.

Magnesiumin terveyshyödyt

Merkittävimmät terveshyödyt magnesiumin käytöstä on mm. syövän, masennuksen ja diabetesriskin vähentyminen. Puutteellinen määrä magnesiumia kehossa voi lisätä riskiä sairastumiseen. Nivelkivut, migreeni, lihaskivut ja huimaus ovat yleisiä magnesiumpuutteen oireita.

Magnesium helpottaa erityisesti lihaskipuja ja auttaa mm. kouristuksiin, kramppeihin, kihelmöintiin ja tunnottumuuteen. Magnesium tuottaa energiaa erityisesti lihassolujen käytettäväksi. Sen lisäksi se on hyvä luonnollinen kalsiumkanavan salpaaja eli verenpainelääke. Magnesium tehoaa myös kuukautisiin liittyviin oireisiin, ehkäisemällä vatsakramppeja, uupumusta ja muita kuukautisiin liittyviä oireita. Sen on myös todettu parantavan naisten mielialaa juuri ennen kuukautisia nautittuna (4).

Magnesiumin puute saattaa ilmetä suolaisen- ja suklaanhimona

Magnesiumin puute on tutkimuksissa liitetty elimistön krooniseen tulehdustilaan, joka voi johtaa muihin kroonisiin sairauksiin. Huolehtimalla optimaalisesta magnesiumin saannista voi tulehduksia vähentää merkittävästi. Magnesiumin puute saattaa ilmetä myös suolaisen- ja suklaanhimona, jota ihmiset eivät useinkaan tunnista magnesiumin tarpeeksi. Tämän vuoksi hampunsiemenet, pähkinät, sekä hedelmät auttavat erinomaisesti suklaanhimossa, joka ei tietenkään muodostu terveydelliseksi ongelmaksi, jos suklaana käytetään raakasuklaata.

Hamppuproteiinista apua makean himoon. Yksi ruokalusikallinen (30 grammaa) hamppuproteiinia sisältää 260 mg magnesiumia (5). Runsaasti hyvin imeytyvää magnesiumia sisältävän idätetyn hamppuproteiinin lisääminen ruokavalioon yhdessä CBD-A hamppumehukapselien kanssa tuo ainutlaatuisen kombon, joista on tehokas apu mielialan kohentamiseen, suorituskyvyn parantamiseen, lihaskipuihin ja kramppeihin, sekä tulehduksien lievittämiseen.

Magnesium ja hamppu avuksi masennuksen hoitoon

Magnesiumilla on myös merkittävä rooli aivojen toiminnassa ja yhdessä kannabinoidituotteiden kanssa ne auttavat kohentamaan mielialaa. Tutkimukset ovat myös löytäneet yhteyden matalien magnesiumpitoisuuksien ja masennuksen välillä. Magnesiumista ja kannabinoidituotteista on apua stressin ja uniongelmien kanssa.

Kannabinoidit auttavat tasapainottamaan endokannabinoidijärjestelmää, mutta se ei yksin riitä luomaan terveellistä ja tasapainoista tilaa, eikä se voi korvata mineraalivajeita kuten magnesiumin puutosta. Harkitse tarkkaan, mitä laitat kehoosi. CBD:n ja magnesiumin synergisillä vaikutuksilla voit helposti vaikuttaa kehosi tilaan.

Monien tutkimusten mukaan CBD:n ja magnesiumin yhteisvaikutuksella on ahdistusta lieventäviä vaikutuksia (6). CBD:tä ja magnesiumia saat kätevästi myös samasta kapselista.

Magnesiumista apua ummetukseen

Tutkimukset puoltavat magnesiumlisän käyttöä sisplatinahoidon (syöpälääkkeiden) aikana. Magnesium ehkäisee solusalpaajien, mm. sisplatinan aiheuttamia munuaisvaurioita

Rauta- ja kalsiumlisät voivat kuivattaa suolistoa, kun taas magnesiumin vaikuttaa päinvastoin, eli suolen sisältöä pehmittävästi 3. Hampunsiemenistä saatavat kuidut ja magnesium voi ennaltaehkäistä ummetusta koska ne kiihdyttävät ruoan etenemistä ruoansulatusjärjestelmässä ja helpottavat suolen puhdistumista erilaisista myrkyistä (7).

Yhteenveto ja loppukommentti

Magnesium on kaiken kaikkiaan yksi tärkeimpiä mineraaleja, jota ihminen tarvitsee voidakseen hyvin ja ollakseen terve. Erityisesti allekirjoittaneelle on tullut ihan käytännön kautta selväksi se kuinka iso merkitys magnesiumilla on suolaisen- ja suklaanhimon hillitsemisessä, kun jouduin olemaan lähes kahden kuukauden ajan ilman idätettyä hamppuproteiinia Slovakian toimitusvaikeuksien vuoksi, huomasin ajautuneeni monen vuoden hiljaiselon jälkeen ruokakauppojen kassojen herkkujen houkuttelemaksi, ja suklaata tuli syötyä oikein olan takaa. Nyt kun idätettyä hamppuproteiinia taas on, en ole syönyt kaupan sokerista maitosuklaata enää ollenkaan.

Lista parhaista magnesiumin lähteistä (per 100g):

Kuorittu hampunsiemen 690.0 mg*

Kaakao 520.0 mg

Idätetty hampunsiemenproteiini 50% 470.0 mg*

Idätetty hampunsiemen 430. mg*

Siemenet: Kurpitsansiemen 535.0 mg, auringonkukansiemen 419.0 mg, kvinoa 197.0 mg

Tummalehtiset kasvikset: Pinaatti 59.0 mg, lehtisalaatti 21.0 mg, mangoldi 59.0 mg.

Hedelmät: Banaani 31.3 mg, aprikoosi 27.9 mg, avokado 29.0 mg, persikka 50.0 mg, luumu 10.0 mg

Pähkinät: Mantelit 278.0 mg, saksanpähkinä 160.0 mg, cashew 260.0 mg

Vihreä Papu 23.4 mg ja punainen linssi 26.0 mg

Viljat: Hirssi 103.0 mg, tumma riisi 101.0 mg, kaura 142.0 mg 

Perunat 20.0 mg

Lähde: fineli.fi 

LÄHDELUETTELO:
  1. Newsner. 2016. 15 syytä miksi sinun pitäisi syödä magnesiumia joka päivä. https://fi.newsner.com/uutiset/15-syytae-miksi-sinun-pitaeisi-syoedae-magnesiumia-joka-paeivae/
  2. Dr. A. Junger. 2009. Clean
  3. Fineli, hampunsiemen kokonainen. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/33121?q
  4. Tohtori Tolonen. 2017. Magnesium – monipuolinen kivennäisaine. http://www.tritolonen.fi/artikkelit/95-magnesium-monipuolinen-kivennaisaine
  5. Dr. Axe. Hemp Protein Powder: The Perfect Plant-Based Protein. https://draxe.com/hemp-protein-powder/
  6. Natural Healt Services: So Cannabis Will Make Me Better Right. https://naturalhealthservices.ca/so-cannabis-will-make-me-better-right/
  7. Kohokohta. 2017. 9 yllättävää syytä syödä hampunsiemeniä. https://kohokohta.com/uutiset/9-yllattavaa-syyta-syoda-hampunsiemenia/
  8. Fineli.fi. 2018. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=&foodType=ANY
0
    0
    Sinun ostoskorisi
    Ostoskori on tyhjä.Takaisin kauppaan