Valitse sivu
Mitä on CBC?

Mitä on CBC?

Yleisimmät kannabinoidit kuten CBD ja THC alkavat olla monelle tuttuja juttuja, mutta tunnetko jo CBC:n? Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, mitä on CBC eli kannabikromeeni.

 

CBC eli kannabikromeeni (Cannabichromene)

 

CBC on yksi monista hampusta löydetyistä kannabinoideista. Viime aikoina myös kannabikromeenia on tutkittu enemmän ja sen roolia on alettu ymmärtää paremmin kuin aiemmin. Erityisesti sitä on tutkittu miten CBC vaikuttaa yhdessä muiden kannabinoidien kuten THC:n ja CBD:n kanssa.

CBC poikkeaa monista muista kannabinoideista sillä, että se kiinnittyy heikommin CB-reseptoreihin. Sen sijasta kannabikromeeni kiinnittyy ja vaikuttaa TRP-kanavien kautta TRPA1 ja TRPV1-reseptoreihin. Kyseiset reseptorit liittyvät elimistön lämpötilan ja muiden erilaisten tuntemusten havaitsemiseen (1). 


CBC muodostuu CBCA:sta

 

Samalla tavalla kuten kaikki muutkin kannabinoidit muodostuvat kannabinoidihapoista, niin myös kannabikromeeni muodostuu kannabikromeenihaposta (CBCA), joka muuttuu lämmön ja valon vaikutuksesta kannabikromeeniksi (CBC).  CBCA puolestaan syntetisoituu CBG:stä eli kannabigerolista. CBG on niin sanotusti kaikkien kannabinoidien äiti eli kantasolu (2).

Vaikka kannabikromeeni on tärkeä komponentti, niin määrällisesti sitä on hampussa melko vähäisesti. Pitoisuudet vaihtelevat lajikekohtaisesti.

 

CBC:tä sisältävät hamppukasvi ja hampunlehtiä.

CBC eli kannabikromeeni.

 

CBC ei ole päihdyttävä

 

CBC ei ole psykotrooppinen, eli se ei ole päihdyttävä (3). CBC ei löydy kansainvälisestä YK:n huumausaineisiin liittyvästä yleissopimuksesta, joten kannabikromeeni on laillinen aine, eikä sille ole asetettu siksi rajoituksia.

 

Kannabikromeenin ominaisuuksia

 

Tutkimuksia CBC:n tarkoista ominaisuuksista on tiedossa vain vähän. Joidenkin eläintutkimusten mukaan kannabikromeenilla saattaa olla antimikrobisia ominaisuuksia, kipua ja tulehduksia lievittäviä vaikutuksia, sekä lisäksi se saattaa antaa helpotusta masennukseen. Lisää tutkimuksia ihmisillä kuitenkin tarvitaan.

Tutkijat arvelevat, että kannabikromeeni saattaa olla myös tehokas aine syövän hoidossa johtuen siitä, että se vaikuttaa yhdessä kehon sisäisten eli endokannabinoidien kuten anandamidin kanssa. Vaikuttaa siltä, että elimistön itse tuottaman “onnellisuusmolekyylin” anandamidin vaikutusaika saattaa olla pidempi yhdessä CBC:n kanssa.


CBC ja sivuvaikutukset

 

Vielä ei tiedetä tarkemmin aiheuttaako kannabikromeeni mitään merkittäviä sivuvaikutuksia. Samalla tavalla kuin muidenkin ei-psykotrooppisten kannabinoidien kohdalla, vaikuttaa siltä, että myös CBC on yleisesti hyvin siedetty. Kuitenkin lisää tutkimuksia tarvitaan ja niitä on onneksi myös tulossa.

 

Ennen kuin ostat CBC-tuotteita

 

Kiinnostuitko kannabikromeenista? CBC-tuotteita ostaessa kannattaakin ensin varmistaa onko yrityksen tuotteet kolmannen osapuolen testaamia ja luotettavia. Tarkista analyyseista kannabinoidiprofiilit ja kaikki mahdolliset kontaminaatiot. Kyseiset analyysit tulisi olla saatavilla myyjien sivustoilla tai ne tulisi vähintään saada pyydettäessä nähtäville.

 

Lähteet

 

  1. H. Khodadadi ym. 2021. A potential role for cannabichromene in modulating TRP channels during acute respiratory distress syndrome. Journal of Cannabis Research volume 3, Article number: 45. https://jcannabisresearch.biomedcentral.com/articles/10.1186/s42238-021-00101-0
  2. L. Anderson ym. 2021. Sciende Daily. The mother of all cannabinoids’: Anti-seizure compounds discovered in cannabis. University of Sydney. https://www.sciencedaily.com/releases/2021/10/211005101905.htm
  3. A.Izzo ym. 2021. Inhibitory effect of cannabichromene, a major non-psychotropic cannabinoid extracted from Cannabis sativa, on inflammation-induced hypermotility in mice. Br J Pharmacol.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3417459/
Mitä on CBG?

Mitä on CBG?

CBD-tuotteet kasvattavat suosiota ja viime aikoina markkinoille on tullut myös paljon kiinnostusta herättäviä uusia hampputuotteita kuten CBG-öljy ja CBN-öljy. Tässä artikkelista käydään läpi mitä on CBG eli kannabigeroli.

 

CBG eli kannabigeroli (cannabigerol)


CBG on yksi hampusta löytyvä kannabinoidiyhdiste, jota on viime vuosina tutkittu enemmän kuin koskaan aiemmin. Fytokannabinoidi CBG ei ole huumaava eli se ei saa käyttäjälleen aikaan päihtymystä. CBG vaikuttaa samoihin reseptoreihin kuin CBD (1).

Siitä huolimatta, että kannabigerolista uutisoiminen on vielä huomattavasti vähäisempää kuin tunnetuimpien CBD:n ja THC:n, sillä on uusien tutkimusten mukaan ainutlaatuisten ominaisuuksien lisäksi myös samankaltaisia vaikutuksia kuin CBD:llä. CBG on luokiteltu turvalliseksi myös päivittäisessä käytössä. Näin ollen CBG voisi hyvinkin olla uusi nouseva ja trendikäs kannabinoidituote.

 

CBG lisää serotoniinin eritystä

 

CBG vaikuttaa muiden kannabinoidien tavoin elimistön kannabinoidireseptoreiden (CB1 ja CB2) kautta sisäiseen kannabinoidijärjestelmään.  Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että CBG lisää serotoniinin eli ns. hyvänolon hormonin eritystä, jolla on mielialaa kohottava vaikutus.

CB1- ja CB2-reseptoreilla on aktiivinen rooli kognitiivisten toimintojen, kuten ruokahalun, kipuvasteen, mielialan ja sisäisen tasapainon säätelyssä. Kannabinoideilla kannabinoidireseptoreihin vaikuttamalla voi muuttaa signaaleja, joita hermoston välittäjäaineet lähettävät elimistölle ylläpitääkseen elintoiminintojen tasapainoa (2).

 

CBG:n käyttö eri sairauksissa

 

Uusimpien tutkimusten mukaan CBG:llä on monipuolisia vaikutuksia hyvinvointiin. Sitä käytetään erityisesti tiettyjen sairauksien kohdalla.

 

Kipu

 

Tutkimusten mukaa kannabinoidi CBG (kannabigeroli) voi vähentää kipua, koska se on voimakas alfa-2-adrenoseptoriagonisti ja kohtalaisen voimakas 5HT1A-reseptorin antagonisti. (3)

 

Syöpä

 

Vuoden 2014 tutkimuksessa tutkittiin paksusuolen syöpää rotilla, jonka perusteella on päätelty, että CBG saattaa vähentää syöpäsolujen ja muiden kasvainten kasvua. (4)

 

Huntingtonin tauti


CBG:llä vaikuttaa olevan hermostoa suojaavia ominaisuuksia. Vuoden 2015 tutkimuksessa tarkasteltiin hiiriä, joilla oli hermostoa rappeuttava sairaus nimeltä Huntingtonin tauti. Tutkimuksessa todettiin, että CBG saattaa olla lupaava myös muiden hermostoa rappeuttavien sairauksien hoidossa. (5)

 

IBD (Inflammatory Bowel Disease)


Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan CBG näyttää vähentävän IBD-oireita. Yhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta, että CBG heikensi paksusuolentulehdusta hiirillä, vähensi typpioksidin tuotantoa makrofageissa ja vähensi ROS-muodostusta suoliston epiteelisoluissa. CBG:tä voitaisiin harkita kliinisissä kokeissa IBD-potilailla. (6)

 

Bakteeri-infektiot


Bakteeri-infektiohin liittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että CBG voi tappaa bakteereja, erityisesti metisilliiniresistenttiä Staphylococcus aureusta (MRSA), joka aiheuttaa lääkeresistenttejä infektioita. Nämä infektiot voivat olla vaikeasti hoidettavia ja myös melko vaarallisia. (7)

Yllä lueteltujen hyötyjen lisäksi CBG:llä on havaittu olevan vaikutusta ruokahalun parantamiseen ja moneen muuhun vaivaan, jotka kaipaavat vahvistukseksi vielä lisätutkimusta. 


CBG löydettiin jo 1964


CBG ei ole itsessään mikään uusi löytö. CBG on tunnistettu hampusta ensimmäisen kerran jo vuonna 1964. Yhdisteen löysi yhdessä tutkijat Raphael Mechoulam ja Yehil Gaoni (8).

CBG:n eristäminen hampusta ei kuitenkaan onnistu yhtä helposti kuin CBD:n osalta, jonka takia CBG-tuotteiden tuominen markkinoille on ollut hitaampaa ja työläämpää. Nyt useat valmistajat ovat keksineet keinoja, jolla CBG:tä voidaan uuttaa tehokkaasti. Tällä hetkellä markkinoilla on mm. CBG-öljyä, CBG-kapseleita, CBG-kosmetiikkaa, CBG-karkkeja, CBG-kukkaa ym. CBG-tuotteita.

 

CBG on kaikkien kannabinoidien äiti

 

CBG:tä kutsutaan kaikkien kannabinoidien äidiksi, sillä CBG:stä muodostuu kaikki muutkin hampun kannabinoidit. CBG tunnetaan myös kannabinoidien kantasoluna ja kannabiksen “Rolls Roycena”. 

Kuten kaikki muutkin kannabinoidit, myös CBG esiintyy hampussa happomuodossa (CBG-A). Entsyymien avulla kannabigerolihappo (CBG-A) muodostaa kehittyessään muut paremmin tunnetut kannabinoidihapot kuten THC-A:n ja CBD-A:n, jotka taas puolestaan muuntuvat ajan saatossa THC:ksi, CBD:ksi ja muiksi ei-happomuodossa oleviksi kannabinoidiyhdisteiksi (9). Lopuksi jäljelle jäävä CBG-A (noin 1%) dekarboksyloituu CBG:ksi.  Hampusta on löydetty yhteensä ainakin 120 erilaista kannabinoidia.

 

Mikä vaikutus CBG:llä on yhdessä muiden lääkkeiden kanssa?

 

Vielä ei tiedetä kaikkea siitä mitä yhteisvaikutuksia CBG:llä saattaa olla yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. 

Mikäli käytössäsi on mitä tahansa lääkkeitä, on parasta tarkistaa yhteensopivuus omalta lääkäriltäsi ennen CBG-öljyn kokeilemista. Se on erityisen tärkeää, jos käytät lääkettä, joka sisältää niin sanotun greippivaroituksen. ​​Samalla tavalla kuin greippimehu, voi myös CBG lisätä useiden lääkkeiden vaikutusten tehoa.

 

Lääkkeitä, joilla on usein tämä varoitus, ovat:

  • antibiootit ja mikrobilääkkeet
  • syöpälääkkeet
  • antihistamiinit
  • epilepsialääkkeet (AED)
  • verenpainelääkkeet
  • verenohennusaineita
  • kolesterolilääkkeet
  • kortikosteroidit
  • erektiohäiriölääkkeet
  • maha-suolikanavan (GI) lääkkeet, kuten gastroesofageaalisen refluksitaudin (GERD) tai pahoinvoinnin hoitoon
  • sydämen rytmilääkkeet 
  • immunosuppressantit
  • mielialalääkkeet, kuten ahdistuksen, masennuksen tai mielialahäiriöiden hoitoon
  • kipulääkkeet
  • eturauhaslääkkeet (10).

 

Luettelo yhteisvaikutuksista sisältävistä lääkeaineista

 

Katso tarkempi luettelo Suomessa yleisesti käytetyistä lääkeaineista, joilla on todettu olevan yhteisvaikutuksia CBD:n kanssa.

CBD voi vaikuttaa siihen, miten kehosi metaboloi näitä lääkkeitä. Ei ole selvää, onko CBG:llä sama vaikutus, mutta kun otetaan huomioon, kuinka samanlainen se on CBD:n kanssa, on parasta olla varovainen ja harkita tarkkaan lääkkeiden yhteiskäyttöä. (10)

Älä lopeta lääkkeiden käyttöä käyttääksesi CBG-öljyä, ellei terveydenhuollon ammattilainen kehota sinua tekemään niin.


Vaadi kolmannen osapuolen analyysit

 

CBG-tuotteita valitessa tulisi ensin tarkistaa ovatko yrityksen tuotteet kolmannen osapuolen testaamia ja luotettavia. Tarkista analyyseista kannabinoidiprofiili ja mahdolliset kontaminaatiot. Kaikki analyysit tulisi olla saatavilla myyjien verkkosivustolla tai ne tulisi vähintään saada pyydettäessä sähköpostilla.

 

Lähteet

 

  1. G. Navarro ym. 2018. Cannabigerol Action at Cannabinoid CB1 and CB2 Receptors and at CB1–CB2 Heteroreceptor Complexes. Front Pharmacol.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6021502/
  2. M. Lee. 2012. The Discovery of the Endocannabinoid System. The Prop 215 Era.
  3. RG. Pertwee. 2010. British Journal of Pharmacology. Evidence that the plant cannabinoid cannabigerol is a highly potent a2-adrenoceptor agonist and moderately potent 5HT1A receptor antagonistbph_515 129..141. https://bpspubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/j.1476-5381.2009.00515.x. Viitattu 31.01.2023
  4. F. Borrelli ym. 2014. Carcinogenesis. Colon carcinogenesis is inhibited by the TRPM8 antagonist cannabigerol, a Cannabis-derived non-psychotropic cannabinoid. ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25269802. Viitattu 31.01.2023
  5. S. Valdeolivas ym. 2015. Neurotherapeutics. Neuroprotective properties of cannabigerol in Huntington’s disease: studies in R6/2 mice and 3-nitropropionate-lesioned micencbi.nlm.nih.gov/pubmed/25252936. Viitattu 31.01.2023
  6. F. Borrelli ym. 2013. Biochem Pharmacol. Beneficial effect of the non-psychotropic plant cannabinoid cannabigerol on experimental inflammatory bowel disease. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23415610/. Viitattu 31.01.2023
  7. A. Maya ym. 2020. Science Daily. Researchers uncover hidden antibiotic potential of cannabis. https://www.sciencedaily.com/releases/2020/02/200226131325.html. Viitattu 31.01.2023
  8. Gaoni, Y., & Mechoulam, R. 1964. Isolation, Structure, and Partial Synthesis of an Active Constituent of Hashish. Journal of the American Chemical Society, 86(8), 1646–1647. https://doi.org/10.1021/ja01062a046
  9. Tahir M. ym. 2021. The biosynthesis of the cannabinoids. Journal of Cannabis Research. https://jcannabisresearch.biomedcentral.com/articles/10.1186/s42238-021-00062-4. Viitattu 19.11.2021
  10. S. Ferguson. 2020. Healthline. Meet CBG, the New Cannabinoid on the Block.
    https://www.healthline.com/health/cbg-oil#interactions. Viitattu 18.11.2021.
Mitä kannabinoidit ovat?

Mitä kannabinoidit ovat?

Tässä artikkelissa käsittelemme sitä, mitä kannabinoidit ovat. Kannabinoidit ovat kannabinoidireseptoreihin liittyviä yhdisteitä, joita on kaikkien nisäkkäiden elimistössä osana endokannabinoidijärjestelmää. Kannabinoideja on myös erilaisissa kasveissa ja erityisesti hampussa, jossa niitä on ainakin 120 erilaista (Scherma, Masia, Deidda, Fratta, Tanda and Fadda. 2018.)

Sisäisiä kannabinoideja kutsutaan endokannabinoideiksi ja ulkoisia fytokannabinoideiksi. Vieläkään ei tunneta suurintakaan osaa kaikkien kannabinoidien vaikutuksista, mutta kannabinoiditutkimusta tehdään vuosi vuodelta enemmän ja jo olemassa olevatkin tutkimukset havainnollistavat kannabinoidien sisältävän paljon terveydellistä ja lääkinnällistä potentiaalia.   Hampun tutkituimpia kannabinoideja ovat THC ja CBD, mutta nykyään löytää uusia tutkimuksia koko ajan lisää myös CBG:stä, CBN:stä ja muista fytokannabinoideista, sekä happomuotoisista kannabinoideista, kuten CBD-A:sta eli kannabidiolihaposta.

 

Fytokannabinoidit hampussa

Hampun kannabinoidit syntetisoituvat ja varastoituvat erityisesti hampun lehtien ja kukinnon pinnalla esiintyvissä hiusmaisissa trikomeissa, eli hartsirauhasissa. Näitä trikomeja esiintyy sekä naaras- että uroskasveissa, mutta suurin pitoisuus niitä on naaraskasvien kukinnoissa. Lisäksi kannabinoideja on myös hedekasvien siitepölyssä. (Atakan 2012)   Fytokannabinoidien esiintymistä kasveissa pyritään selittämään niiden ominaisuuksilla torjua erilaisia bioottisia (hyönteiset, bakteerit, sienet) ja abioottisia (kuivuus ja ultraviolettisäteily) stressitekijöitä.

 

Kannabinoidien biosynteesi

Kannabinoidisynteesissä pienemmistä molekyyleistä tuotetaan monimutkaisempia yhdisteitä (Marks ym., 2009; de Meijer, 2014). Ensimmäinen askel kannabinoidibiosynteesissä on kannabinoidihappojen edeltäjien geranyylipyrofosfaatin, olivetolihapon ja divarihapon biosynteesi. Seuraavaksi geranyylipyrofosfaatti ja olivetolihappo muodostavat kannabigerolihapon (CBGA) ja toiseksi geranyylipyrofosfaatti ja divarihappo muodostavat kannabigerovariinihapon (CBGVA), joista muodostuvat kaikki muut kannabinoidihapot. Esimerkiksi CBGA:sta tulee THCA, CBDA, CBCA ja CBGAM. CBGVA:sta muodotuu puolestaan kannabinoidihapot THCVA, CBDVA, CBCVA ja CBGVAM. Eri syntaasientsyymien määrä ja suhde määrittää eri lajikkeiden kannabinoidiprofiilin (Marks ym., 2009; de Meijer, 2014).   Kannabinoidit ovat happomuotoisia tuoreessa kasvissa ja dekarboksyloituvat lämmön, ajan ja UV-valon vaikutuksesta kannabinoideiksi – CBDA:sta CBD:ksi jne. Tästä edelleen kannabidioli (CBD) ja kannabikromeeni (CBC) -tyyppien kannabinoidit voivat hapen ja UV-valon vaikutuksesta hajota kannabielsoniksi (CBE) ja kannabisykloliksi (CBL). (de Meijer, 2014). Myös tetrahydrokannabinoli (THC) -tyypin kannabinoidit hajoavat korkeissa lämpötiloissa ja hapettuessaan kannabinoliksi (CBN).

 

Fytokannabinoidien luokittelu

Hampusta yhdistetyt luonnolliset yhdisteet, joissa on tyypillinen C21 terpenofenolinen runko kutsutaan kannabinoideiksi. Tämä luokka yhdisteitä sisältää myös johdannaisia ja aineenvaihduntatuotteita, joita myös pidetään kannabinoideina.   Kannabinoiditutkimuksen myötä on eristetty ainakin 120 eri kannabinoidia, jotka voidaan jaotella 11 eri luokkaan:

Tetrahydrokannabinoli (Δ9 -THC),
Δ8-trans-tetrahydrokannabinoli (Δ8 -THC),
kannabigeroli (CBG),
kannabikromeeni (CBC),
kannabidioli (CBD),
kannabinodioli (CBND),
kannabielsoini (CBE),
kannabisykloli (CBL),
kannabinoli (CBN),
kannabitrioli (CBT)
ja muut kannabinoidit.

 

Endokannabinoidien syntyminen elimistössä

Endokannabinoidien esiasteina ovat muun muassa monityydyttymättömät rasvahapot, kuten arakidonihappo (Omega 6). Ne syntetisoituvat postsynaptisissa hermosoluissa arakidonihapon (omega 6) johdoksina, joita saadaan pääasiassa ravinnosta, mutta elimistö voi myös tuottaa sitä linolihaposta (omega 6). Tutkimusten mukaan välttämättömien rasvahappojen lisääminen ruokavalioon nostaakin endokannabinoiditasoja sekä reseptoreiden määrä. (Osei-Hyiaman et al. 2005, Berger et al. 2001).

Toisin kuin muut kehon välittäjäaineet, endokannabinoidit syntetisoituvat nopeasti tarpeen mukaan, eivätkä varastoidu tarpeen varalle. Endokannabinoidien muodostuminen tapahtuu useiden entsymaattisten väylien kautta. Esimerkiksi anandamidin synteesissä ensin N-asetyylitransferaasi (NAT) liittää solukalvon fosfatifyylietanoliamiinin N-arakidonyyliin, josta muodostuu N-arakidonyylifosfatidyylietanoliamiini (NAPE), jonka fosfolipaasi D (PLD) hydrolysoi anandamidiksi (Di Marzo et al. 1999). 2-AG sen sijaan voi syntetisoitua kehossa kolmella eri tavalla. Fosfolipaasi C (PLC) ja diasyyliglyserolilipaasi (DAGL) vaikuttavat sen muodostumisessa. Anandamidi rakentuu arakidonihapon lisäksi etanoliamiinista. 2-AG:ssa sen sijaan etanolamiinin tilalla on glyseroli ja virodhamiinissa etanolamiini on liittynyt amidisidoksen sijasta esterisidoksella. Eri endokannabinoideissa siis arakidonihappoon on erilaisilla sidoksilla liittynyt muita yhdisteitä. (M. J. Savolainen, T. Huusko, A. Keränen, S. Lindeman, A. Reponen ja H. Koponen. 2004.).   Ananadamidi hajoaa pian syntetisoitumisensa jälkeen rasvahappoamidihydrolaasin (FAAH) vaikutuksesta takaisin arakidonihapoksi ja etanoliamiiniksi. Esimerkiksi rotan aivoissa tämä tapahtuu muutamassa minuutissa (Cravatt ym. 2001). Tähän endokannabinoidien hajottamiseen osallistuu myös muita entsyymejä, kuten monoasyyliglyserolilipaasi (MAGL), joka vastaa suurimmasta osasta 2-AG:n hajoamisesta ja sen inhibitio nostaa 2-AG:n määrää (Long ym. 2008 ja Jokipii 2010.). Ne tuottavat myös erilaisia endokannabinoidien johdannaisia hajottamisen lisäksi. Esimerkiksi COX-2 tuottaa prostaglandiinietanoliamidia ja prostaglandiiniglyseroliestereitä, jotka stabiilimpina voivat toimia pidempään signaalin välittäjinä (Kozak ym. 2001 ja Savolainen, Huusko, Keränen, Lindeman, Reponen ja Koponen 2004).

Muutamana tärkeämpänä havaintona endokannabinoidien metaboliassa ovat FAAH ja MAGL, joiden aktiivisuuden määrään vaikuttamalla voi säätää kehon endokannabinoidipitoisuuksia, sillä ne vastaavat anandamidin ja 2-AG:n hajoamisesta. Näihin vaikuttaa erilaiset ruoat, mausteet, yrtit sekä niihin kohdistetut lääkkeet.

 

Lähteet

 

 

  • Savolainen, T. Huusko, A. Keränen, S. Lindeman, A. Reponen ja H. Koponen. 2004. Endokannabinoidit – monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä. Duodecim.
  • De Meijer E., 2014. The Chemical Phenotypes (Chemotypes) of Cannabis.
  • Teoksessa Pertwee R.G. Handbook of Cannabis, s. 89-110. Oxford University Press, Iso-Britannia.
  • Jokipii. 2010. Endokannabinoidireseptorit. Jyväskylän yliopisto
  • Scherma, P. Masia, M. Deidda, W. Fratta, G. Tanda and P. Fadda. 2018. New Perspectives on the Use of Cannabis in the Treatment of Psychiatric Disorders. Medicines. https://www.mdpi.com/2305-6320/5/4/107/htm
  • Marks M.D., Tian L., Wenger J.P., Omburo S.N., Soto-Fuentes W., He J., Gang D.R.,Weiblen G.D. ja Dixon R.A., 2009. Identification of candidate genes affecting Δ 9 -tetrahydrocannabinol biosynthesis in Cannabis sativa.
  • J Exp Bot 60(13): 3715-3726. Kozak KR, Crews BC, Ray JL, Tai HH, Morrow JD, Marnett LJ. Metabolism of prostaglandin glycerol esters and prostaglandin ethanolamides in vitro and in vivo.
  • J Biol Chem 2001;276:36993–8. Z. Atakan. 2012. Cannabis, a complex plant: different compounds and different effects on individual. Therapeutic Advances in Psychopharmacology published online 5 September 2012
  • Osei-Hyiaman, L. Wang, G. Kunos. 2005. Endocannabinoid activation at hepatic CB1 receptors stimulates fatty acid synthesis and contributes to diet-induced obesity. The Journal of Clinical Investigation.
  • Berger, G. Crozier, T. Bisogno, P. Cavaliere, S. Innis and V. Di Marzo. 2001. Anandamide and diet: Inclusion of dietary arachidonate and docosahexaenoate leads to increased brain levels of the corresponding N-acylethanolamines in piglets. PNAS.
  • J. Savolainen, T. Huusko, A. Keränen, S. Lindeman, A. Reponen ja H. Koponen. 2004. Endokannabinoidit – monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä. Duodecim. 120:1457–65.
0
    0
    Sinun ostoskorisi
    Ostoskori on tyhjä.Takaisin kauppaan