Puhelin piippaa uuden somejulkaisun merkiksi. Perään tulee sähköposti. Käytävältä kantautuu askelia ja naapuripöydässä istuva työkaveri naurahtaa, mahdollisesti juuri näkemälleen hauskalle videolle. Radiosta kuuluu kesän soitetuin hitti ja ajatukset kääntyvät jo ensi viikon ruokalistaan. Huomio kiinnittyy kaikkeen muuhun paitsi siihen, mitä pitäisi olla tekemässä, eikä se ole mikään ihme! Keskittymiskyvyn puute on yksi nykyajan suurimmista haasteista. Se on ymmärrettävää, sillä ympäristön ärsyketulva on valtava.

Onko hyvä keskittymiskyky syntymässä jaettu lahja, vai voiko sitä parantaa sen ollessa heikentynyt? Tässä artikkelissa tutustutaan mitä keskittyminen on, miten sitä voi tukea ja voisiko CBD-öljystä olla tähän apua!

Mitä on keskittyminen?

Keskittyminen on huomion kiinnittämistä ja kohdistamista siihen, mitä on tekemässä ja mikä on toiminnan kannalta oleellista. 

Syvästi keskittyneenä ajantaju katoaa, tekemiseen uppoutuu ja asiat tuntuvat sujuvan kuin itsestään. Keskittymisen seurauksena tekemisen laatu paranee, oppiminen syventyy ja ajatus pääsee kehittymään.

Taustalla on toiminta aivojen etuotsalohkossa ja keskittyminen on aivojen ja hermoston yhteistyötä. Etuotsalohko kypsyy nuoruusvuosille saakka ja keskittymiseen liittyviä hermoyhteyksiä voi vahvistaa koko lapsuuden ajan. Aivot ovat plastiset, eli ne kykenevät muokkautumaan läpi koko elämän. Myös keskittymiskykyä voi parantaa sen heikentyessä. 

Keskushermoston välittäjäaine, dopamiini, on keskeinen keskitymiseen liittyvässä aivotoiminnassa. Dopamiinia syntyy aivojen lisäksi myös suolistossa ja se kuljettaa signaaleja aivosolujen välillä. Dopamiini vaikuttaa erityisesti keskittymiskykyyn, motivaatioon, liikkeeseen ja mielihyvän tuntemukseen, kuin myös uneen, tunteiden säätelyyn ja energiatasapainoon. Se parantaa myös aivojen yleistä toimintakykyä. (1)

Keskittymisvaikeudet

Keskittymisvaikeudet eivät ole harvinaisia ja toisinaan niitä on kaikilla. Taustalla voi olla muita haasteita kuten ADHD, masennus tai stressi, mutta keskittymiskykyyn voimakkaasti vaikuttava ympäristön ärsyketulva valitettavasti koskettaa ja haastaa ihan jokaista. Elämä on hektistä ja ajateltavaa on paljon, pikavideoita katsellaan jopa tunteja päivässä ja työskentely, sekä opiskelu keskeytyvät tämän tästä ympäristöstä tulevista häiriöistä. Aivot ovat ikään kuin oppineet jo, että vaadittava aika keskittyä yhteen asiaan on erittäin lyhyt ja siksi herpaantuminen onkin hermostollisen yhteyden heikkous. 

Huono keskittymiskyky näyttäytyy ajatuksen katkeamisena. Tuntuu ettei ymmärrä mistä puhutaan, mitä tekstillä tarkoitetaan ja tututkin tehtävät tuntuvat vaikeammilta kuin mitä oikeasti ovat. Mieli harhailee ihan toisaalla ja tekeillä olevasta asiasta on vaikea saada otetta. 

Nopea elämän rytmi ja ärsykkeet ympäristössä ovat saaneet aikaan sen, että on hyvin tavallista, että keskittymiskyky on huono niin lapsilla kuin aikuisillakin. Keskittymishaasteet ovat jo sen verran yleisiä, että sen oireille on oma termi, keskittymishäiriö ADT (Attention Deficit Trait).

Keskittymishäiriö (ADT) kuvastaa jatkuvan ärsyketulvan aiheuttamaa keskittymisvaikeutta.

ADT eli keskittymishäiriö

ADT (Attention Deficit Trait) eli keskittymishäiriö on suhteellisen uusi termi ja sillä tarkoitetaan ns. itse hankittua keskittymisvaikeutta. Amerikkalainen ADHD-potilaita hoitava psykiatri, R. Hallowelli, huomasi että hänen vastaanotolle virtaa ylivilkkaudesta eli ADHD-oireista kärsiviä ihmisiä, joilla ei kuitenkaan ole ADHD:ta eli neurologista poikkeamaa aivotoiminnassa. Hän tulkitsi, että heillä on itse hankittu tarkkaavaisuushäiriö synnynnäisen ADHD:n sijaan ja hän keksi termin Attention Deficit Trait (ADT) kuvaamaan oireistoa. ADT on nimenomaan ärsyketulvan aiheuttamaa keskittymisvaikeutta. (2,3)

Lapsen keskittymiskyvyn kehittäminen

Etuotsalohko jatkaa kypsymistä nuoruuteen asti, joten lapsuus on hyvää aikaa kiinnittää huomiota myös keskittymiskyvyn kehittymiseen. Elämän ollessa nopeatempoista, on tärkeä pysähtyä rauhassa tekemisen äärelle ja antaa lapselle kokemuksia hetkistä, joissa ei ole häiriötekijöitä. Muistipelit, pitkään kestävät roolileikit, askartelut ja taiteilut jne. auttavat lapsen huomion kiinnittymistä yhteen asiaan ja vahvistavat hermoyhteyksiä, joita tarvitaan keskittymisessä. (4,5)

Keskittymiskykyä voi parantaa

Keskittymiskykyä voi parantaa monilla tavoilla, mm. sitä tukevilla lisäravinteilla. Magnesium on yksi tärkeimmistä mineraaleista elimistölle ja sen puutostila ovat hyvin yleistä. Hyvän magnesiumlisän nauttiminen voi vaikuttaa positiivisesti kykyyn keskittyä ja siitä voi lukea lisää täällä.  Samoin mm. L-teaniini, jonka vaikutuksista voi lukea täällä.

Kasveista ashwagandha (rohtokoisio) ja Ginkgo Bilopa (neidonhiuspuu) voivat myös auttaa keskittymään. Näiden lisäksi lääkinnälliset sienet kuten siiliorakas (Lion´s mane) voi olla avuksi. 

Ravinnosta saatavat B-ryhmän vitamiinit ja hiilihydraatteihin kuuluva monosakkaridi, glukoosi, ovat keskittymisen kannalta merkittävimpiä. B-ryhmän vitamiineja on eniten mm. pavuissa, iduissa, maitotuotteissa ja ravintohiivahiutaleissa. Glukoosia mm. kuivatuissa hedelmissä, tuoreissa hedelmissä ja kuivatuissa tuoreissa kasviksissa, kuten porkkanassa. (6) 

Keskittymiskykyä voi parantaa myös keskittymistä harjoittelemalla. Kuten lapsillakin, myös aikuisen keskittymistä parantavat sellaiset harrastukset, jotka vaativat keskittymistä ja syventymistä. Kirjan lukeminen, käsityöt, uusien taitojen opettelu jne. laittavat aivot töihin ja auttavat uusien hermoyhteyksien muodostumisessa. 

Keskittymisen tukeminen

Keskittymistä voi tukea yleisestä hyvinvoinnista huolehtimalla. Mahdollisimman stressitön elämä, liikunta, riittävä määrä hyvää unta, puhdas ja ravitseva ruoka, sekä hetket ilman älylaitteita antavat hyvän pohjan kyvylle keskittyä, mutta sitä kannattaa tukea myös esimerkiksi tietoisen pysähtymisen avulla. Päivittäin hetket jolloin vain on, kuuntelee ja havaitsee eikä tee tai ajattele mitään, auttavat hermostoa rauhoittumaan ja luomaan uusia yhteyksiä.  

Myös konkreettisilla toimilla työpaikalla ja koulussa voi lisätä mahdollisuutta keskittymiseen. Aina ympäristöä ei voi muuttaa, mutta avoimesti työrauhan tarpeesta keskustelemalla ja esimerkiksi vastamelukuulokkeita käyttämällä voi saada aikaan toivottua rauhaa omalle työskentelylle. 

Tutkimusten mukaan rytmikkään musiikin kuunteleminen parantaa keskittymiskykyä.

Musiikki vaikuttaa keskittymiseen

Moni tietää kokemuksesta, että musiikki syventää vaikutusta ja sen vahvistavat myös tutkimukset. Toiset kaipaavat työn taustalle pientä hälyä siinä missä toiset kaipaavat hiljaisuutta, mutta useimmiten rytmikäs musiikki tukee kaikkien keskittymistä. Amerikkalaistutkimuksen mukaan merkityksellistä ei ole niinkään musiikin tempo tai luonne, vaan siinä oleva rytmi. (7,8)

Endokannabidoidijärjestelmä keskittymiskyvyn taustalla

Endokannabinoidijärjestelmä on ihmisen elimistön tasapainotusjärjestelmä, jonka tehtävä on huolehtia, että kaikki kehon toiminnot tapahtuvat oikein ja ajallaan. Endokannabinoidijärjestelmä muodostuu endo- eli sisäsyntyisistä kannabinoideista, kannabinoidireseptoreista ja niitä hajottavista entsyymeistä. 

Endokannabinoideja muodostuu elimistössä monin paikoin, mutta yleensä vain tarpeeseen. Endokannabinoideja tunnetaan kaksi, anandamidi ja 2-AG. Keskittymisen taustalla ne vaikuttavat mm. dopamiinin tuotantoon (9) ja aivojen toimintaykykyyn (10). 

Kannabinoidit keskittymisen tukena

Hamppukasvissa on runsaasti erilaisia vaikuttavia yhdisteitä, joista tutuimpia ovat kannabinoidit. Kannabinoideja tunnetaan yli 120 erilaista ja niistä tunnetuin lienee CBD (kannabidioli). Myös muita kannabinoideja on tutkittu ja niistä keskittymiseen saattaa vaikuttaa eniten CBD:n lisäksi CBG eli kannabigeroli. 

CBD-öljy uutetaan hampusta ja sillä on tutkimusten mukaan lukuisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat hyvinvointiin niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Keskittymisen taustalla kannabidioli eli CBD saattaa vaikuttaa positiivisesti unenlaatuun, josta voi lukea lisää täällä. Stressiin, jonka yhteisvaikutuksesta CBD:n kanssa voi lukea täällä ja masennukseen, josta voi lukea lisää täällä.  Kannabidiolilla on tutkimusten mukaan myös hermostoa rauhoittavia vaikutuksia. 

CBD ei ehkä suoraan vaikuta juuri keskittymiskykyyn, mutta auttaessaan kehoa kohti tasapainoa, sen vaikutukset mitä todennäköisimmin ulottuvat myös sinne. Aivot ovat merkittävässä keskiössä keskittymisen taustalla ja tutkimuksen mukaan CBD lisää verenkiertoa niillä alueilla, jossa mm. oppimista ja muistaminen tapahtuu. (11) 

Yhteenveto

Huono keskittymiskyky on yleinen haaste kaikenikäisille, mutta siihen on mahdollisuus vaikuttaa sitä parantavasti. Keinoja on paljon, mutta tärkeää on myös pysähtyä miettimään mistä huono keskittymiskyky saattaa johtua, jotta voi sulkea pois mahdolliset siihen vaikuttavat muut syyt kuten masennuksen, ADHD:n tai muut keskittymiseen vaikuttavat sairaudet. Keskittymistä voi tukea mm. keskittymiseen tarvittavia hermoyhteyksiä vahvistamalla, sekä monipuolisen ravinnon, lisäravinteiden ja laadukkaan unen avulla. Myös CBD-öljystä saattaa olla apua keskittymiskyvyn lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Kyseisestä aiheesta onkin paraikaa tekeillä uusi laaja amerikkalaistutkimus, jonka myötä keskittymiseen liittyviä toimintoja ymmärretään tulevaisuudessa paremmin (12).

Lähteet

1. Wium M.. 2022. Tieteenkuvalehti. Dopamiini – monitoiminen mielihyvä aine.   https://tieku.fi/ihminen/elimisto/dopamiini. Viitattu 6.10.2023. 
2. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö.  ADHD vai sittenkin ADT? https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/keskittyminen/adhd-vai-sittenkin-adt/. 6.10.2023.
3. Edvard Hallowelli. 2005. Harvard business review. Overloaded Circuits: Why Smart People Underperform. https://hbr.org/2005/01/overloaded-circuits-why-smart-people-underperform. Viitattu 6.10.2023.
4. Mannerheimin lastensuojeliitto. Keskittymiskyvyn tukeminen. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/vauvana-ja-taaperona-digiajassa/median-vaikutuksista-pienen-lapsen-elamassa/keskittymiskyvyn-tukeminen/. Viitattu 6.10.2023. 
5. Oppi ja Ilo. Maltti kasvaa iän myötä – näin tuet lapsen keskittymiskykyä ja itsesäätelytaitoja. https://www.oppijailo.fi/tue-taitoja-nain-keskittymiskyky-ja-itsesaatelytaidot-kehittyvat. Viitattu 6.10.2023. 
6. Fineli. Terveyden ja hyvinvonnin laitos. Ravintoarvot. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet. Viitattu 6.10.2023.
7. Hogenes M., Van oers B., Diextra R. ja Sklad M.. 2015. The effects of music composition as a classroom activity on engagement in music education and academic and music achievement: A quasi-experimental study. https://www.researchgate.net/publication/279160129_The_effects_of_music_composition_as_a_classroom_activity_on_engagement_in_music_education_and_academic_and_music_achievement_A_quasi-experimental_study. Viitattu 6.10.2023.
8. Stammeier J. ja Wiksten A.. 2019. Liikaa hälyä? Onko keskittyminen vaikeaa?.  https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/20/liikaa-melua-ja-halya-onko-keskittyminen-vaikeaa-tietyntyyppinen-musiikki. Viitattu 6.10.2023.
9. Covey D., Mateo Y., Sulzer D., Cheer J. ja Lovinger D.. 2017. Endocannabinoid modulation of dopamine neurotransmissio. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5608040/. Viitattu 6.10.2023.
10. Zou S. ja Kumar U.. 2015. Cannabinoid Receptors and the Endocannabinoid System: Signaling and Function in the Central Nervous System. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5877694/. Viitattu 6.10.2023.
11. Bloomfield M., Green S.,  et al.. 2020. Sage Journals. The effects of acute cannabidiol on cerebral blood flow and its relationship to memory: An arterial spin labeling magnetic resonance imaging study. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0269881120936419. Viitattu 6.10.2023.
12. Laura Stewart, University of Northern Colorado. Cannabidiol and Focus Study (CBD-Focus). https://clinicaltrials.gov/study/NCT05189275#publications. Viitattu 6.10.2023.