Hamppuinen Earth Hour
Maailman suurimman ilmastotapahtuman, WWF:n Earth Hour -hetken, myötä maailma pimenee taas hetkeksi. Ympäri pallon, annamme Äiti Maalle hetken tauon sähköpiikistä ja valosaasteesta. Tulemme yhteen kunnioittaen läheisiämme ja luontoa. Kynttilöiden hämärässä voimme myös itse hengähtää, ja tuntea, että sulkemalla elektroniset laitteemme, koko maailma huokaa. Tunniksi.
Tänä Earth Hourina haluan leikkiä mielikuvitusleikkiä. Pimeässä suljen silmäni ja kuvittelen: Mitä jos kaikki ympärilläni olisi tehty hampusta? Jos paha hamppu olisikin aina ollut hyvä hamppu? Ajatellaan mustavalkoisesti Earth Hourin nimissä. Hampun tieto sammutettiin 1900-luvulla. Minkälainen se tiedolla valaistu hamppumaailma olisi ollut meille ja ympäristölle? Kuvitellaan!
Kaikkea koskettava hamppu
Olen pukeutunut t-paitaan ja farkkuihin. Päälläni olevat vaatteet painavat hieman enemmän, mutta ovat niin pehmeät ja hengittävät. Perinteiset suomalaiset liinapellot ovat säilyneet viljelykierrossa, hampun kasvattaminen vaatteeksi on osa kulttuuriperintöämme. Paitani on kotimaisen pitkän linjan hamppukankaan tuottajalta. Suomesta löytyy monia hamppubrändejä ja paikallinen vaatesuunnittelu kukoistaa. Pehmeät hamppuvaatteet ovat yksi suomalaisen designin suurista vientituotteista.
Talo, josta vuokraan asuntoni on tehty hamppubetonista, puusta ja hamppuvillasta. Sisäilmaongelmat ovat harvinaisia ja huoltoremontit toteutetaan kotimaisia raaka-aineita käyttäen. Kuituhampun saatavuus ja kilpailu ovat laskeneet hinnat ja oman talon rakentaminen on nuorillekin varteen otettava vaihtoehto. Terve infrastruktuuri ja laadukkaan rakentamisen mahdollisuudet kotimaisista raaka-aineista ehkäisevät pois muuttoa maaseudulta ja Lapista. Elinvoimaiset kylät ulottuvat käsivarteen saakka. Inarissa on oma sairaala.
Kuituhampun tuotanto kukoistaa puuteollisuuden rinnalla. Kaksi vahvaa raaka-ainetta, puu ja hamppu, sekä suomalainen suunnittelu ovat nostaneet Suomen edelläkävijäksi ekologisessa asumisessa. Metsät ja hamppupellot lasketaan myös arvokkaiksi ekosysteemipalveluiksi. Molempien kuitujen kasvualat palvelevat tärkeänä hiilinieluna. Suomen hiilijalanjälki onkin lähellä neutraalia.
Arjen materiaali
Katson hämärässä ympärilleni. Mitkä kaikki esineet ja tuotteet voisivat olla hamppukuidusta valmistettuja? Jos muovi korvattaisiinkin hamppukuidulla? Miten se vaikuttaisi koko ympäröivään ekosysteemiin? Kuinka paljon metsiä olisi säästetty jos hamppu olisi aina ollut paperin pääraaka-aine?
Pöydällä on pussillinen porkkanoita, banaanikakkua, sipsipussi, pari tölkkiä olutta, kannullinen kasvimaitoa, foccaciaa ja kulhollinen sienisalaattia. Kaikessa on käytetty hamppua. Porkkanat ja sipsit ovat pakattu hamppumuoviin, joka maatuu jopa puolessa vuodessa. Banaanikakusta sekä foccaciasta löytyy hampunsiemenjauhoa sekä -rouhetta. Oluen maustamiseen on käytetty kannabisöljyä, CBD:tä. Kasvimaito on tehty kuorituista hampunsiemenistä liottamalla ja blendaamalla. Sienisalaatista löytyy idätettyä hamppuproteiinia sekä idätettyä hampunsiemenöljyä.
Pissahätä. Damn. Noh, jatkamme mielikuvitusleikkiä kynttilän valossa vessassa. Ensimmäisenä käteeni osuu vessapaperi, tietty hampusta. Peilikaapin sisältö: Meikkejä, kuukautissuojia, vaippoja, kynsilakkaa, saippuaa, shampoota… Kaikki kosmetiikkatuotteet ovat hamppuöljypohjaisia, myös kynsilakka. Hamppuöljy on antibakteerinen ja hellii ihoa ja hiuksia erityisellä kombinaatiolla omegoita sekä A-, E- ja C-vitamiineja. Hamppukuidun käyttäminen vaipoissa ja kuukautissuojissa on pelastanut kaatopaikat ja vesistöt suurelta määrältä muovijätettä.
Ystävä maalaa pikkutarkkaa taidetta pöydän ääressä. Maalit ovat hamppuöljypohjaisia. Toinen ystävä kertoo ostaneensa uuden surffilaudan, hamppukuidusta tietty. Lento surffirannoille käy lentokoneella, jossa on käytetty hamppukuitua. Polttoaineena käytetään laajalti kasvipohjaisia öljyjä. Suomalainen biodiesel on tehty hamppu- ja rypsiöljystä.
Jatkaessa tätä leikkiä alkaa silmät pyörimään päässä. On hankala sanoa, mikä ei voisi olla tehty hampusta! Hamppu riittää pitkälle. Voimme pukeutua lenkkareita myöten hamppuun. Niin eläimet kuin ihmiset saavat hampusta täysipainoista ravintoa. Kosmetiikka, kulkuvälineet, pakkaus- ja rakennusmateriaalit voidaan tehdä hampusta. Kuituhaketta voidaan käyttää puutarhassa katteena ja maataloudessa eläinten kuivikkeena.
Maailmanlaajuisesti hamppu on kuitu, jota käytetään raaka-aineena autoista vaippoihin. Biohajoavan hamppukuidun ja -öljyn käyttäminen öljypohjaisen muovin sijasta pääasiallisena pakkausmateriaalina ehkäisee merten saastumista ja mikromuovien leviämistä ekosysteemissämme.
Yhden muovipullon maatuminen kestää kestää 500-1000 vuotta ja meressä muovi hajoaa auringon säteilylle altistuneena pienen pieneksi palasiksi, toksiseksi mikromuoviksi, joka aiheuttaa terveysongelmia ihmisille ja eliöstölle. Hamppumuovin käyttäminen ei ole pelkästään biohajoavuutensa vuoksi öljy pohjaista muovia parempi vaihtoehto – siinä missä öljyn poraaminen tuottaa kasvihuonekaasuja, hampun kasvatus toimii hiilinieluna.
Hamppu suojaa sekä minua että ympäristöä. Miten?
Hamppukuitu suojaa UV-säteilyltä ja vähentää myös muiden säteilyjen vaikutusta kehoon. Se pystyy myös imemään raskasmetalleja sekä radioaktiivista säteilyä juuristollaan mullasta.
Kuidun tuotanto on yksi kiertotalouden tärkeimmistä linjoista. Kuituhamppu tarvitsee kasvupanokseksi paljon typpeä ja hyödyntää tehokkaasti pelloille levitettävät lietteet ja lannan ehkäisten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. On huomattu, että parhaat paikat hampulle ovat peltojen reuna-alueet, jolloin se suojaa muita viljelykasveja sääilmiöiltä, säilöö maaperän ravinneverkostoa ylläpitävää sienijuurta, mykorritsaa, ja tarjoaa suojavyöhykkeen paikalliselle eläimistölle ympäri vuoden.
Kuituhamppu kylvetään keväällä, se kasvaa kesän ja tiputtaa syksyllä lehtensä maahan tarjoten maan pieneliöstölle ja mikrobeille mitä parhainta ravintoa. Hampun suuri lehtimassa sitoo yhteyttäessä paljon hiilidioksidia ja puhdistaa ilmaa. Vahvat juuret tunkeutuvat syvälle maahan hellien mullan muru-rakennetta, ja imee itseensä raskasmetalleja maaperästä tehden siten maan turvallisemmaksi ruoka-kasveille.
Kuituhamppu jää talveksi pellolle. Suomen arktinen ilmasto tarjoaa energiatehokkaimman tavan kuidun liotukseen: talven. Syksyn sateet, tuulet ja sulava lumi tekevät kuidut nöyräksi ja taipuisaksi liuottaen kasvin vihreät osat maahan. Syksyllä maan yläpuolinen kasvu pysähtyy, mutta juurimassa jatkaa työtänsä ilmaston hyväksi. Sienijuuri, mykorritsa, varastoi maaperään hiilidioksidia ja ravinteita. Keväällä maan ollessa roudassa, hamppu keritään pelloilta paaleiksi ja viedään jatkokäsittelyyn. Uusi siemen kylvetään sängelle ilman pellon kääntämistä.
Mielikuvitustodellisuudessa hamppu on puun rinnalla nostanut meidät kestävään talouteen ja hyvinvointiin. Illuusiossani meitä hengissä pitävät luonnon elementit kättelevät hampun kanssa. Se suojaa auringolta, niin kuituna kuin varjona. Pelloilla hampulla voi luoda mikroilmastoja ja suojaa muille kasveille. Rakennusmateriaalina se tarjoaa terveen ja maadoittavan elinpaikan, suojan sateelta, säteilyltä ja tuulelta.
Nopeasti uusiutuva kuituhamppu taistelee ilmastonmuutosta vastaan metsien rinnalla ja suojaa vesistöjen vihertymistä. Metsien ja teiden välissä onkin varattu kaistaleet hampulle suojaamaan peltoja saasteelta ja puhdistamaan ilmaa kaupungeissa. Teollisuus on tuottanut hamppulajikkeita, jotka ovat erikoistuneet erilaisten ympäristömyrkkyjen poistamiseen maaperästä. Fukushima ja Tšernobyl ovatkin nykyään hamppukaupunkeja!
Hampun terveyshyödyt saataville
Jatketaan mielikuvitusleikkiä. Onko minulla sairauksia tai itsehoitoa jota hamppu koskisi?
Kädessäni on kupillinen teetä. Mummo opetti pienestä asti että kupillinen finolankukkateetä poistaa varjoja kehosta. Kansanperinne on muuttunut tieteeksi koko kansan hyväksi. Hampun hyvät vaikutukset kehoon ja mieleen mm. anandamidin kautta tunnetaan hyvin. Kokonaisvaltainen stressinhallinta ja sairauksien luonnollinen ehkäisy onkin Suomen terveydenhuollon johtotähti. Kotimaiset luonnontuotteina sekä lääkinnässä käytetyt kannabislajikkeet ovat hyvin tutkittuja ja kasvavat hyvin hallituissa olosuhteissa.
Ihmisen kehon endokannabinoidisysteemiä ruokkivat kannabinoidit tasapainottavat kehon toimintoja tarpeen mukaan. Sairauksilta suojaava mekanismi on hyvin tunnettu etenkin diabeteksen, epilepsian sekä reuman ehkäisyssä ja hoidossa. Varsinkin toimistotyöläiset, joilla ei ole aikaa paljolle liikunnalle, hyötyvät CBD-kannabisöljystä sen aktivoidessa kehon luonnollisen korjaus- ja säätelymekanismin kannabinoidireseptoreiden kautta. Luonnontuotteet ovat lääketieteen rinnalla palvelemassa ihmistä – sairauksia ehkäisevästi.
Me Hamppumaassa olemme erityinen tiimi eri alojen ammattilaisia, jotka uskovat hampun uuteen tulemiseen osaksi jokapäiväistä arkea. On hankala löytää toista kasvia, joka palvelisi ihmistä ja ympäristöä yhtä monipuolisesti. Siksi teemmekin työtä vilpittömästi sydämestä käsin saman päämäärän eteen, jota Earth Hour myös edustaa: Kohti kestävää arkea, joka kunnioittaa elämää ja ekosysteemiä sen kaikissa muodoissa, kohti terveyttä – sisäistä ja ulkoista.
Aina parempaan nykyhetkeen ja huomiseen!
Noora Peltola,
Agrologi Amk, luonnontuotekehittäjä & permakulttuurisuunnittelija