Valitse sivu
CBD-öljyä syöpähoitojen tueksi

CBD-öljyä syöpähoitojen tueksi

Syöpä on Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailman toiseksi yleisin kuolinsyy ja tällä hetkellä siihen sairastuu noin joka kolmas ihminen elämänsä aikana. CBD ja endokannabinoidijärjestelmä ovat laajalti tutkittuja syöpään liittyen. Tässä artikkelissa tarkastellaan endokannabinoidijärjestelmää syövän taustalla, mikä syöpä on ja sitä, voisiko CBD-öljystä olla apua syövän tai syöpään liittyvien oireiden hallinnassa. 

Mikä syöpä on? 

Syöpä on kattotermi suurelle joukolle erilaisia sairauksia. Yhtäläistä syöpää sairastaville on vain solujen hallitsematon jakautuminen elimistössä, muutoin syöpä voi olla missä vain, millainen vain ja laajalla kirjolla erilaisia oireita.  

Syöpä on erityisesti ikäihmisten sairaus, mutta sitä esiintyy kaikenikäisillä vauvasta vaariin. Nykyään eloonjäämis- ja paranemisennuste on hyvä ja yhä useammat toipuvat kokonaan hoitojen kehittyessä. Siitä huolimatta arvellaan, että lähivuosina syöpä ohittaa kuolintilastoissa jopa sydänsairaudet. (1)

Hyvänlaatuinen kasvain pysyy paikallaan, kasvaa hillitysti ja on yleensä helposti hoidettavissa. Pahanlaatuinen kasvain muodostaa etäpesäkkeitä ja jakaantuvat solut leviävät muualle kehoon muodostuen osaksi kehoa, siinä missä hyvänlaatuinen kasvain pysyttelee omana erillisenä kappaleena, jota kehon terveet solut ja kudokset eristävät itsestään. 

 

Yleisimmät syöpätyypit 

 

Syöpätyyppejä on lukuisia erilaisia ja ne nimetään sen mukaan mistä ne saavat alkunsa. Miehillä yleisin on eturauhassyöpä, naisilla rintasyöpä. Naisilla esiintyy myös kohdunkaulan kasvaimia. Keuhkosyöpä on yksi yleisimmistä ja suolistossa syövistä esiintyy eniten paksusuolen ja peräsuolen syöpää. Harvinaisempia, mutta yleisiä ovat mm. virtsarakon-, munuais- ja ruokatorvensyöpä. (2)

 

Mistä syöpä saa alkunsa?

 

Kasvaimen kasvu lähtee liikkeelle yhdestä solusta, joka alkaa jakaantua hallitsemattomasti. Se on yleensä hidas tapahtumaketju, jossa solun perimässä oleva tieto solun kasvusta ja jakautumisesta vaurioituu. (1)

Kromosomeissa sijaitsevat geenit ovat kaiken taustalla. Ihmisen perintötekijät eli geenit, ohjaavat solun toimintaa ja joskus geeneihin tulee mutaatioita. Näitä mutaatioita ollessa tarpeeksi useita samalla kehon alueella, ne alkavat muodostaa kasvainta. (1)

Geenien toimintaan vaikuttavat ympäristötekijät kuten ilma jota hengitämme, ruoka jota syömme ja ilmapiiri jossa elämme. (1)

Elimistön happamuus on yksi tekijä syövän synnyssä. Keho on voimakkaan emäksinen lapsen syntyessä ja se hiljalleen happanee vanhuutta kohden. Happamoituminen on luonnollista, mutta se tapahtuu nopeammin ympäristön vaikutuksesta kuten runsaan kahvinjuonnin ja epäterveellisen ravinnon seurauksena. 

 

Syöpä ja sen monet oireet

 

Syövän oireet voivat oikeastaan olla mitä vain riippuen sen sijainnista. Kaikissa syöpätyypeissä oireet ovat omanlaiset myös potilaiden kesken, mutta yleensä ne ilmenevät sillä kehon alueella jossa kasvain sijaitsee. Ihosyövässä esiintyy muutoksia iholla, aivokasvaimissa häiriöitä kehon toiminnassa, keuhkosyövässä saattaa olla yskä ja hengitysvaikeuksia, suolistosyövässä veristä ulostetta tai ruuansulatusongelmia jne. (1,2)

Yleisiä syövän oireita ovat mm. kivut, yleisvoinnin heikkeneminen ja ruokahaluttomuus. Sen lisäksi että kannabinoideja on tutkittu itse kasvaimen hävittämisen suhteen, niiden käyttöä on tutkittu laajasti myös yleisten oireiden hoitamiseen. 

 

Sairauden loppuvaiheen oireet

 

Kun on todettu, että syöpää ei voi lääketieteellisesti hoitaa, siirrytään yleensä palliatiiviseen eli oireita lievittävään ja elämänlaatua parantavaan hoitoon. Siihen kuuluu kivun ja oireiden lievitys, sekä mm. psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten tarpeiden täyttäminen. 

Toivoa kuitenkin on aina. Sosiaalisesta mediasta ja nettipalstojen blogeista löytyy mitä koskettavimpia paranemistarinoita. Kuolemantuomion saaneet ihmiset kertovat omia kokemuksiaan siitä kuinka ovat parantuneet syövästä kuin ihmeen kaupalla. Toiset kertovat juoneensa havupuu-uutejuomaa, toiset porkkana-omenamehua. Jotkut ovat parantaneet itsensä ruokavalion ja lisäravinteiden avulla ja eräät jopa paastoamalla. Näille kaikille onnellisen lopun tarinoille on yhtäläistä se, että nämä ihmiset ovat vilpittömästi luottaneet omaan paranemiseen. Heillä on ollut toivo, usko ja kiitollisuus elämää ja paranemisen voimaa kohtaan. 

CBD-öljy on käyttäjäkokemusten mukaan hyvä tukihoito palliatiivisen hoidon rinnalle, sillä se on todettu auttavan juuri niihin oireisiin jotka yleisimmin esiintyvät.  

 

Kuvassa tietokoneella mallinnettu syöpäkasvain keuhkoissa.

Syöpä voidaan todeta eri tutkimusmenetelmiä yhdistelmällä kuten verikokein, kuvauksin ja koepalojen avulla. Kuvassa tietokoneella mallinnettu keuhkosyöpä.

 

Näkyykö syöpä verikokeissa?

 

Syövän tutkimus on kehittynyt viime vuosikymmeninä valtavasti. Kasvain todennetaan tutkimusmuotojen yhdistelmillä verikokein, kuvauksin ja koepalojen otolla. 

Verikokeita otetaan jo siinä vaiheessa kun syöpää vasta epäillään ja niistä etsitään syöpätyyppimarkkereita, tarkastellaan mahdollisia koholla olevia munuais- ja punasoluarvoja, sekä mitataan veren varastoraudan eli ferritiinin pitoisuutta. (1)

 

Endokannabinoidijärjestelmä ja syöpä

 

Endokannabinoidijärjestelmä on elimistön turvajärjestelmä, jonka tehtävä on tarkkailla ja tasapainottaa kaikkia kehossamme tapahtuvia toimintoja. Se on lähes kaikilla maailman eläimillä ja ihmisillä, ja sen toimintahäiriöiden arvellaan olevan jollain tapaa osallinen kaikkia niin kehon kuin mielenkin sairauksia. 

Useissa tutkimuksissa endokannabinoidijärjestelmän osallisuus syövän syntyyn ja kehitykseen on osoitettu. Endokannabinoidien ja niiden reseptoreiden on huomattu lisääntyvän syövän aikana, mikä ei suinkaan tarkoita sitä että endokannabinoidijärjestelmä olisi varsinaisesti osallinen syövän pahenemiseen. Ennemminkin niin, että mitä enemmän endokannabinoideja ja reseptoreita kasvaimessa on, sitä aggressiivisempi kasvain on. Endokannabinoidit ja niitä vastaanottavat reseptorit ovat ikään kuin suuremmalla joukolla vastustamassa tätä kehoa kuluttavaa sairautta. (3,4)

Endokannabinoidijärjestelmä ja sen viestintä on havaintojen mukaan osallinen solujen eloonjäämisen, liikkumisen ja kuoleman säätelyssä. (3,4,5) 

 

Kannabinoidireseptorit

 

Kannabinoidireseptoreita on kaikkialla kehossa. CB1-reseptorit esiintyvät pääasiassa aivoissa, kun CB2-reseptori on yleinen immuunijärjestelmistä vastaavissa kudoksissa. Molemmat reseptorit esiintyvät kasvaimissa, mutta syövän etenemisen säätely vaikuttaa olevan pääosin CB2-reseptorin alainen. (4)

Yleisellä tasolla voisi sanoa, että molemmat CB-reseptorit (CB1 ja CB2) ja niiden sisäsyntyiset ligandit lisääntyvät kasvainkudoksissa. Niiden yli-ilmentyminen on suorassa yhteydessä kasvaimen aggressiivisuuteen ja reseptorien tasoista pystytään ennustamaan mm. eloonjäämisen todennäköisyyttä. (4,7) 

 

Muut kehon reseptorit

 

Melkein kaikki toiminnot elimistössä kulkevat reseptorien kautta. Niitä on lukuisia erilaisia ja niillä kaikilla on omat tärkeät tehtävät. Tähän on nostettu muutama oleellisesti syöpään liittyvä reseptori. 

 

TRPV-reseptorit

 

TRPV-kanavat ovat yleisiä reseptoreita kehossa. Tähän perheeseen kuuluu kuusi eri kanavaa ja ne on numeroitu TRPV1, TRPV2 jne.. 

TRPV-reseptorit ovat vahvasti läsnä CBD:n kasvainten vastaisissa toiminnoissa. Eri syöpätyypeissä solukuolema tapahtuu eri reittejä pitkin, mutta yleensä se on riippuvainen jonkin TRPV-kanavan toiminnasta. Kasvaimen sijainnista ja laadusta riippuen käytössä on yleensä aina reseptoreiden jonkinlainen yhdistelmä. On huomattu, että toisinaan CBD käyttää esimerkiksi CB1, CB2 ja TRPV1-reseptoreita kun toisen kasvaimen kohdalla se käyttää CB2 ja TRPV2-reseptoreita. Tämä on hieno osoitus endokannabinoidijärjestelmän toiminnan monimutkaisuudesta! (3,6)

 

GRP55

 

Kolmanneksi CB-reseptoriksikin kutsuttu GPR55 ja sen määrä elimistössä liittyy kasvainsolujen nopeaan lisääntymiseen ja liikkumiseen useissa kasvaintyypeissä (4,6). Yleensä CBD:n vaikutus on riippuvainen näiden reseptoreiden yhdistelmästä.

 

Endokannabinoidit 

 

Endokannabinoiditasot vaihtelevat suuresti eri kasvaintyyppien välillä.

Tunnetuimpien sisäsyntyisten kannabinoidien AEA (anandamidi) ja 2-AG (2-arakidonyyliglyseroli) tasojen on huomattu olevan kasvaimissa joko matalammat tai korkeammat terveeseen kudokseen verraten (4,7). Endokannabinoidit toimivat myös pareittain tai joukkona ja luovat näin vuorovaikutteisen vaikutuksen. Esimerkiksi anandamidin ja oleamidin yhdistelmä on solujen lisääntymistä ehkäisevä. (7)

 

Endokannabinoidijärjestelmä syövän hoidossa

 

Useampaan kertaan tutkimuksissa on todettu, että sisäsyntyiseen kannabinoidijärjestelmään kohdistuvat hoitomuodot ovat tulevaisuutta. Kaikkien sairauksina ilmenevien kehon epätasapainotilojen taustalla on monien tutkimusten mukaan jonkin asteinen häiriö endokannabinoidijärjestelmässä, jonka vuoksi siihen kohdistuvat spesifit hoidot voisivat olla erittäin tehokkaita. Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin lisää, sillä etenkin synteettisiin yksittäisiin endo- ja eksokannabinoideihin sisältyy aina kysymyksiä. Hampun on todettu toimivan parhaiten synergisesti eli siten että kaikki kasvissa olevat hyötyaineet kuten kannabinoidit, terpeenit, flavonoidit jne. tulevat elimistön käyttöön. 

Synteettiset eli keinotekoiset endokannabinoideja mukailevat valmisteet ovat tuoneet hyviä tuloksia lääketesteissä, huolimatta sitä että niiden toimintamekanismi on monimutkainen mysteeri. Niiden on raportoitu vähentävän kasvainten kasvua ja etäpesäkkeiden aggressiivista muodostumista. Myös endokannabinoidien luontaisten hajottajien, MAGL- ja FAAH-entsyymien synteettinen esto on osoittanut syövän vastaista aktiivisuutta. (3,4,6,7)

 

CBD-öljyä syöpähoidon tueksi. Kuvassa pullo CBD-öljyä.

CBD yksi eniten tutkittu kannabinoidi, jolla on todettu voimakkaasti syöpäsoluja häiritseviä vaikutuksia, sekä kyky estää etäpesäkkeiden muodotumista.

 

Kannabinoidit syövän hoidossa

 

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että kannabinoidit pystyvät tukahduttamaan tulehdusvasteita vähentämällä sytokiinien ja kemokiinien tuotantoa ja lisäämällä T-säätelysoluja. Samanlaisia ​​tuloksia saatiin myös endokannabinoideilla. 

Kannabinoidien vaikutusta kasvaimen kasvun estämiseen on osoitettu sekä hyvän että pahanlaatuisissa kasvaimissa. Kannabinoidit voivat käynnistää luonnollisen solukuoleman ja estää kasvaimen omia verisuonia muodostumasta. (7)

Kannabinoidit ovat havaittu tehokkaiksi mm. unettomuuden hoitoon ja aiheesta voi lukea lisää täältä. Ne saattavat auttaa myös erilaisiin kipuihin, josta voi lukea lisää artikkelista Kipu ja CBD-öljy.

CBD

 

CBD (kannabidioli) on yksi eniten tutkituimmista kehon ulkoisista kannabinoideista. CBD:llä on todettu olevan voimakkaan proapoptooppiset vaikutukset. Apoptooppi on solujen luonnollinen kuolemareaktio, jonka seurauksena myös syöpäsolut kuolevat. CBD on myös antiproliferatiivinen, eli se estää soluja lisääntymästä. (3,6,8)

Antiangiogeneettisenä CBD estää uusien verisuonien muodostumista kasvaimen alueelle ja sen ollessa myös antimetastaattinen, se ehkäisee etäpesäkkeiden muodostamista. (3,6,8)

CBD:n käyttö näyttää tutkimusten valossa lisäävän eloonjäämisen mahdollisuutta, ja lieventävän useita eri syövän ja syöpähoitojen sivuvaikutuksia. 

 

CBN, CBC ja CBG

 

Vähemmät tunnetut kannabinoidit CBN (kannabinoli), CBC (kannabikromeeni) ja CBG (kannabigeroli) ovat huomattu tutkimuksissa syöpäsoluja tuhoaviksi.  

 

CBD-öljy syöpähoitojen tukena

 

CBD:tä on tutkittu valtavan paljon. Se on useissa tutkimuksissa todettu syöpään liittyvien oireiden lievittäjäksi, kuten myös kasvaimen kasvua häiritseväksi (3,6,8). Yleensä CBD-öljy on erittäin hyvin siedetty ja se sopii lääkkeeksi tai muun hoidon tueksi lapsille, aikuisille ja jopa eläimille. 

Kannabinoidien on huomattu herkistävän kasvainta mm. kemoterapialle. Elimistö saattaa muodostaa kasvaimelle lääkeresistenttisyyden ja kannabinoidit ilmeisesti purkavat tätä kasvaimen omaa vastustuskykyä. (4)

 

Syövän hoito

 

Syöpää hoidetaan monenlaisilla keinoilla. Kemoterapia, sädehoidot ja lukuisat erilaiset lääkkeet mahdollistavat vaikeidenkin syöpien hoitamista, mutta niitä seuraa usein runsaasti erilaisia elämää haittaavia sivuvaikutuksia. Näistä yleisimmät lienevät ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja erilaiset mielialan haasteet.  

 

Parapähkinöiden sisältämä seleeni voi

Seleeni on CBD:n tavoin solukuolemaa edistävä antioksidantti. Seleeniä saa mm. parapähkinöistä ja sitä on hyvin imeytyvässä muodossa mm. myös Huminiqum valmisteessa.

 

Luonnollinen hoito ja mahdollinen ehkäisy

 

Terve, hyvinvoiva keho on paras ja oikeastaan ainoa mahdollinen ase syöpää vastaan. Sairauksien välttäminen on haastavaa, sillä elämänrytmi on nykyään äärimmäisen hektinen, tavoitteellinen ja stressaava. Maaperän köyhtymisen vuoksi emme saa ravinnosta enään tarvittavia ravintoaineita ja kasvien (myös eläinrehut) viljelyssä käytettävien torjunta- ja suojeluaineiden määrä on suuri. Nämä vaikuttavat elimistön vastustuskykyyn. 

Tietyt vitamiinit vaikuttavat kasvaimiin negatiivisesti. Yksi tehokkaimmista on seleeni joka on CBD:n tavoin solukuolemaa edistävä mineraali. Seleeniä saa mm. parapähkinöistä ja sitä on hyvin imeytyvässä muodossa mm. myös Huminiqum valmisteessa.

Seleeni vaikuttaa positiivisesti myös DNA-vaurioihin, hormonien tuotantoon ja sellaisiin haasteisiin kuten krooninen tulehdus ja hapetusstressi. Suomalaisessa ravinnossa seleeniä on vain hyvin vähän, joten syöpää suojaava seleeniannos jää usein saamatta. (9) Seleenin turvallinen päiväannostus on 20-300 mikrogrammaa (µg) vuorokaudessa ja onkin syytä ottaa huomioon, että seleeni voi aiheuttaa myrkytystilan annoksen ollessa  yli 4 milligrammaa eli 4000 µg vuorokaudessa (10).

Lisäksi erityisesti pavun iduissa ja raa’assa parsakaalissa esiintyvä sulforafaani on myös hyväksi syöpää sairastavalle, samoin runsaasti C-vitamiinia sisältävät ruoka-aineet kuten appelsiini, ruusunmarja ja sitrukset.

Hyvälaatuinen, monipuolinen ravinto sisältää runsaasti erilaisia kehon tarvitsemia ravintoaineita ja koska keho on viisas, se osaa parantaa itsensä ja pyrkii aina toimimaan optimaalisesti. Parantuakseen keho tarvitsee aikaa, lepoa ja riittävästi laadukasta ravintoa mahdollisten lisäravinteiden kera. Puhdas juomavesi on tärkeä elementti, kuten myös riittävä määrä raitista ulkoilmaa. 

 

Lopuksi

 

Syöpä on usein haastava, elämän ainakin hetkellisesti pysäyttävät sairaus. Hoitokeinot ovat lisääntyneet ja parantuneet valtavasti viime vuosikymmenten aikana, mutta edelleenkään syövän hoitoon ei ole olemassa ihmepilleriä, joka ilman sivuvaikutuksia vain pyyhkisi oireet pois. Tutkitusti endokannabinoidijärjestelmään kohdistuvat lääkkeet, CBD-öljyn ottaminen osaksi elämää ja terveelliset optimoidut elämäntavat ovat tulevaisuuden syöpähoitoa ja tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Lähteet

 

  1. Kaikki syövästä. https://www.kaikkisyovasta.fi. Viitattu 20.7.2022
  2. Duodecim terveyskirjasto. Syöpä. https://www.terveyskirjasto.fi/haku?q=syöpä. Viitattu 20.7.2022 
  3. Barbara Dariš B., Tancer Verboten M., Knez Z., Ferk P.. 2019. Cannabinoids in cancer treatment: Therapeutic potential and legislation. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6387667/. Viitattu 20.7.2022
  4. Fraguas‐Sánchez A., Martín‐Sabroso C., ja Torres‐Suárez A.. 2018. Insights into the effects of the endocannabinoid system in cancer : a review.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6003657/. Viitattu 20.7.2022
  5. Bifulco M. ja Di Marzo V.. 2002. Nature Medicine. Targeting the endocannabinoid system in cancer therapy: A call for further research. https://www.researchgate.net/profile/Maurizio-Bifulco/publication/11330003_Targeting_the_endocannabinoid_system_in_cancer_therapy_A_call_for_further_research/links/00b4951dc3c337696a000000/Targeting-the-endocannabinoid-system-in-cancer-therapy-A-call-for-further-research.pdf. Viitattu 20.7.2022
  6. Seltzer E., Watters A., MacKenzie D., Jr. Granat L. ja Zhang D.. 2020. Cannabidiol (CBD) as a Promising Anti-Cancer drug. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/?term=Zhang%20D%5BAuthor%5D. Viitattu 20.7.2022. 
  7. Velasco G., Hernandez-Tiera S., Davila D. ja Lorente M.. 2016. Science direct. The use of cannabinoids as anticancer agents. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0278584615001190. Viitattu 20.7.2022
  8. Moreno E., Cavic M., Krivokuca A., Casadó V., ja Canela E.. 2009. Frontiers. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphar.2019.00339/full. Viitattu 20.7.2022
  9. K. Jaakkola. Terveyskirjat.fi. Erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan vastaanotolla: Seleeni torjuu syöpää. https://terveyskirjat.fi. Viitattu 09.08.2022
  10. H. Jalonen. Seleeni. https://www.bonusapteekki.fi/Apteekkarin-neuvot/Seleeni. Viitattu 09.08.2022.
Mitä kannabinoidit ovat?

Mitä kannabinoidit ovat?

Tässä artikkelissa käsittelemme sitä, mitä kannabinoidit ovat. Kannabinoidit ovat kannabinoidireseptoreihin liittyviä yhdisteitä, joita on kaikkien nisäkkäiden elimistössä osana endokannabinoidijärjestelmää. Kannabinoideja on myös erilaisissa kasveissa ja erityisesti hampussa, jossa niitä on ainakin 120 erilaista (Scherma, Masia, Deidda, Fratta, Tanda and Fadda. 2018.)

Sisäisiä kannabinoideja kutsutaan endokannabinoideiksi ja ulkoisia fytokannabinoideiksi. Vieläkään ei tunneta suurintakaan osaa kaikkien kannabinoidien vaikutuksista, mutta kannabinoiditutkimusta tehdään vuosi vuodelta enemmän ja jo olemassa olevatkin tutkimukset havainnollistavat kannabinoidien sisältävän paljon terveydellistä ja lääkinnällistä potentiaalia.   Hampun tutkituimpia kannabinoideja ovat THC ja CBD, mutta nykyään löytää uusia tutkimuksia koko ajan lisää myös CBG:stä, CBN:stä ja muista fytokannabinoideista, sekä happomuotoisista kannabinoideista, kuten CBDA:sta eli kannabidiolihaposta.

Fytokannabinoidit hampussa

Hampun kannabinoidit syntetisoituvat ja varastoituvat erityisesti hampun lehtien ja kukinnon pinnalla esiintyvissä hiusmaisissa trikomeissa, eli hartsirauhasissa. Näitä trikomeja esiintyy sekä naaras- että uroskasveissa, mutta suurin pitoisuus niitä on naaraskasvien kukinnoissa. Lisäksi kannabinoideja on myös hedekasvien siitepölyssä. (Atakan 2012)   Fytokannabinoidien esiintymistä kasveissa pyritään selittämään niiden ominaisuuksilla torjua erilaisia bioottisia (hyönteiset, bakteerit, sienet) ja abioottisia (kuivuus ja ultraviolettisäteily) stressitekijöitä.

Kannabinoidien biosynteesi

Kannabinoidisynteesissä pienemmistä molekyyleistä tuotetaan monimutkaisempia yhdisteitä (Marks ym., 2009; de Meijer, 2014). Ensimmäinen askel kannabinoidibiosynteesissä on kannabinoidihappojen edeltäjien geranyylipyrofosfaatin, olivetolihapon ja divarihapon biosynteesi. Seuraavaksi geranyylipyrofosfaatti ja olivetolihappo muodostavat kannabigerolihapon (CBGA) ja toiseksi geranyylipyrofosfaatti ja divarihappo muodostavat kannabigerovariinihapon (CBGVA), joista muodostuvat kaikki muut kannabinoidihapot – CBGA:sta THCA, CBDA, CBCA ja CBGAM ja CBGVA:sta THCVA, CBDVA, CBCVA ja CBGVAM. Eri syntaasientsyymien määrä ja suhde määrittää eri lajikkeiden kannabinoidiprofiilin (Marks ym., 2009; de Meijer, 2014).   Kannabinoidit ovat happomuotoisia tuoreessa kasvissa ja dekarboksyloituvat lämmön, ajan ja UV-valon vaikutuksesta kannabinoideiksi – CBDA:sta CBD:ksi jne. Tästä edelleen kannabidioli (CBD) ja kannabikromeeni (CBC) -tyyppien kannabinoidit voivat hapen ja UV-valon vaikutuksesta hajota kannabielsoniksi (CBE) ja kannabisykloliksi (CBL). (de Meijer, 2014). Myös tetrahydrokannabinoli (THC) -tyypin kannabinoidit hajoavat korkeissa lämpötiloissa ja hapettuessaan kannabinoliksi (CBN).

Fytokannabinoidien luokittelu

Hampusta yhdistetyt luonnolliset yhdisteet, joissa on tyypillinen C21 terpenofenolinen runko kutsutaan kannabinoideiksi. Tämä luokka yhdisteitä sisältää myös johdannaisia ja aineenvaihduntatuotteita, joita myös pidetään kannabinoideina.   Kannabinoiditutkimuksen myötä on eristetty ainakin 120 eri kannabinoidia, jotka voidaan jaotella 11 eri luokkaan: Tetrahydrokannabinoli (Δ9 -THC), Δ8-trans-tetrahydrokannabinoli (Δ8 -THC), kannabigeroli (CBG), kannabikromeeni (CBC), kannabidioli (CBD), kannabinodioli (CBND), kannabielsoini (CBE), kannabisykloli (CBL), kannabinoli (CBN), kannabitrioli (CBT) ja muut kannabinoidit.

Endokannabinoidien syntyminen elimistössä

Endokannabinoidien esiasteina ovat muun muassa monityydyttymättömät rasvahapot, kuten arakidonihappo (Omega 6). Ne syntetisoituvat postsynaptisissa hermosoluissa arakidonihapon (omega 6) johdoksina, joita saadaan pääasiassa ravinnosta, mutta elimistö voi myös tuottaa sitä linolihaposta (omega 6). Tutkimusten mukaan välttämättömien rasvahappojen lisääminen ruokavalioon nostaakin endokannabinoiditasoja sekä reseptoreiden määrä. (Osei-Hyiaman et al. 2005, Berger et al. 2001).

Toisin kuin muut kehon välittäjäaineet, endokannabinoidit syntetisoituvat nopeasti tarpeen mukaan, eivätkä varastoidu tarpeen varalle. Endokannabinoidien muodostuminen tapahtuu useiden entsymaattisten väylien kautta. Esimerkiksi anandamidin synteesissä ensin N-asetyylitransferaasi (NAT) liittää solukalvon fosfatifyylietanoliamiinin N-arakidonyyliin, josta muodostuu N-arakidonyylifosfatidyylietanoliamiini (NAPE), jonka fosfolipaasi D (PLD) hydrolysoi anandamidiksi (Di Marzo et al. 1999). 2-AG sen sijaan voi syntetisoitua kehossa kolmella eri tavalla. Fosfolipaasi C (PLC) ja diasyyliglyserolilipaasi (DAGL) vaikuttavat sen muodostumisessa. Anandamidi rakentuu arakidonihapon lisäksi etanoliamiinista. 2-AG:ssa sen sijaan etanolamiinin tilalla on glyseroli ja virodhamiinissa etanolamiini on liittynyt amidisidoksen sijasta esterisidoksella. Eri endokannabinoideissa siis arakidonihappoon on erilaisilla sidoksilla liittynyt muita yhdisteitä. (M. J. Savolainen, T. Huusko, A. Keränen, S. Lindeman, A. Reponen ja H. Koponen. 2004.).   Ananadamidi hajoaa pian syntetisoitumisensa jälkeen rasvahappoamidihydrolaasin (FAAH) vaikutuksesta takaisin arakidonihapoksi ja etanoliamiiniksi. Esimerkiksi rotan aivoissa tämä tapahtuu muutamassa minuutissa (Cravatt ym. 2001). Tähän endokannabinoidien hajottamiseen osallistuu myös muita entsyymejä, kuten monoasyyliglyserolilipaasi (MAGL), joka vastaa suurimmasta osasta 2-AG:n hajoamisesta ja sen inhibitio nostaa 2-AG:n määrää (Long ym. 2008 ja Jokipii 2010.). Ne tuottavat myös erilaisia endokannabinoidien johdannaisia hajottamisen lisäksi. Esimerkiksi COX-2 tuottaa prostaglandiinietanoliamidia ja prostaglandiiniglyseroliestereitä, jotka stabiilimpina voivat toimia pidempään signaalin välittäjinä (Kozak ym. 2001 ja Savolainen, Huusko, Keränen, Lindeman, Reponen ja Koponen 2004).

Muutamana tärkeämpänä havaintona endokannabinoidien metaboliassa ovat FAAH ja MAGL, joiden aktiivisuuden määrään vaikuttamalla voi säätää kehon endokannabinoidipitoisuuksia, sillä ne vastaavat anandamidin ja 2-AG:n hajoamisesta. Näihin vaikuttaa erilaiset ruoat, mausteet, yrtit sekä niihin kohdistetut lääkkeet.

 

Lähteet

 

  • Savolainen, T. Huusko, A. Keränen, .S Lindeman, A. Reponen ja H. Koponen. 2004. Endokannabinoidit – monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä.
  • Duodecim De Meijer E., 2014. The Chemical Phenotypes (Chemotypes) of Cannabis.
  • Teoksessa Pertwee R.G. Handbook of Cannabis, s. 89-110. Oxford University Press, Iso-Britannia.
  • Jokipii. 2010. Endokannabinoidireseptorit. Jyväskylän yliopisto
  • Scherma, P. Masia, M. Deidda, W. Fratta, G. Tanda and P. Fadda. 2018. New Perspectives on the Use of Cannabis in the Treatment of Psychiatric Disorders. Medicines. https://www.mdpi.com/2305-6320/5/4/107/htm
  • Marks M.D., Tian L., Wenger J.P., Omburo S.N., Soto-Fuentes W., He J., Gang D.R.,Weiblen G.D. ja Dixon R.A., 2009. Identification of candidate genes affecting Δ 9 -tetrahydrocannabinol biosynthesis in Cannabis sativa.
  • J Exp Bot 60(13): 3715-3726. Kozak KR, Crews BC, Ray JL, Tai HH, Morrow JD, Marnett LJ. Metabolism of prostaglandin glycerol esters and prostaglandin ethanolamides in vitro and in vivo.
  • J Biol Chem 2001;276:36993–8. Z. Atakan. 2012. Cannabis, a complex plant: different compounds and different effects on individual. Therapeutic Advances in Psychopharmacology published online 5 September 2012
  • Osei-Hyiaman, L. Wang, G. Kunos. 2005. Endocannabinoid activation at hepatic CB1 receptors stimulates fatty acid synthesis and contributes to diet-induced obesity. The Journal of Clinical Investigation.
  • Berger, G. Crozier, T. Bisogno, P. Cavaliere, S. Innis and V. Di Marzo. 2001. Anandamide and diet: Inclusion of dietary arachidonate and docosahexaenoate leads to increased brain levels of the corresponding N-acylethanolamines in piglets. PNAS.
  • J. Savolainen, T. Huusko, A. Keränen, S. Lindeman, A. Reponen ja H. Koponen. 2004. Endokannabinoidit – monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä. Duodecim. 120:1457–65.hamppumaa.fi
0
    0
    Sinun ostoskorisi
    Ostoskori on tyhjä.Takaisin kauppaan