Unettomuus ja yöllinen heräily ovat nykypäivänä hyvin yleisiä uniongelmia. Tässä artikkelissa tutkimme uneen vaikuttavia tekijöitä ja mitä kannabinoidien ja endokannabinoidijärjestelmän yhteydestä uneen ja unettomuuteen tutkimuksissa tiedetään. Lisäksi käymme läpi yleisiä CBD-öljyyn liittyviä kokemuksia ja tarkastelemme erilaisia tapoja nukahtamisen ja syvän unen tukemiseen. Jos heräät keskellä yötä, etkä saa enää unta, niin tästä artikkelista löydät myös vinkit kierteen katkaisemiseksi.
Heräätkö yöllä etkä saa enää unta? Näin katkaiset kierteen
Tietoa aiheesta tiivistettynä:
- Yöllinen heräily on yleistä ja se muuttuu ongelmaksi jos et nukahda pian uudelleen
- Suurin virhe on nousta heti ylös, katsoa kelloa tai yrittää nukahtamista väkisin
- Rauhallinen hengitys + ärsykkeiden minimointi auttaa hermostoa palaamaan uneen
- Iltarutiinit kuten keinovalon määrä, kofeiini ja stressi vaikuttavat enemmän kuin usein ajatellaan
- Jos heräily on jatkuvaa tai siihen liittyy voimakkaita oireita, kannataa sen juurisyy selvittää
Jatkamalla lukemista löydät lisää tietoa ja kattavammat vastaukset aiheeseen liittyen.
Miksi heräät yöllä?
Miksi uni katkeilee usein? Yöheräily voi liittyä mm.:
- stressiin ja ylivireyteen
- ahdistukseen
- kofeiiniin (vaikutusaika jopa 6–8 tuntia)
- alkoholiin (uni katkeilee aamuyöllä)
- verensokerin heilahteluun
- kipuun, refluksiin, virtsaamistarpeeseen
- vaihdevuosiin
- uniapneaan
Aamuyö on luonnostaan kevyempää unta. Stressi, kofeiini ja alkoholi korostavat heräilyä tässä vaiheessa. Usein herääminen tapahtuu kevyen unen vaiheessa, mutta ongelmaksi se kehittyy vasta, jos mieli aktivoituu liikaa eikä uudelleen nukahtaminen onnistu.
Milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Onko yöllinen heräily vaarallista? Tutkimuksiin kannattaa hakeutua jos:
- heräät tukehtumisen tunteeseen
- olet päivisin poikkeuksellisen väsynyt
- kuorsaat voimakkaasti
- heräilyyn liittyy mielialaoireita
- ongelma jatkuu viikkoja
Tällöin taustalla oleva juurisyy kannattaa selvittää terveydenhuollossa yhdessä ammattilaisen kanssa.
Iltarutiinit, jotka tukevat unta ja vähentävät yöheräilyä
Ahdistus ja aktiivinen hermoston tila pitävät mielen ja kehon hereillä, jolloin nukahtaminen on usein hankalaa. Jos yöheräily on jatkuvaa, niin pelkästään ajatus nukkumaan menosta voi lisätä ahdistusta ja stressiä tulevasta yöstä ja jaksamisesta seuraavana päivänä.
- Vähennä kirkkaita valoja 1–2 h ennen nukkumaanmenoa
- Vältä kofeiinia iltapäivän jälkeen
- Syö kevyt iltapala (ei raskasta ateriaa juuri ennen nukkumista)
- Rauhoita hermostoa: rentouttavat hengitysharjoitukset, kevyt venyttely, lukeminen
- Kokeile unta tukevia lisäravinteita kuten magnesiumia, L-teaniinia ja glysiiniä
Kofeiinin välttäminen on monelle suurimpia tekijöitä unen parantamisessa. Mikäli kuitenkin kaipaat kofeiinia päivällä, niin sen kanssa on suositeltavaa nauttia L-teaniinia, jonka on todettu heikentävän kofeiinin sivuvaikutuksia ja siten parantamalla myös unen laatua. Mikäli kaipaat apua aiheeseen liittyen, niin kysy rohkeasti asiakaspalvelustamme, joka auttaa mielellään.
Unen merkitys
Me nukumme keskimäärin kolmasosan elämästämme. On siis aivan selvää, että sillä mitä tuona aikana tapahtuu, on suuri merkitys siihen miten voimme aktiivisen hereilläoloajan. Uni on elintärkeä toiminto, jonka aikana aivot lepäävät, mieli rauhoittuu ja keho puhdistuu. (1)
Unenlaatuun vaikuttavat monet eri tekijät, kuten ylivireystila, stressi, terveydentila, valaistus, petivaatteet ja sänky. Taustalla vaikuttaa myös koko kehon tasapainotilaa ylläpitävä endokannabinoidijärjestelmä.
Levollista rauhallista unta tulisi saada 6-9 tuntia yössä ja sen aikana keholla on valtava määrä pieniä ja suuria tehtäviä, joilla se valmistaa meidät valmiiksi uutta päivää varten. Yön aikana opitaan ja levähdetään, puhdistutaan ja tasapainoitutaan. Väestötutkimuksen mukaan erilaisista uniongelmista kärsii noin kolmannes suomalaisista aikuisista ja maailmanlaajuisesti saman verran. Uniongelmat ovat joko lyhytkestoisia tai kroonisia, ja niitä on erilaisia, kuten pitkäaikainen unettomuus, nukahtamisvaikeus, yöheräily, jatkuvat painajaiset ja yöhikoilu(1). Unettomuuden (insomnia) ja muiden erilaisten uniongelmien hoitoon ja oireisiin on jo olemassa hyviä erilaisia hoitomenetelmiä niin länsimaisen lääketieteen kuin täydentävien hoitomuotojenkin puolella.
Endokannabinoidit osana vuorokausirytmiä
On tuskin ainuttakaan fysiologista toimintaa, jossa endokannabinoidijärjestelmä ei olisi mukana. Näin ollen se on myös erittäin merkittävässä roolissa unen laatuun ja unisyklin säätelyyn liittyen. Ei välttämättä suoranaisesti mutta kehon eri toimintojen kautta kyllä. Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaa uneen mm. uni-valverytmiä säätelemällä. (2) Näyttääkin siltä, että tämä sisäinen järjestelmä on vastuussa uni-valvesyklin vakaudesta, ei niinkään yksittäisestä toiminnosta (3). Uni-valvesyklin säätelyssä merkittävässä roolissa voisi olla päivittäiset anandamidin variaatiot.
Rottatutkimuksissa selkäydinnestenäytteissä anandamidin pitoisuudet nousivat valojakson aikana ja vastaavasti laskivat pimeäjakson aikana. On esitetty, että anandamidi kerääntyisi typpysolukoksi pimeään aikaan ja vapautuisi sitten valoisan tullen selkäytimeen niihin kohteisiin, jotka säätelevät unta (4). Endokannabinoidijärjestelmä vaikuttaa uneen epäsuorasti myös muiden kehotoimintojen, kuten stressitason, aineenvaihdunnan ja kivun tuntemuksen kautta (5).
Endokannabinoidit ovat lipidipohjainen välittäjäaineverkosto, jotka vaikuttavat aktivoimalla kannabinoidireseptoreita CB1 ja CB2. Näitä reseptoreita sijaitsee melkein kaikkialla kehossa. Kahta vaikuttavinta sisäistä kannabinoidia, anandamidia ja 2-AG:ta, pystyy lähes kaikki solut tuottamaan itse, joten kehossa ja aivoissa on valtavasti paikkoja joissa endokannabinoidijärjestelmä pääsee vaikuttamaan uneen (5). Tämä järjestelmä osallistuu myös asetyylikoliinin vapautumisen säätelyyn, joka vaikuttaa mm. oppimiseen ja muistamiseen. Sitä vapautuu eniten syvän unen aikaan. Tutkimuksissa on osoitettu, että aivojen ja aivorungon toiminta suhteessa talamukseen on tärkeä elementti unen säätelyssa (4).
Kannabinoidireseptoreihin vaikuttavien rasvahappojen tiedetään osoittavan vuorokausivaihteluita hermokudoksissa ja näyttää siltä, että ne noudattaisivat vuorokausirytmiä (3). On myös havaittu että ne voisivat vaikuttaa sisäiseen kelloomme (5). Kun nämä havainnot yhdistetään siihen tietoon, että endokannabinoidijärjestelmä ylläpitää kehon yleistä tasapainotilaa ja säätelee kehon eri toimintoja tasapainon suuntaan, niin selkeää on, että hetkittäinen tai krooninen kannabinoidien puutostila tai endokannabinoidijärjestelmän epätasapaino, näkyy väistämättä unenlaadussa.
Fytokannabinoidit CBD ja THC
Hamppu sisältää lukuisia fytokannabinoideja, joista tunnetuimpia ovat THC ja CBD. THC vaikuttaa ensisijaisesti kannabinoidireseptoreihin, erityisesti CB1-reseptoriin, kun taas CBD:n vaikutusmekanismit ovat monimuotoisempia ja sen suora vaikutus CB1- ja CB2-reseptoreihin on vähäisempi. Kannabinoidien yhteyttä uneen ja uni-valverytmiin on tutkittu jo vuosikymmenten ajan. (3,5)
THC:n vaikutukset uneen voivat vaihdella käytön keston ja annoksen mukaan. Pitkäaikaisen kannabiksen käytön lopettamiseen voi liittyä esimerkiksi uniongelmia ja muutoksia unen rakenteessa. (5)
CBD:n ja unen yhteyttä on tutkittu sekä havainnoivissa tutkimuksissa että kliinisissä kokeissa, mutta tulokset eivät ole yhtenäisiä. Vuonna 2019 julkaistussa 72 potilaan tapaussarjassa unta mittaavat pisteet paranivat ensimmäisen kuukauden aikana 66,7 prosentilla osallistujista, mutta tulokset vaihtelivat seurannan aikana. Tutkimuksessa ei ollut lumeryhmää, joten sen perusteella ei voida osoittaa CBD:n parantaneen unta. (7)
CBD ja uni tutkimuksen näkökulmasta
CBD-öljyn käyttö uneen liittyvissä tarkoituksissa on yleistä, mutta kliininen tutkimusnäyttö sen vaikutuksista unettomuuteen on vielä vaihtelevaa. Vuonna 2024 julkaistussa pienessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa 30 unettomuudesta kärsivää osallistujaa sai kahden viikon ajan joko 150 mg CBD:tä iltaisin tai lumelääkettä. CBD ei eronnut lumeesta unettomuuden vaikeusasteessa, koetussa nukahtamisajassa, yöaikaisessa valveillaolossa tai useimmissa muissa keskeisissä unimittareissa. Yhdessä objektiivisen unen tehokkuutta mittaavassa muuttujassa havaittiin kyllä ero CBD:n hyväksi. (10)
Vuonna 2025 julkaistussa 125 osallistujan tutkimuksessa tutkittiin 300 mg CBD:tä ja useita terpeenejä sisältävää valmistetta. Valmiste lisäsi hieman syvän ja REM-unen yhteenlaskettua osuutta verrattuna lumeeseen, mutta kokonaisuniaika ei muuttunut. Koska tutkimuksessa käytettiin CBD:n ja terpeenien yhdistelmää, tulosta ei voida pitää näyttönä pelkän CBD:n vaikutuksesta. (11)
Laajemman tutkimusnäytön perusteella CBD:n vaikutuksesta uneen ei voida tehdä vielä varmoja johtopäätöksiä. Vuoden 2025 satunnaistettuja tutkimuksia koonneessa meta-analyysissä pelkkää CBD:tä sisältävät hoidot eivät parantaneet unen laatua tilastollisesti merkitsevästi lumeeseen verrattuna. (12)
Käytännön vinkit ja iltarutiinit parempaan uneen
Mikäli unen parantaminen kiinnostaa aiheena, niin neurotieteilijä Andrew Hubermanin tekemä Toolkit for sleep tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvia, konkreettisia vinkkejä paremman unen saavuttamiseksi. Keskeisiä ohjeita ovat säännöllinen unirytmi, auringonvalolle altistuminen heti aamulla ja iltapäivällä, kofeiinin välttäminen 8–10 tuntia ennen nukkumaanmenoa, kirkkaiden valojen vähentäminen illalla, sekä päiväunien rajoittaminen. (8)
Lisäksi Huberman suosittelee rentoutumistekniikoita ja tarvittaessa mietoja lisäravinteita kuten magnesiumia ja luonnollista L-teaniinia ennen nukkumaanmenoa. Luonnollinen L-teaniini on aminohappo, joka yhdistetään rauhoittumiseen ja rentoutumiseen, jonka takia sitä käytetään myös stressinhallinnassa. Magnesium taas edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaaleja psykologisia toimintoja, joten siitä voi olla apua rauhoittumisessa ja siten unen tukemisessa. Makuuhuone kannattaa pitää viileänä ja pimeänä. Alkoholia ja liiallista valojen käyttöä iltaisin kannattaa välttää. Unen tarve voi myös muuttua iän ja elämäntilanteen mukaan, joten omia tapoja kannattaa säätää tarpeen mukaan. (8)

Jatkuva heräily öisin on yleinen vaiva, johon on mahdollista vaikuttaa. Erityisesti aamuyön heräily kuuluu normaaliin unirytmiin, mutta useimmiten emme edes tiedosta niitä, koska nukahdamme hetkessä uudelleen. Ongelmaksi yöheräily muuttuu vasta silloin, kun emme enää pääse helposti takaisin uneen.
Mitä tehdä jos jatkuva heräily öisin vaivaa? Näin palaat uneen luonnollisesti
Yöllinen heräily, erityisesti aamuyön heräily on yksi yleisimmistä uniongelmista (9). Lähes jokainen meistä käy yön aikana kevyessä valvetilassa useamman kerran. Useimmiten emme vain muista sitä, koska nukahdamme uudelleen muutamassa sekunnissa. Ongelma ei siis ole lyhytaikainen herääminen, vaan se, miten suhtautuu asiaan ja mitä tekee sen jälkeen.
Mitä tehdä, jos herää klo 3? Tässä on laadittu selkeä ja hyväksi havaittu toimintamalli, mikä on auttanut monella vähentämään yöheräilyn määrää ja edesauttanut uudelleen nukahtamista.
1. Älä reagoi heti, vaan pysy makuulla
Kun havahdut keskellä yötä, tärkeintä on olla tekemättä siitä numeroa. Älä reagoi heti. Älä pomppaa ylös, älä analysoi oloasi, äläkä ala miettiä tulevaa päivää. Pysy makuulla ja anna kehon olla rauhassa. Ei kannata yrittää pakottaa itseään uneen. Usein pelkkä asennon vaihtaminen ja muutama rauhallinen hengitys riittää, jotta unen päästä saa uudelleen kiinni. Jos heräät hetkeksi, älä huolestu. Jos uni ei kuitenkaan palaa ja huomaat olevasi pidempään hereillä, voi olla hyödyllistä nousta hetkeksi sängystä ja tehdä hämärässä rauhallista toimintaa. Palaa sänkyyn, kun tunnet jälleen uneliaisuutta.
2. Älä nouse automaattisesti vessaan
Moni myös käy automaattisesti vessassa heti herättyään, vaikka hätä ei olisi selkeä. Jokainen ylösnouseminen aktivoi hermostoa, nostaa sykettä ja lisää vireystilaa. Jos tunne vessahädästä ei ole voimakas, kokeile ensin rauhoittua paikoillasi ja hengittää rauhallisesti, niin tarve saattaa mennä huomaamattasi ohi.
Jos vessahätä on oikea ja selkeä, niin tottakai on hyvä käydä helpottamassa tilannetta. Mikäli käyt vessassa, tee se mahdollisimman hämärässä valossa ja vältä kirkasta valaistusta, koska kirkkaat valot pysäyttävät melatoniinin tuotannon ja aloittavat uuteen päivään valmistautumisen.
3. Älä katso kelloa tai puhelinta
Yksi yleisimmistä tavoista sabotoida omaa unta on kellon katsominen. Kun näet ajan, mieli alkaa laskea. “Kello on jo 3 ja herätys soi kuudelta. Nyt tästä ei tule mitään.” Ajatus käynnistää stressireaktion, nostaa sykettä ja siirtää kehon kohti valvetilaa. Siksi yksinkertainen sääntö toimii: älä katso kelloa. Ja jos mahdollista, pidä puhelin kokonaan poissa sängyn vierestä. Näytön valo ja sieltä mahdollisesti tuleva informaatiotulva kertovat aivoille ja hermostolle, että uusi päivä on alkamassa.
4. Laske sykettä ja käytä 4-7-8 -hengitystekniikkaa
Jos huomaat olevasi hereillä pidempään, hengitys on tehokkain ja yksinkertaisin työkalu, jolla voi edistää nukahtamista. Hidas ja rytminen hengitys aktivoi parasympaattista hermostoa eli kehon rauhoittumisjärjestelmää. Samalla se laskee sykettä ja viestii aivoille turvasta ja rauhasta.
Esimerkiksi 4–7–8 -rytmi toimii monilla, jossa hengitetään sisään neljän sekunnin ajan, pidätetään hengitystä 7 sekuntia, jonka jälkeen puhalletaan ilma hitaasti ulos 8 sekunnin ajan. Jo muutama kierros tätä voi laskea sykettä ja kertoa keholle, että kaikki on hyvin. Uni ei tule pakottamalla, vaan usein silloin, kun hermosto rauhoittuu.
Anna unen tulla
Tärkein oivallus tässä on se, että yöheräämisestä ei tule tehdä isoa ongelmaa. Keho osaa nukkua. Usein suurin este on mieli, joka saattaa yrittää liikaa. Kun seuraavan kerran heräät keskellä yötä, muista että se on normaalia. Hengitä. Älä reagoi liikaa. Anna keholle mahdollisuus tehdä se, minkä se osaa luonnostaan. Uni ei ole suoritus. Se on biologinen prosessi, joka tapahtuu kun sille antaa tilaa. Tehtäväsi on olla häiritsemättä sitä.
Yhteenveto ja loppukommentti
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu uni-valverytmin ja useiden uneen liittyvien fysiologisten toimintojen säätelyyn. Ulkoisten kannabinoidien vaikutuksista uneen on kuitenkin saatu vaihtelevia tuloksia, ja eri kannabinoidien, annosten ja tutkimusasetelmien välillä on suuria eroja. (3,5,12)
CBD:n ja unen yhteyttä on tutkittu myös ihmisillä. Joissakin tutkimuksissa on havaittu muutoksia yksittäisissä uneen liittyvissä mittareissa, mutta nykyinen tutkimusnäyttö ei osoita johdonmukaisesti, että CBD parantaisi unen laatua tai hoitaisi unettomuutta. (7,10–12)
Yöllinen heräily on yleistä ja unettomuuden hoidossa keskeisiä ovat edelleen toimivat unirutiinit, unettomuutta ylläpitävien tekijöiden tunnistaminen ja tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisen arvio.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Hamppumaan tiimin CBD-asiantuntijat.
Lähdeluettelo
- Käypä hoito -suositus. 2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50067 Viitattu 11.2.2026
- Russo, E. 2015. Introduction to the Endocannabinoid System. Ethan Russo. https://ethanrusso.org/wp-content/uploads/2020/02/Russo-Introduction-to-the-Endocannabinoid-System-Revised-January-2020.pdf Viitattu 11.2.2026
- Kesner A. J. & Lovinger D. M. 2020. Cannabinoids, endocannabinoids and sleep https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnmol.2020.00125/full Viitattu 11.2.2026
- Murillo-Rodriguez E. 2008. The role of the CB1 receptor in the regulation of sleep https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18514375/ Viitattu 11.2.2026
- Babson K. A. & Sottile J. & Morabito D. 2017. Cannabis, Cannabinoids, and Sleep: a Review of the Literature https://www.med.upenn.edu/cbti/assets/user-content/documents/s11920-017-0775-9.pdf Viitattu 11.2.2026
- Carley D. W. & Paviovic S. & muut. 2002. Functional role for cannabinoids in respiratory stability during sleep https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12071539/ Viitattu 11.2.2026
- Shannon S. & muut. 2019. Cannabidiol in anxiety and sleep: a large case series https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30624194/ Viitattu 16.2.2026
- Huberman A. 2021. Toolkit for sleep. Huberman Lab. https://www.hubermanlab.com/newsletter/toolkit-for-sleep Viitattu 11.2.2026
- Terveystalo. 2022. Heräiletkö aamuöisin ja nukahtaminen uudelleen on vaikeaa? Asiantuntijoiden neuvoista apua yleiseen uniongelmaan. https://www.terveystalo.com/fi/artikkelit/herailetko-aamuoisin-ja-nukahtaminen-uudelleen-on-vaikeaa-asiantuntijoiden-neuvoista-apua-yleiseen-uniongelmaan. Viitattu 16.2.2026
Kirjoittanut Hamppumaan asiantuntijat.
Viimeksi tarkistettu: 17.09.2026




